Sote-uudistuksen hinta on kohtuuton.

Keskiviikko 2.6.2021 klo 23:08 - Pirjo Lampi

Jokainen meistä varmasti myöntää, että sotepalvelut eivät maassamme toimi kaikkialla toivotulla tavalla. Jossakin kunnassa ne toimivat, jossakin eivät. Erot ovat suuria asuinpaikasta riippuen. On myös selvää, että ikääntyvä kansamme tulee tarvitsemaan lisääntyvässä määrin hoivapalveluita. Niistä aiheutuvat kustannukset eivät voi tulla kenellekään päättäjälle yllätyksenä. Tähän on ollut vuosia aikaa varautua. Edellisen hallituksen aikana sote-uudistuksen tavoitteena oli kustannusten nousujen säästötavoite 3 miljardia euroa. Nyt uudistuksella ei ole enää tätä säästötavoitetta. Kustannukset tulevat päinvastoin nousemaan.

Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin sotepalveluihin. Sekä perusterveydenhoidossa, että erikoissairaanhoidossa on syntynyt hoitovelkaa ja se tulee näkymään tulevaisuudessa kustannusten nousuna. Kiireetöntä hoitoa on monin paikoin jouduttu ajamaan alas, jotta meillä on ollut mahdollista pitää yllä riittävästi esim. tehohoitopaikkoja kaikille sitä tarvitseville, ei vain koronapotilaille. Monet järjestöjen ylläpitämät vammais- ja vanhuspalvelutoiminnat ovat olleet tauolla.  Ikäihmisten liikkumisen vähentyminen on selkeästi heikentänyt heidän kuntoaan. Emme voi kuin arvailla mitä tästä kaikesta seuraa. Kuntoutuksen, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve tulee lisääntymään. Valtion koronatukien avulla monet kunnat saivat kuitenkin tilinpäätöksensä näyttämään todellisuuta paremmalta.

Kauan odotettu vanhuspalvelulain uusi henkilöstömitoitus on myös asteittain astunut voimaan. Sen toteutumisessa on paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Henkilöstömitoituksen lisääminen tulee nostamaan automaattisesti kuntien kustannuksia. Lisähenkilöstön rekrytointi ei ole ollut kaikkialla helppoa. Meillä alkaa olla huutava pula pätevästä hoiva-alan henkilöstöstä. Olemme luomassa tällekin alalle halpatyömarkkinat. Hankitaan ulkomailta epäpäteviä hoitajia, kun suomalaiset hoitajat vaihtavat alaa työn kuormittavuuden ja huonon palkkauksen takia tai lähtevät töihin naapurimaihin esim. Ruotsiin tai Norjaan. Usein on nostettu esiin hoitajien rekrytointi ulkomailta esim. Filippiineiltä. Filippiiniläisten hoitajien koulutus ei kuitenkaan vastaa meidän sairaanhoitajiemme koulutusta. Heille pitää siis täällä järjestää lisää koulutusta. Heidän pitää opetella suomen kieli. Tämä kaikki maksaa, mutta meillä ei ole varaa maksaa omille sairaanhoitajillemme kunnollista palkkaa.  Hoitoalalle hakeutuu vuosittain myös yhä vähemmän opiskelijoita. Koulutusta ei arvosteta ja se näkyy palkkatasossa. Ehkäpä myös valmistuneitten opiskelijoitten taidollinen taso silloin heikkenee, kun opiskelualaa ei koeta kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi.

Nyt on Jukon hallituksen pj Olli Luukkanen nostanut esiin myös palkkaharmonisointiin varatun rahan riittämättömyyden sote-uudistuksessa. Hän on todennut, että Kuntatyönantajien laskelmien mukaan harmonisoinnin hintalappu voi olla jopa 700 milj. euroa. Luukkasen mukaan oikeuskäytännön mukaan palkat pitää nostaa tasolle, joka vastaa kunkin tehtävänkuvan korkeinta palkkaa tällä hetkellä. Sote-esityksessä palkkaharmonisoinnin on arvioitu maksavan noin 100-400 milj. euroa. Syntyviin kustannuksiin ministeri Paateron (sd) mukaan rahaa on riittävästi. Mitä ei SDP lupaisikaan kannattajilleen?

Jos sote-uudistus nyt väkisin runtataan läpi, on olemassa suuri pelko siitä, että palvelujen laatu ja saatavuus heikkenee toisin kuin on luvattu. Lähipalvelut vähenevät, kun palveluja tullaan todennäköisesti keskittämään nykyistä enemmän. Vastuu kunnilta siirtyy hyvinvointialueille. Uudistuksen rahoitus on kuitenkin edelleenkin jossakin määrin epäselvä. Tuleeko kuntavero vai ei. Uudistus ei ole myöskään tasapuolinen eri maakuntien eli tulevien hyvinvointialueitten suhteen. Kunnille tulee jäämään ennaltaehkäisevästä ja terveyttä edistävästä hyvinvoinnista huolehtiminen. Mitä se sitten onkaan?  Se, mikä on varmaa tässä sote-uudistuksessa, on kustannusten nousu.

Kunnille uudistus toteutuessaan tarkoittaa verotulojen huomattavaa vähentymistä. Miten kunnat tulevat selviämään jäljelle jäävistä tehtävistään kuten koulutuksen järjestämisestä, kun oppivelvollisuusikääkin nostettiin? Uudet hyvinvointialueet ovat olleet alusta lähtien Keskustan vaatimus ja kiristyskeino pitää nykyinen hallitus pystyssä. Viis siitä, vaikka jo etukäteen tiedämme, että tällaisenaan me veronmaksajat maksamme uudistuksesta kalliin hinnan. On utopiaa uskoa, että saisimme tuleviin sotekeskuksiin erikoislääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa taiottua jostakin sellaisia määriä, että julkinen sektori pystyisi hoitamaan kaikki tarvittavat potilaat ilman yksityissektorin apua. Julkisen sektorin heikkous on liika hallinnollinen byrokratia.  Hoitohenkilöstön palkat eivät myöskään ole tällä hetkellä kilpailukykyisiä yksityissektorin kanssa. Hoitohenkilökunta kokee, ettei se vastaa enää työn kuormittavuutta. Lääkärit ja hoitajat päättävät itse, missä he työskentelevät. Ei siitä mikään uudistus päätä.  Kun lain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sotepalveluihin, herää kysymys mikä on riittävä. Pelkkä sote-uudistus ei sinänsä paranna millään tavalla hoidon laatua tai hoitoon pääsyä, mikäli me emme saa määrällisesti riittävästi pätevää henkilöstöä. Hallituspuolueet lupaavat, että jonot terveyskeskuksiin loppuvat ja lisäksi he kannattavat ilmaisia palveluja. Mikään palvelu ei ole ilmaista. Joku maksaa kustannukset aina tavalla tai toisella. Nykyiset terveyskeskusmaksut ovat varsin kohtuulliset verrattuna yksityislääkärikäynteihin. Monissa kunnissa terveyskeskuspalvelut ovat ilmaisia. Valitettavasti usein juuri sitä mikä on ilmaista ei arvosteta.

Miksi me hajotamme sen mikä meillä on hyvin? Emmekö me voisi parantaa julkisen sektorin tehokkuutta vaikkapa lisäämällä palvelusetelin käyttöä silloin, jos terveyskeskukset eivät pysty tuottamaan potilaan tarvitsemaa hoitoa riittävän nopeasti. Silloin julkisen sektorin palvelujen tehottomuutta tai riittämättömyyttä voitaisiin kontrolloida paremmin.

Mahdollinen sote-uudistus on susi jo syntyessään.

Keskustan unelmana on ollut maakuntavaalien järjestäminen. Mikäli vaalit toteutuvat tulevissa maakuntavaltuustoissa tulee todennäköisesti istumaan nykyisiä kansanedustajia, jotka jo ovat myös kuntiensa valtuutettuja. Demokraattinen valta heikkenee. Jokainen ymmärtänee, etteivät yhdet ja samat henkilöt voi mitenkään hallita näin laaja-alaista poliittista päätöksen tekoa.

Nyt kannattaisi pysähtyä miettimään onko tässä mitään järkeä. Onko kyse nyt vain poliittisesta valtataistelusta, jonka hintalapun maksamme me kaikki veronmaksajat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, uudistuksen, hinta, on, kohtuuton

Turun kaupungin sote-palvelut ovat kriisissä henkilöstöpulan takia

Torstai 15.4.2021 klo 15:42 - Pirjo Lampi

Miten voimme olla nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa sairaalapalveluiden hoitohenkilöstön ja lääkärien merkittävän henkilöstövajauksen vuoksi sairaalan potilaspaikkojen määrää joudutaan vähentämään potilasturvallisuuden varmistamiseksi?

Kaupungin sopeuttamisohjelman mukaisesti olemme jo vähentäneet 50 vuodepaikkaa niin, että kehittämisprojektin mukaisesti tavoitepaikkaluku 285 saavutettiin maaliskuuhun 2021 mennessä. Nyt sosiaali-ja terveyslautakunnalla hyväksytettiin 7.4.2021 vuodeosastojen paikkojen määrän vähentäminen 31.8.2021 asti niin, että se olisi toukokuussa alimmillaan 240 ja kesäkuukausina 230. Tällä määrällä vähennetään työn kuormittavuutta ja varmistetaan siis potilasturvallisuuden säilyminen.

Erikoistuvia lääkäreitä on ollut vaikea saada avoimiin virkoihin rekrytointipanostuksista huolimatta jo syksystä 2019 alkaen. Mitä nämä kaikki panostukset ovat olleet, ovat ainakin itselleni jääneet hieman epäselviksi. Tällä hetkellä 23:sta erikoistuvan lääkärin vakanssista on täytettynä vain 11. Erikoistuvat lääkärit kaipaavat seniorilääkäreitten tukea.

Hoitohenkilökunnan vajausta syntyy poissaolojen, irtisanoutumisten, sijaispulan ja rekrytointiongelmien takia. Yhtenä suurena syynä henkilöstö kokee työn kuormittavuuden.

Tilanne ei siis ole syntynyt hetkessä, vaan sen on annettu jatkua jo pitemmän ajan. Ongelmat eivät rajoitu vain sairaalapalveluihin, vaan ne ovat todellisia myös sekä vanhuspalveluissa että kotipalveluissa. Tietysti koronpandemia on osittain vaikeuttanut tilannetta.

Turun kaupunki ei pysty kilpailemaan palkalla, sen me tiedämme. Palkkaus ei varmasti kuitenkaan ole ainut syy. Kyse on varmasti myös huonosta johtamisesta.

Miten työt organisoidaan? Miten siihen voivat työntekijät vaikuttaa? Lähiesimiehen rooli on siinä varsin merkityksellinen. Minkälainen on yleinen työilmapiiri? Miten henkilöstöä arvostetaan? Näitä kaikkia asioita yhteisesti pitää tarkastella nyt huolella, koska tilanne ei voi näin jatkua.

Ainoana ratkaisuna ei voi olla jatkuva vuodeosastopaikkojen vähentäminen, kun samaan aikaan myös korotettujen siirtoviivepäivämaksujen määrä on taas selkeässä nousussa. Saammeko loppujen lopuksi edes oletettuja sopeuttamisohjelman mukaisia säästöjä toteutumaan vuodeosastopaikkoja vähentämällä?

Kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön kaupunkimme imagon parantamiseksi myös houkuttelevana työnantajana.

Olen ollut pitkään sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenenä, enkä muista, että sellaista päätösehdotusta olisimme koskaan ennen joutuneet hyväksymään, jonka hylkäämisellä olisimme mahdollisesti vaarantaneet potilasturvallisuuden. Näinhän emme olisi voineet toimia.

Tilanne on vakava ja vaatii selkeitä toimenpiteitä, joista toivottavasti kuulemme mahdollisimman pian.

PIRJO LAMPI

varavaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

https://www.ts.fi/lukijoilta/5281106/Turun+kaupungin+sotepalvelut+ovat+kriisissa+henkilostopulan+takia

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turun, kaupungin, sote, palvelut, ovat, kriisissä, henkilöstöpulan, takia

Kunnat vastaavat omien työntekijöidensä palkitsemisesta

Keskiviikko 17.2.2021 - Pirjo Lampi

Persoonattomana pysynyt VSSHP:n kokoomuksen hallitusryhmä kommentoi (TS 12.2.) varsin mielenkiintoisella tavalla mielipidekirjoitustani (TS 9.2.) sairaanhoitopiirin henkilöstön palkitsemisesta.

Jokainen kansalainen voi tarkistaa 26.1. pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirjasta § 11, miten tästä asiasta päätettiin. Se tapahtui juuri kuten kirjoituksessani kerroin. Kokoomuksen ryhmä siis ehdotti pöydälle panoa, josta äänestettiin. Kaikki muiden puolueiden hallituksen jäsenet kannattivat sairaanhoitopiirin johtajan esitystä eivätkä siis kannattaneet pöydälle panoa, jota ehdotti kokoomuksen Ville Valkonen ja jota kannatti Kari Friman (kok).

Jokainen voi miettiä, näinkö hallitus ihan yksimielisesti päätti asian? Tämä on kokoomuksen mielipide asiasta. Pöytäkirjatiedot ovat kaiketi faktaa, ei populismia.

Mitä tulee kuntien rahatilanteeseen, sairaanhoitopiiri hyvittää jäsenkunnille koronapotilaiden hoidosta ja testauksista perittyjä kuluja 11,9 miljoonaa euroa vuoden 2020 kuntalaskutuksessa. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi marraskuussa 2020 mahdollisuuden 15 euron asukaskohtaisen valmiusmaksun käyttöönottoon tarvittaessa. Nyt tätä valmiusmaksua ei kunnilta tarvitse periä.

Se miten kunnat päättävät palkita henkilöstöään ei kuulu sairaanhoitopiirin päätösvaltaan. Pitää huomioida, että myös kunnat ovat saaneet valtiolta koronatukea. Kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan kaupungissamme ei ole ollut mahdollisuutta koko henkilöstön palkitsemiseen, mutta Turussa on tehty monikohtainen kannustejärjestelmä esimerkiksi hälytysrahoja nostamalla.

Perussuomalaiset kannattavat vastuullista talouspolitiikkaa. Velkaa ei voi ottaa velan päälle ja ilmaisia palveluja ei ole olemassakaan. Perussuomalaiset haluaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Siinä ensimmäisenä on suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus.

PIRJO LAMPI

(ps)

VSSHP:n hallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnat, vastaavat, omien, työntekijöidensä, palkitsemisesta

Kokoomukselta ei herunut kannatusta henkilöstön palkitsemiseen

Tiistai 9.2.2021 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 26.1. maksaa koko henkilöstölleen 500 euron kannustinrahan vuodelta 2020 hyvin hoidetusta työstä erittäin vaikeana aikana.

Esitys tuotiin kieltämättä hieman yllättäen hallituksen päätettäväksi.

Kokoomuksen edustajat eivät tätä ehdotusta hyväksyneet vaan esittivät asian pöydälle panoa. Heidän perusteluillaan olisi kuitenkin aikataulullisesti ajauduttu tilanteeseen, jolloin päätöstä asiasta ei enää olisi voitu tehdä.

Esityksestä jouduttiin siis äänestämään. Siinä kokoomus jätettiin yksin. Hallituksen päätökseksi tuli siis kannustinrahan maksaminen esityksen mukaisesti.

Kyseinen raha maksetaan siis koko henkilöstölle, ei vain hoitohenkilökunnalle.

Viime vuosi on ollut kaikille erityisen haastava. Lähtökohtaisesti kustannussäästötavoitteet olivat viime vuodelle kunnianhimoiset. Toimintaa tuli lisäksi sotkemaan varsin voimakkaasti koronapandemia.

Henkilöstö on joutunut joustamaan ja venymään toimissaan monin eri tavoin. Nyt jos koskaan oli kiitoksen paikka.

Huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista saavutetaan myös parhaimmat tulokset. Kilpailu osaavasta henkilökunnasta on koko maassa tällä hetkellä kova. Tällä päätöksellä on suuri imagollinen merkitys.

Me olemme kaikki hallituksessa luoneet ja hyväksyneet varsin kunnianhimoisen strategian tuleville vuosille. Siinä on tavoitteena ei enempää eikä vähempää kuin nostaa Tyks Pohjoismaiden parhaaksi yliopistosairaalaksi. Siihen tarvitaan sairaanhoitopiirin toiminnan onnistunutta kehittämistä koko maakunnassa. Sen toteutumiseen tarvitaan motivoitunutta henkilöstöä, joka tuntee, että heidän työtään arvostetaan.

VSSHP sai vielä vuoden 2020 keväällä vaikealta näyttäneen taloustilanteen käännettyä siten, että syksyllä kymmenien miljoonien eurojen lisäalijäämä saatiin kurottua umpeen. Tämän kannustinrahan maksaminen ei siis talouden kannalta ollut mikään ongelma.

Olisin itse toivonut, että koko hallitus olisi voinut hyväksyä tämän ehdotuksen yksimielisesti puolueesta riippumatta. Nyt kokoomus halusi lähteä tekemään jotain omaa politiikkaansa, johon ei siis ilmeisestikään kuulunut henkilöstön työn arvostaminen ja kannustaminen hyvin pienellä kannustinrahalla.

Sillä ei kukaan rikastu. Sen symbolinen merkitys lienee rahaa suurempi.

Toivon ja uskon itse siihen, että sairaanhoitopiirin henkilöstön kaikki ammattiryhmät jaksavat puurtaa ja puhaltaa yhteiseen hiileen entistä paremmin tänäkin vuonna. Tämän vuoden haasteet ovat vasta edessä.

VSSHP:n hallituksen jäsen

PIRJO LAMPI

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kokoomukselta, ei, herunut, kannatusta, henkilöstön, palkitsemiseen

Korona siellä ja korona täällä, entäs vaalit?

Perjantai 5.2.2021 - Pirjo Lampi

Koronapandemia esiintyy maakunnissamme eri tavoin ja eri vaiheissa. Meillä puhutaan perusvaiheessa, kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa olevista alueista. Voimassa olevat rajoitukset ovat eritasoisia maakunnan tartuntojen määrästä riippuen. Nyt on otettu käyttöön myös 3 toimenpidetasoa. Tätä kirjoittaessani olemme vielä tasolla yksi. Taso 3 tarkoittaa poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönottoa.

Nyt käydään poliittista keskustelua siitä, pitäisikö vaalien ajankohtaa muuttaa. Ihmettelen kovasti niitä tiukkoja kannan ottoja siitä, ettei vaaleja voida siirtää. Se ei sovi kuulemma demokratiaan. Se ei olisi muka tasapuolista puolueita ajatellen. Joiltakin se veisi äänestäjiä, joillekin se toisi niitä lisää. Mihin ihmeeseen ne äänestäjät katoaisivat? Itse epäilen suuresti, etteivät läheskään kaikki lähde äänestämään edes nykyisessä koronatilanteessa, saatikka, jos se on nykyistä huonompi. Silloin äänestysprosentti saattaa jäädä varsin matalaksi.

Miten me mahdollistamme käytännössä jokaisen kansalaisen oikeuden äänestää vaaleissa esim. karanteenitilanteissa? Ei silloin mennä kenenkään koteihin vai mennäänkö? Jos mennään, niin minkälaisin suojavarustein, että se on turvallista? Karanteeneissa voi olla pahimmassa tapauksessa tuhansia ihmisiä. Samoin sairaaloissa ja hoivalaitoksissa saattaa olla voimassa vierailukiellot. Niissä kuitenkin perinteisesti ennakkoäänestyksiä hoitavat kuntien vaalitoimikuntiin valitut henkilöt. Vaaleissa on ainakin suuremmissa kunnissa voinut äänestää ennakkoon esim. suurissa marketeissa ja kirjastoissa. Miten näissä säilytetään turvavälit ja hygienia? Varsinaisena äänestyspäivänä äänestykset suoritetaan eri äänestyspaikoilla vaalilautakuntiin valittujen henkilöitten valvonnassa. Miten näissä pystytään äänestys suorittamaan turvallisesti pandemian aikana? On puhuttu paljon sähköisestä äänestyksestä. Se ei ole kaikille mahdollista eikä voi olla ainoa vaihtoehto.

Otan esimerkiksi hyvin tuntemani TYKS erva-alueen, johon lisäksi kuuluvat Ahvenanmaa, Satakunta ja Vaasa. TYKSissä voidaan hoitaa myös näiden alueitten korona potilaita. Tehohoitopaikkojen tarvetta ja kapasiteettia seurataan tarkkaan koko ajan. Yliopistosairaaloilla on keskinäisiä sopimuksia tilanteen mukaan auttaa toisiaan. Esim. HUSin tehohoitoa vaativia koronapotilaita on jo hoidettu myös TYKSissä. Mites näissä tapauksissa sitten äänestetään? Potilas ei ole edes omalla paikkakunnalla. Meillä ei sellaista kristallipalloa ole, mikä tietäisi kertoa meille totuuden siitä, mikä on pandemian tilanne vaalien aikana. Miten näissä eri tilanteissa toteutuu sitten kaikkien äänioikeutettujen demokratia vaikuttaa vaalitulokseen? Kaikkia rokotetta haluavia kansalaisia ei varmaankaan ehditä rokottaa ennen vaaleja. Käytännön ihmisenä ja myös kuntapoliitikkona olen näitä asioita pohdiskellut. Ilman varautumissuunnitelmia saatamme olla ongelmissa.

Tietysti jokainen meistä toivoisi, että pandemia olisi jo vaaleihin mennessä laantunut. Myös kuntavaaliehdokkaille tilanne on varsin poikkeuksellinen. Nyt ei normaalia vaalikampanjointia voi tälläkään hetkellä tehdä toreilla eikä turuilla. Miten varsinkin uudet ehdokkaat saavat tuotua itseään esille? Menestyykö näissä vaaleissa vain ne, joilla on rahaa näkyvästi mainostaa itseään? Vaalien siirtäminen ei ole mikään mustavalkoinen kyllä tai ei juttu. Ainakin toivoisin, että jokin selkeä suunnitelma sellaisen tilanteen varalta olisi jo tehty tai tehtäisiin, miten toimitaan, jos vaaleja koronatilanteen takia siirrettäisiin. Varsin monet sairaanhoitopiirien koordinaatioryhmät ovat ennustaneet, kun sitä heiltä sitä on tivattu, että pandemia rauhoittuisi vasta ehkäpä juhannukseen mennessä. Tämä perustuu osittain viime kesän tilastofaktaan. Viime vuonna maailmanlaajuisesti todettiin covid-19 tartuntojen lasku kesäaikaan. Olisiko aika vakavasti miettiä vaalien siirtämistä vaikkapa kesäkuun alkuun? Terveydenhoidon jonkinmoisena ammattilaisena mietin, mihin asetamme arvoasteikollamme kansalaisten terveyden vaalimisen. Miten pystymme torjumaan mahdolliset tartunnat äänestyspaikoilla. Kysymykseni kuuluukin, miten yhteiskunnassamme aiotaan varmistaa demokraattiset kuntavaalit niin puolueitten kuin äänestäjien kannalta tänä poikkeuksellisena aikana.

– Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, siellä, korona, täällä, entä, vaalit, pirjo, lampi

Skopjen lennot on lopetettava

Lauantai 19.12.2020 - Pirjo Lampi

On käsittämätöntä, että nämä lennot kahden tauon jälkeen jälleen aloitettiin uudelleen.  Lennot, jotka herättivät koko Suomen siihen kylmään totuuteen mitä niistä saatiin tuliaisiksi. Muutamilla lennoilla yli 80 tartuntaa, mikä prosenteiksi muutettuna oli valtava.  Turku on noussut ikävällä tavalla koronatartuntojen kärkeen ja tässä vakavassa koronan leviämisvaiheessa me olemme valmiit tietoisesti ottamaan vastaan tänne koronan kantajia ja tartunnan levittäjiä. Ihmettelin tätä asiaa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa keskiviikkona 16.12. Vastauksen tiesin. Turun kaupungilla ei ole tässä asia päätösvaltaa. Se päätösvalta täytyy kuitenkin olla jollakin taholla, jos elämme itsenäisessä Suomessa ja kyseessä on tartuntalain mukainen tarttuvan taudin levittäminen. Viime kerralla päätös tehtiin AVIN ja Traficomin toimesta, monien keskustelujen jälkeen siitä kenelle päätösvalta kuuluu. 

Se, että kentälle menee testausjoukko, joka kuitenkaan ei voi pakottaa ketään koronatestiin mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden, on sinänsä hyvä asia. Kiitos sille joukolle, joka jaksaa omien töittensä lisäksi vielä tähänkin työhön osallistua.

Suomalaisia kehotetaan jättämään joulu viettämättä mutta nämä kunniakansalaisiksi luokitellut kotimaissaan lomailijat ja korvaamaton halpatyövoima saavat matkustaa kuten haluavat.  Turussa, kuten koko maassa, on tartuntojen määrä maahanmuuttajayhteisöissä erittäin korkea. Ohjeita on jaettu kymmenille kielille ja opastajia on pilvin pimein. Turun kaupunginvaltuutettu ja monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtaja Muhis Azizi totesi Lounais-Suomen alueuutisissa, että tiedottamisen puutteesta ja tiedon saamisen puutteesta ei voi olla kyse.  Mistä siis on kyse? Kotouttamisen puolestapuhuja voisi nyt todella panostaa tässä tilanteessa kaikki voimavaransa siihen, että koronatilanteessa myös maahanmuuttajat ymmärtävät, että heitä koskevat samat rajoitukset ja suositukset kuin meitä kaikkia muitakin. Karanteeni tarkoittaa oikeasti karanteenia. Sekin tuntuu olevan tälle joukolle epäselvää.  Nyt ei auta vedota mihinkään kulttuurillisiin erityisoikeuksiin. Asia on otettava vakavasti.

Meillä suomalaisilla on omat perinteiset joulunviettotapamme. Me joudumme ja olemme valmiit niistä luopumaan. Monet isovanhemmat joutuvat viettämään joulunsa yksin. Tänä vuonna ei lapsiperheisiin tule joulupukkia. Ymmärrämme, että näin on tehtävä siksi, että se on välttämätöntä kaikille koronaviruksen nujertamiseksi.

Kaikki mahdollinen on tehtävä koronatilanteen leviämisen rauhoittamiseksi. Yksi niistä on ehdottomasti Skopjen lentojen lakkauttaminen tässä tilanteessa.

 

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.

TS: https://www.ts.fi/lukijoilta/5170524/Skopjen+lennot+on+lopetettava

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: skopje, lento, lopetettava, pirjo, lampi

Sopeuttamisohjelman säästömiljoonat ovat vain paperilla

Keskiviikko 9.12.2020 - Pirjo Lampi

Hyvinvointitoimialalle laadittiin kattava sopeuttamisohjelma vv. 2020-2023. Mutkia tuli matkaan, kun Covid-19-pandemia iski keväällä myös Suomeen. Nyt elämme koronan ns. toista aaltoa.  Korona on vaikuttanut monin eri tavoin palveluiden saantiin. Se on vaikuttanut ja vaikuttaa koko ajan, miten paljon pystymme ylläpitämään kiireetöntä hoitoa ja ns. normaaleja toimintoja. Vanhus- ja vammaispalveluissa korona aiheutti keväällä suuria muutoksia. Monenlainen ennaltaehkäisevä toiminta heikentyi eikä tilanne ole tälläkään hetkellä palautunut ennalleen. Hoitoon pääsy viivästyy ja jonotusajat pitkittyvät. Monen omaishoitajan voimat ovat heikentyneet, kun heille kuuluvat vapaapäivät ovat jääneet pitämättä. Palvelujen tarpeessa olevien ikäihmisten kunto on romahtanut. Koronaepidemia on vaikuttanut myös perhe -ja sosiaalipalvelujen palvelutuotantoon. Haasteita tulee riittämään näistä syntyneiden ongelmien korjaamisessa. Koko henkilöstö on toiminut kovien paineiden alla. Koronatartuntoja ovat saaneet myös hoitajat ja samalla on tapahtunut tietysti myös altistumisia. Tämä on lisännyt sijaisten tarvetta karanteenien takia ja rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Henkilökuntaa on koulutettu ja siirretty tarpeitten mukaan uusiin tehtäviin. Se on vaatinut suurta joustavuutta. Sitä, milloin palvelut saadaan toimimaan samalla tasolla kuin mitä ne olivat ennen koronan tuloa, ei kukaan tiedä. Mikä tulee olemaan koronan seurauksena syntynyt mahdollinen palvelutarpeen lisääntyminen?

Olemme olleet vuodesta toiseen tilanteessa, jossa joudumme maksamaan sairaanhoitopiirille siirtoviivemaksuja miljoonia vain siksi, että meillä makaa erikoissairaanhoidossa potilaita, jotka eivät sinne enää hoidollisesti kuulu. Syy on edelleen sama kuin ennenkin. Meillä ei ole vapaana omia vuodeosasto -tai muita hoivapaikkoja paikkoja riittävästi.  Olemme jo uudelleen organisoineet kotisairaalan ja kuntoutuksen palveluja. Paljonko niistä on syntynyt toivottuja säästöjä, on ainakin itselleni jäänyt epäselväksi.

Kaupunki on aloittanut tämän vuoden alussa sairaalapalveluiden kehittämisprojektin.  Se on osana sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on välttää sellaisia sairaalajaksoja tai hoitopäiviä, joiden sijasta potilasta voidaan hoitaa kotisairaalan tai kuntoutuskeskuksen avulla. Kehittämistyössä keskeisimmiksi prosesseiksi on määritelty geriatrinen, medisiininen ja palliatiivinen hoitoprosessi. Kuulostaa hienolta.  Kehittämisprosessissa onkin toki paljon hyvää.  Se on kuitenkin tarkoittanut myös sitä, että kehittämistyön tuloksena sairaalassa on 1.10.2020 mennessä vähennetty 30 vuodeosastopaikkaa. Suunnitelman kakkosvaiheessa vähennetään vielä 20 sairaansijaa lisää. Tämä kaikki tarkoittaa toteutuessaan myös 13.5 hoitajan vapautumista. Vapautuvalla resurssilla on tarkoitus vahvistaa kotisairaalan toimintaa. Kustannussäästöiksi on laskettu 2 136 000€.  Eikö vapautuvia sairaansijoja voitaisi käyttää estämään siirtoviivemaksujen syntymistä? Eräs kehittämisprojektin tavoitteista on, että turkulaiset asiakkaat kotiutuisivat erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystyksestä nykyistä useammin suoraan kotiin, ilman hoitojaksoja omassa sairaalassa. Onko tämä realismia? Toteutuvatko kustannussäästöt todellisuudessa eivätkä ainoastaan paperilla. Se jää nähtäväksi.

 

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sopeuttamisohjelma, säästö, miljoona, vain, paperilla, pirjo, lampi

Uittamon kaavassa kastaripuistoa ei pidä tuhota

Torstai 29.10.2020 - Pirjo Lampi

Kaupunginjohtaja Minna Arven (kok) itsepäinen puuttuminen otto-oikeuttaan käyttämällä Uittamon alueen täydennysrakentamiseen on käsittämätöntä. Kokoomuksen ja SDP:n poliittinen sulle–mulle-verkosto on jälleen kerran lyönyt kättä päälle omissa kabineteissaan. Alueelle halutaan ilmeisesti rakentaa myös TVT:n vuokra-asuntoja. Jokainen tietää minkä puolueen lonkeroista silloin on kysymys.

Kaupunkistrategioissamme on vuodesta toiseen korostettu, että asukkaiden osallisuus nähdään tärkeänä osana kaupungin perustoimintaa, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Samoin on todettu liikunnallisen, aktiivisen elämän tuottaman lisäarvon olevan kaupungin talouden ja toiminnan kannalta merkittävä. Kastaripuistolla on uittamolaisille ja lähialueen asukkaille suuri merkitys virkistysalueena. Se on korvaamatonta luontoaluetta.  Miten sen tuhoaminen palvelee nykyisiä ilmastopoliittisia tavoitteita? Koko alue muuttuu oleellisesti ja metsä- ja luontoalueet tulevat selkeästi muuttumaan ja vähenemään. Uittamolaiset eivät tätä halua. Se on päättäjien tiedossa. On aika erikoista kaupungin taholta, että samalla kun halutaan alueelle lisää asukkaita, ollaan toteuttamassa myös selkeää alueen joukkoliikenteen heikentämistä. Nykyisten bussilinjojen 13 ja 9 reittimuutokset tulevat toteutuessaan aiheuttamaan sen, ettei nykyisellä tavalla enää pääse Vähä-Heikkilän eikä Puropellon kouluun eikä edes alueen terveyskeskukseen. Alueen henkilöautoliikenne tulee selkeästi kasvamaan. Liikenne Ispoisten puistotiellä tulee lisääntymään, sen ollessa jo nyt varsin ruuhkainen etenkin työssäkäyntiaikoina.  Kokonaiskuvassa pitäisi ajatella myös alueen lähikoulun ja päiväkotien riittävyyttä asukasmäärän muuttuessa.

Ympäristölautakunnan ehdotuksen, jossa kaavasta poistettaisiin kolme taloa niin, että Kastaripuisto säilyisi kokonaisuudessaan, suurin osa alueen nykyisistä asukkaista olisi valmis hyväksymään. Kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan kaavan keventäminen heikentäisi merkittävästi alueen kaipaamaa täydennysrakentamista ja myyntituloja.  Arven esitykseen kuuluu, että kaavan tuottamasta arvonnoususta osoitetaan 10% Uittamon alueen virkistysinfran kohentamiseen. Mitenkähän se tulisi toteutumaan käytännössä?

Uittamon asukkaat eivät ole olleet, eivätkä ole vaatimassa virkistysinfran kohentamista. Alueen valttina on juuri monipuolinen lähellä oleva luonto. Päiväkodin ja lähikoulun lapset retkeilevät paljon myös metsässä.  Kävelylenkillä voi nähdä vaikkapa ketun ja peuranvasan.  On tilaa ulkoiluttaa koiria. On suunnistusreittejä ja kuntopolkuja ja toisella laidalla Uittamoa on myös meri. Rauhoitettu eläinlajimme sammakko kurnuttaa ja kutee keväisin kallioiden välisessä pienessä kosteikossa. Uittamon tyytyväisistä asukkaista monet sanovat muuttavansa jonnekin muualle, mikäli kaava toteutuu kaupunginjohtajan vaatimusten mukaisesti. Sekö on kaupungin päättäjien tahtotila johtajansa mukaisesti. Lopullisen ratkaisun asiasta tekee kaupunginvaltuusto. Toivottavasti sillä on rohkeutta pysyä ympäristölautakunnan päätöksen takana.

Pirjo Lampi 

Varavaltuutettu (ps)

Meripuistoseura ry:n puheenjohtaja

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uittamo, kaava, kastaripuisto, ei pidä tuhota

Onko palvelutason heikkeneminen soteuudistuksen todellinen hinta

Sunnuntai 13.9.2020 - Pirjo Lampi

Sote-uudistusluonnos on nyt lausuntokierroksella ja kunnat sekä monet muut tahot ottavat siihen kantaa. Koronavirus on sekoittanut kuntien taloutta jo ennestäänkin huonossa tilanteessa. Valtio talous on kuralla ja velkaantuminen lisääntyy. Onko nyt juuri oikea hetki tehdä tämä historiallisen suuri sotepalveluiden uudistus? Pelkästään valmisteluun uppoaa miljoonia toisensa perään. Soten vapaaehtoiseen uudistamiseen on myönnetty valtionavustuksia. Varsinais-Suomi on saanut rahoitusta tulevaisuuden sotekeskus-hankkeelle noin 5.5 milj. euroa vuosille 2020-2022 sekä soten rakennemuutosta edistävään kehittämiseen noin 9,7 milj. euroa ajalle 2020-2021.  Kun koko maa huomioidaan nuo summat ovat sotekeskushankkeelle 70 milj. euroa ja rakennemuutoshankkeeseen 120 milj. euroa. Mitä tällä saadaan? Rahoitus on osoitettu sisällölliseen kehittämiseen. Kyseisillä valtionavustuksilla ei siis rahoiteta tulevan sotemaakunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista valmistelua. Ei pidä unohtaa, että nyt ollaan tekemässä myös suurta maakuntahallinnon uudistusta. Rahaa kierrätetään aluksi valtion kautta maakuntiin. Ministeri Kiurun mukaan lakiluonnoksesta on myös poistettu aikaisempi 3 miljardin euron kustannusnousujen säästötavoite.

 

Tasavallan presidentti vahvisti 1.7. 2020 vanhuspalvelulain muutoksen, jossa henkilöstömitoitukseksi säädettiin 0.7 työntekijää asiakasta kohden. Laki astuu voimaan asteittain. Siirtymäaika päättyy 1.4. 2023. Miten tämä nivoutuu tulevaan soteuudistukseen? Ainakin kuntien kustannukset nousevat.  Turulle sen on laskettu olevan noin 10 milj. euroa ja 80 uutta vakanssia. Ikäihmisemme ansaitsevat todellakin inhimillisen hoidon. Pääministeri Marinin ehdotus 6 tunnin työpäivästä tuntuu lupaukselta vailla realismia. Henkilöstömitoituksen astuttua voimaan, lyhennetty työaika on ainakin hoiva-alalla mahdotonta toteuttaa. Mistään ei saada riittävästi henkilökuntaa sen mahdollistamiseksi.

 

Uudistuksen tavoitteena on ollut terveyden ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiluonnosta lukiessa tuntuu vahvasti siltä, että nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan.  Massiivinen hallinnollinen uudistus ei sitä takaa. Lähipalvelut kaikkoavat pienistä kunnista ja palveluja keskitetään. Tämä rakennemuutos on tälläkin hetkellä käynnissä. Liikenteellisiä ratkaisuja palvelujen saamiseksi oman kotikunnan ulkopuolelta ei ole millään tavalla kehitetty maakunnan sisällä, päinvastoin. Valtion ohjaus on uudistuksessa merkittävää. Ollaanko uudistuksessa kaiken kaikkiaan hamuamassa jotain liian suurta, sellaista, jota mikään taho ei täysin hallitse. Yrityksistä huolimatta näin suuri sotepalveluiden integraatio ei ole missään muussakaan maassa onnistunut.

 

Pitkät jonotusajat terveyskeskuslääkärille lienevät kansalaisten mielestä se suurin ongelma. Tämä ongelma voitaisiin varmaan ratkaista yksinkertaisemmillakin tavoilla. Hallinnollisen byrokratian lisäämiseen ei pitäisi käyttää veronmaksajien rahoja. Rakennemuutoksilla, pienin askelin eteenpäin ja kuntia tukemalla, selvittäisiin varmasti perusterveydenhuollon ongelmista helpommalla. Pahimmassa tapauksessa uudistuksen jälkeen kunnat eivät pysty niille jäävillä verotuloilla hoitamaan enää omia tehtäviään. Johtaako se verojen korotuksiin? Maakuntien rahoituksen mahdollinen riittämättömyys johtaa väistämättä palvelutasojen heikkenemiseen tai laadusta tinkimiseen.  Sitä ei kai kukaan toivo. Ollaanko nyt kovalla kiireellä kurkottamassa kuuseen mutta kapsahdetaankin katajaan?

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

https://www.ts.fi/lukijoilta/5064733/Onko+palvelutason+heikkeneminen+soteuudistuksen+todellinen+hinta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko, palvelutason, heikkeneminen, soteuudistuksen, todellinen, hinta

Ovatko ikäihmisten ja vammaisten rajoitukset edelleen tarpeellisia?

Lauantai 30.5.2020 klo 0:01 - Pirjo Lampi

Ministeri Henriksson puolusteli HS:ssa 23.5. hallituksen toimia ja ohjeita noista rajoituksista selittämällä, että kyse olisi kansalaisten väärin ymmärryksestä ja ilmeisesti siis myös lukutaidosta. Olisiko hallituksen itse luettava nuo valtioneuvoston sivuilta löytyvät ohjeistukset +70v-rajoituksista. Myös pääministeri Marinin suullinen viestintä on ollut varsin selkeää näistä ohjeista. Nyt ei ole aika tavata omaisiaan, nyt ei ole aika tavata lapsenlapsiaan, hän todennut useaan kertaan julkisuudessa. Tähän ovat tarttuneet myös monet ikäihmisten ja vammaisten omaiset. Tosin nyt näihin ohjeisiin on annettu lievennyksiä 19.5. alkaen. Tapaamiset toivottaisiin kuitenkin edelleen tapahtuvan ulkona. Toistetaan kaikille kuuluvia jo itsestään selviä yleisiä hygieniaohjeita ja lisäksi todetaan, että vieraillessa tulee vältellä kättelyä ja halaamista, ei kannata työntyä lähelle. Siis mitä? Työntyä lähelle? Näin on todennut tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma THL:stä.

Jokainen varmasti ymmärtää, että koronavirus on vaarallinen tauti. On myös selvää, että ikä on lääketieteellisesti riskitekijä, vaikka olisikin hyväkuntoinen ikäisekseen. Voiko se kuitenkaan olla yksi ja ainut tekijä, joka oikeuttaa näihin rajoituksiin kuukaudesta toiseen? Rajoitusten piirissä on nyt varsin monenlaisia ja monen kuntoisia kansalaisia lähes 900 000. Heistä yli 100-vuotiaita on noin 1000. Siis ikähaarukka on todella laaja. Tätä suurta joukkoa koskevat kuitenkin samat rajoitteet. Onko tässä suojelemisessa menty liian pitkälle? Mikä merkitys on elämän laadulla ja inhimillisyydellä varsinkin elämän loppuvaiheessa? Erilaisissa ympärivuorokautista hoitoa vaativissa yksiköissä varmasti rajoituksia jossakin muodossa pitää jatkaa. Se on ryhmä, jossa ikä on todella korkea ja perussairauksia on useita. Heitä on suojattava tartunnoilta mutta kuitenkin inhimillisyyttä unohtamatta. Silloin huoleksi nousee suojavarusteiden riittävyys niin hoitohenkilökunnalle kuin vierailijoille. Myös uusien asukkaiden testaaminen on tärkeää. Henkilökuntaa pitää olla riittävästi. Se toimii nyt niin henkisesti kuin fyysisesti kovissa paineissa. Onneksi kesä tuo hoivayksikköjen vierailuihin helpotusta, kun niitä voidaan järjestää myös ulkona.

Rajoitusten asettamisessa on vedottu voimakkaasti tartuntatautilakiin. Voidaanko siihen vedoten kieltää myös perusterveiden asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden tapaamis- ja liikkumisvapautta kuten nyt on tapahtunut? Monet heistä ovat menettäneet samalla myös työnsä.  Nyt ei tästäkään ole enää yhtenäistä näkemystä. Suurimmaksi ongelmaksi on muodostumassa kotonaan yksinelävät ikäihmiset. Omassa pihapiirissäkin heitä asuu paljon mutta heitä ei ulkona liikkumassa juurikaan näy kuten ennen. Monien omaiset ovat sen myös heiltä kieltäneet ohjeisiin vedoten. Omaiset eivät edes kauppakasseja uskalla viedä sisälle vaan ne jätetään oven ulkopuolelle. Ne ikäihmiset, jotka uskaltautuvat ulos pyytävät sitä anteeksi sanoen, etteivät he saisi olla ulkona. Näin on hallitus määrännyt, he toteavat hyvin ponnekkaasti.

Nyt on jo saatu tieoja siitä, että näitten ikäihmisten fyysinen ja psyykkinen kunto on romahtamassa niin kotona asuvilla mutta myös hoivayksiköissä. Liikuntakyvyn heikentyminen tai katoaminen ja kognitiivisten taitojen heikkeneminen nopeastikin, jopa kahdessa viikossa, ovat suuria vaaratekijöitä totaalisessa eristyksessä eläville ikäihmisille. Näin ovat todenneet mm. useat geriatrian erikoislääkärit. Onko heitä kuunneltu asiantuntijoina, kun päätöksiä tehdään? Mikä on se hinta minkä me tästä maksamme, jos ja kun vanhusten palvelutarpeet tulevat huomattavasti lisääntymään? Olemmeko siihen valmiita? Onko meillä palveluasumisyksikköjä riittävästi? Olen pohtinut myös sitä, miten sillä vanhuksella voisi olla pienempi tartuntariski, jonka luona käy päivittäin tai viikoittain lukuisia eri kotihoidon työntekijöitä verrattuna yhteen omaiseen tai ystävään, joka uskaltaa astua oven sisäpuolelle? Myös tämä omainen tai omaiset osaavat varmasti halutessaan käyttää suojamaskia.

Viestinnässä olisi voitu alusta alkaen tuoda selvästi esille, että jokaisella, myös ikäihmisellä on kuitenkin oikeus päättää mitä riskejä hän on itse valmis ottamaan ja näin on edelleenkin. Liikkumisen merkitystä olisi pitänyt korostaa ja varmistaa se myös kotona asuville yksin eläville.  Rajoitusten poistamisessa pitäisi myös ottaa huomioon maakuntien erilainen tartuntatilanne. Kun nyt kahvila- ja ravintolatoimintaa ollaan avaamassa, olisi kai vähintäänkin toivottavaa, että +70-vuotiailta ja vammaisilta, itsenäisesti eläviltä, poistettaisiin heitä koskevat rajoitteet selkein sanoin. Silloin omaiset ja ystävätkin uskaltautuisivat taas vaikkapa vierailulle tai ulkoilemaan yhdessä omaisensa kanssa. Ravintoloita he tuskin ruuhkauttavat. Olisiko jo aika luopua tämän ikäryhmän holhouksesta ja uskoa heidän omiin valintoihinsa riskien otossa kuten muutkin tekevät. Kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. Kyllä niitäkin ikäihmisiä on tullut kävelyllä tavattua, jotka ovat todenneet käyvänsä kaupassa ja lenkillä ja toimivansa aivan kuten ennenkin, niin kauan kun henki pihisee. Samalla kertovat noudattavansa varovaisutta ja yleisesti annettuja ohjeita.  Tämä aika ja päätökset osoittavat jotakin myös arvostuksesta ja suhtautumisesta ikäihmisiä kohtaan. Keksittiin tämä erinomaiselta kuulostava suojelu. Poissa silmistä, poissa mielestä. Näin minulle eräs vanhus totesi. Toinen totesi, onko meillä joku sotatila? Ettei vaan tässä valtavassa suojelun tarpeeen korostamisessa olisikin kysymys jopa ikärasismista.

Asioilla on aina monta puolta. Päätöksiä tehdessä pitäisi tarkkaan miettiä myös niitten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Menetetäänkö enemmän kuin voitetaan? Valitsemmeko elämän pituuden vai sen laadun, kun puhumme ikäihmisistä. Päättääkö yhteiskunta sen heidän puolestaan? Me kaikki ihmiset tarvitsemme toinen toisiamme. Jokainen myös vanhenee. Ikäihmisistä monet ovat vielä aktiivisesti yhteiskunnan toiminnoissa mukana. He ovat valtava voimavara esim. vapaaehtoistyöntekijöinä ja vaikkapa lastenlastensa hoitamisessa. Heidän panoksensa yhteiskunnan toimivuudessa on erittäin tärkeää. Nyt tuntuu siltä, että itsemääräämisoikeus on viety heiltä pois. Heistä on tullut ongelma.  Yleisiä ohjeita osaavat varmasti kaikki ikään katsomatta noudattaa.  Vanhuspalveluyksiköissä, joissa asukkaat ovat silloin kun kotona ei enää pärjää, pitää kehittää tapaamismahdollisuuksia ja näin onkin toimittu monissa kunnissa. Itselläni on vahva tunne siitä, että digitaalinen yhteydenpito ja erilaiset konttitapaamiset eivät koskaan korvaa ihmisen kosketusta. Arvoisat hallituksen nuoret ladyt lavalla. Teistäkin tulee joskus vanhuksia.

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ovatko, ikäihmisten, ja, vammaisten, rajoitukset, edelleen, tarpeellisia

Olemme epäonnistuneet vanhustemme suojelussa

Tiistai 12.5.2020 klo 22:21 - Pirjo Lampi

Olemme epäonnistuneet vanhustemme suojelussa. Näin kai voimme todeta tällä hetkellä, kun enenevässä määrin saamme nyt tietoja koronatartunnoista vanhuspalveluyksiköissämme sekä kotipalvelussa. Näin on tapahtunut Turussa, muualla maakunnassamme ja koko maassa. Olemme siis epäonnistuneet nimenomaan sen ryhmän suojelemisessa, jota koko ajan on korostettu. Ikäihmistemme suojeleminen on ollut perusteluna koville rajoitteille.

Omaiset ovat olleet huolissaan vanhustensa voinnista mutta ovat hyväksyneet tapaamiskiellot juuri siksi, että he ovat uskoneet läheistensä olevan turvassa. Mutta mites nyt on käynytkään? Virus on kuitenkin päässyt kulkeutumaan näihin yksikköihin ja kotipalvelun asiakkaisiin ja henkilökuntaan.  Miten se on mahdollista?

Lähikontakteina näihin ihmisiin on pitänyt olla vain hoitohenkilökunta.

Ensimmäiseksi tulee mieleen hoitohenkilökunnan huono suojavarusteitten käyttö ja huono hygienia. Onko kyseessä ollut huolimattomuus tai ettei edes maskeja kerta kaikkiaan ole ollut saatavilla, mitä viestiä tulee kentältä koko ajan.  Tiedän myös, että ohjeistus niitten käytöstä on ollut puutteellista ja ristiriitaista. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on ollut ohjeistaa kuntia suojavarusteiden käytöstä. Se on ollut löyhempi kuin STM:n antama ohjeistus.

Hoitohenkilöstön testaus ei ole ollut riittävää.  Se on keskittynyt lähinnä sairaalahenkilökunnan testaamiseen, mikä tietysti jossain mielessä on ollut ymmärrettävää pienen testauskapasiteetin takia. Tähän on luvattu muutosta.

Olemme uskoneet siihen, että vanhuksemme ovat turvassa omissa lokeroissaan poissa muusta yhteiskunnasta. Vanhuspalveluyksiköt eivät voi kuitenkaan toimia sairaaloina, se on täysin selvää. Iäkkäitä, jo muutenkin hauraassa kunnossa olevien vanhusten siirtämistä sairaalahoitoon on tarkkaan harkittava. Miten me voimme toteuttaa hoivakodeissa inhimillisen ja kivuttoman saattohoidon näissä tapauksissa. Se on nyt tarkkaan mietittävä. Miten siinä huomioidaan lähiomaiset?

Mitä on tehtävissä? Ensinnäkin kenenkään vähäänkään oireilevan ei pitäisi mennä töihin. Hänen pitäisi päästä nopeasti testeihin. Henkilökuntaa pitää siirtää mahdollisimman vähän paikasta toiseen. Myös kotipalvelun asiakkaan luona pitäisi käydä ns. pysyvät omat hoitajat. Siis kontaktit pitää saada mahdollisimman vähiin. Helpommin sanottu kuin tehty, koska kunnat kamppailevat henkilöstön rekrytointiongelmissa. Nyt siihen kuitenkin on panostettava kaikin voimin. Tiedän, että henkilöstöä on koulutettu ja siirretty uusiin tehtäviin.

Kuntien on hankittava suojavarusteita lisää maksaa se sitten mitä maksaa. Laadusta, riippuen käyttötarpeesta, ei pidä tinkiä.  Meidän on Turussakin tehtävä kaikkemme, että tartuntaketjut selvitetään ja huolehdimme riittävästä suojavarusteiden saannista ja myös sen oikeanlaisesta käytöstä. Koronaviruksesta selviäminen vie vielä arvaamattoman ajan. Koko ajan se lisää myös kuntien kustannuksia, johon ei ole varauduttu. Turussa budjetin sopeuttamistoimet vaikkapa hyvinvointitoimialla ovat mahdottomia. Korona tuli ja sekoitti pakan.

Nyt pitäisi jokaisen järkevän turkulaisen päättäjän jättää hamaan tulevaisuuteen haikailu raitiotiestä.  Siihen ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa.

 

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olemme, epäonnistuneet, vanhustemme, suojelussa

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava

Torstai 20.2.2020 klo 18:49 - Pirjo Lampi

Yhä useammin saamme tietoja siitä, miten monin eri tavoin lapsemme voivat huonosti nykyisessä yhteiskunnassamme. Jo päiväkodeissa on erilaisista käytös- ja mielialahäiriöistä kärsiviä, jopa väkivaltaisesti käyttäytyviä lapsia. Ongelmat tuntuvat lisääntyvän, kun päästään koulumaailmaan. Koulukiusaamista esiintyy yllättävän paljon.  Meillä pitäisi lisätä varhaista puuttumista ja tuen antamista lapsiperheille sekä matalan kynnyksen helposti saavutettavissa olevia paikkoja joihin esim. nuorella olisi helppo hakeutua. Meillä on myös liian vähän hoitoa saatavilla perustason terveyspalveluina ja silloin hoito siirtyy kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Turku on ollut edelläkävijä koko maassa siinä, että kaupunki palkkasi kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään peruskouluissa, lukiossa ja 2. asteen oppilaitoksissa. Toiminta alkoi huhtikuussa 2019. Turussa havahduttiin toden teolla keväällä v. 2018, kun lähetteet nuorten psykiatrian poliklinikalle olivat nousseet 100%. Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua. Vaikutus on ollut jo lyhyellä aikavälillä näkyvissä siten, että psykiatrian poliklinikan lähetemäärät ovat kääntyneet laskuun. Maahanmuuttaja perheitten huono integroituminen tuo omat haasteensa Turun kouluissa ja päiväkodeissa. Me tarjoamme näille perheille, jos jonkinmoista tukitoimintaa sekä kaupungin, että erilaisten yhdistysten toimesta. Siksi onkin varsin ikävää kuulla, että kaupungissamme tarvitaan joskus jopa poliiseja huolehtimaan päiväkodin henkilökunnan turvallisuudesta. Syynä ovat kulttuurilliset eroavaisuudet siinä kuka saa lapsia kasvattaa. Jossakin kulttuurissa naiset eivät saa tätä tehdä. Tällaiset välikohtaukset eivät voi olla vaikuttamatta myös lapsiin, ovat he sitten maahanmuuttajaperheitten lapsia tai kantasuomalaisia lapsia.

Päiväkotien lasten ei pitäisi joutua olemaan osana näitä tapahtumia. Henkilökunta uupuu, turhautuu ja irtisanoutuu työstään. Joissakin päiväkodeissa henkilökunnan määrä saattaa olla myös riittämätön. Usein tarvitaan myös tulkkeja nopeasti paikalle kieliongelmien takia. Meillä Turussa kouluissa on koko maan vertailussa korkea määrä tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Otan esimerkiksi Varissuon koulun, jossa puhutaan 16 eri kieltä.  Mitenkä tehokkaasti lapset siellä oppivat suomen kieltä? Henkilökunta on kovilla ja tarvetta koulunkäynnin ohjaajien lisäämiseksi olisi ehkä syytä miettiä, jotta luokissa säilyisi työrauha niin opettajilla kuin kaikilla oppilailla.

Miettimisen paikka voisi olla myös kouluympäristön muuttuminen viime vuosien aikana.  Turussa monet koulut ovat joutuneet sisäilmaongelmien takia siirtymään erilaisiin väistötiloihin. Uudet koulut ovat suuria monitoimitaloja, joiden etuna on palvelujen keskittyminen. Saman katon alta saattavat löytyä neuvola, päiväkoti, esiopetus ja koulu aina yläasteelle asti. Iltaisin vielä sama rakennus toimii kenties oppilaan harrastuspaikkana   Opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät ja välineet ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteiset luokkahuoneet pulpetteineen ovat mennyttä aikaa. Onko oppimisympäristö nykyään joillekin liian levoton? Onko omaa rauhaa keskittyä liian vähän ihan normaalillakin lapsella. Näitäkin asioita on ehkä syytä pohdiskella.

Maamme Pisa-tulokset laskevat yhä edelleen. OECD:n raportin mukaan sukupuolten välinen ero on Suomessa yksi suurimmista. Miksi? Mitä pitää tehdä paremmin, että pääsemme entiselle tasollemme? On tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy hänelle sopiva tapa ja paikka oppia hänen omien kykyjensä mukaan. Siksi myös erityiskoulut ovat tarpeen. Vähimmäistavoite pitää olla se, että jokainen saa peruskoulusta päästötodistuksen. Varhaiskasvatus ja perusopetus antavat lapselle valmiuksia aikuisuuteen.

Mielenterveysongelmista kärsii reilut 20% lukiolaisista, heistä tyttöjen osuus on 16,3%.  Tämä on aivan liikaa.Päättäjien on otettava ongelmat tosissaan. Koulun ja kotien on tehtävä yhteistyötä ja ongelmiin pitää puuttua ja saada apua mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina on pidettävä mielessä lapsen etu ja oikeudet hankalissakin tilanteissa. Kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten, että henkilökunnan turvallisuus ja työrauha on taattava. Jos lapset voivat hyvin myös vanhemmat voivat hyvin ja päinvastoin.  Mahdollinen kustannusten nousu tulee takaisin sotesäästöinä.

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lasten, ja, nuorten, hyvinvointiin, on, panostettava

Hoitajamitoitus vai henkilöstömitoitus

Lauantai 15.2.2020 klo 22:16 - Pirjo Lampi

Hallitus on antanut esityksensä henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöitten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Henkilöstömitoitus olisi 0.7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4. 2023.  Sinänsä hieno asia mutta tässäkin hallituksen esityksessä on suurten lupausten tuntua mutta paljon on avoimia kysymyksiä. Mistä saadaan rahoitus? Miten tämä saadaan onnistumaan konkretian tasolla. Törmätäänkö taas perutuslakiin?

On ollut varsin ikävää huomata, että jopa vastuuministeri Kiuru julkisuudessa asiasta puhuessaan jatkuvasti käyttää termejä sekaisin. Onko tämä tarkoituksellista?  Asialla on todellakin eroa. Olen vakaasti eri mieltä ministerin kanssa siitä, että kyseessä olisi aito hoitajamitoitus. Kuka on hoitaja, siitä voitaneen käydä keskustelua. Esityksessä henkilöstömitoitukseen laskettaisiin välittömään asiakastyöhön osallistuvat  työntekijät, joita ovat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät  sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.  Mielestäni ns. hoitajavalikko on tässä varsin laaja ja väljästi tulkittu.

Esityksessä on ilmeisesti määritelty välitön asiakastyö varsin yleisellä ja laajalla tavalla ilmeisesti juuri siksi, että siihen saadaan mahtumaan nuo kaikki ammattinimikkeet. Välillistä työtä olisi yksikön huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys sekä pyykki ja kiinteistöhuolto. Yksikön vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi nykyisen tapaan välillistä työtä. Välillistä työtä ei enää otettaisi huomioon henkilöstömitoituksessa mikä olisi muutos nykyiseen malliin.

Ei voi kuin todeta, että käytännössä on valtava, ellei mahdoton työ laskea päivittäin sitä, toteutuuko tuo henkilöstömitoitus. Hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja kotiavustajat ovat varsin mielenkiintoinen ammattiryhmä sikäli, että heidät voidaan laskea sekä välittömän, että välillisen työn ryhmään kuuluvaksi riippuen siitä mitä työtä ja kuinka paljon he sitä yksikössä tekevät. He voivat ilmeisesti osan päivää tehdä välitöntä työtä, osan päivää välillistä. He eivät voi olla kuitenkaan esim. työvuorossa yksin eivätkä osallistua lääkehuoltoon. Miettiä sopii mikä tilanne on äkillisten sairauslomien ja vuosilomien suunnittelussa.

THL:n mukaan vuonna 2018 ikäihmisten ympärivuorokautisissa yksiköissä työntekijöistä enemmistö 74 % oli lähi- tai perushoitajia. Sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on 8.4 %. Hoito- ja laitosapulaisia 3.7 %, hoiva-avustajia 2.6 %, esimiehiä ja tiimivastaavia on 4.7% muita 0,3%.  Mitä henkilöstöä me nyt sitten tarvitsemme oikeasti lisää. Miten työt organisoidaan yksiköissä? Ministeri Kiuru on todennut, että tässä on kyseessä aito hoitajamitoitus niin, että esim. pyykkäys ja ruonlaitto jää hoitajilta pois. No jos nyt varsinaisilta hoitajilta vähenee välillisen työn, jota he nyt ymmärtääkseni joutuvat tekemään, niin eikö heillä ole silloin enemmän aikaa tehdä sitä varsinaista heille kuuluvaa välitöntä hoitotyötä?  Kun puhutaan koulutuksen lisäämisestä, pitäisi kai tarkkaan miettiä mitkä ovat ne henkilöstöryhmät, joita pitää kouluttaa lisää. Ongelma on myös se, että hoitoalan koulutus ei tällä hetkellä kiinnosta. Syitä ovat työn kuormittavuus ja työn vaativuus verrattuna palkkaan. AMK-hoitajaopintoihin pyrki viime vuonna yli 5000 hakijaa vähemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin. Toisen asteen lähihoitajakoulutukseen haki 4000 vähemmän kuin vuonna 2016.

Miten tehokkaasti valvontaa voidaan suorittaa? Valvontaa suorittavat Valvira ja AVI ja nyt tiedot henkilöstömitoituksen toteutumisesta ilmoitettaisiin myös THL:lle. Yksiköitten omavalvontaa pitää tehostaa ja sekin vaatii resursseja. Kunta vastaa myös ostopalvelujensa valvonnasta. Henkilöstömitoitus koskee myös yksityisiä palveluntuottajia, joissa valitusten yhtenä syynä on aina ollut riittämätön hoitohenkilökunnan määrä, jonka vuoksi asiakasturvallisuus on vaarantunut. Yksityisiä hoiva-alan yrityksiä on jouduttu jopa sulkemaan Valviran toimesta. Räikeimmät tapaukset ovat koskeneet Esperi Caren ja Attendon yksittäisiä yksikköjä. Mistä nämä yritykset ottavat voittonsa, kun henkilöstökulut nousevat? Nostamalla hintoja, se on varmaa. Maksajiksi joutuvat palveluja ostavat kunnat ja sitä kautta palvelun käyttäjät. Hoitajamitoituksen hintalapuksi on arvioitu noin 300 milj. euroa. Vertailun vuoksi voi mainita tuon saman summan kuluvan esim.  maahanmuuttajien kotouttamiseen ja vastaanottokeskusten ylläpitämiseen.

Omassa kotikaupungissani Turussa hoitajamitoituksen muutoksen on arvioitu maksavan 10 milj. euroa. Se tarkoittaa 80 uuden vakanssin perustamista.  Oman toiminnan lisäyksen arvioidaan olevan 4 milj. euroa ja ostopalveluista kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 6 milj. euroa. Hyvinvointitoimiala ylitti viime vuoden budjettinsa ja on sitoutunut kovaan säästökuuriin.  Olemme sitoutuneet esim. asiakasmaksujen nostoihin.  Meillä on ollut vaikea saada rekrytoitua henkilökuntaa kotipalveluun, jossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Miten tämä mitoituksen muutos tulee vaikuttamaan kotipalvelun toimivuuteen?

Syntyykö tämän uudistuksen myötä kilpailu henkilökunnasta kotipalvelun ja tehostetun palveluasumisen välillä?  Täytyypä pitää mielessä ministeri Kiurun toteamus ”täältä pesee” 13.2 uutislähetyksissä kun tästä ongelmasta kysyttiin ja sitä, että riittääkö rahaa myös kotihoidon kehittämiseen.

Hallituksen mukaan merkittävät rahoituslähteet ovat yksityisen terveydenhuollon Kela korvausten poistuminen, palveluhankintojen ja ostopalveluiden tehostuminen järjestäjien koon kasvaessa, digitalisaatio sekä apteekki- ja lääkemuutokset.  Miten tämä nyt sitten konkretisoituu kunnille suoraksi rahaksi, jolla sitä henkilöstöä palkataan? Minusta se on suuri kysymysmerkki.

Ihmettelen edelleen, miten ikäihmistemme hoito on parantunut ns. vanhuspalvelulain tultua voimaan. Kustannukset eivät ainakaan ole vähentyneet eikä taida laatukaan olla parantunut.  Kun kaiken lisäksi sote-uudistuksesta päättäminen siirtyi tämän hallituksen, kuten niin monen aikaisemmankin hallituksen harteille, tämäkään yksittäinen muutos lisättynä asiakasmaksulain uudistamiseen ei voi olla vaikuttamatta myös sen sisällön syntymiseen.

Avoimia kysymyksiä on varsin paljon ja kokonaisvaikutuksien mittaamista ei ole tehty riittävästi. Tämä hallitus on kova lupaamaan kaikkea hyvää. Tulokset näyttää tulevaisuus.

Ikäihmisemme ovat luoneet meille hyvinvointiyhteiskunnan, josta on vain rippeet jäljellä. Heidän pitäisi olla kunniakansalaisiamme, jotka ansaitsevat mahdollisimman laadukkaan ja tasa-arvoisen hoidon tuloista riippumatta silloin kun he sitä tarvitsevat. On alkanutta tuntua siltä, että kunniakansalaisiamme ovat aivan muut ihmisryhmät kuin omat isänmaamme vanhukset.

 

Pirjo Lampi

Linkki Uuden Suomen blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pirjolampi/hoitajamitoitus-vai-henkilostomitoitus/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilöstömitoitus, hoitajamitoitus

Miksi sopeuttamistoimet eivät koske laittomasti maassa olevia?

Lauantai 30.11.2019 - Pirjo Lampi

Näin päätettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja myös valtuuston talousarviokokouksessa. Perussuomalaiset esittivät sekä lautakunnassa, että valtuustossa, paperittomien hätämajoituksesta luopumista. Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle siitä jopa lentolippujen lisäksi maksetaan korvaus. Vapaaehtoisen paluun tuet voivat olla joko käteistä rahaa tai hyödyketukea. Paluumaasta riippuen hyödyketuen määrä vaihtelee 2500-5000 euron välillä. Käteisavustus on maksimissaan 2000 euroa.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää mm. turvapaikkahakemuksen uusimista, vaatien selkeän syyn miten perustelut turvapaikan saamiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet. Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen karkotuspäätöksestä huolimatta.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet. Yhtenä keinona on asiakasmaksujen lisääminen 0.7 milj. eurolla ja lautakunnan tehtäväksi tulee tarkistaa asiakasmaksuja siten, että tavoite saavutetaan. Osa säästöistä pyritään saamaan pitkällä aikavälillä erilaisilla rakennemuutoksilla.

Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa ensi vuonna. Tämä hinta tuntuu korkealta varsinkin, kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille asunnottomille turkulaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Vaikeassa taloustilanteessa joudutaan tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä on aika outoa, etteivät sopeuttamistoimet koskeneet millään tavalla henkilöitä, joilla ei ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu 30.11.2019: Suoraan Sanoen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi, sopeuttamistoimet, eivät, koske, laittomasti, maassa, olevia

Turun talouden pelastajiksi joutuvat matalapalkkaiset työntekijät

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Luin järkyttyneenä 28.9. TS:sta siitä, kuinka Turun 98-prosenttisesti omistama Arkea Oy on päättänyt muuttaa 1050 työntekijän työehtoja alentamalla palkkoja ja muutoksia tulee myös lomaoikeuksiin ja sairauslomiin. Syy työehtojen muuttamiseen on yhtiön huono taloudellinen tilanne.

Miten näin on päässyt käymään? Arkean toimialat ovat tyypillisiä naisvaltaisia aloja kuten esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelut. Kuka on vastuussa yhtiön huonosta tuloksesta?

Osakeyhtiölaki koskee myös kaupungin osakeyhtiöitä. Yhtiön toiminnasta vastaa kaiketi yhtiön hallitus. Se kantaa vastuunsa aika julmalla ja härskillä tavalla. Alennetaan työntekijöiden palkkoja ja muita etuja vaihtamalla nyt voimassa olevat tes-sopimukset uusiin.

Omistajaohjauksesta vastaava kh:n konsernijaosto antoi tälle mahdollisuuden, tosin tiukan äänestyksen tuloksena. Tämän tuloksen perusteella vastuun kantavat myös konsernijaoston kokoomuksen, keskustan ja vihreiden edustajat, jotka asiaa kannattivat.

Jokainen turkulainen varmasti ymmärtää kotikaupunkinsa surkean taloustilanteen. Suuntaa on muutettava, koska olemme jo lähellä muuttumista kriisikunnaksi. Jostain on siis löydettävä säästöjä. Se on tosiasia.

Vastuutonta politiikkaa on nostaa esille lisää mitään kaupunkilaisille ilmaisia palveluja, kuten vasemmistopuolueet tekevät esittäessään helposti lisäyksiä budjetteihin kertomatta kuitenkaan, mistä vastaava summa otettaisiin pois.

Hyvinvointitoimialalle, joka on ylittämässä yli 30 miljoonalla eurolla talousarvionsa, on tällä hetkellä erittäin vaikea rekrytoida henkilökuntaa. Yksi syy on työn kuormittavuus ja palkkojen huono kilpailukyky.

Meidän on panostettava työntekijöidemme hyvinvointiin entistä enemmän. Jos emme voi kilpailla palkalla, sitten on kilpailtava jollakin muulla. Työvoimavuokraus ja ostopalvelu vain lisäävät kustannuksia.

Kun pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja aletaan laskea, se voi vaikuttaa ikävällä tavalla kyseisten henkilöiden hyvinvointiin. Se voi johtaa myös mahdollisesti jonkin tukien piiriin, jolloin voimme miettiä asiaa kokonaisvaltaisesti. Syntyykö niitä todellisia säästöjä?

Palkkojen ja muiden etuuksien heikentämisellä työnantaja osoittaa myös työn ja sen tekijöiden arvon. Se on olematon.

Miten nämä toimenpiteet jatkossa motivoivat työntekijöitä mahdollisimman laadukkaaseen ja tulokselliseen työntekoon, jota heiltä edellytetään?

Haikaileeko joku vielä Turkuun pikaraitiotietä? Toivottavasti ei.

Tämä Arkea Oy:n päätös ei ainakaan paranna kaupunkimme mainetta työnantajana. Tiukassa taloustilanteessa ei ole oikein aloittaa säästöjä alentamalla jo ennestään pienituloisten työntekijöiden palkkoja. Toiminnan tehostamisen ja säästöjen täytyy löytyä jollakin muulla tavalla myös kyseisen yhtiön sisällä.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu (ps)

Turun Sanomat: 2.10.2019

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4721413/Lukijalta+Turun+talouden+pelastajiksi+joutuvat+matalapalkkaiset+tyontekijat?fbclid=IwAR1gLclXSnpr0H6eIdu7Aav6aqdfRz6pextnR-l4w4mT9m8ptMUON0I8raA

Kommentoi kirjoitusta.

Paperittomien hätämajoitusta ei pidä jatkaa tässä taloustilanteessa

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 23.10. käsiteltiin paperittomien hätämajoituksen jatkamista yhteistyössä SPR:n kanssa ajalla 1.1.–31.12.2020. Asia pantiin pöydälle pitkän keskustelun ja pohdinnan jälkeen.

Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle maksetaan siitä jopa korvaus. Laittomasti maassa olevat henkilöt ovat hakeutuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää muun muassa turvapaikkahakemuksen uusimista vaatien siihen selkeän syyn, miten perustelut turvapaikan uusimiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet.

Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen henkilöille, joilla ei enää ole oikeutta jäädä maahamme. Karkotuspäätöksiä pitää pystyä myös toteuttamaan nykyistä tehokkaammin.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tätä hätämajoitusta. Kiinnitin kokouksessa ilolla huomiota siihen, että nyt myös muut puolueet olivat havahtuneet ensimmäistä kertaa siihen, että tästäkin asiasta pitää voida käydä asiallista keskustelua nykyisessä kaupungin taloustilanteessa. Haluttiin asiaan lisää selvityksiä. Tällä kertaa asia ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet tuleville vuosille. Yhtenä keinona talousarvioehdotuksessa tulee olemaan asiakasmaksujen nostot, jotka tulisivat koskemaan terveyskeskusmaksuja sekä vanhus- ja vammaispalveluja.

Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi terveyskeskusmaksujen vapautusperusteiden poistamisella on arvioitu saatavan säästöjä 300 000 euroa. Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa tulevana vuonna. Tätä summaa pidettiin korkeana, varsinkin kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille kansalaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Nyt joudumme tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä ei paperittomien hätämajoitusta pidä jatkaa tässä taloustilanteessa. Olisi aika outoa, jos sopeuttamistoimet eivät koskisi millään tavalla henkilöitä, joilla ei edes ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

 

Pirjo Lampi (ps.)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen, varavaltuutettu, Turun perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja

Turkulainen 1 - 2.10.2019:

https://www.turkulainen.fi/blogi/814746-mielipide-paperittomien-hatamajoitusta-ei-pida-jatkaa-tassa-taloustilanteessa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperittomien, hätämajoitusta, ei, pidä, jatkaa, tässä, taloustilanteessa

Suunniteltu runkolinjasto heikentää Fölin palveluja

Torstai 13.6.2019 - Pirjo Lampi

Ispoisten-Uittamon alueen asukkaat oli 6.6. kutsuttu keskustelemaan niistä muutoksista, joita Fölin runkolinjasto tulee aiheuttamaan kyseisen alueen joukkoliikenteeseen. Fölin asiantuntijoina olivat paikalla suunnittelupäällikkö ja suunnittelija.

Paikalla olleet ihmiset antoivat roppakaupalla rajua kritiikkiä asian tiimoilta. Eniten närkästystä herätti se, että kyseessä oli lähinnä tiedotustilaisuus siitä, mitä on jo päätetty, eikä mikään keskustelutilaisuus.

Alueen asiakkaat valittivat myös huonosta informaatiosta. Asiaan on voinut vaikuttaa antamalla palautetta Fölin verkkosivujen kautta. Monet ikäihmiset ilmoittivat, ettei heillä ole nettiä käytössään.

Kävin itsekin tutustumassa verkkosivujen kautta reittikartan viivoihin, joiden tulkinta ei ollut kovinkaan yksinkertaista. Itse monen muun mukana kaipasin selkeää reittikarttaa, jossa olisi ollut katujen ja teiden nimet, joita runkolinjaston bussit tulevat kulkemaan ja siihen rinnalle nykyiset linjojen 9 ja 13 reitit. Tätä ei ollut saatavilla, ja esittelijätkään eivät tuntuneet asiasta olevan kovin hyvin perillä.

On käsittämätöntä, että tämän asuntoalueen molemmat reitit tulevat uudistumaan melkoisen perusteellisesti.

Bussi 13:n korvaava linja ei tule kulkemaan enää Rätiälänkatua eikä Kunnallissairaalan tietä. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen joukkoliikenteen avulla alueen asukkaat eivät enää pääse terveyskeskuksen lähelle eivätkä lapset Puropellon kouluun vaihtamatta bussia ja kiertämällä siten Itäisenkadun kautta. Miksi Itäisenkadun nykyinen liikenne pitää muuttaa?

Samoin bussi 9:n reittiä ollaan muuttamassa niin, ettei sillä pääse enää Vähä-Heikkilän kouluun. Alueella on myös kaksi päiväkotia. Eikö juuri joukkoliikenteen pitäisi mahdollistaa sujuva pääsy julkisiin palveluihin? Niitä ovat mielestäni nimenomaan terveyskeskukset, koulut ja päiväkodit.

Erityisesti ikäihmiset käyttävät paljon terveyskeskuspalveluita. On paljon rollaattorilla liikkuvia, joille bussin vaihtaminen ja pysäkkivälien kasvaminen voi tuottaa suuria vaikeuksia tai tehdä sen jopa mahdottomaksi. Vaihtoehdoksi tulee oman auton tai taksin käyttäminen. Vanhuspalvelulain mukaisia taksimatkoja ei myönnetä sen mukaan, miten kaukana bussipysäkki on.

Myös lapsiperheiden arkea tämä tulee vaikeuttamaan. Lisäksi alueelta nyt kulkevat niin sanotut työvuorolinjat lopetetaan. Joukkoliikenteen huonontuminen on myös ristiriidassa mahdollisen alueelle suunnitellun uudisrakentamisen kanssa.

Tämäkö on palvelujen kehittämistä ja parantamista?

Alueella olisi pitänyt jo suunnitteluvaiheessa pitää keskustelutilaisuuksia, joissa asukkailla olisi ollut todellinen mahdollisuus vaikuttaa.

Koko kaupungin runkolinjaston suunnittelussa on otettu huomioon jo myös mahdollisen raitiotien toteutuminen. Raitiotien, joka investointina on aivan liian kallis velkaantuneelle kaupungille.

Mikäli runkolinjasto toteutetaan nyt suunnitellulla tavalla, tulee Ispoisten-Uittamon alueen joukkoliikenteen toimivuus heikkenemään varsin oleellisesti. Se tulee taatusti lisäämään oman auton käyttöä ja joukkoliikenteen käytön vähenemistä.

Näin ollen se ei tue nykyisiä ympäristöpoliittisia tavoitteita, eikä mahdollista joukkoliikenteestä saatujen tulojen lisääntymistä. Tulot, jotka tällä hetkellä ovat laskeneet yli 10:llä prosentilla johtuen osittain keskustan surkeista liikennejärjestelyistä toriparkin rakentamisen seurauksena.

Onko asukkaita siis kuunneltu riittäväsi ja oikealla tavalla? Onko tämä tasa-arvoinen ratkaisu kaikkien asuinalueiden kesken?

Suunnittelijoiden perustelut uudistuksen hyödyistä eivät tilaisuuden yleisöä vakuuttaneet. Yksi oli linjojen nopeutuminen vaikkapa parilla minuutilla. Mitä merkitystä sillä on, jos bussi ei kulje sinne mihin ihmiset haluavat sen kulkevan? Usko ei ole tiedon väärtti, sanotaan vanhassa sananlaskussa.

Nyt olisi syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mietintämyssy päähän ja pohtia, pitäisikö jotakin tehdä toisin.

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

Turun Sanomat: 13.6.2019

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4608986/Lukijalta+Suunniteltu+runkolinjasto+heikentaa+Folin+palveluja

1 kommentti .

Laadukas saattohoito kuuluu kaikille koko maakunnassa

Perjantai 17.5.2019 - Pirjo Lampi

Saattohoitokoti Karinan laadukas toiminta on päättymässä 25 vuoden jälkeen. Se on todella valitettavaa ja herättää paljon kysymyksiä.

Onko ihmisarvo olemassa jokaisella, myös kuolemassa olevalla, elämänsä loppuun asti?

Turussa palliatiivinen hoito on jo jonkin aikaa keskitetty Kaskenlinnan sairaalaan, jonka toimintaa on monella tavalla uudistettu. Näillä päätöksillä Turku on menettänyt kuitenkin myös sairaalan vuodeosastopaikkoja, jotka olisivat todella tarpeellisia esimerkiksi kalliin erikoissairaanhoidon aiheuttamien jatkohoitopaikkojen puutteen takia.

Hoito Karinakodissa ei kustannuksiltaan ole ollut kalliimpaa kuin Kaskenlinnassakaan. Muihin kolmeen maassamme toimivaan saattohoitokotiin verrattuna vuorokausihinta on kaikkein edullisin.

Palaute Karinakodin palveluista ja hoidon laadusta on ollut erittäin positiivista. Hoito-olosuhteet ovat saattohoitokodissa nimensä mukaisesti erilaiset kuin sairaalassa niin potilaan kuin omaisten kannalta.

Syöpäsairauksiin kuoli Suomessa vuonna 2016 11 000 henkilöä. Heistä monille saattohoitokodit ovat olleet merkityksellisiä elämän viimeisinä aikoina juuri asiantuntevan ja laadukkaan hoidon ansiosta.

Lounaisranta-lehden erikoisnumerossa 3/2019 on Harri Kumpulaisen kirjoittama karu kokemus omaisensa saattohoidosta Kaskenlinnan sairaalassa. Omaisen mukaan potilaan ruokailusta ja kivunhoidosta ei huolehdittu toivotulla tavalla ja muitakin viihtymiseen liittyviä asioita kuten tv:n katselua rajoitettiin. Lähiomaista ei kuunneltu.

On järkyttävää, mikäli välinpitämätön saattohoito saattaa kuolevan kärsimään kuten tuon mielipidekirjoituksen otsikko kuuluu.

Saattohoitokodin pitäisi palvella koko maakunnan asukkaita. Näin ei kuitenkaan ole. Kunnat eivät ole olleet valmiita tekemään maksusitoumuksia saattohoitoon. Sairaanhoitopiirimme 470 000 asukkaasta noin puolet jää sen ulkopuolelle.

Nyt vaadittaisiin poliittista tahtoa paitsi Turussa myös koko maakunnan alueella siihen, että korkeatasoinen saattohoito Karinakodissa voisi jatkua.

Onko tarkoituksena, että ihmisten pitäisi tulevaisuudessa ensisijaisesti kuolla kotona? Suotakoon mahdollisuus kotisaattohoitoon niille, jotka sitä haluavat, mutta kaikki eivät sitä halua eikä se ole edes mahdollista. Se vaatii myös resursseja ja omaisten suurta osallistumista hoitoon.

Jokainen kuolema on omanlaisensa. Meillä yhteiskunnassamme kuolevien tarpeet eivät ole tärkeitä, koska hehän kuolevat.

Meidän on saatava maahamme saattohoitolaki, joka takaa jokaiselle kuolevalle ihmiselle arvokkaan ja mahdollisimman kivuttoman kuoleman.

Me tarvitsemme lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja paremman saattohoidon puolesta. Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu meille kaikille.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

(ps)

Turun Sanomat: 17.5.2019

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4577682/Lukijalta+Laadukas+saattohoito+kuuluu+kaikille+koko+maakunnassa

Kommentoi kirjoitusta.

Syödään sirkkoja ja ajetaan sähköautoilla!

Torstai 7.3.2019 klo 22:58 - Pirjo Lampi

Sekö on Suomen tulevaisuus? Tuntuu siltä, että järjenkäyttö ei enää ole sallittua. Ei tavallisen duunarin, työttömän tai eläkeläisen ole mahdollista hankkia itselleen kallista sähköautoa, vaikka siihen kuinka valtio antaisi tukea? En sinänsä vastusta sähköautoja, jos joku sellaisen hankkii, mutta sellaisella aikavälillä, johon siihen nyt pyritään, on utopiaa. Kansalaisten on etsittävä työtä myös oman kotikuntansa ulkopuolelta ja auto on silloin välttämätön. Hyvin suuri joukko joutuu tälläkin hetkellä ajamaan erittäin vanhoilla autoilla, koska muuhun ei ole varaa. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ei lähtenyt mukaan ilmastopoliittiseen ohjelmaan. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita. Suomessa hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2017 kuusi prosenttia ja nettopäästöt ovat vähentyneet yli 50 % vuodesta 1990 kun EU:n keskiarvo on ollut vain 26%. Olemme siis osamme hoitaneet kiitettävästi. Vaikka maamme olisi päästötön me emme sillä pelasta maailmaa. Teollisuutemme uhkaa kadota ulkomaille.

Myös ruokailutottumukset täytyy nyt saada muuttumaan. Lihansyöntiä pitää vähentää ja maitoakaan ei saisi juoda. Tämä on vihreille tärkeää. On ehdotettu, että vanhuksiemme hoivapaikoissa otetaan kokeiluun sirkkojen ja muitten mahdollisten ötökköjen käyttö ruokavalikoimaan. Maito varmaan vaihdetaan veteen. Siis mitä ihmettä? Vanhuksilla nyt ruokahalu ei muutenkaan ole kovin hyvä ja he itse maksavat ruokansa, esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa palvelumaksuna. Onko heidän mielipidettään kysytty? Tuskinpa vain. Minusta heitä pitäisi edes ruoan muodossa helliä herkuilla ja eiköhän heille parhaiten maistu ihan perinteiset kotiruoat. Omaiset vievät tälläkin hetkellä vanhuksilleen lisäruokaa, koska monessa paikassa ruoka ei edes ulkonäöltään houkuttele syömään. Entäpä koululaiset ja päiväkotilapset, jos tämä villitys kohdistetaan myös heihin. Heistä valitettavan monille päivän ainoa ateria tarjotaan koulussa tai päiväkodissa. Myös maatalous halutaan siis ilmeisesti pikkuhiljaa lopettaa maastamme.

Kesällä varmaan sitten ruvetaan ripustamaan runsaasti kärpäspaperirullia, joihin tarttuneista kärpäsistä saadaan vaikkapa mukava lisä salaatteihin.

Itse olen päättänyt jatkaa maidon juontia ja lihan syöntiä edelleenkin. Minusta ei sirkkojen ja toukkien syöjää saa tekemälläkään.

”Jotain rajaa!”, voisi sanoa tähänkin!

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sähköauto, hiilidioksidi, sirkat, ruokavalio, koulutus, vanhukset

Äänestäjiä kosiskellaan vaalilupauksin

Maanantai 28.1.2019 - Pirjo Lampi

Vaalien lähestyessä eri puolueet ja varsinkin heidän tunnetut nimensä kosiskelevat äänestäjiä monilla mukavilta tuntuvilla ja epärealistisilla ehdotuksilla. Näin toimi esim. Aki Linden SDP:n eduskuntaavaaliehdokas Turusta ehdottaessaan maksuttomia laboratoriotutkimuksia kaikille (TS 9.1. 2019). Ilmeisesti tätä ei saa kyseenalaistaa, koska vastakirjoitustani ei kyseinen lehti ole julkaissut. Siinä totesin, että ilmaisia palveluja ei ole olemassa. Mistä tähän otetaan rahat, sitä Aki Linden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä juuri eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja, ei kertonut.

Nykyinen järjestelmä on varsin selkeä. Jos yksityissektorilla potilaalle halutaan tehdä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, ne tehdään siellä missä on potilasta hoitava lääkärikin. Tämä asia kuuluu selvittää potilaalle ennen kuin hän on kassalla maksamassa laskua. Potilaalle on myös kerrottava, ettei hän voi niitä tutkimuksia saada omasta terveyskeskuksestaan yksityisellä lähetteellä. Miksi ihmeessä potilaan valittua yksityislääkärin vastaanoton hän ei olekaan valmis maksamaan muita mahdollisia tutkimuksia? Mahdollisuus ottaa yksi etu sieltä ja toinen täältä ei ole tasa-arvoa. Kuten Aki Linden mainitsi nämä tutkimukset tuottavat ne huimat voitot yksityisbisneksessä. Hän tietää myös varmasti, ettei niistä hevillä luovuta. Jokainen kansalainen ymmärtää myös sen, että mikään palvelu ei ole ilmaista. Kustannukset maksamme me veronmaksajat tavalla tai toisella. Lindenin perustelut julkisten laboratorioitten kapasiteetin riittämiseen ovat aika erikoiset. Mikäli terveyskeskuslääkärille pääsisi nykyistä nopeammin, ei se tarkoita sitä, että kaikista potilaista otettaisiin laboratorionäytteitä yhtään sen enempää kuin nykyään jonottamisen jälkeenkään.

Yksityissektori on laajentunut huimasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana, jonka aikana varakkaat ovat halunneet päästä omasta mielestään parempaan hoitoon yksityiselle. Mielikuva, joka perustuu vain uskomukseen. Meillä 70-luvulla perustettu terveyskeskusjärjestelmä loi aikanaan vahvan julkisen sektorin kivijalan. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus riittäviin julkisen sektorin palveluihin. Hoito on laadullisesti maailman huippua varsinkin erikoissairaanhoidossa. Tätä järjestelmää ei pidä romuttaa, mutta sitä pitää parantaa. Lukuisissa tutkimuksissa ja kyselyissä (esim. THL) ihmiset ovat tärkeimmäksi asiaksi maininneet nopean hoitoon pääsyn. Siinä on se parantamisen tarve. Lääkäriin joutuu jonottamaan kohtuuttoman kauan. Miksi terveyskeskuksiin on nykyään niin vaikea saada lääkäreitä? Tämä asian suhteen jotakin pitäisi tehdä. Se olisikin sitten aivan oman keskustelunsa arvoinen asia. Valinnanvapautta kyselyissä on kannattanut vain 20 % kansalaisista. Kokoomuksen on aika vaikea puolustella sitä kansan tahtotilana. Aki Linden nostaa usein esiin yksinkertaisena ratkaisuna juuri lääkärien määrän lisäämisen. Miten hän sen tekisi? Miten hän saisi edes nykyisin monet avoimet toimet täytettyä, koska hakijoita ei löydy. Ei ainakaan omassa kotikaupungissani. Myös erikoislääkärit ovat tällä hetkellä karkaamassa yksityissektorille.

Ovatko maksuttomien palveluitten puolesta puhujat samalla myös hyväksymässä vaikkapa laadun heikkenemisen? Mikäli tavoitteena on kustannusten nousun pienentäminen, halpa hinta, palvelujen laadun säilyttäminen ja saatavuuden lisääminen eivät kaikki voi toteutua samalla kertaa. Jokainen vastuullinen poliitikko tietää tämän.

Mielenkiinnolla jään odottamaan lakien tuloa eduskuntaan. Tulevatko ajoissa, käytetäänkö poikkeuskeinoja. Mitä tapahtuu? Pian tämä odottamisen piina päättyy, koska kello tikittää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveyskeskus, perustuslaki, julkinen sektori

Vanhemmat kirjoitukset »