Mikä on valinnanvapauden hinta?

Keskiviikko 30.11.2016 - Pirjo Lampi

Turku hyväksyi kriittisin kannanotoin ja ponsiesityksin sote-ja maakuntalakiuudistusluonnoksen 17.10. valtuustoston kokouksessa.Toteutuessaan laki tulee muuttamaan monia yhteiskunnan toimintoja, jotka koskettavat jokaista kansalaista merkittävällä tavalla.

Luonnos herättää keskeneräisyydessään paljon kysymyksiä.Yksi niistä on valinnanvapauslain puuttuminen, jolla on varsin oleellinen merkitys uudistuksen rahoituksessa. Valinnanvapaus vaikuttaa myös tietojärjestelmien toimivuuden kustannuksiin. Tietojen pitää kulkea asiakkaan ja potilaan mukana. Muussa tapauksessa potilasturvallisuus vaarantuu.

Mitä valinnanvapaus tulisi koskemaan?

Tiedämme sen, että uudessa sotessa valinnanvapaus koskisi lähinnä peruspalveluja ja mahdollisesti osaa erikoissairaanhoitoa ja palvelusetelien käyttöä lisättäisiin.

Sosiaalisten oikeuksien turvaamisen rinnalle tulee vahva talousjohtaminen. Nykyiset julkiset palvelut yhtiöitetään ja ne kilpailevat markkinoilla yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa palveluitten tuottamisessa. Miten tämä tulee onnistumaan?

Lähtökohtaisesti on ilmoitettu, että asiakas maksaa samasta palvelusta saman hinnan riippumatta palveluntuottajasta. Ratkaiseeko palvelutuottajan hinta vielä nykyistä enemmän? Miten toimivat laatukriteerit? Jääkö se asiakkaan varaan siten, että hän valitsemalla ja vaihtamalla hoitopaikkansa määrittää hoidon laadun. Ovatko kaikki siihen kykeneviä?

Vanhuspalvelulaki saatiin aikaan viime hallituskaudella, mutta ei uutta sotea. Kunnalliset vanhainkodit julistettiin pannaan ja keksittiin tilalle tehostettu palveluasuminen. Sen tuottajina ovat pääosin yksityiset yritykset.

Nykyinen Terveystalon johtaja Laura Räty (kok) toimi Stubbin hallituksessa sosiaali- ja terveysministerinä 2014–2015. Nyt Mehiläinen on runsaan vuoden aikana palkannut kaksi kokoomusvaikuttajaa eli Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen Lasse Männistön sekä kokoomuksen ministeriryhmän avustajan Joonas Turusen. Toinen on merkittävä kuntapolitiikan vaikuttaja ja toisella on sisäpiirin tietoa, kun sote-uudistusta on valmisteltu.

Tämä kaikki lienee vain sattumaa? Uskokoon ken haluaa.

Muutama päivä sitten tuli lisäksi julki, että kymmenillä Mehiläisen entisillä ja nykyisillä johtajilla on ainakin 10 miljoonan euron omistukset yhtiössä luxemburgilaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta.

Ministeri Rehula (kesk) on lisäksi todennut (MT 5.10.), ettei hallitus suunnittele lakeja, joilla julkisin varoin sote-palveluita tuottavien yritysten pitäisi maksaa veronsa Suomeen. Jopa EU antaa siihen mahdollisuuden, mutta hallitus jättää harkintavallan maakunnille.

Toista mieltä oli saman puolueen pääministeri Sipilä (MT 27.5.) todetessaan, että maakuntien sote-toimijoiden on maksettava verot Suomessa tekemästään tuloksesta.

Kaikesta tästä tulee mieleen pitkällä aikavälillä tehokkaasti suunniteltu sote-palveluitten yksityistäminen verorahoin. Mikä on tämän valinnanvapauden hinta tässä uudistuksessa? Sitä ja minkälaisia sotevalintoja voimme tulevaisuudessa kenties tehdä arvioimme sitten, kun saamme valinnanvapauslakiluonnoksen lausuntokierrokselle.

Pirjo Lampi

Kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikä, on, valinnanvapauden, hinta, pirjo, lampi

Vanhustenhoito puhuttaa!

Lauantai 26.11.2016 - Pirjo Lampi

Turku pääsi julkisuuteen ikävällä tavalla helmikuussa Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrian osastoilla ilmenneitten vakavien väärinkäytösten takia. Asia johti moniin tarkastuksiin ja raportteihin.Viimeinen kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti valmistuu kun poliisi on saanut oman työnsä valmiiksi.Minkäänlaiseksi puolustukseksi ei kelpaa se, että vastaavaa tapahtuu valitettavasti muuallakin maassamme erilaisissa vanhusten-ja vammaishoitolaitoksissa ja palveluasumisyksiköissä.

Turun kaupunki on tehnyt paljon muutoksia tarkastusten seurauksena ja niitä tehdään edelleen. Osastoja on uudelleenjärjestetty ja perustettu uusi tehostettu vanhuspykiatrian avohoitoyksikkö.

Muistisairaat ovat tällä hetkellä kaikkein heikommassa asemassa oikeanlaisen hoidon saamiseksi.

Kupittaan sairaalan tapauksen yhteydessä esim. todettiin että muistisairaat vanhukset joutuivat olemaan hoidossa osastolla psykiatrisen hoidontarpeen jo päätyttyä koska kaupungissamme ei ollut heille muita hoitopaikkoja. Tähän asiaan pitää saada muutos ja vaikeasti käyttäytyville muistisairaille on saatava heidän tarpeitaan vastaavia hoitopaikkoja.

Vanhuspalvelulain astuttua voimaan v.2013 sen odotettiin poistavan kaikki vanhustenhoitoon liittyvät ongelmat.Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ehkäpä päinvastoin. Viime vuonna lain tekstistä poistettiin hoivaa tarvitsevalta oikeus arvokkaaseen elämään. Nyt ollaan poistolistalle suunnittelemassa kuntien velvoitetta ylläpitää ikäihmisten hyvinvoinnin erityisasiantuntemusta ja vastuuhenkilön tehtävää.Tämä ei voi olla vaikuttamatta hoidon laatuun. Hoivan tarpeeessa olevat ikäihmiset eivät ole yksi homogeeninen ryhmä vaan he ovat hyvin usein monisairaita ja hyvältä hoidolta vaaditaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Laki on edellyttänyt kuntia luopumaan laitoshoidosta kuten esim. vanhainkodeista. Kotihoitoa pitää lisätä, samoin tehostettua palveluasumista. Näin on tehty myös meillä. Valitettavasti tämä on johtanut siihen,että kotona joutuvat olemaan yhä huonompikuntoiset erittäin iäkkäät vanhukset ja samoin he ovat yhä huonommassa kunnossa päästessään lopulta hoitopaikkaan, joita ei ole riittävästi. Olemme Turussa ajautuneet tilanteeseen, jossa meillä jonottaa vanhusten asumispalveluihin enemmän vanhuksia kuin koskaan sitten vuoden 2014. Mikä ikävintä, heistä yli 3kk jonossa olevien määrä on noussut myös koko ajan. Tässä ajassa hoitopaikka pitäisi lain mukaan löytyä. Kun yli 3 kk jonottaneita koko vuoden 2014 aikana oli kuukausittain alle 10, viime ja tänä vuonna suuntaus on ollut koko ajan nousussa. Tämän vuoden syyskuussa luku oli 31. Tiedämme,että hoivapalveluja tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy.  Meillä täytyy säilyttää myös riittävä määrä omia sairaalapaikkoja, jotta vältymme kalliilta erikoissairaanhoidolta. Ambulanssiyksikkö hälytetään yhä useammin vanhuksen kotiin hoivatilanteen kartoittamiseksi ja sehän se vasta yhteiskunnalle tulee kalliiksi.

Jokainen meistä vanhenee ja eri tavalla. Kaikkien elämä tulee olla yhtä arvokasta varallisuudesta ja sairauksien laadusta riippumatta. Joku viisas onkin todennut, että yhteiskunta, jolla ei muka ole varaa arvostavaan vanhustenhoitoon on epäonnistunut ja valheellinen. Kysymys on siis meidän omista arvovalinnoistamme.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu,

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän julkaisu 26.11.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhusten, hoito, puhuttaa, pirjo, lampi

Hyvinvoinnista vain varakkaiden etuoikeus

Perjantai 15.7.2016 - Pirjo Lampi

Hyvinvointivaltiota on perinteisesti mitattu sillä, miten se huolehtii myös kaikkein heikommassa asemassa olevista. Tällä hetkellä asiaa joutuu vakavasti miettimään, kun seuraa mihin suuntaan maamme on kulkemassa. Se on jakautumassa kahtia monella tavalla.

Meillä on kantaväestö ja maahanmuuttajat. Meillä on suuri työttömien määrä ja joukko onnekkaita, joilla vielä on töitä. Varmoja työpaikkoja ei ole enää olemassakaan.

Meillä on rikas eliittimme, joka jopa lainsäädäntömme laillisin keinoin voi rikastua entisestään, mutta myös yhä suurempi joukko erittäin pienituloisia kansalaisia, joiden hyvinvointi on jatkuvasti heikkenemässä.

Moni kantaväestöön kuuluva kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että maahamme saapuneet turvapaikanhakijat tuntuvat olevan paremmassa asemassa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluitten saannissa. Heidän työllistymisekseen yritetään keksiä monia keinoja, myös oikopolkuja, verrattuna suomalaiseen työttömään.

Yhteiskunnassamme pyritään tekemään suuria rakenteellisia muutoksia, kuten sote- ja maakuntauudistus. Kaikissa korostetaan palvelujen paranevan ja usein vakuutetaan myös syntyvän säästöjä.

Posti on muuttanut toimenkuvaansa, eikä sillä ole väliä saako kansalainen postinsa ajoissa, vaan nyt postin toimesta saa monta muutakin palvelua tietysti maksusta.

Jollakin radiokanavalla käytiin keskustelua pankkien roolin muuttumisesta. Pankit rakentavat tulevaisuudessa omia sairaaloitaan ja asiakkaat voivat ostaa hyvinvointinsa myös pankeista. Esimerkkinä käytettiin vaikkapa 1 000 euron kuukausimaksua ja todettiin, kuinka sitten voisi keskittyä vaan itse elämiseen ja siitä nauttimiseen!

Valitettavan monen ihmisen pankkitilille ei tuota summaa edes tule kuukaudessa. Tälle vastapainoksi realiteettina voidaan miettiä ikäihmisten hyvinvointia tällä hetkellä.

”Hengissä pysyn, mutta en voi elää”, ovat vanhukset todenneet tutkija Helky Häklin mukaan. Hän on perehtynyt ennen kaikkea pienituloisten vanhusten hyvinvointiin. Vanhus saattaa joutua jakamaan kotonaan säilykepurkillisen lihakeittoa kahdeksi päiväksi lisäämällä siihen vielä vettä.

Sote-uudistuksessa pyritään vuoteen 2029 mennessä kolmen miljardin euron vuotuisiin säästöihin. Vanhuspalveluitten kohdalla säästötavoite on 936 miljoonaa euroa, joka toteutuisi vähentämällä ympärivuorokautista hoivaa ja kasvattamalla kotihoidon tuottavuutta.

Uudistuksessa on paljon puhuttu valinnanvapaudesta, jonka osalta lainsäädäntö on valmisteilla. Onko kaikkialla Suomessa yhtäläiset mahdollisuudet valinnanvapauteen, kun julkisia palveluja muutetaan?

Kun myös Kela-korvaukset poistuvat, mutta yksityiset terveyspalvelut ovat edelleen kansalaisten käytössä, kenellä on varaa niitä käyttää?

Ehkä niillä, joilla rahat riittävät yksityisiin vakuutuksiin.

Koko uudistuksessa on vielä paljon ratkaisemattomia asioita. On todettu, että paine asiakasmaksujen nostamiseen on todellista. Onko vähävaraisella enää varaa palveluihin?

Vastakkainasettelusta ei voi välttyä, koska valtion budjetista rahat kuitenkin jaetaan. Meidän pitää säästää omista sote-palveluistamme samalla kun maahamme on tullut valtava joukko ihmisiä, jotka saavat kaikki palvelunsa ilmaiseksi valtion kassasta.

Elintasopakolaisiin meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Sote-uudistuksessa on pidettävä huoli sen tarkoituksesta ja siitä, että hoitoon pääsy nopeutuu ja palvelut yhdenvertaistuvat.

Emme saa joutua Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa valinnanvapaus on osittain johtanut siihen, että palvelujen tarjontaa määrittää enemmän kysyntä kuin tarve. Siis raha ratkaisee, koska varakkaat määrittävät palvelun tarpeen.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 15.7.2016:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2719990/Hyvinvoinnista+vain+varakkaiden+etuoikeus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvinvoinnista, vain, varakkaiden, etuoikeus, pirjo, lampi

Onko vanhustenhoitomme kriisissä?

Lauantai 30.4.2016 - Pirjo Lampi

Onko ikäihmisten määrän lisääntyminen ja samalla heidän avuntarpeensa yllättänyt yhteiskuntamme täysin? Siltä tuntuu, kun lukee ja kuulee, miten vanhuksiamme tällä hetkellä kohdellaan.

En näe, miten vanhuspalvelulaki olisi parantanut käytännössä ikäihmisten palveluja. Päinvastoin tuntuu siltä, että ne ovat vaan huonontuneet. Meille on syntynyt ennemminkin kotihoidon pakkolaki. Vanhukset ovat kotihoidon varassa aivan liian huonokuntoisina. Se ei edes ole kustannustehokasta laitoshoitoon nähden silloin, kun kotona joudutaan käymään myös yöllä.

Vanhainkodit tai tehostetun palveluasumisen paikat, joiksi myös entiset vanhainkodit muutetaan vain nimeä ja maksujärjestelmää muuttaen, ovat jo lähes saattohoitopaikkoja. Yksityisistä palvelutaloista ikäihminen saa rahalla hyväkuntoisempanakin hoitopaikan niin kauan, kuin rahat riittävät. Sen jälkeen ollaan jonossa kaupungin hoitopaikkoihin, kun rahat loppuvat.

Entä vanhustemme hoidon taso?

Vähän aikaa sitten Turun vanhustenhoito sai kolauksen Kupittaan sairaalan geriatristen osastojen tapahtumien johdosta. Niitten selvittely jatkuu vielä pitkään ja muutoksia on tehty ja tehdään edelleen turvallisen hoidon takaamiseksi. Seurantaa ja tarkastuksia tehostetaan.

Iltalehti uutisoi 26.4., kuinka Mäntyrinteen vanhainkodissa dementoivaa Lewin kappale -tautia sairastava 74-vuotias mies kuoli nivustyrän kiertymän seurauksena. Tyrän olemassaolo tiedettiin, mutta vanhuksen tilan heikkenemiseen ja oireisiin ei kiinnitetty huomiota tai niitä vähäteltiin.

Vanhusta ei toimitettu sairaalahoitoon. Lähiomainen on myös kirjoittanut varsin selkeän selonteon tapahtumien kulusta. Kyseisen vanhuksen kohdalla on tapahtunut ilmeisesti useita laiminlyöntejä ja virheitä. Ruumiinavaustakaan ei olisi ilmeisesti haluttu tehdä. Mitä siis pelättiin?

Eikö meillä ole riittävästi geriatriaan perehtyneitä lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa? Onko koulutusjärjestelmässämme jotakin vialla? Vai johtuuko se välinpitämättömyydestä, koska yhteiskuntamme viesti on toistuvasti se, että vanhuksemme ovat vain taloutemme rasite ja kustannuserä?

Hyvinvointiyhteiskuntamme on rapistunut sille tasolle, jossa vanhuksia ja muita heikompiosaisia ei ole varaa enää hoitaa ja auttaa inhimillisellä tavalla. Näin ei saa jatkua. Toimintatapoja on muutettava.

Nyt vaadittaisiin todellista ryhtiliikettä ja asennemuutosta niin, että vanhusten kaltoinkohtelu sekä hoitopaikoissa että kotihoidon piirissä saadaan loppumaan. Sitä tapahtuu aivan liikaa maassamme joka puolella eikä suinkaan vain Turussa. Nämä tapaukset jättävät varjoonsa myös hoitopaikat, joissa vanhuksiamme hoidetaan hyvin.

Toivoisin, että jokainen vanhusten parissa arvokasta ja raskasta hoitotyötä tekevä hoitaja pitäisi kirkkaana mielessään sanat: kohtele lähimmäistäsi niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Pirjo Lampi
Kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 3.4.2016: 

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/864397/Onko+vanhustenhoitomme+kriisissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko, vanhustenhoitomme, kriisissä, pirjo, lampi

Paperittomien terveydenhoitoon liittyy taloudellisia riskejä

Tiistai 23.2.2016 - Pirjo Lampi

Sosiaali-ja terveyslautakunnan tietoon tuotiin 16.2. ensimmäistä kertaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämisen periaatteet ja samalla vastattiin asiaan liittyviin kysymyksiin joista olin jättänyt selvityspyynnön.

Tämän vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti sopimusryhmien tekstilisäyksestä, jonka mukaan paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville taataan oikeus terveydenhoitoon. Päätöksen pohjalla oli valtuutettujen Ratilainen (vihr) ja Kattelus (kok) tekemä valtuustoaloite.

Asiasta äänestettäessä perussuomalaiset eivät päätöstä kannattaneet siksi, että vaikeassa taloustilanteessa kulut lankeavat kaupungin maksettavaksi, koska lain mukaan paperittomille henkilöille taataan ainoastaan kiireellinen hoito. Ketään ei ole jätetty eikä pidäkään jättää heitteille.

Selvityksessä nostetaan esille seuraavia taloudellisia riskitekijöitä. Toisin kuin TS kirjoitti 17.2. lasten ja nuorten rokotuksista ei ole kansallista päätöstä siitä että paperittomat saisivat kansallisen ohjelman mukaiset rokotteet. Valtio ei siis näitä rokotteita kustanna vaan Turku joutuu maksamaan rokotteet itse.

Ongelmaksi nousee se, kuka maksaa mahdolliset rokotusten haittavaikutukset? On mahdollista, että myös näistä joutuu vastaamaan kaupunki.

Infektioiden torjunnassa jo nyt infektioiden torjuntayksikkö ja Global Clinic ovat tehneet yhteistyötä keuhkotuberkuloosin tutkimiseksi tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Hiv:n ja hepatiittien hoidossa ei tällaista yhteistyötä ole ollut. Näiden hoito on erittäin kallista. Hiv:n hoito on elinikäinen ja maksaa vuodessa noin 20 000 euroa. Hepatiitti C:n hoito maksaa vähintään 90 000 euroa per potilas. Niinpä selvityksessä näiden tautien hoidossa nähdään myös taloudellinen riski.

Riskitekijänä pidetään myös turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaa kasvua ja samalla kielteisten päätösten lisääntymistä. Tällöin on todennäköistä, että osa tästä joukosta jää maahamme laittomasti paperittomana. On aivan selvää. että nämä ihmiset siirtyvät kuntiin, joista he saavat parhaimmat palvelut.

Vihreille ei lautakunnalle esitetty selvitys kelvannut, koska se ei heidän mielestään vastannut sopimusryhmien kesken käydyn keskustelun henkeä. Heidän mielestään valtuusto on tehnyt päätöksen siitä, että alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat saavat samat terveyspalvelut kuin kaikki turkulaiset, myös erikoissairaanhoidon. Tosiasiassa tällaista kirjausta ei mistään löydy.

Turku on arvioinut kustannusten olevan noin 50 000 euron luokkaa. Suuri riski sen ylittymiseen on olemassa. Kustannuksia on seurattava tarkasti. On tietysti ihailtavaa että ihmisillä on suuri sydän mutta päättäjien ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä miten kaupunki pystyy rahoittamaan lain ja asetusten mukaiset palvelut. Hyväntekeväisyyttä voi jokainen harjoittaa omien kykyjensä ja halujensa mukaan.

Lautakunnan puheenjohtajan ehdotuksesta asia palautettiin uudelleen valmisteluun.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperittomien, terveydenhoitoon, liittyy, taloudellisia, riskejä, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perussuomalaiset

Minkälainen henkilökunta pahoinpitelee potilaita

Perjantai 19.2.2016 - Pirjo Lampi

Olin järkytyksestä sanaton lukiessani Turun Sanomista uutisen potilaitten kaltoin kohtelusta Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa. Olin kauhuissani siitä että kaupungin virkamiesjohto on asiasta ollut tietoinen Turun psykiatrisen tulosalueen ylintä johtajaa, ylilääkäri Jyrki Heikkistä myöten. Asioita on salattu ja väärinkäytökset päätettiin selvittää oman organisaation sisällä ilmeisen huonoin seurauksin. Hoitoyksikön sisällä on sallittu rikoksia, ilman seuraamuksia. Missä on ollut kaupungin valvonta kun tapauksista on tiedetty? Kuka on tästä salailusta hyötynyt vai onko kyse ollut vain välinpitämättömyydestä? Hoitovirheitä tehnyt henkilökunta on saanut jatkaa työssään ilman että tapauksista olisi tehty ilmoitukset Valviralle.

Miten hoitajien lähimmät esimiehet esim. osastonhoitajat ja ylihoitajat ovat voineet hyväksyä potilaitten hoitamisen pahoinpitelemällä, ylilääkitsemisellä jne. Ilman heidän hyväksyntäänsä näin ei olisi voinut tapahtua.  Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon sairaudesta ja iästä riippumatta. Se, että meillä dementiaa sairastavia vanhuksia suljetaan psykiatriselle osastolle jos muualta ei löydy hoitopaikkaa, ei ole enää nykyaikaa. On pelottavaa jos yhteiskuntamme arvomaailmassa voimme kohdella vanhuksiamme näin karsealla tavalla. Pelottavinta tässä on ajatus siitä onko esim. ylilääkityksellä aiheutettu kuolemantapauksia. Kuka ja mitkä tahot kantavat kaikesta tapahtuneesta vastuun?  Tapaukset on selvitettävä perusteellisesti. Pelkkä pahoittelu ei  nyt riitä. Millä tavalla voimme korvata näitten potilaitten kokemia kärsimyksiä epäinhimillisestä hoidosta? Hoitovirheitä ja pahoinpitelyjä ei voi korvata vain anteeksipyynnöillä. Jos emme voi luottaa siihen että jokainen potilas saa hänelle kuuluvaa hyvää hoitoa olemme kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Jos varmasti kieltämättä raskas työ psykiatrisella osastolla johtaa sellaiseen henkilökunnan laitostumiseen että hoitajat itse ovat hoidon tarpeessa, ollaan vaarallisella tiellä.

Hallituksen säästötoimet eivät myöskään lupaa hyvää. Mitä seuraa esim. ministeri Vehviläisen ilmoituksesta kuntien henkilökunnan määrän pienentämisestä ja henkilöstövaatimusten lieventämisestä kustannusten hillitsemiseksi. Pistääpä mietteliääksi.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Aamusetin verkkosivuilla:

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-minkalainen-henkilokunta-pahoinpitelee-potilaita

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minkälainen, henkilökunta, pahoinpitelee, potilaita

Selvityspyyntö Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle paperittomien terveyspalveluiden tarjoamisesta Turussa

Tiistai 15.12.2015 - Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.11. äänestyksen jälkeen paperittomien raskaana olevien naisten ja alle 18-vuotiaiden oikeuden terveydenhoitoon, Helsingin jälkeen toisena kaupunkina Suomessa, vähintäänkin puutteellisin tiedoin sen toteuttamisesta ja kustannuksista. Asiaa ei ole millään tavalla tuotu esille eikä käsitelty lautakunnassa. Erilaisia tulkintoja on esitetty siitä mitä tämä päätös myös kiireettömän terveyspalvelun tarjoamisesta Turussa tarkoittaa.

Turussa paperittomia on hoitanut salainen Global Clinic kuten Helsingissäkin. Voimassa olevan lain mukaan kiireetöntä hoitoa ei pitäisi järjestää laittomasti maassa oleville julkisin varoin. Hallituksen esitys lain muuttamiseksi ei mennyt viime keväänä eduskunnassa läpi. Kiireellistä hoitoa ovat saaneet tähänkin asti kaikki sitä tarvitsevat terveydenhoitolain mukaan. Heitteille ei ole jätetty ketään eikä pidäkään jättää.

Katson valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä, että saamani tiedot valtuustossa tehdylle päätökselle ovat varsin puutteelliset. Siksi teen tämän selvityspyynnön.

Haluaisin selvityksessä vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
– Miksi asia tuotiin valtuustoon vaikka sitä ei oltu millään tavalla käsitelty lautakunnassa?
– Mitä selvityksiä Turun kaupungin virkamiehet ovat asiasta tehneet? Aloitteeseen annettu vastaus, joka löytyy valtuuston pöytäkirjoista, ei tue tehtyä päätöstä.
– Onko kyseisen päätöksen kustannukset kaupungille selvitetty varsinkin jos päätös koskee myös erikoissairaanhoitoa kuten Helsingissä.
– Milloin ja missä toiminta aloitetaan? Julkinen palvelu ei voi olla enää salaista.
– Miten tietojärjestelmistä voidaan seurata paperittomien hoitokustannuksia ja potilasmääriä?

Esitän, että asiaa selvitetään ainakin näitten kysymysten osalta jossakin tulevassa lautakunnan kokouksessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Selvityspyyntö, Turun, kaupungin, sosiaali- ja terveyslautakunnalle, paperittomien, terveyspalveluiden, tarjoamisesta, Turussa

Miksi turvapaikanhakijoitten rikoksia puolustellaan

Lauantai 12.12.2015 - Pirjo Lampi

Maahamme on tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Määrä, jota kukaan ei osannut odottaa. Päivittäin saamme lukea levottomuuksista vastaanottokeskuksissa ja myös valitettavan usein erityisesti naisiin kohdistuneista eriasteisista seksuaalirikoksista kuten raiskauksista. Viimeiset kaksi ovat kohdistuneet ala-ikäisiin tyttöihin.

Raiskaus on aina rikos, tekee sen kuka tahansa. Turvapaikanhakijan tai maahanmuuttajan tekemänä se ei voi kuitenkaan olla puolustettavissa sillä, että raiskaavathan suomalaisetkin. Mitään rikosta ei ole oikeus tehdä siksi, että joku muukin tekee niin. SPR on toistuvasti ilmoittanut, että turvapaikanhakijoille kerrotaan miten täällä käyttäydytään ja miten suhtaudutaan naisiin. Annetaanko tämä info suomeksi vai miksi asia ei mene perille?

Viime valtuuston kokouksessa poliisin edustaja totesi, ettei raiskausten määrää voi oikeastaan ihmetellä kun turvapaikanhakijoitten määrä on ollut noin suuri. Hän totesi kuitenkin että onhan se tietysti rikos. Todellakin. Eikä voi olla oikein, että meitä suomalaisia varten alkaa katupylväissä olla ohjeita miten meidän pitää liikkua ja käyttäytyä omassa maassamme siksi, että meillä on täällä hallitsematon määrä turvapaikanhakijoita. Päinvastoin voitaisiin rajoittaa turvapaikanhakijoitten vapaata liikkumista, kuten joissakin muissa maissa tapahtuu.

Monet meistä suomalaisista, etenkin naisista, pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta. Pelko on tunne. Ihmisillä on oikeus tunteisiinsa. Pelko on myös itsesuojelua. Tavalliset suomalaiset perheenisät ja äidit jotka osoittavat mieltänsä, leimataan rasisteiksi, anarkisteiksi ja ties miksi. He haluavat vain puolustaa lastensa oikeuksia.  On myös erittäin vaikeaa ymmärtää niitä kaiken suvaitsevia suomalaisia naisia, jotka millään tavalla ymmärtävät tai puolustavat raiskausta tai jopa syyllistävät uhria. Niitäkin tuntuu keskustelupalstoilta löytyvän. Uhriksi joutuneista ei paljon tunnuta murehtivan. Raiskauksesta olevat seuraukset voivat olla elämänmittaiset ja toisille se ei mahdollista enää koskaan normaalia elämää. Seuraukset koskettavat myös uhrin lähipiiriä. Jokaisen suomalaisen naisen tulisi olla ylpeä ja kiitollinen niistä oikeuksista joita meillä naisena yhteiskunnassamme on. Se ei ole kaikkialla itsestään selvyys. Maahanmuuttovirasto ja poliisiviranomaiset julkaisevat jatkuvasti tilastoja joilla yritetään todistella milloin mitäkin ja ainakin näköjään sitä kuinka rikollisia me suomalaisetkin olemme. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että ilman näitä turvapaikanhakijoitten ja maahanmuuttajataustan omaavien henkilöiden tekemiä rikoksia tilastot olisivat huomattavasti pienemmät.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu ( ps )

Julkaistu Aamuset-lehdessä 12.12.2015

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi, turvapaikanhakijoitten, rikoksia, puolustellaan

Paperittomien terveyspalvelut voivat tulla kaupungille kalliiksi

Lauantai 5.12.2015 - Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuusto teki päätöksen että paperittomat eli laittomasti maassa olevat alle 18-vuotiaat lapset sekä raskaana olevat naiset saavat samat julkiset terveyspalvelut kuten kaikki me suomalaiset.  Aikaisemmin Turussa nämä ilman oleskelulupaa täällä olevat ovat saaneet terveyspalveluita salaisella paperittomien klinikalla. Global Clinic on toiminut vapaaehtoisen henkilöstön voimin sekä Helsingissä että Turussa. Päätös asiasta tehtiin vähintäänkin heikoin tiedoin kustannuksista ja ilman selvitystä siitä miten toiminta aiotaan julkisella puolella toteuttaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa asiaa ei ole käsitelty. Päätöksen takana olivat kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta. Lähtökohtana päätökselle oli valtuutettujen Kattelus (kok) ja Ratilainen (vihr.) tekemä valtuustoaloite Aloitteen mukaan Turussa on hoidettu vuosittain noin 100 paperitonta joista tosin enemmistö ilmeisesti on ollut tähän asti miehiä. Helsingissä paperittomia on useita tuhansia.

Voimassa olevan lain mukaan paperittomilla on oikeus vain kiireellisenä pidettävään hoitoon. Viime keväänä yritettiin lailla laajentaa paperittomien terveyspalveluja. Lakimuutos kuitenkin kaatui silloisen SDP:n kansanedustaja Rajamäen toimesta. Myös kokoomuksen Ben Zyskowicz kritisoi lakiesitystä voimakkaasti. Hänen mukaansa se olisi johtanut kalliiksi tulevaan terveysturismiin.  Perussuomalaisten mielestä kaupungillamme ei ole tässä taloustilanteessa varaa lisätä terveydenhoidon kustannuksia. Kiireetöntä hoitoa ei pitäisi järjestää laittomasti maassa oleville julkisin varoin. Kiireellistä hoitoa ovat saaneet tähänkin asti kaikki sitä tarvitsevat terveydenhuoltolain nojalla. Ketään ei ole jätetty heitteille.

Tiedämme että erilaisten tarttuvien tautien ja myös syöpäsairauksien hoito on erittäin kallista. Tietysti myös raskaana olevilla ja lapsilla näitä sairauksia esiintyy. Jokainen meistä tietää myös sen, että paperit on helppo kadottaa tarpeen niin vaatiessa. Somessa tieto kulkee varsin nopeasti ja sinne tietysti hakeudutaan missä edut ovat parhaimmat. Näin on tapahtunut turvapaikanhakijoittenkin kohdalla. Suomessa maksaa tavallisen tuberkuloosin hoito n. 15 000-18 000 eur/potilas. Kalleimmat hoidot antibiooteille vastustuskykyisiä tuberkuloosimuotoja vastaan maksavat jopa 160 000-650 000 eur/ potilas. Näitä esiintyy lisääntyvässä määrin esim. Pietarin seudulla. Elinikäinen, vuosittainen HIV:n lääkekustannus maksaa yhteiskunnalle 20 000 eur/potilas. Hepatiitti C on kasvava ongelma maailmanlaajuisesti, myös paperittomien maissa. Sen hoito maksaa vähintään 90 000 eur/potilas. Tätä päätöstä tehtäessä ei ole huomioitu myöskään identifioimattoman potilaan hoidossa esille nousevia kysymyksiä potilasturvallisuudesta, lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työ- ja oikeusturvasta sekä lääkäreitten vastuukysymyksistä.

Turku on nyt Helsingin jälkeen toisena kuntana laajentamassa paperittomien terveydenhoitoa voimassa olevasta laista poiketen. Tämä tarkoittaa sitä että kustannukset pitäisi näkyä myös kunnan budjetoinnissa. Meille ilmoitettu 40 000 euron kustannus perustuu palvelualuejohtaja Katariina Korkeilan vastaukseen tehdystä aloitteesta. Tuo summa arvioitiin osa-aikaisen lääkärin ja - hoitajan palkkakuluiksi. Hänen mukaansa päätöksessä terveydenhoidolla tarkoitetaan ennaltaehkäisevää hoitoa, joka tässä tapauksessa pitää sisällään äitiys- ja lastenneuvola toiminnan. Mikäli kyseeseen tulisi sairauksien hoitokustannukset, olisivat kulut aivan eri luokkaa, Korkeila toteaa vastatessaan kysymyksiini päätöksestä. Sairauksien hoidosta puhui kuitenkin valtuutettu Kattelus. Helsingin kaupunki ilmoittaa sivuillaan paperittomien saavan kaikki terveyspalvelut, erikoissairaanhoito mukaan lukien.  Mistä nyt siis on kysymys Turussa? Sitä ei tunnu oikein kukaan tietävän tällä hetkellä. Varmaa on se, että jokainen meistä turkulaisista tulee maksamaan tästä päätöksestä seuraavat kustannukset.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperittomien, terveyspalvelut, voivat, tulla, kaupungille, kalliiksi, pirjo, lampi

Oppositiopuoluitten käytös ala-arvoista

Torstai 20.8.2015 - Pirjo Lampi

Hallituksesta pudonneitten puolueitten tuntuu olevan mahdoton hyväksyä sitä, että jäivät hallituksen ulkopuolelle toisin kuin perussuomalaiset. Vaalitulosta ei haluta kunnioittaa. Tappion karvasta kalkkia on vaikea niellä. Kaikki mitä tapahtuu tai ei tapahdu on perussuomalaisten syytä.

En muista vuosikymmeniin minkään puolueen joutuneen tällaisen ajojahdin kohteeksi .Tampereen yliopiston professori Juha Suorannan kommentit ylittävät kaiken. Hän vaatii perussuomalaisten poistamista kouluista aina peruskouluista yliopistoihin asti, jonne tämä hänen mukaansa ”paskaporukka” on ulottanut iljettävät lonkeronsa.

Voiko Tampereen yliopiston viestinnän laitos hyväksyä tämän kirjoittelun professoriltaan ilman mitään sanktiota? Edustaako tämä kannanotto nykyistä yliopiston opetusta? Mielestäni tähän tulee puuttua myös nykyisen opetusministerimme Grahn-Laasosen. Eikö tässä ole kyse kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?

Ville Niinistö (vihr.) etunenässä vaatii perussuomalaisia erottamaan kansanedustajamme Immosen. Eikö hänen pitäisi huolehtia enemmänkin omista nuoristaan ja opiskelijoistaan, jotka halusivat sallia Suomen lipun turmelemisen taiteen ilmaisukeinona ja jumalanpilkan ja hautarauhan rikkomisen poistamisen rikoslaista. Missä on siis vihreitten kunnioitus isänmaatamme,itsenäisyyttämme ja sen puolesta taistelleita kohtaan? Vai eikö sitä ole?

SDP ja vasemmistoliitto ovat johtajineen kilvan tuominneet perussuomalaiset lähes kaikesta mahdollisesta. RKP on oppinut varsin nopeasti opposition tavat. Nämä puolueet ovat keskittäneet voimavaransa siihen että Suomesta tulee koko maailman sosiaalitoimisto.

Suomessa poliittinen tilanne on niin tulehtunut, että en voi välttyä miettimästä mitä tämä kaikki vaikuttaa kuntapolitiikkaan. Syksyn valtuustokausi on kunnissa alkamassa ja vaikeitakin päätöksiä joudutaan tekemään. Olen kaupunginvaltuutettuna pyrkinyt kunnioittamaan kaikkien puolueitten edustajia ja olen mielestäni onnistunut tekemään hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen. Nyt tuntuu jotenkin vaikealta ajatella yhteistyöhalukkuutta näitten puolueitten kanssa, jotka jatkuvasti hyökkäävät perussuomalaisten sananvapautta ja jopa ihmisarvoa vastaan. Missä on näitten puolueitten peräänkuuluttama tasa-arvo ja suvaitsevaisuus? Sitä jään odottamaan.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-oppositiopuolueitten-kaytos-ala-arvoista

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oppositiopuoluitten, käytös, ala-arvoista, pirjo, lampi

Kiireestä peruste päätöksenteolle

Tiistai 21.10.2014 - Pirjo Lampi

Kiireestä on tullut peruste päätöksenteolle Turussa. Viimeisimpänä esimerkkinä on paljon keskustelua ja ihmetystä herättänyt Lauri Tähkän mainosmökin pystyttäminen kaupungintalon puistoon.

Kukaan ei tunnu tietävän, miten asia oikein menikään. Miten ja missä asia oli valmisteltu ennenkuin se tuli rakennuslautakunnan esityslistalle lautakunnan kokouspäivänä. Lautakunta hyväksyi kuitenkin lupahakemuksen aikataulusyistä, koska muussa tapauksessa asia ei olisi toteutunut, totesi puheenjohtaja Saara Ilvessalo (vihr.) TS:ssa.

Vain lautakunnan jäsen Jouko Laakso (ps.) uskalsi olla asiasta eri mieltä. Kiire oli siis päätöksenteon peruste. Tietämättömyyttään asian etenemisestä ihmettelivät monet, niin valtuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) kuin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (kok.).

Kiire tehdä päätöksiä ei ole vierasta varmaan muissakaan lautakunnissa tai ainakin päätöksiä yritetään saada aikaan hyvin nopeasti ja usein varsin puutteellisin tiedoin. Näin on tapahtunut myös sosiaali-ja terveyslautakunnassa.

Kun jokaisessa lautakunnassa on jouduttu ja joudutaan tekemään säästöjä, katson että virkamiesten tehtävä olisi valmistella ehdotukset riittävän tarkasti ja monipuolisesti tuodessaan ne lautakunnan jäsenten päätettäväksi. Päätöksen seuraukset ja mahdolliset vaikutukset pitäisi olla harkittuna esityksissä.

Todellisia hintavertailuja esimerkiksi ostopalvelun ja kaupungin oman toiminnan välillä on vaikeaa saada. Pelkkä parin lauseen teksti siitä, että tämä toiminta lakkautetaan tai järjestetään jollakin muulla tavalla, ei mielestäni ole riittävää. Närkästystä on aiheuttanut se, että jotkut lautakunnan jäsenistä ovat toistuvasti joutuneet pyytämään lisäselvityksiä.

Lautakunnan jäsenenä katson, etten voi eikä minun pidä tehdä päätöksiä puutteellisten tietojen varassa. Valmistelevat virkamiehet eivät voi ottaa itselleen päätöksenteko valtaa. Vastuun päätöksistä joutuvat kuitenkin kantamaan lautakunnan jäsenet.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissa
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kiireesta-peruste-paatoksenteolle

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiireestä, peruste, päätöksenteolle

Onko synnytysten keskittäminen järkevää?

Maanantai 13.10.2014 - Pirjo Lampi

Nykyinen hallitus on kunnostautunut lakien ja asetusten säätämiseen toinen toisensa perään. Mistä saadaan rahat näitten vaatimusten toteuttamiseksi? Valitettavasti niistä varsin moni on toteutuessaan jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan myös kustannusten lisääntymistä.

Käytännössä se on aiheuttanut kunnille lisää taloudellisia vaikeuksia ja siis lisää säästöpaineita eli leikkauksia. Tämä tarkoittaa usein myös palvelujen heikkenemistä. Tulevan sote-lain voimaantulon yksi uhka on lähipalvelujen karkaaminen kauemmas. Koko lain sisällön konkreettiset vaikutukset ja palvelujen tuottaminen ovat vielä pahasti kesken. Kuitenkin lain pitäisi tulla voimaan keväällä vuonna 2015.

Tällä hetkellä on esillä useiden synnytyssairaaloitten lakkauttaminen joka toteutuessaan tulee heikentämään myös aluesairaaloitten toimintaa laajemmaltikin. Synnytyksiä ollaan siirtämässä uuden päivystysasetuksen vaatimusten perusteella esimerkiksi Salosta Tyksiin.

Ihmettelen suuresti, miten Tyksin resurssit ja tilat riittävät vastaanottamaan Salon synnyttäjät, joita viime vuonna oli yli 700. Riskisynnyttäjät on tähänkin asti ohjattu Turkuun. Synnytys- ja lastenosastot sijaitsevat erittäin huonokuntoisessa U-sairaalassa, joka on kärsinyt jatkuvasti jo yli kymmenen vuoden ajan sisäilma-ja kosteusvaurioista.

Tulevan U-sairaalaa korvaavan uudisrakennuksen pitäisi valmistua vuonna 2018. Sitä on mainostettu myös uutena lastensairaalana. Eikö synnytysten mahdollista siirtämistä pitäisi lykätä ainakin siihen asti? Ilman lisätilan hankkimista ja remontointia Salon synnyttäjiä tuskin voidaan Tyksiin ottaa.

Täytyy myös muistaa, että jotkut turkulaiset äidit ovat halunneet synnyttää nimenomaan Salossa sen erittäin hyvän maineen takia. Mitä järkeä on siis siirtää synnyttäjiä Tyksiin heti ensi vuonna koska sekin joka tapauksessa todennäköisesti lisää sairaanhoitopiirin kustannuksia?

Mitkään tutkimukset eivät myöskään tue sitä, että pienemmissä sairaaloissa mahdolliset riskit synnyttää olisivat suuremmat kuin suurissa yksiköissä. Eivätköhän riskit päinvastoin suurene lisääntyvien matkasynnytysten myötä, kun kätilöinä joutuvat toimimaan esimerkiksi taksikuskit, puolisot ja ystävät.

Mikäli apuun tarvitaan ambulanssia, täytyy myös muistaa, että ambulansseissa hoitajat eivät ole kätilöitä ja kyyti on kallista. Kustannukset maksamme me kaikki. Toivon todella että VSSHP:n hallitus tekee asiasta järkevän päätöksen ja anoo sosiaali-ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa synnytysten säilyttämiseksi Salossa. Esimerkkiä voisi ottaa vaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksesta joka on päättänyt omalla tavallaan synnytystoiminnan jatkamisesta Oulaisissa.

Kysyä sopiikin, onko päättäjien mielestä Suomessa tähän asti ollut turvatonta synnyttää ja miten se nyt matkasynnytysten lisääntyessä paranisi? Miten tämän muutoksen myötä toteutuu ministeri Susanna Huovisen (sd.) hokema kansalaisten tasapuolisen ja laadukkaan hoidon saaminen asuinpaikasta riippumatta? Ne äidit ja perheet, joita asia koskettaa ovat asiasta syystäkin huolestuneita eikä ole ihme, että asiaa koskeva adressi on kerännyt jo yli 50 000 allekirjoittajaa.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissa:
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-onko-synnytysten-keskittaminen-jarkevaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onko, synnytysten, keskittäminen, järkevää, pirjo, lampi

Koulun säilyminen Uittamolle elinehto

Lauantai 16.8.2014 - Pirjo Lampi

Uittamon koulu on yksi Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan lakkauttamislistalla olevista kouluista. Tieto on otettu mykistyneinä ja vihaisina vastaan alueen asukkaiden keskuudessa.

Uittamo on asuinalueena hyvämaineinen ja viihtyisä. Alue menetti jo jokin vuosi sitten oman (ei siis kaupungin) uimahallin syystä tai toisesta. Se oli koululaisten uimaopetuksen ja vanhusten kuntoilun kannalta ensiarvoisen tärkeä.

Nyt siis kaupunki haluaa lopettaa alueen lähikoulun. Siinä ei ole järkeä. Uittamolla asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat tehneet valinnan juuri siksi, että alueella on lähikoulu ja päiväkoti. Sillä on alueelle valtava merkitys. Mikäli koulu ja sen seurauksena myös lapsiperheet katoavat, katoavat seuraavaksi myös alueen kauppapalvelut.

Uittamon koulussa lapset saavat opetusta 1–4 luokilla. Sen jälkeen he siirtyvät Vähä-Heikkilän kouluun, johon Uittamon koulu on hallinnollisesti liitetty alaosastona.

Koulurakennuksessa toimii myös päiväkoti ja samoissa tiloissa käydään ”esikoulua”. Siirtyminen varsinaiseen kouluun sujuu siis mutkattomasti, ja vähintäänkin esiopetuksen jälkeen suurin osa lapsista on jo toisilleen tuttuja.

Aikanaan Uittamon koulun laajennusta suunniteltiin, mutta koska Vähä-Heikkilä kärsi silloin oppilaspulasta, se ei toteutunut. Koulumatka Uittamon kouluun on pienille koulunsa aloittaville turvallinen.

Vilkasliikenteisiä katuja ei juurikaan jouduta ylittämään. Suurin osa lapsista tulee kouluun kävellen. Jos koulu lakkautetaan koulumatkaa ei tehdä enää kävellen Vähä-Heikkilän kouluun. Se edellyttää suuren osan kouluvuodesta julkisen liikenteen käyttöä, ellei kotiväki kuljeta lasta.

Pyöräily on myös yksi mahdollisuus, mutta se tuo liikenteen mukana omat vaaransa varsinkin ekaluokkalaisille. Vähä-Heikkilän koulu on sijainniltaan liikenteellisesti aika hankalassa paikassa.

Aivan koulun lähellä ei ole bussipysäkkiä. Lähin pysäkki on Uittamontiellä. Siitä koululaiset oikaisevat jonkinlaisen kentän läpi ja ylittävät sitten erittäin vilkkaasti liikennöidyn Vähäheikkiläntien. Näiden teiden risteykseen on tulossa vielä syksyn aikana liikennevalot, mutta on varmaa, etteivät koululaiset kierrä sitä kautta.

Kombikoulu valmistuu Vähä-Heikkilän koulun alapuolelle ja tulee näin myös lisäämään liikennettä.

Turku on jo suurentamassa luokkakokoja ja vähentämässä kouluavustajia. Lapsiperheisiin kohdistuvia säästöjä ei pidä enää lisätä lakkauttamalla tarpeellisia lähikouluja.

Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu ( ps )
Julkaistu Turun Sanomissa 16.8
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/664837/Koulun+sailyminen+Uittamolle+elinehto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulun, säilyminen, Uittamolle, elinehto, pirjo, lampi

Onko ikäihmisten kotihoito yliarvostettua?

Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi

Vanhusten kotihoito puhuttaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan samoin kuin kotipalvelun työntekijöitä. He jos ketkää ovat parhaat asiantuntijat siinä, minkälaista apua ikäihmisemme tarvitsevat ja he ovat myös parhaita arvioimaan sitä inhimilliseltä kannalta.

Ikälain mukaisesti on Turussa jo viime vuonna vähennetty laitoshoitoa ja voimavaroja suunnataan kotihoidon lisäämiseen. Resursseja ei kuitenkaan ole varaa lisätä tässä heikossa taloustilanteessa. Minna Arve (kok) ihmetteli valtuuston kokouksessa aikaisempien vuosien henkilökunnan määrän lisäämisen huonoa vaikuttavuutta.

Tänä vuonna on kotihoidon henkilökunnan tehokkuutta pohdittu, koska tulosta ei johtoportaan mielestä synny riittävästi. Ruuhkahuippuja pitäisi purkaa ja eri vanhuspalvelualueitten tehokkuutta vertaillaan toisiinsa. Otetaanko johtoportaassa ollenkaan huomioon sitä tosiasiaa, että kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jopa täysin vuodepotilaita?

On täysin selvää, että aikaa heidän hoitamiseensa menee enemmän kuin aikaisemmin. Tottakai ruuhkahuiput ovat esimerkiksi aamulla, jolloin on lääkkeiden jako ja aamutoimet, samoin illalla. Kun näissä vaihtelu eri vanhusten välillä ja eri päivinä saattaa olla useita tunteja, onko palvelu silloin yhdenvertaista?

Saman vanhuksen luona käy monia eri henkilöitä, joiden joukossa on myös erittäin huonosti suomea puhuvia, jotka eivät ymmärrä mitä vanhus sanoo tai päinvastoin. Vanhuksen päivittäinenkin kunto vaihtelee, jolloin kotipalvelun työntekijä ei aina selviydy käynnistä ennalta suunnitellulla tavalla.

Täytyy muistaa myös se, ettei raskaimmissa kotihoidon palveluluokissa hoito ole juurikaan laitoshoitoa halvempaa. Kuntaliitto on myös ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia.

Entä sitten ihmisarvon ja inhimillisyyden näkökulma asiaan? Ikälakiin on tulossa vielä muutoksia, joiden mukaan tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovisen mukaan tavoitteena olisi myös se, että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin, torille tai lähiravintolaan. Kotona hoidettavat vuodepotilaatko? Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.

Meillä asuu kotonaan vanhuksia, jotka eivät ole päässeet moneen kuukauteen edes ulos kävelemään. Paremmassa asemassa ovat ne vanhukset, joilla on lähiomaisia auttamassa, mutta usein jo 85-vuotiailla heitä ei enää ole. Heistä kuitenkin puolet on kotipalvelun käyttäjiä.

On hyvä että tavoitteet ovat korkealla, mutta silloin kun lakeja säädetään, pitäisi ymmärtää myös mitä se tulee maksamaan. Pelkillä rakennemuutoksilla sitä ei saada aikaan. Turun kaupunginvaltuusto palaa elokuussa toisen uudistusohjelman merkeissä päättämään säästöistä.

Pelkäänpä pahoin etteivät peruspalvelut tule ainakaan paranemaan. Silloin punnitaan juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa korostettujen arvovalintojen merkitystä.

Pirjo Lampi kaupunginvaltuutettu (ps) , sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa 18.7.2014
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/653723/Onko+ikaihmisten+kotihoito+yliarvostettua

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onko, ikäihmisten, kotihoito, yliarvostettua, pirjo, lampi, 18, 7, julkaistu, turun, sanomat

Monet lakiuudistukset rasittavat kuntien taloutta

Lauantai 19.7.2014 klo 15.23 - Pirjo Lampi

Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen ja ikälaki ovat tuoneet haasteita kuntatalouksille.Turku oli yksi suurimmista häviäjistä valtionosuusjärjestelmässä koska meillä ikäihmisten, varsinkin yli 85-vuotiaitten osuus on poikkeuksellisen suuri ja heidän ansiostaan vanhassa järjestelmässä saimme valtionosuutta  nykyistä huomattavasti enemmän. Peruspalveluitten osalta 26 milj. euron  väheneminen vastaa suunnilleen koko kotihoidon netto-osuutta esim. v. 2012. Ikäihmisemme eivät kuitenkaan vähene vaan päinvastoin. Viime vuonna astui voimaan ikälaki joka edellyttää laitoshoidon huomattavaa vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä.

Valtuusto päättää elokuussa uudistusohjelma 2:n mukaisista säästöistä. Hyvinvointitoimialalla se on 7 milj. euroa eli 32% koko sopeuttamistarpeesta. Henkilötyövuosia pitäisi  vähentää 57. Johtaako tämä siihen,että palvelujen taso heikkenee?

Kotihoidon piirissä on tällä hetkellä jopa vuodepotilaita.  Onko se enää vanhuksen kannalta inhimillistä? Täytyy muistaa  ettei kotihoidon raskaimmissa palveluluokissa hoito ole juurikaan halvempaa kuin laitoshoito.Kuntaliittokin on ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia koska se epäilee rakennemuutoksen tuomaa säästötavoitetta. Vanhuspalvelulakiin ollaan tekemässä vielä muutoksia joissa tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovinen haluaisi myös että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin ,torille tai lähiravintolaan.Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.Tällä hetkellä vanhukset toivovat saavansa aamulääkkeet aamulla, ruokansa  suunnilleen samaan aikaan päivästä  ja iltalääkkeensä illalla, pääsevänsä vessaan tai saavansa kuivan vaipan. Ulkoilemaan pääsy on jo ylellisyyttä kaikilla kun ei niitä lähiomaisia ole auttajina.

Syksyllä on tulossa eduskunnan käsittelyyn uusi varhaiskasvatuslaki ,jossa ollaan mm. ehdottamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja uudistetaan mahdollisesti kodinhoitotukijärjestelmää.Mikä on lain tultua voimaan todellinen hoitopaikkojen tarve? Kuntaliiton kannanoton mukaan myös kustannukset nousevat lain tultua voimaan. Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi astua voimaan 1.1.2015. Myös tämän lain on arvioitu nostavan kustannuksia. Pääasiallinen kustannusten nousu johtuisi henkilöstön lisäämistarpeista. Sen tarve kasvaa erityisesti perheitä tukevien palvelujen sekä nuorisopalvelutakuuseen sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen lisääntymisen vuoksi. Varmasti hyviä ja tarpeellisia asioita. Henkilöstön lisäämiseen ei ole varaa joten ihmettelenpä vaan mitenkä tämänkin lainsäädännön vaatimuksia tullaan toteuttamaan ilman lisäresursseja, pelkästään rakennemuutoksen avulla kuten Turun kaupunginhallitus on  asiasta antamassaan lausunnossa  todennut.

Mitä sitten todellisuudessa tuo tullessaan sote-uudistus,  jos se nyt saadaan konkretian tasolle tavoitteiden mukaisesti  vuoteen 2017 mennessä.  Sitä  voimme vain arvailla.

Ollaanko Suomessa tekemässä nyt pienellä aikavälillä liian monta lakiuudistusta joitten aiheuttamat kustannusvaikutukset ovat kunnille liikaa? Hallituksen julistamilla rakennemuutoksilla ei voida kaikkia lakien vaatimuksia toteuttaa. Kunnille olisi pitänyt osoittaa myös rahaa.Hallintoa pitäisi ja voidaan vähentää mutta  käykö tosiasiassa päinvastoin.Turussa on vaikeaa ajatella palvelujen tason säilyttämistä varsinkin jos yt-neuvottelujen tuloksena suorittavan portaan henkilökuntaa vähennetään entisestään.  Työttömyyden lisääntymisellä ei kaupungissamme saada aikaan kasvua eikä hyvinvointia.

Pirjo Lampi (ps) kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu Turkulaisessa 9.7.2014

http://www.turkulainen.fi/blogi/226106-monet-lakiuudistukset-rasittavat-kuntien-taloutta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pirjo, lampi, turkulainen, 9, 7, monet, lakiuudistukset, rasittavat, kuntien, taloutta

Turkukin tarvitsee lastensairaalan

Lauantai 8.3.2014 klo 16.24 - Pirjo Lampi

On ollut hienoa havaita kansalaisten into ja halu lahjoittaa rahaa Helsingin lastensairaalan rakentamiseen. Valtio osallistuu hankkeeseen 25 prosentin rahoitusosuudella eli 40 milj. eurolla. Asia on myös nostattanut keskustelun siitä eikö julkisen terveydenhoidon investoinnit pitäisi hoitaa julkisin varoin. Tammikuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti hakea myös TAYKS:n lastensairaalan rakentamiskustannuksiin vastaavaa osuutta eli 17,5 milj. eur. Hetken päästä samanlaisen päätöksen teki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus. TYKS:n lasten ja nuorten klinikka on saamassa uudet tilat suunnitteilla olevasta U-sairaalan uudisrakennuksesta, jonka pitäisi valmistua v 2018 mennessä. TYKS:lle haettavan valtionavustuksen määrä on HUS:in periaatteiden mukaisesti laskettuna 22,75 milj. eur. Vanhassa U-sairaalassa henkilökunta ja potilaat ovat kärsineet vuosikausia sisäilma ja kosteusvaurioista. Osastoja on jouduttu siirtämään paikasta toiseen korjausten ajaksi.

A-Studiossa (17.2.) näytettiin Tyksin lastenklinikan toimintaa. Siinä nähtiin karu todellisuus siitä, minkälaisissa olosuhteissa siellä joudutaan lapsia hoitamaan. Ei voi kuin ihailla niitä kaikkia hoitajia ja lääkäreitä, jotka jaksavat niissä olosuhteissa tehdä työtänsä ja sopeutua jatkuvasti vaihteleviin hankaliin tilanteisiin. On järkyttävää, että lapsia joudutaan hoitamaan käytäväpaikoilla tai siirtämään muille osastoille tilanpuutteen takia. Osaston sosiaalisen tilan ei myöskään ole tarkoituksenmukaista toimia potilashuoneena.

Lasten vanhemmilla pitää olla mahdollista olla lastensa luona ja myös tarvittaessa yöpyä sairaalassa, koska se luo lapselle turvallisuutta ja helpottaa myös hoitajien työtä. Hoitojaksot vakavissa sairauksissa saattavat olla hyvinkin pitkiä. Onneksi vanhemmat eivät itselleen paljoa vaadi. Pelkkä patja lattialla on sekin joskus riittänyt. Tyksin lastenklinikka tarjoaa vaativaa erikoissairaanhoitoa kuten esimerkiksi syöpähoitoja laajalti myös Turun ulkopuolelle. Tyks tuottaa valtakunnallisestikin merkittävää palvelutuotantoa. Sen tuottamat palvelut lasten ja nuorten sairaanhoidosta piirin ulkopuolelle tuottaa myös rahaa lähes 8 milj. eur.

Kyllä lapsia pitää pystyä hoitamaan tehokkaasti myös Helsingin ulkopuolella, vaikka kaikkein vaikeimmat ja harvinaisemmat tapaukset on tietysti järkevää keskittää sinne. Ei pidä kuitenkaan unohtaa maamme muitten lastensairaaloitten tärkeää merkitystä lasten sairauksien hoidossa. Voidaanko julkisen terveydenhoidon rakennusinvestointeja toteuttaa tulevaisuudessa vain osittain lahjoitusten turvin? Toivottavasti ei. Investointien tarve luo kunnille paineita. Valtion velvollisuus on tukea kaikkia yliopistollisia lastensairaaloita tasavertaisesti.

Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)  ja

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/282851-tyksin-lastenklinikkaa-ei-saa-unohtaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turku, tarvita, lastensairaala, pirjo, lampi

Rakennepakettiuudistus ja Vanhuspalvelulaki

Sunnuntai 12.1.2014 klo 19.43 - Pirjo Lampi

Rakennepakettiuudistuksen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Yksi ongelma syntyy siitä, että myös vanhainkotihoito on ikälain mukaisesti laitoshoitoa. Näinhän ei ollut lain valmisteluvaiheessa.

Ministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi taannoin televisio-ohjelmassa, että laitoshoidolla tarkoitetaan terveyskeskusten vuodeosastoja. Vanhainkodeista hän ei puhunut mitään. Ikälain mukaan molemmat ovat laitoshoitoa, mikä on nyt leimattu lakanoiden alla makuuttamiseksi ja epäinhimillisiksi.

Kuitenkin vanhainkotihoidon tarkoitus ja toiminta ei ole sitä. Se, että esimerkiksi muistihäiriöiset joutuvat laitoshoitoon johtuu juuri siitä, ettei muita hoitopaikkoja heille ole tarjolla riittävästi. Samoin sairaalahoidossa vanhukset joutuvat olemaan liian kauan siksi, ettei kuntoutusta ole saatavilla tarpeeksi ja jatkohoitopaikoista on pulaa.

Tänä aikana vanhusten kunto heikkenee ja vanhainkotiin päästään yhä huonompikuntoisina. Jotkut niistä ovat kuin saattohoitokoteja. Nyt siis kotihoito on vain hyvää hoitoa jota kaikki haluavat. Vanhukset lähetetään kotihoitoon, julistavat ministerit!

Ketään vanhusta ei varmasti ole tähänkään asti viety väkisin laitoshoitoon. Kotihoidossa on tällä hetkellä erittäin huonokuntoisia vanhuksia vastoin omaa tahtoaan, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Hoitopaikka täytyy kuitenkin olla silloin kun minkään kotiavun turvinkaan se ei ole enää mahdollista eikä inhimillistä. Heikkeneekö tämä mahdollisuus entisestään kun kunnat joutuvat noudattamaan ikälain vaatimuksia ja tekemään säästöjä rakennepaketin mukaisesti?

Nyt halutaan siis kotihoitoa lisätä ja vanhainkodit muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Omaishoidon tukea halutaan lisätä. Se on hyvä asia, mutta ei suinkaan ratkaise kaikkea. Meillä monen vanhuksen omaishoitajana toimii iäkäs puoliso. Heidän jaksamistaan pitää myös tukea. Tässä on kolmannen sektorin toiminnalla suuri merkitys.

Täytyy myös muistaa, että meillä on kotihoidon palvelujen piirissä paljon yksinäisiä ihmisiä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi taannoin A-studion haastattelussa, ettei valtiolla ole tarjota kuitenkaan rahaa palveluasumisen lisäämiseksi. Ministerit ovat selittäneet valtion lisäävän vanhuspalveluitten rahoitukseen 200 miljoonaa euroa, jolloin säästetään tuo rakenneuudistuksessa puhuttu 300 miljoonaa euroa.

Avopalveluja, ennaltaehkäisevää työtä ja kotihoidon palveluja parannetaan. Miten tämä kaikki näkyy kunnissa? Turussa muun muassa siten, että Runosmäen vanhainkodin yhteyteen valmistuu 36 muistihäiriöisten asukkaan yksikkö, joka muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi asteittain vuoteen 2016 mennessä.

Samainen peruskorjaus vähentää vastaavasti 34 paikkaa. Liinahaan vanhainkotipaikoista puolet muutetaan tehostetuksi asumispalveluksi asteittain vuoteen 2017 loppuun mennessä. Yhtään hoitopaikkaa ei siis tällä vaihdoksella tule lisää. Kotihoidon kriteerejä kiristetään ja tavoitteeksi on otettu kotihoidon intensiteetin nostaminen nykyisin resurssein. Miten siis Turussa aiotaan turvata vanhustemme inhimillinen ja turvallinen hoito?

Tuntuu joskus siltä ,että ministereiltä ja valmistelevilta virkamiehiltä on kadonnut ymmärrys todellisesta elämästä. Suunnitelmat näyttävät paperilla hyviltä ja sitä ne saattavat ollakin, mutta totuus siitä, miten niiden toteuttaminen käytännössä on mahdollista, on täysin epärealistista.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/rakennepakettiuudistus-ja-vanhuspalvelulaki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakennepakettiuudistus, rakenne, paketti, uusitus, vanhuspalvelulaki

Jäävätkö vanhuksemme heitteille?

Tiistai 22.10.2013 klo 20.40 - Pirjo Lampi

Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.

Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.

Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.

Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.

Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jäävätkö, vanhuksemme, heitteille, pirjo, lampi, sosterla, jäsen

Sote-uudistuksen toteuttamista pitäisi harkita tarkkaan

Maanantai 29.7.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.

Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.

Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.

Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.

Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, uudistuksen, toteuttamista, pitäisi, harkita, tarkkaan, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perus, suomalaiset, perussuomalaiset

Vallanjakamisen vaikeus

Perjantai 15.3.2013 klo 21.08 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen liiton sivuilta voi lukea 11.3. pidetyn maakuntavaltuuston kokouksessa tehdyistä valinnoista. Valtuuston 3. vpj:ksi valittiin kunnallisvaalituloksesta piittaamatta Li Andersson (vas). Paikka vaalituloksen perusteella olisi kuulunut perussuomalaisille, jotka siihen ehdottivatkin maskulaista Taito Ylhäistä. Sivuilla kerrotaan myös ettei paikasta kuitenkaan äänestetty koska perussuomalaiset keskustelun jälkeen tyytyivät alkuperäiseen valintaehdotukseen. Sitä miten tähän päädyttiin ei kuitenkaan kerrottu.

Maakuntavaltuustolle tuotiin  eräitten puolueitten taholta varsin voimakkaasti esille se ettei maakuntavaltuustossa ole sen historian aikana koskaan äänestetty ja toivottiin etteivät perussuomalaiset haluaisi nytkään äänestystä asiasta. Olisiko tarpeen vaatiessa jo aika kirjoittaa historiaa uusiksi?

Kokouksessa käydyissä puheenvuoroissa Katri Sarlund (vihr.) totesi, että äänestys on täysin turhaa koska perussuomalaiset tulevat  sen takuuvarmasti häviämään. Ilkka Kanerva(kok) sanoi puheenvuorossaan ymmärtävänsä perussuomalaisten kannan ja kehui tuntevansa monta fiksua perussuomalaista. Samaan hengenvetoon hän esitti kuitenkin uhkauksen, että mikäli äänestykseen päädytään, perussuomalaiset saattavat menettää heille mahdollisesti kaavailtuja paikkoja esim. sairaanhoitopiiristä. Sääntöjen mukaan äänestys oli mahdollista vain koko puheenjohtajiston paketista, ei yksittäisestä puheenjohtajasta. Olisiko aika jonkinlaisille muutoksille?  Vai onko demokratiassamme täysin hyväksyttävää neuvottelutilanteissa käyttää uhkailua ja kiristystä?

Viime aikoina on haluttu kunnallispolitiikasta avointa ja kansalaisten tahtoa kuuntelevaa. Se on myös perussuomalaisten tahto. Hyvä yhteistyö yli puoluerajojen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä ei  mielestäni saavuteta edellä mainituilla keinoilla.

Perussuomalaiset ovat tulleet suurella joukolla  päätöksen tekoon niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasolla. Se on tosiasia, johon kaikkien puolueitten on sopeuduttava tavalla tai toisella.Kaikki puolueet tekevät varmasti hyviä ehdotuksia, joita voidaan kannattaa riippumatta siitä mikä puolue on ehdotuksen tekijänä. Turussa perussuomalaiset saivat kaupunginvaltuustoon kolminkertaisen määrän edustajia edellisiin vaaleihin verrattuna. Se tulee varmasti vaikuttamaan päätöksen tekoon viimeistään tulevina vuosina, jolloin pääsemme vaikuttamaan myös budjettien laatimisiin.

 

Pirjo  Lampi  (ps)

Kaupunginvaltuutettu

Maakuntavaltuuston jäsen

julkaistu 19.3.2013 Turun Sanomissa                                                

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vallanjakamisen. vaikeus, pirjo, lampi

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »