HEI LUKIJANI!

Toimin kolmatta kautta PS:n valtuustoryhmässä Turussa kaupunginvaltuutettuna.Kuluvan valtuustokauden kaksi viimeistä vuotta tulen olemaan myös KH:n jäsen.Toimin myös valtuustoryhmämme varapuheenjohtajana.

Olen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) Perussuomalaisten valtuustoryhmän varavaltuutettu ja ryhmämme vpj. Lisäksi toimin ikääntyneiden lautakunnan varapuheenjohtajana.

Turun kaupungin talous on muuttunut oleellisesti kun sotepalvelut ja pelastuslaitoksen toiminta ovat siirtyneet  hyvinvointialeen (Varhan) vastuulle. Valtion kunnille myöntämä soterahoitusta ei tule siis enää kunnille. Se ei kuitenkaan ollut ns. korvamerkittyä rahaa. Kunnat saivat myös ylimääräistä koronakorvausrahoitusta. Eikö niiden loppumiseen osattu varautua riittävällä tavalla?

Nyt Turku joutuu tasapainottamaan talousarviota rajuin keinoin ja toimenpiteet tulevat koskettamaan tavalla tai toisella kaikkia kaupunkilaisia.

Pysäkönnistä on tehty äärimmäisen hankalaa ja kallista esim.katujen varsilla. Pyöräilyn lisääminen ei ole realistinen ratkaisu kaikkeen.Niitten kunnosapito ei myöskään ole halpaa. Murheenkryynimme Funikulaari on yksi esimerkki täysin epäonnistuneesta ja turhasta hankkeesta.

Turussa on valtava rakennusbuumi. Kerrostaloasuntoja rakennetaan pilvin pimein vaikka vuokra-asunnoista ei tietääkseni ole pulaa. Tarvitsisimme lisää pientalo-ja rivitaloasuntoja.

Olemme huolehtineet kiinteistöjemme  kunnosta huonosti. Tällä hetkellä meillä on yhtäaikaa valtava määrä kouluja ja päiväkoteja väistötiloissa. Tämäkään ei ole halpaa lystiä. 

Kaupunki on hehkuttanut Turun asukasmäärän kasvua kun ylitimme 200 000 asukkaan rajan. Enemmistö tästä kasvusta johtuu maahanmuutosta.

Turku ei voi kasvaa oikella tavalla,jos se perustuu vain maahanmuuttoon.

Meidän on pidettävä huolta lastemme ja nuorten hyvinvoinnista. Koulukiusaamiseen pitää kiinnittää erityisesti huomiota. Sille pitää olla nolla toleranssi ja sen valvontaan pitää löytyä lisää resursseja. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja väkivalta ovat lisääntyneet.

Kun henkilöstökuluista säästetään se pitää tapahtua hallintoa vähentämällä, mutta ei vähentämällä pienipalkkaisia työntekijöitä. Se tarkoittaa aina palvelujen heikkenemistä, kun tavallista työtä tekevien käsipareja vähennetään.

Kuka sitten olen?

Olen syntyperäinen turkulainen ja olen pitkään asunut Uittamolla. Tärkeät läheiseni ovat tällä hetkellä kaksi tytärtä perheineen. Heidän ansiostaan minulla on myös kaksi ihanaa lastenlasta.

Koulutus: Ylioppilaaksi kirjoitin Turun Tyttölyseosta. Laboratoriohoitajaksi valmistuin Turun laboratoriohoitajaopistosta ja myöhemmin erikoislaboratoriohoitajaksi Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta.

Pitkän työurani tein Tyksissä laboratoriohoitajana / sytologiassistenttina. 

Muuta: Työurani aikana olen ollut myös Turun Yliopiston kliinisteoreettisen laitoksen laitosneuvostossa henkilökunnan edustajana. Lisäksi olen ollut myös kliinisteoreettisen laitoksen laboratoriohenkilökunnan luottamusmiehenä.Turun AMK:ssa olen toiminut luennoitsijana sytologian oppiaineessa.Omaan vakituiseen työhöni kuului myös monta vuotta opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaus.

Harrastukset: Rentoudun kuuntelemalla musiikkia, käyn konserteissa, pidän tanssimisesta ja laivaristelyistä.

Yhdistystoiminta:

Olen TYKS Seniorit ry:n jäsen

Olen Omaishoitajaliiton jäsen

Toimin perussuomalaisena seuraavissa luottamustehtävissä:

- kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmämme vpj

-kaupunginhallituksen jäsen

- maakuntavaltuuston varajäsen

-maakunnan yhteistyöryhmän (MYR:n) varajäsen

-Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) varavaltuutettu ja 

perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän vpj

-Ikääntyneiden lautakunnan vpj( Varha)

-Perussuomalaisten puoluevaltuuston jäsen

-Varsinais-Suomen perussuomalaisten piirihallituksen jäsen

ALUEVAALIT

Mistä niissä on kyse? Siitä, että nyt meillä on hyvinvointialueet ja täällä Varsimais-Suomessa se on VARHA.

Ensin rakennettiin hallinto-organisaatio ja nyt on päätöksenteossa se, mistä ja miten niitä palveluja saadaan. Säilyvätkö lähipalvelut ja miten se määritellään? Keskitetäänkö palveluja? Säilyttääkö jokainen kunta terveysasemansa?Pelko näitten katoamisesta on ollut  suuri. Saavatko ikäihmisemme tarvittavat hoivapalvelunsa kuten vaikkapa tehostetun palvelusasumispalvelunsa oman kuntansa alueella? Miten toimii aluepelastuslaitos? Ehtiikö se paikalle riittävän ajoissa esim. onnettomuuspaikalle?Näistä kaikista asioista päättävät tulevat aluevaltuutetut. Huolet eivät ole olleet turhia.

Soteuudistuksessa, jossa siis sote-pelan järjestämisvastuu siirtyi tuleville hyvinvointialueille luvattiin paljon. Luvatttiin nopeaa hoitoonpääsyä ja yhdenvertaisia palveluja. Mutkia kuitenkin on tullut uudistuksen onnistumisessa. Rahaa ei ole hyvinvointialueilla riittävästi. Yksi mutka matkassa on, mistä me saamme riittävän hoitohenkilöstön tämän toteutumiseen? Meillä on jo tällä hetkellä huutava pula niin lääkäreistä kuin hoitajista.Me tarvitsemme muutosta.Kumpi on tärkeämpää, parempi palkka vai paremmat työolot? Toista ei ole ilman toista. Paheneva hoitojapula ei  onnistu ilman hoitoalan vetovoiman kasvattamista. Se tarkoittaa parempaa palkkaa ja työoloja. 

Varhassa ollaan nyt saatu valmiiksi palvelurakenneuudistus ja se ei kaikkia suinkaan ole tyydyttänyt. Ei minuakaan kaikilta osin.

Tosiasia on se , että potilaat eivät katoa minnekään. Hoitohenkilöstö ei siirry toimintoja muutettaessa automattisesti sinne, minne palvelut siirtyvät. Sillä on siis vaikutusta, mistä niitä  palveluja jokaisessa kunnassa saadaan ja miten ja minkälaisia ovat korvaavat palvelut , siellä mistä jotkut palvelut lopetetaan.

Tämä uudistus on historian suurin sotepalveluiden uudistus sitten 70-luvun, jolloin luotiin terveyskeskusjärjestelmä. Nyt vaaditaan valituilta päättäjiltä tietoa ja taitoa toteuttaa tämä uudistus sille asetettujen tavoitteitten saavuttamiseksi. Helppoa se ei tule olemaan. Olen itse periksiantamaton puurtaja ja minulla on tietotaitoa sekä työntekijöitten, että  poliittisen päätöksenteon näkökulmasta. 

Toivon todella, että myös nykyinen hallitus ymmärtää sen, että ilman riittävää rahoitusta tämä historiallinen hallinnollinen muutos ei pysty toteuttamaan sille asetettuja tavoitteita ja toiveita.

Edellinen hallitus ,joka tämän uudistuksen sai aikaan, räksyttää nyt eduskunnassa kun vastuuta maan taloudesta ja velkaantumisesta ei tarvitse kantaa.

Suhtaudun tällä hetkellä itse varsin kriittisesti lupausten täyttymiseen. Rahoitus ei ole tällä hetkellä riittävä  ja lisärahoitus on välttämätöntä tai soputtamiseen tarvitaan lisäaikaa. Jos näitä ei saada ,palveluja joudutaan karsimaan kovallakin kädellä. Miten se tehdään oikeudenmukaisella tavalla? Onnistumista ja säästöjä pitäisi minusta tarkastella pidemmällä aikavälillä. Hallinto-organisaatiota pitää keventää. Palveluja muutettaessa muutoksen kustannuslaskelmat pitäisi olla nykyistä tarkemmin selvillä, ettei vaan käy niin, että kuvitellut säästöt muuttuvatkin  lisäkustannuksiksi.

Jotain minusta löytyy myös youtubesta

Kaikki julkaistut kirjoitukseni löytyvät BLOGI-välilehdeltä.