Ovatko ikäihmisten ja vammaisten rajoitukset edelleen tarpeellisia?

Lauantai 30.5.2020 klo 0:01 - Pirjo Lampi

Ministeri Henriksson puolusteli HS:ssa 23.5. hallituksen toimia ja ohjeita noista rajoituksista selittämällä, että kyse olisi kansalaisten väärin ymmärryksestä ja ilmeisesti siis myös lukutaidosta. Olisiko hallituksen itse luettava nuo valtioneuvoston sivuilta löytyvät ohjeistukset +70v-rajoituksista. Myös pääministeri Marinin suullinen viestintä on ollut varsin selkeää näistä ohjeista. Nyt ei ole aika tavata omaisiaan, nyt ei ole aika tavata lapsenlapsiaan, hän todennut useaan kertaan julkisuudessa. Tähän ovat tarttuneet myös monet ikäihmisten ja vammaisten omaiset. Tosin nyt näihin ohjeisiin on annettu lievennyksiä 19.5. alkaen. Tapaamiset toivottaisiin kuitenkin edelleen tapahtuvan ulkona. Toistetaan kaikille kuuluvia jo itsestään selviä yleisiä hygieniaohjeita ja lisäksi todetaan, että vieraillessa tulee vältellä kättelyä ja halaamista, ei kannata työntyä lähelle. Siis mitä? Työntyä lähelle? Näin on todennut tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma THL:stä.

Jokainen varmasti ymmärtää, että koronavirus on vaarallinen tauti. On myös selvää, että ikä on lääketieteellisesti riskitekijä, vaikka olisikin hyväkuntoinen ikäisekseen. Voiko se kuitenkaan olla yksi ja ainut tekijä, joka oikeuttaa näihin rajoituksiin kuukaudesta toiseen? Rajoitusten piirissä on nyt varsin monenlaisia ja monen kuntoisia kansalaisia lähes 900 000. Heistä yli 100-vuotiaita on noin 1000. Siis ikähaarukka on todella laaja. Tätä suurta joukkoa koskevat kuitenkin samat rajoitteet. Onko tässä suojelemisessa menty liian pitkälle? Mikä merkitys on elämän laadulla ja inhimillisyydellä varsinkin elämän loppuvaiheessa? Erilaisissa ympärivuorokautista hoitoa vaativissa yksiköissä varmasti rajoituksia jossakin muodossa pitää jatkaa. Se on ryhmä, jossa ikä on todella korkea ja perussairauksia on useita. Heitä on suojattava tartunnoilta mutta kuitenkin inhimillisyyttä unohtamatta. Silloin huoleksi nousee suojavarusteiden riittävyys niin hoitohenkilökunnalle kuin vierailijoille. Myös uusien asukkaiden testaaminen on tärkeää. Henkilökuntaa pitää olla riittävästi. Se toimii nyt niin henkisesti kuin fyysisesti kovissa paineissa. Onneksi kesä tuo hoivayksikköjen vierailuihin helpotusta, kun niitä voidaan järjestää myös ulkona.

Rajoitusten asettamisessa on vedottu voimakkaasti tartuntatautilakiin. Voidaanko siihen vedoten kieltää myös perusterveiden asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden tapaamis- ja liikkumisvapautta kuten nyt on tapahtunut? Monet heistä ovat menettäneet samalla myös työnsä.  Nyt ei tästäkään ole enää yhtenäistä näkemystä. Suurimmaksi ongelmaksi on muodostumassa kotonaan yksinelävät ikäihmiset. Omassa pihapiirissäkin heitä asuu paljon mutta heitä ei ulkona liikkumassa juurikaan näy kuten ennen. Monien omaiset ovat sen myös heiltä kieltäneet ohjeisiin vedoten. Omaiset eivät edes kauppakasseja uskalla viedä sisälle vaan ne jätetään oven ulkopuolelle. Ne ikäihmiset, jotka uskaltautuvat ulos pyytävät sitä anteeksi sanoen, etteivät he saisi olla ulkona. Näin on hallitus määrännyt, he toteavat hyvin ponnekkaasti.

Nyt on jo saatu tieoja siitä, että näitten ikäihmisten fyysinen ja psyykkinen kunto on romahtamassa niin kotona asuvilla mutta myös hoivayksiköissä. Liikuntakyvyn heikentyminen tai katoaminen ja kognitiivisten taitojen heikkeneminen nopeastikin, jopa kahdessa viikossa, ovat suuria vaaratekijöitä totaalisessa eristyksessä eläville ikäihmisille. Näin ovat todenneet mm. useat geriatrian erikoislääkärit. Onko heitä kuunneltu asiantuntijoina, kun päätöksiä tehdään? Mikä on se hinta minkä me tästä maksamme, jos ja kun vanhusten palvelutarpeet tulevat huomattavasti lisääntymään? Olemmeko siihen valmiita? Onko meillä palveluasumisyksikköjä riittävästi? Olen pohtinut myös sitä, miten sillä vanhuksella voisi olla pienempi tartuntariski, jonka luona käy päivittäin tai viikoittain lukuisia eri kotihoidon työntekijöitä verrattuna yhteen omaiseen tai ystävään, joka uskaltaa astua oven sisäpuolelle? Myös tämä omainen tai omaiset osaavat varmasti halutessaan käyttää suojamaskia.

Viestinnässä olisi voitu alusta alkaen tuoda selvästi esille, että jokaisella, myös ikäihmisellä on kuitenkin oikeus päättää mitä riskejä hän on itse valmis ottamaan ja näin on edelleenkin. Liikkumisen merkitystä olisi pitänyt korostaa ja varmistaa se myös kotona asuville yksin eläville.  Rajoitusten poistamisessa pitäisi myös ottaa huomioon maakuntien erilainen tartuntatilanne. Kun nyt kahvila- ja ravintolatoimintaa ollaan avaamassa, olisi kai vähintäänkin toivottavaa, että +70-vuotiailta ja vammaisilta, itsenäisesti eläviltä, poistettaisiin heitä koskevat rajoitteet selkein sanoin. Silloin omaiset ja ystävätkin uskaltautuisivat taas vaikkapa vierailulle tai ulkoilemaan yhdessä omaisensa kanssa. Ravintoloita he tuskin ruuhkauttavat. Olisiko jo aika luopua tämän ikäryhmän holhouksesta ja uskoa heidän omiin valintoihinsa riskien otossa kuten muutkin tekevät. Kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. Kyllä niitäkin ikäihmisiä on tullut kävelyllä tavattua, jotka ovat todenneet käyvänsä kaupassa ja lenkillä ja toimivansa aivan kuten ennenkin, niin kauan kun henki pihisee. Samalla kertovat noudattavansa varovaisutta ja yleisesti annettuja ohjeita.  Tämä aika ja päätökset osoittavat jotakin myös arvostuksesta ja suhtautumisesta ikäihmisiä kohtaan. Keksittiin tämä erinomaiselta kuulostava suojelu. Poissa silmistä, poissa mielestä. Näin minulle eräs vanhus totesi. Toinen totesi, onko meillä joku sotatila? Ettei vaan tässä valtavassa suojelun tarpeeen korostamisessa olisikin kysymys jopa ikärasismista.

Asioilla on aina monta puolta. Päätöksiä tehdessä pitäisi tarkkaan miettiä myös niitten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Menetetäänkö enemmän kuin voitetaan? Valitsemmeko elämän pituuden vai sen laadun, kun puhumme ikäihmisistä. Päättääkö yhteiskunta sen heidän puolestaan? Me kaikki ihmiset tarvitsemme toinen toisiamme. Jokainen myös vanhenee. Ikäihmisistä monet ovat vielä aktiivisesti yhteiskunnan toiminnoissa mukana. He ovat valtava voimavara esim. vapaaehtoistyöntekijöinä ja vaikkapa lastenlastensa hoitamisessa. Heidän panoksensa yhteiskunnan toimivuudessa on erittäin tärkeää. Nyt tuntuu siltä, että itsemääräämisoikeus on viety heiltä pois. Heistä on tullut ongelma.  Yleisiä ohjeita osaavat varmasti kaikki ikään katsomatta noudattaa.  Vanhuspalveluyksiköissä, joissa asukkaat ovat silloin kun kotona ei enää pärjää, pitää kehittää tapaamismahdollisuuksia ja näin onkin toimittu monissa kunnissa. Itselläni on vahva tunne siitä, että digitaalinen yhteydenpito ja erilaiset konttitapaamiset eivät koskaan korvaa ihmisen kosketusta. Arvoisat hallituksen nuoret ladyt lavalla. Teistäkin tulee joskus vanhuksia.

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ovatko, ikäihmisten, ja, vammaisten, rajoitukset, edelleen, tarpeellisia

Olemme epäonnistuneet vanhustemme suojelussa

Tiistai 12.5.2020 klo 22:21 - Pirjo Lampi

Olemme epäonnistuneet vanhustemme suojelussa. Näin kai voimme todeta tällä hetkellä, kun enenevässä määrin saamme nyt tietoja koronatartunnoista vanhuspalveluyksiköissämme sekä kotipalvelussa. Näin on tapahtunut Turussa, muualla maakunnassamme ja koko maassa. Olemme siis epäonnistuneet nimenomaan sen ryhmän suojelemisessa, jota koko ajan on korostettu. Ikäihmistemme suojeleminen on ollut perusteluna koville rajoitteille.

Omaiset ovat olleet huolissaan vanhustensa voinnista mutta ovat hyväksyneet tapaamiskiellot juuri siksi, että he ovat uskoneet läheistensä olevan turvassa. Mutta mites nyt on käynytkään? Virus on kuitenkin päässyt kulkeutumaan näihin yksikköihin ja kotipalvelun asiakkaisiin ja henkilökuntaan.  Miten se on mahdollista?

Lähikontakteina näihin ihmisiin on pitänyt olla vain hoitohenkilökunta.

Ensimmäiseksi tulee mieleen hoitohenkilökunnan huono suojavarusteitten käyttö ja huono hygienia. Onko kyseessä ollut huolimattomuus tai ettei edes maskeja kerta kaikkiaan ole ollut saatavilla, mitä viestiä tulee kentältä koko ajan.  Tiedän myös, että ohjeistus niitten käytöstä on ollut puutteellista ja ristiriitaista. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on ollut ohjeistaa kuntia suojavarusteiden käytöstä. Se on ollut löyhempi kuin STM:n antama ohjeistus.

Hoitohenkilöstön testaus ei ole ollut riittävää.  Se on keskittynyt lähinnä sairaalahenkilökunnan testaamiseen, mikä tietysti jossain mielessä on ollut ymmärrettävää pienen testauskapasiteetin takia. Tähän on luvattu muutosta.

Olemme uskoneet siihen, että vanhuksemme ovat turvassa omissa lokeroissaan poissa muusta yhteiskunnasta. Vanhuspalveluyksiköt eivät voi kuitenkaan toimia sairaaloina, se on täysin selvää. Iäkkäitä, jo muutenkin hauraassa kunnossa olevien vanhusten siirtämistä sairaalahoitoon on tarkkaan harkittava. Miten me voimme toteuttaa hoivakodeissa inhimillisen ja kivuttoman saattohoidon näissä tapauksissa. Se on nyt tarkkaan mietittävä. Miten siinä huomioidaan lähiomaiset?

Mitä on tehtävissä? Ensinnäkin kenenkään vähäänkään oireilevan ei pitäisi mennä töihin. Hänen pitäisi päästä nopeasti testeihin. Henkilökuntaa pitää siirtää mahdollisimman vähän paikasta toiseen. Myös kotipalvelun asiakkaan luona pitäisi käydä ns. pysyvät omat hoitajat. Siis kontaktit pitää saada mahdollisimman vähiin. Helpommin sanottu kuin tehty, koska kunnat kamppailevat henkilöstön rekrytointiongelmissa. Nyt siihen kuitenkin on panostettava kaikin voimin. Tiedän, että henkilöstöä on koulutettu ja siirretty uusiin tehtäviin.

Kuntien on hankittava suojavarusteita lisää maksaa se sitten mitä maksaa. Laadusta, riippuen käyttötarpeesta, ei pidä tinkiä.  Meidän on Turussakin tehtävä kaikkemme, että tartuntaketjut selvitetään ja huolehdimme riittävästä suojavarusteiden saannista ja myös sen oikeanlaisesta käytöstä. Koronaviruksesta selviäminen vie vielä arvaamattoman ajan. Koko ajan se lisää myös kuntien kustannuksia, johon ei ole varauduttu. Turussa budjetin sopeuttamistoimet vaikkapa hyvinvointitoimialla ovat mahdottomia. Korona tuli ja sekoitti pakan.

Nyt pitäisi jokaisen järkevän turkulaisen päättäjän jättää hamaan tulevaisuuteen haikailu raitiotiestä.  Siihen ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa.

 

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olemme, epäonnistuneet, vanhustemme, suojelussa

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava

Torstai 20.2.2020 klo 18:49 - Pirjo Lampi

Yhä useammin saamme tietoja siitä, miten monin eri tavoin lapsemme voivat huonosti nykyisessä yhteiskunnassamme. Jo päiväkodeissa on erilaisista käytös- ja mielialahäiriöistä kärsiviä, jopa väkivaltaisesti käyttäytyviä lapsia. Ongelmat tuntuvat lisääntyvän, kun päästään koulumaailmaan. Koulukiusaamista esiintyy yllättävän paljon.  Meillä pitäisi lisätä varhaista puuttumista ja tuen antamista lapsiperheille sekä matalan kynnyksen helposti saavutettavissa olevia paikkoja joihin esim. nuorella olisi helppo hakeutua. Meillä on myös liian vähän hoitoa saatavilla perustason terveyspalveluina ja silloin hoito siirtyy kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Turku on ollut edelläkävijä koko maassa siinä, että kaupunki palkkasi kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään peruskouluissa, lukiossa ja 2. asteen oppilaitoksissa. Toiminta alkoi huhtikuussa 2019. Turussa havahduttiin toden teolla keväällä v. 2018, kun lähetteet nuorten psykiatrian poliklinikalle olivat nousseet 100%. Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua. Vaikutus on ollut jo lyhyellä aikavälillä näkyvissä siten, että psykiatrian poliklinikan lähetemäärät ovat kääntyneet laskuun. Maahanmuuttaja perheitten huono integroituminen tuo omat haasteensa Turun kouluissa ja päiväkodeissa. Me tarjoamme näille perheille, jos jonkinmoista tukitoimintaa sekä kaupungin, että erilaisten yhdistysten toimesta. Siksi onkin varsin ikävää kuulla, että kaupungissamme tarvitaan joskus jopa poliiseja huolehtimaan päiväkodin henkilökunnan turvallisuudesta. Syynä ovat kulttuurilliset eroavaisuudet siinä kuka saa lapsia kasvattaa. Jossakin kulttuurissa naiset eivät saa tätä tehdä. Tällaiset välikohtaukset eivät voi olla vaikuttamatta myös lapsiin, ovat he sitten maahanmuuttajaperheitten lapsia tai kantasuomalaisia lapsia.

Päiväkotien lasten ei pitäisi joutua olemaan osana näitä tapahtumia. Henkilökunta uupuu, turhautuu ja irtisanoutuu työstään. Joissakin päiväkodeissa henkilökunnan määrä saattaa olla myös riittämätön. Usein tarvitaan myös tulkkeja nopeasti paikalle kieliongelmien takia. Meillä Turussa kouluissa on koko maan vertailussa korkea määrä tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Otan esimerkiksi Varissuon koulun, jossa puhutaan 16 eri kieltä.  Mitenkä tehokkaasti lapset siellä oppivat suomen kieltä? Henkilökunta on kovilla ja tarvetta koulunkäynnin ohjaajien lisäämiseksi olisi ehkä syytä miettiä, jotta luokissa säilyisi työrauha niin opettajilla kuin kaikilla oppilailla.

Miettimisen paikka voisi olla myös kouluympäristön muuttuminen viime vuosien aikana.  Turussa monet koulut ovat joutuneet sisäilmaongelmien takia siirtymään erilaisiin väistötiloihin. Uudet koulut ovat suuria monitoimitaloja, joiden etuna on palvelujen keskittyminen. Saman katon alta saattavat löytyä neuvola, päiväkoti, esiopetus ja koulu aina yläasteelle asti. Iltaisin vielä sama rakennus toimii kenties oppilaan harrastuspaikkana   Opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät ja välineet ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteiset luokkahuoneet pulpetteineen ovat mennyttä aikaa. Onko oppimisympäristö nykyään joillekin liian levoton? Onko omaa rauhaa keskittyä liian vähän ihan normaalillakin lapsella. Näitäkin asioita on ehkä syytä pohdiskella.

Maamme Pisa-tulokset laskevat yhä edelleen. OECD:n raportin mukaan sukupuolten välinen ero on Suomessa yksi suurimmista. Miksi? Mitä pitää tehdä paremmin, että pääsemme entiselle tasollemme? On tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy hänelle sopiva tapa ja paikka oppia hänen omien kykyjensä mukaan. Siksi myös erityiskoulut ovat tarpeen. Vähimmäistavoite pitää olla se, että jokainen saa peruskoulusta päästötodistuksen. Varhaiskasvatus ja perusopetus antavat lapselle valmiuksia aikuisuuteen.

Mielenterveysongelmista kärsii reilut 20% lukiolaisista, heistä tyttöjen osuus on 16,3%.  Tämä on aivan liikaa.Päättäjien on otettava ongelmat tosissaan. Koulun ja kotien on tehtävä yhteistyötä ja ongelmiin pitää puuttua ja saada apua mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina on pidettävä mielessä lapsen etu ja oikeudet hankalissakin tilanteissa. Kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten, että henkilökunnan turvallisuus ja työrauha on taattava. Jos lapset voivat hyvin myös vanhemmat voivat hyvin ja päinvastoin.  Mahdollinen kustannusten nousu tulee takaisin sotesäästöinä.

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lasten, ja, nuorten, hyvinvointiin, on, panostettava

Hoitajamitoitus vai henkilöstömitoitus

Lauantai 15.2.2020 klo 22:16 - Pirjo Lampi

Hallitus on antanut esityksensä henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöitten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Henkilöstömitoitus olisi 0.7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4. 2023.  Sinänsä hieno asia mutta tässäkin hallituksen esityksessä on suurten lupausten tuntua mutta paljon on avoimia kysymyksiä. Mistä saadaan rahoitus? Miten tämä saadaan onnistumaan konkretian tasolla. Törmätäänkö taas perutuslakiin?

On ollut varsin ikävää huomata, että jopa vastuuministeri Kiuru julkisuudessa asiasta puhuessaan jatkuvasti käyttää termejä sekaisin. Onko tämä tarkoituksellista?  Asialla on todellakin eroa. Olen vakaasti eri mieltä ministerin kanssa siitä, että kyseessä olisi aito hoitajamitoitus. Kuka on hoitaja, siitä voitaneen käydä keskustelua. Esityksessä henkilöstömitoitukseen laskettaisiin välittömään asiakastyöhön osallistuvat  työntekijät, joita ovat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät  sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.  Mielestäni ns. hoitajavalikko on tässä varsin laaja ja väljästi tulkittu.

Esityksessä on ilmeisesti määritelty välitön asiakastyö varsin yleisellä ja laajalla tavalla ilmeisesti juuri siksi, että siihen saadaan mahtumaan nuo kaikki ammattinimikkeet. Välillistä työtä olisi yksikön huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys sekä pyykki ja kiinteistöhuolto. Yksikön vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi nykyisen tapaan välillistä työtä. Välillistä työtä ei enää otettaisi huomioon henkilöstömitoituksessa mikä olisi muutos nykyiseen malliin.

Ei voi kuin todeta, että käytännössä on valtava, ellei mahdoton työ laskea päivittäin sitä, toteutuuko tuo henkilöstömitoitus. Hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja kotiavustajat ovat varsin mielenkiintoinen ammattiryhmä sikäli, että heidät voidaan laskea sekä välittömän, että välillisen työn ryhmään kuuluvaksi riippuen siitä mitä työtä ja kuinka paljon he sitä yksikössä tekevät. He voivat ilmeisesti osan päivää tehdä välitöntä työtä, osan päivää välillistä. He eivät voi olla kuitenkaan esim. työvuorossa yksin eivätkä osallistua lääkehuoltoon. Miettiä sopii mikä tilanne on äkillisten sairauslomien ja vuosilomien suunnittelussa.

THL:n mukaan vuonna 2018 ikäihmisten ympärivuorokautisissa yksiköissä työntekijöistä enemmistö 74 % oli lähi- tai perushoitajia. Sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on 8.4 %. Hoito- ja laitosapulaisia 3.7 %, hoiva-avustajia 2.6 %, esimiehiä ja tiimivastaavia on 4.7% muita 0,3%.  Mitä henkilöstöä me nyt sitten tarvitsemme oikeasti lisää. Miten työt organisoidaan yksiköissä? Ministeri Kiuru on todennut, että tässä on kyseessä aito hoitajamitoitus niin, että esim. pyykkäys ja ruonlaitto jää hoitajilta pois. No jos nyt varsinaisilta hoitajilta vähenee välillisen työn, jota he nyt ymmärtääkseni joutuvat tekemään, niin eikö heillä ole silloin enemmän aikaa tehdä sitä varsinaista heille kuuluvaa välitöntä hoitotyötä?  Kun puhutaan koulutuksen lisäämisestä, pitäisi kai tarkkaan miettiä mitkä ovat ne henkilöstöryhmät, joita pitää kouluttaa lisää. Ongelma on myös se, että hoitoalan koulutus ei tällä hetkellä kiinnosta. Syitä ovat työn kuormittavuus ja työn vaativuus verrattuna palkkaan. AMK-hoitajaopintoihin pyrki viime vuonna yli 5000 hakijaa vähemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin. Toisen asteen lähihoitajakoulutukseen haki 4000 vähemmän kuin vuonna 2016.

Miten tehokkaasti valvontaa voidaan suorittaa? Valvontaa suorittavat Valvira ja AVI ja nyt tiedot henkilöstömitoituksen toteutumisesta ilmoitettaisiin myös THL:lle. Yksiköitten omavalvontaa pitää tehostaa ja sekin vaatii resursseja. Kunta vastaa myös ostopalvelujensa valvonnasta. Henkilöstömitoitus koskee myös yksityisiä palveluntuottajia, joissa valitusten yhtenä syynä on aina ollut riittämätön hoitohenkilökunnan määrä, jonka vuoksi asiakasturvallisuus on vaarantunut. Yksityisiä hoiva-alan yrityksiä on jouduttu jopa sulkemaan Valviran toimesta. Räikeimmät tapaukset ovat koskeneet Esperi Caren ja Attendon yksittäisiä yksikköjä. Mistä nämä yritykset ottavat voittonsa, kun henkilöstökulut nousevat? Nostamalla hintoja, se on varmaa. Maksajiksi joutuvat palveluja ostavat kunnat ja sitä kautta palvelun käyttäjät. Hoitajamitoituksen hintalapuksi on arvioitu noin 300 milj. euroa. Vertailun vuoksi voi mainita tuon saman summan kuluvan esim.  maahanmuuttajien kotouttamiseen ja vastaanottokeskusten ylläpitämiseen.

Omassa kotikaupungissani Turussa hoitajamitoituksen muutoksen on arvioitu maksavan 10 milj. euroa. Se tarkoittaa 80 uuden vakanssin perustamista.  Oman toiminnan lisäyksen arvioidaan olevan 4 milj. euroa ja ostopalveluista kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 6 milj. euroa. Hyvinvointitoimiala ylitti viime vuoden budjettinsa ja on sitoutunut kovaan säästökuuriin.  Olemme sitoutuneet esim. asiakasmaksujen nostoihin.  Meillä on ollut vaikea saada rekrytoitua henkilökuntaa kotipalveluun, jossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Miten tämä mitoituksen muutos tulee vaikuttamaan kotipalvelun toimivuuteen?

Syntyykö tämän uudistuksen myötä kilpailu henkilökunnasta kotipalvelun ja tehostetun palveluasumisen välillä?  Täytyypä pitää mielessä ministeri Kiurun toteamus ”täältä pesee” 13.2 uutislähetyksissä kun tästä ongelmasta kysyttiin ja sitä, että riittääkö rahaa myös kotihoidon kehittämiseen.

Hallituksen mukaan merkittävät rahoituslähteet ovat yksityisen terveydenhuollon Kela korvausten poistuminen, palveluhankintojen ja ostopalveluiden tehostuminen järjestäjien koon kasvaessa, digitalisaatio sekä apteekki- ja lääkemuutokset.  Miten tämä nyt sitten konkretisoituu kunnille suoraksi rahaksi, jolla sitä henkilöstöä palkataan? Minusta se on suuri kysymysmerkki.

Ihmettelen edelleen, miten ikäihmistemme hoito on parantunut ns. vanhuspalvelulain tultua voimaan. Kustannukset eivät ainakaan ole vähentyneet eikä taida laatukaan olla parantunut.  Kun kaiken lisäksi sote-uudistuksesta päättäminen siirtyi tämän hallituksen, kuten niin monen aikaisemmankin hallituksen harteille, tämäkään yksittäinen muutos lisättynä asiakasmaksulain uudistamiseen ei voi olla vaikuttamatta myös sen sisällön syntymiseen.

Avoimia kysymyksiä on varsin paljon ja kokonaisvaikutuksien mittaamista ei ole tehty riittävästi. Tämä hallitus on kova lupaamaan kaikkea hyvää. Tulokset näyttää tulevaisuus.

Ikäihmisemme ovat luoneet meille hyvinvointiyhteiskunnan, josta on vain rippeet jäljellä. Heidän pitäisi olla kunniakansalaisiamme, jotka ansaitsevat mahdollisimman laadukkaan ja tasa-arvoisen hoidon tuloista riippumatta silloin kun he sitä tarvitsevat. On alkanutta tuntua siltä, että kunniakansalaisiamme ovat aivan muut ihmisryhmät kuin omat isänmaamme vanhukset.

 

Pirjo Lampi

Linkki Uuden Suomen blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pirjolampi/hoitajamitoitus-vai-henkilostomitoitus/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilöstömitoitus, hoitajamitoitus

Miksi sopeuttamistoimet eivät koske laittomasti maassa olevia?

Lauantai 30.11.2019 - Pirjo Lampi

Näin päätettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja myös valtuuston talousarviokokouksessa. Perussuomalaiset esittivät sekä lautakunnassa, että valtuustossa, paperittomien hätämajoituksesta luopumista. Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle siitä jopa lentolippujen lisäksi maksetaan korvaus. Vapaaehtoisen paluun tuet voivat olla joko käteistä rahaa tai hyödyketukea. Paluumaasta riippuen hyödyketuen määrä vaihtelee 2500-5000 euron välillä. Käteisavustus on maksimissaan 2000 euroa.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää mm. turvapaikkahakemuksen uusimista, vaatien selkeän syyn miten perustelut turvapaikan saamiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet. Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen karkotuspäätöksestä huolimatta.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet. Yhtenä keinona on asiakasmaksujen lisääminen 0.7 milj. eurolla ja lautakunnan tehtäväksi tulee tarkistaa asiakasmaksuja siten, että tavoite saavutetaan. Osa säästöistä pyritään saamaan pitkällä aikavälillä erilaisilla rakennemuutoksilla.

Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa ensi vuonna. Tämä hinta tuntuu korkealta varsinkin, kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille asunnottomille turkulaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Vaikeassa taloustilanteessa joudutaan tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä on aika outoa, etteivät sopeuttamistoimet koskeneet millään tavalla henkilöitä, joilla ei ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu 30.11.2019: Suoraan Sanoen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi, sopeuttamistoimet, eivät, koske, laittomasti, maassa, olevia

Turun talouden pelastajiksi joutuvat matalapalkkaiset työntekijät

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Luin järkyttyneenä 28.9. TS:sta siitä, kuinka Turun 98-prosenttisesti omistama Arkea Oy on päättänyt muuttaa 1050 työntekijän työehtoja alentamalla palkkoja ja muutoksia tulee myös lomaoikeuksiin ja sairauslomiin. Syy työehtojen muuttamiseen on yhtiön huono taloudellinen tilanne.

Miten näin on päässyt käymään? Arkean toimialat ovat tyypillisiä naisvaltaisia aloja kuten esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelut. Kuka on vastuussa yhtiön huonosta tuloksesta?

Osakeyhtiölaki koskee myös kaupungin osakeyhtiöitä. Yhtiön toiminnasta vastaa kaiketi yhtiön hallitus. Se kantaa vastuunsa aika julmalla ja härskillä tavalla. Alennetaan työntekijöiden palkkoja ja muita etuja vaihtamalla nyt voimassa olevat tes-sopimukset uusiin.

Omistajaohjauksesta vastaava kh:n konsernijaosto antoi tälle mahdollisuuden, tosin tiukan äänestyksen tuloksena. Tämän tuloksen perusteella vastuun kantavat myös konsernijaoston kokoomuksen, keskustan ja vihreiden edustajat, jotka asiaa kannattivat.

Jokainen turkulainen varmasti ymmärtää kotikaupunkinsa surkean taloustilanteen. Suuntaa on muutettava, koska olemme jo lähellä muuttumista kriisikunnaksi. Jostain on siis löydettävä säästöjä. Se on tosiasia.

Vastuutonta politiikkaa on nostaa esille lisää mitään kaupunkilaisille ilmaisia palveluja, kuten vasemmistopuolueet tekevät esittäessään helposti lisäyksiä budjetteihin kertomatta kuitenkaan, mistä vastaava summa otettaisiin pois.

Hyvinvointitoimialalle, joka on ylittämässä yli 30 miljoonalla eurolla talousarvionsa, on tällä hetkellä erittäin vaikea rekrytoida henkilökuntaa. Yksi syy on työn kuormittavuus ja palkkojen huono kilpailukyky.

Meidän on panostettava työntekijöidemme hyvinvointiin entistä enemmän. Jos emme voi kilpailla palkalla, sitten on kilpailtava jollakin muulla. Työvoimavuokraus ja ostopalvelu vain lisäävät kustannuksia.

Kun pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja aletaan laskea, se voi vaikuttaa ikävällä tavalla kyseisten henkilöiden hyvinvointiin. Se voi johtaa myös mahdollisesti jonkin tukien piiriin, jolloin voimme miettiä asiaa kokonaisvaltaisesti. Syntyykö niitä todellisia säästöjä?

Palkkojen ja muiden etuuksien heikentämisellä työnantaja osoittaa myös työn ja sen tekijöiden arvon. Se on olematon.

Miten nämä toimenpiteet jatkossa motivoivat työntekijöitä mahdollisimman laadukkaaseen ja tulokselliseen työntekoon, jota heiltä edellytetään?

Haikaileeko joku vielä Turkuun pikaraitiotietä? Toivottavasti ei.

Tämä Arkea Oy:n päätös ei ainakaan paranna kaupunkimme mainetta työnantajana. Tiukassa taloustilanteessa ei ole oikein aloittaa säästöjä alentamalla jo ennestään pienituloisten työntekijöiden palkkoja. Toiminnan tehostamisen ja säästöjen täytyy löytyä jollakin muulla tavalla myös kyseisen yhtiön sisällä.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu (ps)

Turun Sanomat: 2.10.2019

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4721413/Lukijalta+Turun+talouden+pelastajiksi+joutuvat+matalapalkkaiset+tyontekijat?fbclid=IwAR1gLclXSnpr0H6eIdu7Aav6aqdfRz6pextnR-l4w4mT9m8ptMUON0I8raA

Kommentoi kirjoitusta.

Paperittomien hätämajoitusta ei pidä jatkaa tässä taloustilanteessa

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 23.10. käsiteltiin paperittomien hätämajoituksen jatkamista yhteistyössä SPR:n kanssa ajalla 1.1.–31.12.2020. Asia pantiin pöydälle pitkän keskustelun ja pohdinnan jälkeen.

Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle maksetaan siitä jopa korvaus. Laittomasti maassa olevat henkilöt ovat hakeutuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää muun muassa turvapaikkahakemuksen uusimista vaatien siihen selkeän syyn, miten perustelut turvapaikan uusimiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet.

Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen henkilöille, joilla ei enää ole oikeutta jäädä maahamme. Karkotuspäätöksiä pitää pystyä myös toteuttamaan nykyistä tehokkaammin.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tätä hätämajoitusta. Kiinnitin kokouksessa ilolla huomiota siihen, että nyt myös muut puolueet olivat havahtuneet ensimmäistä kertaa siihen, että tästäkin asiasta pitää voida käydä asiallista keskustelua nykyisessä kaupungin taloustilanteessa. Haluttiin asiaan lisää selvityksiä. Tällä kertaa asia ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet tuleville vuosille. Yhtenä keinona talousarvioehdotuksessa tulee olemaan asiakasmaksujen nostot, jotka tulisivat koskemaan terveyskeskusmaksuja sekä vanhus- ja vammaispalveluja.

Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi terveyskeskusmaksujen vapautusperusteiden poistamisella on arvioitu saatavan säästöjä 300 000 euroa. Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa tulevana vuonna. Tätä summaa pidettiin korkeana, varsinkin kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille kansalaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Nyt joudumme tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä ei paperittomien hätämajoitusta pidä jatkaa tässä taloustilanteessa. Olisi aika outoa, jos sopeuttamistoimet eivät koskisi millään tavalla henkilöitä, joilla ei edes ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

 

Pirjo Lampi (ps.)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen, varavaltuutettu, Turun perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja

Turkulainen 1 - 2.10.2019:

https://www.turkulainen.fi/blogi/814746-mielipide-paperittomien-hatamajoitusta-ei-pida-jatkaa-tassa-taloustilanteessa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperittomien, hätämajoitusta, ei, pidä, jatkaa, tässä, taloustilanteessa

Suunniteltu runkolinjasto heikentää Fölin palveluja

Torstai 13.6.2019 - Pirjo Lampi

Ispoisten-Uittamon alueen asukkaat oli 6.6. kutsuttu keskustelemaan niistä muutoksista, joita Fölin runkolinjasto tulee aiheuttamaan kyseisen alueen joukkoliikenteeseen. Fölin asiantuntijoina olivat paikalla suunnittelupäällikkö ja suunnittelija.

Paikalla olleet ihmiset antoivat roppakaupalla rajua kritiikkiä asian tiimoilta. Eniten närkästystä herätti se, että kyseessä oli lähinnä tiedotustilaisuus siitä, mitä on jo päätetty, eikä mikään keskustelutilaisuus.

Alueen asiakkaat valittivat myös huonosta informaatiosta. Asiaan on voinut vaikuttaa antamalla palautetta Fölin verkkosivujen kautta. Monet ikäihmiset ilmoittivat, ettei heillä ole nettiä käytössään.

Kävin itsekin tutustumassa verkkosivujen kautta reittikartan viivoihin, joiden tulkinta ei ollut kovinkaan yksinkertaista. Itse monen muun mukana kaipasin selkeää reittikarttaa, jossa olisi ollut katujen ja teiden nimet, joita runkolinjaston bussit tulevat kulkemaan ja siihen rinnalle nykyiset linjojen 9 ja 13 reitit. Tätä ei ollut saatavilla, ja esittelijätkään eivät tuntuneet asiasta olevan kovin hyvin perillä.

On käsittämätöntä, että tämän asuntoalueen molemmat reitit tulevat uudistumaan melkoisen perusteellisesti.

Bussi 13:n korvaava linja ei tule kulkemaan enää Rätiälänkatua eikä Kunnallissairaalan tietä. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen joukkoliikenteen avulla alueen asukkaat eivät enää pääse terveyskeskuksen lähelle eivätkä lapset Puropellon kouluun vaihtamatta bussia ja kiertämällä siten Itäisenkadun kautta. Miksi Itäisenkadun nykyinen liikenne pitää muuttaa?

Samoin bussi 9:n reittiä ollaan muuttamassa niin, ettei sillä pääse enää Vähä-Heikkilän kouluun. Alueella on myös kaksi päiväkotia. Eikö juuri joukkoliikenteen pitäisi mahdollistaa sujuva pääsy julkisiin palveluihin? Niitä ovat mielestäni nimenomaan terveyskeskukset, koulut ja päiväkodit.

Erityisesti ikäihmiset käyttävät paljon terveyskeskuspalveluita. On paljon rollaattorilla liikkuvia, joille bussin vaihtaminen ja pysäkkivälien kasvaminen voi tuottaa suuria vaikeuksia tai tehdä sen jopa mahdottomaksi. Vaihtoehdoksi tulee oman auton tai taksin käyttäminen. Vanhuspalvelulain mukaisia taksimatkoja ei myönnetä sen mukaan, miten kaukana bussipysäkki on.

Myös lapsiperheiden arkea tämä tulee vaikeuttamaan. Lisäksi alueelta nyt kulkevat niin sanotut työvuorolinjat lopetetaan. Joukkoliikenteen huonontuminen on myös ristiriidassa mahdollisen alueelle suunnitellun uudisrakentamisen kanssa.

Tämäkö on palvelujen kehittämistä ja parantamista?

Alueella olisi pitänyt jo suunnitteluvaiheessa pitää keskustelutilaisuuksia, joissa asukkailla olisi ollut todellinen mahdollisuus vaikuttaa.

Koko kaupungin runkolinjaston suunnittelussa on otettu huomioon jo myös mahdollisen raitiotien toteutuminen. Raitiotien, joka investointina on aivan liian kallis velkaantuneelle kaupungille.

Mikäli runkolinjasto toteutetaan nyt suunnitellulla tavalla, tulee Ispoisten-Uittamon alueen joukkoliikenteen toimivuus heikkenemään varsin oleellisesti. Se tulee taatusti lisäämään oman auton käyttöä ja joukkoliikenteen käytön vähenemistä.

Näin ollen se ei tue nykyisiä ympäristöpoliittisia tavoitteita, eikä mahdollista joukkoliikenteestä saatujen tulojen lisääntymistä. Tulot, jotka tällä hetkellä ovat laskeneet yli 10:llä prosentilla johtuen osittain keskustan surkeista liikennejärjestelyistä toriparkin rakentamisen seurauksena.

Onko asukkaita siis kuunneltu riittäväsi ja oikealla tavalla? Onko tämä tasa-arvoinen ratkaisu kaikkien asuinalueiden kesken?

Suunnittelijoiden perustelut uudistuksen hyödyistä eivät tilaisuuden yleisöä vakuuttaneet. Yksi oli linjojen nopeutuminen vaikkapa parilla minuutilla. Mitä merkitystä sillä on, jos bussi ei kulje sinne mihin ihmiset haluavat sen kulkevan? Usko ei ole tiedon väärtti, sanotaan vanhassa sananlaskussa.

Nyt olisi syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja mietintämyssy päähän ja pohtia, pitäisikö jotakin tehdä toisin.

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

Turun Sanomat: 13.6.2019

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4608986/Lukijalta+Suunniteltu+runkolinjasto+heikentaa+Folin+palveluja

Kommentoi kirjoitusta.

Laadukas saattohoito kuuluu kaikille koko maakunnassa

Perjantai 17.5.2019 - Pirjo Lampi

Saattohoitokoti Karinan laadukas toiminta on päättymässä 25 vuoden jälkeen. Se on todella valitettavaa ja herättää paljon kysymyksiä.

Onko ihmisarvo olemassa jokaisella, myös kuolemassa olevalla, elämänsä loppuun asti?

Turussa palliatiivinen hoito on jo jonkin aikaa keskitetty Kaskenlinnan sairaalaan, jonka toimintaa on monella tavalla uudistettu. Näillä päätöksillä Turku on menettänyt kuitenkin myös sairaalan vuodeosastopaikkoja, jotka olisivat todella tarpeellisia esimerkiksi kalliin erikoissairaanhoidon aiheuttamien jatkohoitopaikkojen puutteen takia.

Hoito Karinakodissa ei kustannuksiltaan ole ollut kalliimpaa kuin Kaskenlinnassakaan. Muihin kolmeen maassamme toimivaan saattohoitokotiin verrattuna vuorokausihinta on kaikkein edullisin.

Palaute Karinakodin palveluista ja hoidon laadusta on ollut erittäin positiivista. Hoito-olosuhteet ovat saattohoitokodissa nimensä mukaisesti erilaiset kuin sairaalassa niin potilaan kuin omaisten kannalta.

Syöpäsairauksiin kuoli Suomessa vuonna 2016 11 000 henkilöä. Heistä monille saattohoitokodit ovat olleet merkityksellisiä elämän viimeisinä aikoina juuri asiantuntevan ja laadukkaan hoidon ansiosta.

Lounaisranta-lehden erikoisnumerossa 3/2019 on Harri Kumpulaisen kirjoittama karu kokemus omaisensa saattohoidosta Kaskenlinnan sairaalassa. Omaisen mukaan potilaan ruokailusta ja kivunhoidosta ei huolehdittu toivotulla tavalla ja muitakin viihtymiseen liittyviä asioita kuten tv:n katselua rajoitettiin. Lähiomaista ei kuunneltu.

On järkyttävää, mikäli välinpitämätön saattohoito saattaa kuolevan kärsimään kuten tuon mielipidekirjoituksen otsikko kuuluu.

Saattohoitokodin pitäisi palvella koko maakunnan asukkaita. Näin ei kuitenkaan ole. Kunnat eivät ole olleet valmiita tekemään maksusitoumuksia saattohoitoon. Sairaanhoitopiirimme 470 000 asukkaasta noin puolet jää sen ulkopuolelle.

Nyt vaadittaisiin poliittista tahtoa paitsi Turussa myös koko maakunnan alueella siihen, että korkeatasoinen saattohoito Karinakodissa voisi jatkua.

Onko tarkoituksena, että ihmisten pitäisi tulevaisuudessa ensisijaisesti kuolla kotona? Suotakoon mahdollisuus kotisaattohoitoon niille, jotka sitä haluavat, mutta kaikki eivät sitä halua eikä se ole edes mahdollista. Se vaatii myös resursseja ja omaisten suurta osallistumista hoitoon.

Jokainen kuolema on omanlaisensa. Meillä yhteiskunnassamme kuolevien tarpeet eivät ole tärkeitä, koska hehän kuolevat.

Meidän on saatava maahamme saattohoitolaki, joka takaa jokaiselle kuolevalle ihmiselle arvokkaan ja mahdollisimman kivuttoman kuoleman.

Me tarvitsemme lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja paremman saattohoidon puolesta. Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu meille kaikille.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

(ps)

Turun Sanomat: 17.5.2019

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4577682/Lukijalta+Laadukas+saattohoito+kuuluu+kaikille+koko+maakunnassa

Kommentoi kirjoitusta.

Syödään sirkkoja ja ajetaan sähköautoilla!

Torstai 7.3.2019 klo 22:58 - Pirjo Lampi

Sekö on Suomen tulevaisuus? Tuntuu siltä, että järjenkäyttö ei enää ole sallittua. Ei tavallisen duunarin, työttömän tai eläkeläisen ole mahdollista hankkia itselleen kallista sähköautoa, vaikka siihen kuinka valtio antaisi tukea? En sinänsä vastusta sähköautoja, jos joku sellaisen hankkii, mutta sellaisella aikavälillä, johon siihen nyt pyritään, on utopiaa. Kansalaisten on etsittävä työtä myös oman kotikuntansa ulkopuolelta ja auto on silloin välttämätön. Hyvin suuri joukko joutuu tälläkin hetkellä ajamaan erittäin vanhoilla autoilla, koska muuhun ei ole varaa. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ei lähtenyt mukaan ilmastopoliittiseen ohjelmaan. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita. Suomessa hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2017 kuusi prosenttia ja nettopäästöt ovat vähentyneet yli 50 % vuodesta 1990 kun EU:n keskiarvo on ollut vain 26%. Olemme siis osamme hoitaneet kiitettävästi. Vaikka maamme olisi päästötön me emme sillä pelasta maailmaa. Teollisuutemme uhkaa kadota ulkomaille.

Myös ruokailutottumukset täytyy nyt saada muuttumaan. Lihansyöntiä pitää vähentää ja maitoakaan ei saisi juoda. Tämä on vihreille tärkeää. On ehdotettu, että vanhuksiemme hoivapaikoissa otetaan kokeiluun sirkkojen ja muitten mahdollisten ötökköjen käyttö ruokavalikoimaan. Maito varmaan vaihdetaan veteen. Siis mitä ihmettä? Vanhuksilla nyt ruokahalu ei muutenkaan ole kovin hyvä ja he itse maksavat ruokansa, esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa palvelumaksuna. Onko heidän mielipidettään kysytty? Tuskinpa vain. Minusta heitä pitäisi edes ruoan muodossa helliä herkuilla ja eiköhän heille parhaiten maistu ihan perinteiset kotiruoat. Omaiset vievät tälläkin hetkellä vanhuksilleen lisäruokaa, koska monessa paikassa ruoka ei edes ulkonäöltään houkuttele syömään. Entäpä koululaiset ja päiväkotilapset, jos tämä villitys kohdistetaan myös heihin. Heistä valitettavan monille päivän ainoa ateria tarjotaan koulussa tai päiväkodissa. Myös maatalous halutaan siis ilmeisesti pikkuhiljaa lopettaa maastamme.

Kesällä varmaan sitten ruvetaan ripustamaan runsaasti kärpäspaperirullia, joihin tarttuneista kärpäsistä saadaan vaikkapa mukava lisä salaatteihin.

Itse olen päättänyt jatkaa maidon juontia ja lihan syöntiä edelleenkin. Minusta ei sirkkojen ja toukkien syöjää saa tekemälläkään.

”Jotain rajaa!”, voisi sanoa tähänkin!

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sähköauto, hiilidioksidi, sirkat, ruokavalio, koulutus, vanhukset

Äänestäjiä kosiskellaan vaalilupauksin

Maanantai 28.1.2019 - Pirjo Lampi

Vaalien lähestyessä eri puolueet ja varsinkin heidän tunnetut nimensä kosiskelevat äänestäjiä monilla mukavilta tuntuvilla ja epärealistisilla ehdotuksilla. Näin toimi esim. Aki Linden SDP:n eduskuntaavaaliehdokas Turusta ehdottaessaan maksuttomia laboratoriotutkimuksia kaikille (TS 9.1. 2019). Ilmeisesti tätä ei saa kyseenalaistaa, koska vastakirjoitustani ei kyseinen lehti ole julkaissut. Siinä totesin, että ilmaisia palveluja ei ole olemassa. Mistä tähän otetaan rahat, sitä Aki Linden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä juuri eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja, ei kertonut.

Nykyinen järjestelmä on varsin selkeä. Jos yksityissektorilla potilaalle halutaan tehdä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, ne tehdään siellä missä on potilasta hoitava lääkärikin. Tämä asia kuuluu selvittää potilaalle ennen kuin hän on kassalla maksamassa laskua. Potilaalle on myös kerrottava, ettei hän voi niitä tutkimuksia saada omasta terveyskeskuksestaan yksityisellä lähetteellä. Miksi ihmeessä potilaan valittua yksityislääkärin vastaanoton hän ei olekaan valmis maksamaan muita mahdollisia tutkimuksia? Mahdollisuus ottaa yksi etu sieltä ja toinen täältä ei ole tasa-arvoa. Kuten Aki Linden mainitsi nämä tutkimukset tuottavat ne huimat voitot yksityisbisneksessä. Hän tietää myös varmasti, ettei niistä hevillä luovuta. Jokainen kansalainen ymmärtää myös sen, että mikään palvelu ei ole ilmaista. Kustannukset maksamme me veronmaksajat tavalla tai toisella. Lindenin perustelut julkisten laboratorioitten kapasiteetin riittämiseen ovat aika erikoiset. Mikäli terveyskeskuslääkärille pääsisi nykyistä nopeammin, ei se tarkoita sitä, että kaikista potilaista otettaisiin laboratorionäytteitä yhtään sen enempää kuin nykyään jonottamisen jälkeenkään.

Yksityissektori on laajentunut huimasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana, jonka aikana varakkaat ovat halunneet päästä omasta mielestään parempaan hoitoon yksityiselle. Mielikuva, joka perustuu vain uskomukseen. Meillä 70-luvulla perustettu terveyskeskusjärjestelmä loi aikanaan vahvan julkisen sektorin kivijalan. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus riittäviin julkisen sektorin palveluihin. Hoito on laadullisesti maailman huippua varsinkin erikoissairaanhoidossa. Tätä järjestelmää ei pidä romuttaa, mutta sitä pitää parantaa. Lukuisissa tutkimuksissa ja kyselyissä (esim. THL) ihmiset ovat tärkeimmäksi asiaksi maininneet nopean hoitoon pääsyn. Siinä on se parantamisen tarve. Lääkäriin joutuu jonottamaan kohtuuttoman kauan. Miksi terveyskeskuksiin on nykyään niin vaikea saada lääkäreitä? Tämä asian suhteen jotakin pitäisi tehdä. Se olisikin sitten aivan oman keskustelunsa arvoinen asia. Valinnanvapautta kyselyissä on kannattanut vain 20 % kansalaisista. Kokoomuksen on aika vaikea puolustella sitä kansan tahtotilana. Aki Linden nostaa usein esiin yksinkertaisena ratkaisuna juuri lääkärien määrän lisäämisen. Miten hän sen tekisi? Miten hän saisi edes nykyisin monet avoimet toimet täytettyä, koska hakijoita ei löydy. Ei ainakaan omassa kotikaupungissani. Myös erikoislääkärit ovat tällä hetkellä karkaamassa yksityissektorille.

Ovatko maksuttomien palveluitten puolesta puhujat samalla myös hyväksymässä vaikkapa laadun heikkenemisen? Mikäli tavoitteena on kustannusten nousun pienentäminen, halpa hinta, palvelujen laadun säilyttäminen ja saatavuuden lisääminen eivät kaikki voi toteutua samalla kertaa. Jokainen vastuullinen poliitikko tietää tämän.

Mielenkiinnolla jään odottamaan lakien tuloa eduskuntaan. Tulevatko ajoissa, käytetäänkö poikkeuskeinoja. Mitä tapahtuu? Pian tämä odottamisen piina päättyy, koska kello tikittää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveyskeskus, perustuslaki, julkinen sektori

Salaileeko ministeri Saarikko jotain?

Keskiviikko 16.1.2019 - Pirjo Lampi

Viime viikolla eduskuntaa kuohutti asiakasmaksujen pommi ja kaikkien aikojen vedätys. Eduskunnassa käsiteltiin kahta lakiesitystä.  Toinen on hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 312/2018) Tässä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että sairaanhoitopiiri voisi järjestää leikkaustoimintaa toimintayksikössä, jossa on varmistettu riittävä päivystysvalmius ja potilasturvallisuus, ilman, että yksikössä on kuntalaisille avoin ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Säännöksessä määriteltäisiin toiminnan edellyttämät kriteerit. Nämä kriteerit koskisivat myös sairaanhoitopiirien ostopalveluna, palvelusetelillä tai muulla tavalla yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimaa palvelua.

Siis mitä ihmettä? Voimassa olevan keskittämisasetuksen mukaisesti maakunnissa aluesairaaloitten toiminta on ajettu alas ja niitten toimintaa on supistettu vain päiväkirurgiaan. Anestesiaa eli siis nukutusta vaativia leikkauksia ei niissä enää tehdä. Vaatimuksena kun julkisella on ollut ympärivuorokautisen päivystyksen olemassa olon vaatimus. Leikkaustoiminnan mahdollisuus yksityissektorilla edellyttää potilaan nopean siirtämisen jatkohoitoon ensihoitopalvelun yksikköön 30 minuutissa. Nyt ollaan siis avaamassa leikkausmarkkinat yksityisille palvelutuottajille ja suuriin asutuskeskuksiin. Miten tämä palvelee tasa-arvoisesti maakunnan kaikki kuntalaisia? En ole koskaan nähnyt tutkimustuloksia siitä, missä määrin aluesairaalat olisivat epäonnistuneet leikkauksissa ennen keskittämisasetuksen voimaan tulemista.

Lausuntopalautteessa julkisen sektorin toimijoiden mukaan säädökset antaisivat heidän mielestään merkittävän kilpailuedellytyksen yksityisille, kun taas julkiset joutuisivat tukisairaaloina vastaamaan päivystyksestä ja varautumaan omaa toimintaansa laajempaan potilasmäärään.  Itse näen suurena vaarana erikoilääkäreiden riittävyyden. Jo tällä hetkellä palkkataso julkisella sektorilla ei ole kilpailukykyinen ja yksityisellä työn kuormittavuus esim. päivystyksen puuttumisena on täysin erilainen.  Yksityinen ottaa helposti rahat, virheet ja vaikeat tapaukset hoitaa julkinen sektori.

Toinen kuohunta syntyi uudesta asiakasmaksulaista. Esityksen pommi on ns. välikaton poistaminen. Tämä koskee jälleen eniten vähävaraisia ja pienituloisia. Tähän asti terveyskeskusmaksua on peritty vain kolme kertaa vuodessa. Kansalaisen vuosimaksu on ollut enintään 61,80 euroa. Nyt uuden lain myötä kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä aina maksukattoon eli siis 683 euroon asti. Turha siis hehkuttaa, ettei maksukattoa nostettu koska oikeasti tuo välikaton poisto lisää monen kansalaisen hoitokuluja. Maksukattoa laskettiin 691 eurosta 683 euroon vuodesta 2017 vuoteen 2018. Vau! Laissa säädetään kunnille myös enimmäismaksut palveluille. Laissa mainitaan, että kunnat, jatkossa maakunnat voivat kuitenkin päättää siitä perivätkö ne pienempiä maksuja tai peritäänkö maksuja ollenkaan. Eri maakunnissa saattaa siis olla eri suuruisia asiakasmaksuja. Saman maakunnan alueella ei kuitenkaan voi olla erisuuruisia maksuja samasta palvelusta. Toisin sanoen toisin kuin väitetään, etteivät asiakasmaksut nouse, ne voivat mahdollisen maakuntauudistuksen myötä joillakin maakunnan kansalaisilla muuttua ja tuskinpa ainakaan olemaan ilmaisia. Siitä sitten päättää maakuntahallinto. Ministeri Saarikko esitti muutoksen olevan kustannusneutraali.  Kuitenkin ministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki on arvioinut maksutuoton lisän olevan noin 20 milj. euroa. Yhteiskuntamme heikompi osaiset maksavat tämänkin uudistuksen.

Nyt herää väkisin kysymys siitä, mitä kaikkea ministeri jätti vielä kertomatta. Ovatko kokoomus ja keskusta käyneet jälleen kauppaa sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisesta. Siitä, kuka saa ja mitä. Mielenkiintoisella aikataululla esimerkiksi nyt tuotiin käsittelyyn tuo leikkausasetuksen muuttaminen, joka on selkeää tulonsiirtoa valtiolta yksityisille palveluntuottajille. Sanonpa vaan, että kalliiksi tulee valinnanvapaus toteutuessaan. Nämä kaksi lakia olisi pitänyt mielestäni ottaa osaksi soteuudistusta sen valmisteluvaiheessa. Valinnanvapautta on puolusteltu sillä, että köyhäkin saa valita.  Ehkä saa, jos osaa ja asuu sopivalla paikkakunnalla mutta sen hintalappu on jokaiselle veronmaksajille kallis ja erityisesti sille köyhälle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maksukatto, asiakasmaksulaki, välikatto

Suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Lauantai 8.12.2018 - Pirjo Lampi

Asunnottomuus yleistyy Turussa. Asunnottomia on 452 ja heistä nuoria on 107.  Tilanne on huolestuttava, koska suunta meillä on ylöspäin toisin kuin muualla Suomessa. Sillankorvan ensisuoja on tällä hetkellä ainut asunnottomien mahdollisuus saada katto päänsä päälle edes yöksi.  Paikka on tarkoitettu lähinnä päihderiippuvaisille turkulaisille.  Neljä paikkaa on varattu ei -päihdeongelmaisille. Asiakkaalle tarjotaan lounaan lisäksi aamupuuro ja iltapala. Palvelu muuttuu asiakkaalle maksulliseksi, kun asiakas on yöpynyt vuositasolla 14 vrk. Perusteluna hätämajoituksen muuttumisesta maksulliseksi oli asumisjaksojen pitkittyminen.

Entä sitten laittomasti maassa olevat ns. paperittomat? Mitä kaupunkimme tarjoaa heille?

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5. 2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville. Kaupunki solmi SPR:n kanssa puitesopimuksen ja majoituspaikkana toimii Varissuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä. Majoitustilaa on kuudelle ja tilapäisesti jopa useammalle. Ruokansa asukkaat valmistavat itse ja kaupungilta he saavat tätä varten maksusitoumuksen. Henkilökuntaa on kaikkiaan kolme. Puolen vuoden hinta tälle toiminnalle on 128 500 euroa. Valtuusto siunasi ensi vuodeksi lisärahoitusta tälle hätämajoitukselle. Vain perussuomalaiset ovat vastustaneet laittomasti maassa-olevien palvelujen lisäämistä. Jo vuodesta 2016 lähtien Turussa otettiin käyttöön paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden täysin samat julkiset terveyspalvelut kuin meillä kaikilla on, vaikka laki takaa laittomasti maassa oleville vain kiireelliset terveyspalvelut.

Käyttö on ollut kuitenkin odotettua pienempää molemmissa tapauksissa.

Hätämajoituksessa asukkaita on ollut keskimäärin 1-2/vrk. Tosiasiassa yksi näistä yöpyjistä on ollut siellä alusta lähtien ja on viimeisten tietojen mukaan edelleen, muutamaa poissaolopäivää lukuun ottamatta. Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa oleville esim. hätämajoituksen muodossa. Voiko tämä, kohta jo puolivuotta kestänyt majoitus yhden henkilön kohdalla olla enää tilapäistä? Ilmeisesti voi koska sille ei ole asetettu mitään aikarajaa. Mikään ei siis muutu heille myöskään maksulliseksi. Me kaikki maksamme sitä laskua. Mielestäni puitesopimusta ei pitäisi enää ensi vuodeksi uusia. Miksi me ylläpidämme palveluja, joille ei ole edes kysyntää. Tosin jotkut tahot ovat todenneet, että ”kentältä” kuuluu tarvetta olevan mutta kun eivät he uskalla hakeutua julkiseen hätämajoitukseen eikä terveyspalveluihin kiinni jäämisen pelosta. No, voi sentään. Jos he noudattaisivat Suomen oikeuslaitoksen päätöstä heidän pitäisi poistua maastamme ja siitä vapaaehtoisesta paluusta omaan kotimaahan heille vielä maksettaisiin.

Kaupunkimme talous on kuralla. Vanhuksillamme ei ole riittävästi hoivapaikkoja, kotihoitoon on vaikea saada henkilökuntaa, koska emme ole tässä varsin matalapalkkaisen, pääosin naisvaltaisen henkilökunnan palkkatasossa kilpailukykyisiä. Työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa.

Kaupungin ulkoistamassa Pansio-Pernon terveysaseman palvelussa on ollut kesällä tilanne, jossa terveyskeskuslääkärin suomen kielen taito on ollut niin heikko ettei sieltä ole voitu saada lähetettä erikoissairaanhoitoon. Täysin käsittämätöntä. Tuo asia on sittemmin korjattu.

Suomessa on tullut tavaksi vedota tunteisiin, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen silloin kun puhutaan ihmisistä, joilla ei enää lain mukaan ole lupaa oleskella maassamme. Olisiko Turussa kuten koko maassa syytä lopettaa tämä maahanmuuttajien paapominen ja hyysääminen. Asetetaan suomalaisten hyvinvointi   etusijalle.

 

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän julkaisu (Suoraan sanoen) 8.12.2018

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvoint, etusijalle, suomalaiset

Syrjiikö valinnanvapauslaki naisia?

Torstai 29.11.2018 - Pirjo Lampi

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mietinnössään valinnanvapauslaista, että hallituksen esityksen mukaisesti jokaisessa sotekeskuksessa tuotettaviin suoran valinnan palveluihin sisällytetään palveluja vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta.  Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnalle, että mahdollisia erikoisaloja ovat lastentaudit, geriatria, silmätaudit, psykiatria, fysiatria, ortopedia, ihotaudit, sisätaudit, kardiologia, endokrinologia, ja reumatologia.

Ihmettelen suuresti miksi ja millä perusteella listalta puuttuu gynekologia?

Koko tuo lakiehdotuksen 18§:n 2 momentti on mielestäni konkretian suhteen edelleen melko epämääräinen.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi.  Suurin osa naisista joutuu elämänsä aikana käyttämään yksityisiä gynekologipalveluja. Poikkeuksena on esim. julkisen sektorin tuottama äitiysneuvolatoiminta.

Gynekologilla käynti koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesti ns. Papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista. Tämän me kaikki naiset tiedämme. Gynekologi pystyy välittömästi päättämään, vaatiiko tilanne jotakin lisätoimenpiteitä, hoitoa tai uusintakäyntiä. Tästä erikoislääkärinkäynnistä on saanut ns.Kela korvauksen. Nekin ollaan tiettävästi poistamassa.

Sote-uudistuksen jälkeen meille naisille tulee siis ilmeisesti vielä nykyistä kalliimmaksi huolehtia omasta terveydestämme.  Säännöllinen gynekologilla käynti on myös selkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

Valitettava tosiasia on se, että asiakasmaksun noustessa pienituloiset ja vähävaraiset todennäköisesti jättävät käymättä tarkastuksissa tai ainakin pidentävät käyntiväliä.  Se lisää myös riskiä siitä, että syöpien esiasteita ei todeta riittävän aikaisin. Silloin hoito siirtyykin sitten kalliin erikoissairaanhoidon piiriin. Pidän siis asiaa varsin lyhytnäköisenä suunnitelmana.

Vai ollaanko sitten valmiita lisäämään ilmaisten seulontanäytteiden ottoja, niin Papa-näytteiden kuin mammografioitten osalta.

Valinnanvapauslaki ei mielestäni huomioi gynekologian erikoislääkäreitten tarpeellisuuden merkitystä naisille eikä laki tässä suhteessa mahdollista kansalaisten yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia palveluja.

 

Pirjo Lampi (ps)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

varavaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valinnanvapaus, naiset, syrjintä, erikoissairaanhoito

Mitä uusi vammaispalvelulaki muuttaa?

Lauantai 20.10.2018 - Pirjo Lampi

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaista on annettu 27.9 2018. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1. 2021. Suomessa tuli voimaan myös YK:n vammaissopimus 10.6.2016.  Olemme siis sitoutuneet noudattamaan myös kansainvälistä sopimusta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Näistä ei ole paljon kohistu julkisuudessa.

Tavoite tässäkin lakimuutoksessa on kustannussäästö. Aluksi se oli 61milj mutta lopulta summa on pienentynyt 15 miljoonaan euroon. Johtuneeko osittain siitä, että hallitus on päättänyt verotuksen invalidivähennyksestä luopumista, jolla säästetään noin 26 milj. euroa. Tämä käytetään vammaispalvelujen rahoittamiseen ja uudistamiseen. Siis vammaiset rahoittavat itse osan uudistuksista.

Jossain määrin uusi laki parantaa palvelua esim. valmennuksen ja tuen saantia. Kuljetuspalveluiden käyttöalue laajenisi työhön, opiskeluun ja muun lain nojalla järjestettävään osallisuutta edistävään toimintaan. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja vahvistetaan. Maksutonta varhaiskasvatusta saisivat yhdenvertaisesti kaikki sitä tarvitsevat vammaiset.

Subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa laki kuitenkin heikentää. Invalidiliitto edellyttäisi, että subjektiivisista oikeuksista tulee jatkossakin olla oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupakäytäntöä.

Ehkäpä eniten odotettu ja toivottu muutos lakiin oli asiakkaan oikeusturvan vahvistuminen kilpailutuksessa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun asumispalveluita kilpailutetaan vammaiset ovat joutuneet siirtymään hankintapäätösten mukaan paikasta toiseen. Hinta on ratkaissut palvelun tuottajan. Tosin tässä kunnat ovat voineet toimia niin, että ketään ei ole pakotettu muuttamaan pois kodistaan vaan kunta on maksanut kustannusten hintaeron. Näin on toimittu Turussa. Entäpä sitten, jos tai kun maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä?  Myös erityishuoltopiirit lakkautettaisiin.

YK:n vammaissopimuksessa määritelty esteettömyys on uusi ihmisoikeus. Siinä meillä on vielä paljon parannettavaa. Meillä on myös Kehas ohjelman mukainen tavoite siitä, ettei kukaan vammainen enää v.2010 jälkeen asuisi laitoksessa.  Maakunnilla olisi vammaispalveluihin määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus, mikäli maku-sote-uudistus toteutuu. Kuka palvelua vastaisuudessa tuottaa ja miten niitä tuotetaan, ei tälläkään sektorilla ole täysin selvää. Valinnanvapaudessa se tarkoittaisi asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttämisen mahdollisuutta. Kolmannen sektorin ja järjestöjen rooli on tällä hetkellä huomattavan suuri palvelun tuottamisessa. Miten ne tulevat kilpailussa pärjäämään? Miten niitten toimintaa tulevaisuudessa rahoitetaan. Useat järjestöt tuottavat kunnille myös ns. ennaltaehkäisevää toimintaa esim. avustusten varassa. Pelko siitä, että kaikki nykyiset järjestöt eivät pysty jatkamaan tarpeellista ja arvokasta työtään on realismia.

Vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt pitää ottaa huomioon vammaisia koskevaan päätöksentekoon.

Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteiskunnan toimintoihin kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti, myös vammaisille.

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaissopimus, yk, esteettömyys

Paperittomien tilapäisellä hätämajoituksella ei aikarajaa

Perjantai 24.8.2018 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5.2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville.  Majoituspaikkana toimii Varisuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio, jossa aikaisemmin on ollut Tyttöjen Talo toimintaa. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä.

Sovin tutustumiskäynnistä SPR: n koordinaattori Miska Keskisen kanssa ja kävinkin siellä muutama päivä sitten. Keskustelumme sujui asiallisissa merkeissä mutta herätti mielessä paljon kysymyksiä.

Asiakkaat voivat tulla tiloihin klo 18.30 ja heidän pitää poistua aamulla klo 10 mennessä tavaroineen päivineen. Majoitustilaa on kuudelle henkilölle. He saavat kaupungilta maksusitoumuksen, jolla ostavat ruokatarvikkeet. Tällöin heidän henkilöllisyytensä tulee myös selville. Näin minulle vakuuteltiin. Onhan heillä paperit, joissa heidän henkilötietonsa ovat ja päätös siitä, ettei heillä ole oleskelulupaa Suomessa. Ruokansa he valmistavat itse ja hoitavat itse myös siivouksen. Paikan päällä on aina yksi SPR:n työntekijä. Kaikkiaan heitä on palkattu kolme. Heidän tehtävänään on koordinaattorin mukaan auttaa ja neuvoa kaikin tavoin näitä majoittuvia heille kuuluvista oikeuksista ja avun saannista kuten esim. uuden turvapaikkahakemuksen täyttämisessä. Kun kysyin, eikö heillä ole STM:n ohjeistuksen mukaan ensisijaisesti tarkoitus yrittää ohjata kyseiset henkilöt vapaaehtoisen paluun piiriin kotimaahansa, vastaus oli, että kyllä he sitäkin tekevät.

Minulle vakuutettiin myös, että poliisit tietävät ”käytännössä” kaikki henkilöt jotka siellä majailevat. Totta vai tarua? Poliisit eivät siellä muuten käy kuin jos heidät sinne kutsutaan tai heillä on vahva epäily tai syy siihen, että heidän etsimänsä henkilö voisi siellä olla. Lautakunnalta saamastani selvityksestä​ (1) ilmenee kuitenkin, ettei SPR kerää tai tarkista henkilötietoja ilman asianomaisen suostumusta. Tähän asiaan kysyin selvennystä lautakunnan virkamieheltä koska sattumalta muutamalta tuntemaltani poliisilta kysyttyäni kukaan heistä ei edes tiennyt kyseisen paikan olemassa-oloa. Vastauksena oli, että tämä asia kuuluu ulkomaalaisvalvonnan alaisuuteen.

Sain itse ajan tasalla olevat tiedot tilan käytöstä yöpymisvuorokausien ja henkilömäärien mukaan kesä ja heinäkuun ajalta. Yöpyjiä on ollut keskimäärin kaksi.  Heinäkuussa useampia henkilöitä. Kahden kk:n aikana on yöpynyt 6 eri henkilöä. Käyntipäivääni mennessä yksi ja sama henkilö oli yöpynyt siellä joka ikinen yö eli siis jo lähes 3 kuukautta. Tämä hämmästytti minua suuresti. Tämäkö on tilapäistä hätämajoitusta?

Mieleeni nousi jotenkin tunne siitä, että SPR on ottanut tehtäväkseen kaikkien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneitten auttamisen siten, että he löytäisivät jonkun keinon saadakseen jäädä maahamme. Kun yöpyjä saa jätettyä uuden turvapaikkahakemuksen hän siirtyy taas turvapaikanhakijaksi ja siis vastaanottokeskuksen palvelujen piiriin. Kun keinot on kaikki käytetty eikä oikein pätevää syytä enää keksitä hakemuksen uusintaan, hätämajoitus pelastaa. Kysyinkin kuinka kauan tämä majoitus voi kestää. Vastauksena oli, ettei sitä ole määritelty. Minulle esitettiin vastakysymyksenä, mihin he sitten menisivät? Vastaukseni oli, että säilöönottokeskuksiin odottamaan palauttamista kotimaahan. Lisäksi

Kukaan hätämajoituksesta poistunut ei kuitenkaan ollut saamieni tietojen mukaan siirtynyt vapaaehtoisen paluun piiriin. Vaikka asiaa ei minulle suoraan kerrottu, tein siis johtopäätelmän, että he olivat siirtyneet uuden turvapaikkahakemuksen myötä johonkin vastaanottokeskukseen. Päätelmäni voi tietysti olla myös väärä. Mieleeni juolahti myös ajatus siitä eikö tälle yhdelle vakioasiakkaalle ollut löytynyt enää tai vielä   syytä uuden hakemuksen tekemiseen. Eikö hänet pitäisi silloin virkavallan toimesta poistaa maasta?

Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa olevalle esim. hätämajoituksen muodossa. Onko lähes kolme kuukautta lyhyt aika? Eikö aika pitäisi jotenkin määrittää tarkemmin?

Miksi me emme huolehdi omista asunnottomistamme, jotka yöpyvät porraskäytävissä ja roskalaatikoissa?

Onko heidän palveluohjauksestaan huolehdittu riittävästi? Turussa ainoa ”hätämajoitus” heille on Sillankorvan ensisuoja.

Turun kaupungilla näyttää nyt olevan varaa käyttää pääosin yhden henkilön jatkuvaan majoittamiseen puolessa vuodessa 128 500 euroa. Henkilön, jolla maamme oikeuslaitoksen mukaan ei ole oikeutta oleskella maassamme. Tätä puitesopimusta ei pidä mielestäni jatkaa enää ensi vuonna. Huomioni kiinnittyi myös saamassani kaupungin vastauksessa mahdollisesta Kelan maksamasta toimeentulotuesta josta neuvottelut ovat ilmeisesti kesken.

Pahinta tässä asiassa on se, että meidän lainsäädäntömme mahdollistaa tämän. Jos tämä verovaroin ylläpidettävä laittomien maassa olevien hätämajoitus lisääntyy maassamme, se on selkeä houkutin jäädä Suomeen. Kuten saamassani kaupungin vastauksessa todetaan, jos soteuudistus toteutuu, järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Onko tähän mahdollisesti tulevat uudet maakunnat valmiita?

Keskustelumme lopuksi totesimme Miska Keskisen kanssa olevamme yhdestä asiasta samaa mieltä. Tämä kaikki on kiinni poliittisista päätöksentekijöistä.

Pirjo Lampi

Viittaus 1: http://ah.turku.fi/sosterla/2018/0822010t/3761271.htm

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hätämajoitus, SPR, turku, paperittomat, selvityspyyntö

Pihlajalinna paljasti totuuden valinnanvapaudesta

Tiistai 31.7.2018 klo 16:29 - Pirjo Lampi

Viime päivien uutinen sotesta on Pihlajalinnan luopuminen Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta noin kaksi kuukautta ennen aikojaan. Kokeilu ei ollutkaan taloudellisesti kannattavaa. STM:n tuki todettiin riittämättömäksi. Pihlajalinnan mukaan tappiot ovat merkittävät.

Pihlajalinnalle maksettiin ns. kapitaatiokorvausta joka muuttuu henkilön iän ja asuinpaikan mukaan riippumatta siitä, kuinka monta kertaa potilas käy vastaanotolla. Jyväskylän määrittämä korvaus, mikä yksittäisestä asiakkaasta maksettiin, oli liian pieni palvelupaketin laatuun nähden. Näin toteaa Pihlajalinnan aluejohtaja Sanna Poikonen.

Kapitaatiokorvauksen suuruuden lisäksi olennaisin tekijä on myös se asiakaspohja, jolle yhtiö palveluja tuottaa. Nyt tässä kokeilussa kävikin Pihlajalinnan mukaan niin huonosti, että asiakkaiksi valikoituivat henkilöt, jotka käyttivät runsaasti palveluita. Selitettiin, että terveyskeskuksen asiakkaiksi jäivät "hiljaiset asiakkaat" jotka eivät palveluita tarvinneet mutta kaupunki sai niistä kapitaatiokorvauksen.

No voi sentään. Nämä paljon palveluja tarvitsevat ovat juuri se joukko, joka julkisella puolella niitä kustannuksia tällä hetkellä nostaa. Nyt sen siis huomasi yksityinen palveluntuottajakin.

Toisin sanoen tämä varmisti myös sen tosiasian, että ainakaan kokeilussa käytetyllä korvauksella yksityissektoria ei tule kiinnostamaan valinnanvapauden mahdollisuuden tarjoaminen yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Julkisen sektorin toimivuuden jatkuvuus on varmistettava myös syrjäseuduilla.

Yritysmonopoleja kiinnostavat helpot ja nopeasti hoidettavat potilaat. Vain siten ne pystyvät tekemään bisnestä valtion rahoituksen avulla. Valinnan sotekeskuksesta tekee lain mukaan kuitenkin asiakas, ei palveluntuottaja.

On yhä varmempaa se, että valinnanvapaus tulee erittäin kalliiksi, jos yksityiset yritysmonopolit voivat vaikuttaa siihen millä hinnalla ne palveluja tarjoavat julkisella rahoituksella.

Mielenkiintoiseksi Pihlajalinnan päätöksestä vetäytyä kokeilun jatkamisesta on myös se, että se antoi kesäkuussa tulosvaroituksen. Pörssiyhtiön liikevoitto tulee jäämään vuoden 2017 tasosta.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on tarjottava riittävät sotepalvelut.

Suurin historiallinen muutos tähän mennessä on ollut 70-luvulla luotu terveyskeskusjärjestelmämme, joka mahdollisti tosiasiassa sotepalvelujen saannin kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti.

Meillä on vahva ja hyvä kivijalka, jota ei pidä murentaa. Siellä ja siinä missä perusterveydenhoitomme ei toimi riittävän hyvin parannuksia pitää tehdä. Ratkaisu siihen ei ole nyt suunnitellun kaltainen jättireformi.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kapitaatiokorvaus, pihlajalinna, valinnanvapaus

Paperittomien Turun hätämajoituksesta nousi somekohu

Lauantai 21.7.2018 - Pirjo Lampi

Kun päätös sosiaali ja -terveyslautakunnassa laittomasti maassa olevien hätämajoituksesta tehtiin 16.5. ja siitä tiedotettiin, kukaan ei reagoinut asiaan millään tavalla. Kohu somessa nousi jokin aika sitten kun paljastui, että talon asukkaita, johon tämä hätämajoitus järjestetään, oli kesäkuun tiedotteessa kehotettu salaamaan asia.

Päätösehdotus oli pyynnöstäni 25.4. kokouksessa lähetetty uudelleen valmisteluun yksimielisesti. Tuolloin ei päätösehdotuksessa ollut edes kustannusarviota. Tuntui siltä, että SPR:n kanssa tehtävä puitesopimus oli tuotu kiireellä lautakunnan hyväksyttäväksi.

Päätöskokoukseen tuotu kustannusarvio oli 128 500 euroa vuoden loppuun asti. Meille kerrottiin, että tilaksi oli varmistunut 3h +k asunto Varissuolla. Lyhyt keskustelu käytiin siitä, onko kerrostaloasunto tähän tarkoitukseen paras vaihtoehto. Muualla Suomessa näin ei ole toimittu.

Esitin muutosehdotusta, jossa olisin halunnut, että meille olisi tuotu tiedoksi jonkin näköinen toimintasuunnitelma. Siinä olisi tuotu esiin, miten turvallisuus asunnossa taataan ja montako henkilöä sinne voidaan majoittaa samanaikaisesti ja miten lautakuntaa pidetään ajan tasalla tästä toiminnasta. STM:n mukaan valtio ei erikseen korvaa kunnille laittomasti maassa olevien henkilöiden sosiaalipalveluja. Muita puolueita nämä asiat eivät huolestuttaneet ja niinpä esitys hyväksyttiin. Itselleni jäi vain mahdollisuus eriävän mielipiteen jättämiseen.

Päätöksen teko perustui STM:n Kuntainfoon, jossa esitetään kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelevien kiireelliseen sosiaali -ja terveydenhuoltoon. Siis kyse on suosituksista. Asia esitetään velvoitteena. Velvoittavaksi haluttiin tulkita sosiaalihuoltolain §21 jonka mukaan tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Kyseeseen voi tulla myös esim. niin sanottuna hätämajoituksena yösijan järjestäminen myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevalle henkilölle. Kunta voi siis päättää asiasta ihan itsenäisesti. Se ei ole valitettavasti laitonta.

Jätin asiasta vielä lautakunnalle selvityspyynnön, johon odotan vastausta seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Odotan nyt lisäksi selvitystä siitä miksi lautakunnan jäsenille ei ole kerrottu, että naapureita aiotaan kehottaa vaikenemaan asiasta. Juuri tästä syntyi siis tuo somekohu ja siitä, että laittomasti maassa olevia ryhdytään majoittamaan kerrostaloasuntoon. Tuo alue on jo muutenkin maahanmuuttajien miehittämä, joten alueen valinta ei sinänsä ihmetytä.

Asunnottomia on Turussa kuten muuallakin maassamme tuhansittain. Kantaväestö jonottaa leipäjonoissa. Nykyään hoetaan ihmisoikeudesta saada tasa-arvoisia palveluja. Olemme kaikki samanarvoisia. Näinkö on? Tuntuu siltä, että nämä arvot unohtuvat silloin kuin apua tarvitsevat oman maan, laillisesti maassa asuvat, kansalaisemme.

Ihmettelen myös Turun kaupungin viestintäjohtajan Saara Malilan kommenttia Iltalehdelle siitä, että naapureitten tiedottamisesta sovittiin yhteistyössä kaupungin, poliisin ja SPR:n kanssa. Ei ainakaan lautakunnan jäseniä tästä asiasta informoitu. Siis kuka tai mikä taho on nyt tässä tapauksessa Turun kaupunki? SPR:n jakamassa tiedotteessa todetaan, että he ovat mahdollisimman huomaamattomia ja siksi asiasta ei kerrota julkisesti. Kehotus kuuluu: ”Toivomme, että sinäkään et kerro muille”. Ilmeisesti lautakunnan jäsenillekään ei haluttu kertoa. Asioitten salaaminen ei yleensä onnistu kuten ei nytkään käynyt. Miten lautakunnan jäsenenä voi tehdä päätöksiä asioista, joista osa tiedoista kenties salataan. Eri asia on sitten ne asiat, jotka käsitelläänkin salaisina. Miksi julkisin varoin ylläpidettävää toimintaa pitää salata?

Odotan, että asia selvitetään perin pohjin seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Puitesopimuksen jatkamista pitäisi mielestäni tarkkaan harkita.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somekohu, hätämajoitus, paperittomat, Turku

Argumentit loppuvat sote-uudistuksen kannattajilta

Perjantai 6.7.2018 - Pirjo Lampi

Viime päivinä on käyty taistelua siitä ovatko tutkimustulokset totta vai ei siinä, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras.

Keskustelu käynnistyi tiedelehti Lancetin julkaisemista tutkimustuloksista 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauden vuoksi menetetystä terveydestä. Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta. Tutkijaverkoston jäsenenä on HUS: in Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Näitten tulosten perusteella missään muussa maassa ei ole päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla kuin Suomessa. Näin on tuloksia kommentoinut esim. HUS :in toimitusjohtaja Aki Lindén.

Näitä tuloksia on uudistusta haluavien ollut vaikea niellä. Uudistuksella halutaan purkaa kaikki se hyvä mikä meillä toimii terveydenhuoltojärjestelmässämme, kun voisimme kehittää paremmaksi sitä missä nyt olisi parannettavaa.

HUS on antanut epäilijöille selventävän ja tarkan vastauksen tutkimustuloksiinlähteet. Ensimmäinen epäilijöistä oli Hesarin toimittaja Ann-Mari Huhtanen. Hän epäili, että laatua ja saatavuutta oli arvioitu vain kuolleisuuden perusteella. Toimittaja oli ilmeisesti jaksanut perehtyä vain Lancetin kesäkuun numerossa julkaistuun tulokseenlähteet, jossa painopiste oli kuolleisuusmittareissa. Toinen toukokuussa julkaistu tutkimuslähteet oli ilmeisesti jäänyt lukematta. Lukekaa hyvät ihmiset, jos otatte kantaa asioihin.

Saman julkaisun on todennäköisesti jättänyt lukematta myös Toni Ahva (sin), joka mielipidekirjoituksessaan (TS 6.7.) kritisoi myös noita tutkimustuloksia ja nykyistä järjestelmää ja puolustaa soteuudistuksen tarvetta voimakkaasti mutta kovin heikoin perustein. Hän väittää, etteivät kaikki saa tarvittavaa hoitoa tällä hetkellä pitkien välimatkojen, korkeiden kustannusten tai jonojen vuoksi. Nuo väitteet kaipaisivat perusteluja.

Totta on se, että maaseudulla ei palveluja ole saatavilla samalla tavalla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Lähipalveluajatus ei toimi. Tämä johtuu myös esim. päivystysasetuksen muutoksista ja toimintojen keskittämisestä sairaanhoitopiireissä. Sote-uudistus ei tätä poista ehkäpä tapahtuu päinvastoin.

Miten korkeat kustannukset vaikuttavat siihen, että joku ei saisi tällä hetkellä hänen tarvitsemaansa hoitoa? Tämä väite tuntuu oudolta.

Tällä hetkellä ongelma nopeaan hoitoon pääsyyn jossakin osin maata on tosiasia, jonottaminen on todellisuutta mutta ei kaikkialla maassa. Eroja löytyy suurien kaupunkien omien terveyskeskustenkin kesken. Tähän asiaan tarvitaan muutosta. Ongelma on perusterveydenhoidon ns. kiireettömässä hoidossa. Pitäisikö meidän kiristää Käypä hoidon mukaisia vaatimuksia hoitoon pääsyn arviointiin ja itse hoitoon pääsyyn. Siihen ei kuitenkaan tarvita historiallisen suurta sotemaku-uudistusta jonka hintalappua ei kukaan tiedä. Eivät edes sen puolustajat.

Toni Ahva toteaa kirjoituksessaan valinnanvapauden tarkoittavan sitä, että rikkaiden etuoikeudesta tulee kaikkien perusoikeus. Miten, millä tavalla ja millä hinnalla? Yhdenvertaisuus ei tule toteutumaan valinnanvapaudessa. Pienissä kunnissa tuskin tuottajia tulee olemaan monia, joista valita. Valinnanvapaus saattaa lyhentää jonoja suurissa asutuskeskuksissa, jos osaat valita oman sotekeskuksesi oikein. Ainoastaan puolen vuoden välein voit vaihtaa omaa palvelujesi tuottajaa. Et siis joka kerralla, jos et heti saa aikaa lääkärille. Näin tuolla toreilla ja turuilla monet ihmiset luulevat.

Halutessaan asiakas voisi tulevaisuudessa siis valita oman sotekeskuksensa. Se voi olla nykyinen oma julkinen terveyskeskus edelleen tai sitten asiakas valitsee yksityisen sotekeskuksen. Asiakas maksaisi molemmista saman hinnan. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiakasmaksut nouse. Siitä mitä tuleva hallitus tekee, ei tämä hallitus päätä. Monet kunnat ovat jo nyt nostaneet maksujaan asiakasmaksuasetuksen tämän hetken enimmäistasolle. Mikä tulee olemaan se hinta, joka maksetaan uudistuksen jälkeen? Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityislääkärillä käynnistään selkeästi kalliimman hinnan kuin terveyskeskuksessa, saakin palvelunsa halvemmalla kuin nykyään, toisin kuin nykyiset terveyskeskuksen käyttäjät. Köyhäkö siis tästä hyötyy?

Ahva esittää kirjoituksessaan myös ettei ”isänmaa tarvitse vastustamista pelkästä vastustamisen ilosta eikä tekopyhää puoluepolitikointia.” Itse kysyn, miksi isänmaamme tarvitsee näin suurta reformia, joka ei ole missään muualla maailmassakaan onnistunut ja jonka kustannuksia kukaan ei ole pystynyt laskemaan. Miksi me tarvitsemme uudistuksen, jolla romutetaan pääosin hyvin toimineet perustuslain takaamat julkiset sotepalvelut? Olemme siirtämässä varsin kyseenalaisella tavalla julkista rahoitusta yksityisille yritysmonopoleille, joista osa on suuria kansainvälisiä suuryrityksiä. Luonnollisesti niiden tehtävänä on voiton maksimointi.

Alma Median kesäkuun kyselyn mukaan vain 18 % kansalaisista kannattaa maakunta- ja sote-uudistusta. Kokoomuksen taannoin pidetyssä puoluekokousväestä vain joka viides kannatti uudistusta. Omat joukotkin siis rakoilevat. Hallitus on siis ajamassa uudistusta myös vastoin kansan enemmistön tahtoa.

Hallituksen hokema on, että uudistus on saatava maaliin. Tätä peliä ei haluta hävitä. Kysymyksessä on vain yksinkertaisesti kahden hallituspuolueen, siis kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta vallasta. Kyse on nimenomaan puoluepolitikoinnista hallituksen taholta. Uudistuksen toteuttamisen keskinäisistä ehdoistaan molemmat pitävät kiinni kynsin hampain. Keskusta haluaa itselleen tärkeää valtaa maakunnissa maakunta-uudistuksen avulla ja kokoomus pitää kiinni sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.  Sinisillä, kolmantena hallituspuolueena, on tuskin paljonkaan päätösvaltaa asiassa. Muut vievät, he vikisevät. Se on hallituspaikkojen hinta.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkään tätä peliä pelataan. Syntyykö se maali nytkään? Voittaako kukaan, ja, jos voittaa niin kuka? Vahva epäilykseni on, ettei voittaja ainakaan ole tavallinen kansalainen. Turhan mahtipontista ja epärealistista on myös väittää tämän uudistuksen olevan isänmaan etu.

Pääministeri Sipilä on jo ilmoittanut, että maakuntavaalit siirtyvät joka tapauksessa suunnitellusta ajankohdasta vuodella eteenpäin ja jopa eduskuntavaalit käytäisiin sitä ennen.  Tämän hallituksen toimesta pitäisi siis hosumalla saada lait hyväksyttyä tämän eduskunnan aikana. Seuraukset siitä kantaa kuitenkin tuleva eduskunta ja uusi hallitus jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia kokoonpanoltaan kuin tällä hetkellä. Siitä päättää sitten aikanaan kansa. Vai olisiko sittenkin nyt viisainta puhaltaa peli poikki?

 

Pirjo Lampi

 

Lähteet:

http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-seisoo-sanojensa-takana---Suomen-terveydenhuoltoj%C3%A4rjestelm%C3%A4-maailman-paras.aspx

https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736%2818%2930697-4/fulltext

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2818%2930994-2/fulltext

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HUS, sote-uudistus, jonottaminen, sote-keskus, lancet

TULEEKO MAKUSOTE-UUDISTUS VAI EIKÖ TULE?

Keskiviikko 23.5.2018 - Pirjo Lampi

Onko päivääkään, ettei näistä uudistuksista joku korkeasti koulutettu asiantuntija esitä omaa mielipidettään, varsinkin sote-uudistuksesta.

Ne asiantuntijat, jotka ovat ns. hallituksen värväämiä asiantuntijoita ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Kokoomuksen haluamasta valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta mitä kokoomus ehkä oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita myös valtion rahoituksella.

Ulkoministeri Soini (sin) totesi aikanaan, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia tulisi olemaan enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta? Asiakasmaksu tulee olemaan sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen asiakas valitsee. Nykyisen yksityisen vai nykyisen terveyskeskuksen. Ne asettuvat siis maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiamaksut nouse. Nyt kunnat ovat nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Mikä tulee olemaan esim. se hinta joka vastaa nykyistä tk-maksua. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Köyhäkö siis hyötyy?

Kaikkein tärkein syy koko uudistukselle oli 3 miljardin kustannussäästöt. Nyt ei juuri enää ole asiantuntijaa löytynyt, joka liputtaisi säästöjen puolesta, päinvastoin. Niinpä ministeri Orpo (kok) totesikin kyselytunnilla 17.5. ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Siis mitä? Ministeri myönsi, ettei uudistuksen yhtä päätarkoitusta enää tavoitellakaan. Nyt tavoitteena oli hänen mukaansa se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?

Valtiosihteeri Martti Hetemäki sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että valinnanvapaudensäästöpotentiaali on nolla euroa mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada 4 miljardinsäästöt. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat siihen, että malli lisää kustannuksia.

Mistä sitten syntyy nuo säästöt? Säästöjä tehdään tulevaisuuden visiossa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä. Nyt tulee teknologiasta pelastus! Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona ”virtuaalisesti”. Siis meillä halutaan säästää pienipalkkaisten kotihoidon hoitajien palkoista.  Lisäksi säästöjä tavoitellaan sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Uskon itsekin siihen, että teknologian avulla saatamme saada säästöjä mutta ei se teknologiankaan hankkiminen ole ilmaista. Teknologia voi olla hoidossa tärkeä ja hyödyllinen lisäapu mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa. Kyllä itse ainakin haluaisin, että minua hoitaa ihminen eikä mikään robotti. Kotona olevan huonokuntoisen vanhuksen ainoa päivittäinen tai jopa viikkojen ihmiskontakti saattaa olla kotipalvelun hoitaja.

Hetemäen muistio pelasti Orpon! Sen jälkeen ministeri oli taas vakuuttunut siitä, että säästöjä sittenkin syntyy. Siis vajaassa viikossa kaikki muuttui taas hyväksi.

Maakunta- uudistus etenee joka maakunnassa omaa tahtiaan ja omien resurssien varassa. Valmista ei voi syntyä ennen kuin tiedämme astuvatko lait voimaan. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg on kiertänyt maata Oma maakunta-tilaisuuden merkeissä mukanaan liuta eri ministeriöitten asiantuntijoita. Suunnittelu on vielä kovin keskeneräistä. Aika kuluu ja päätöksiä ei synny.

 

Maakuntavaalien siirtäminen on nyt noussut vahvasti esiin monelta taholta. Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro on todennut, ettei maakuntavaaleja enää voida järjestää lokakuussa. Sote-lakien hyväksymisen takarajana on pidetty heinäkuun alkua. Toisaalta on puhuttu luovista ratkaisuista, mitä ne sitten lienevätkin. Puhe vaalien siirtämisestä on pääministeri Sipilän mukaan hölynpölyä. On vain luotettava siihen, että säästöjä syntyy maakuntien toimeenpanosta. Annetaan kuva siitä, että koko Suomi lakkaa olemasta, jos nyt ei keskusta saa maakuntiaan ja kokoomus valinnanvapautta. Näinhän ei tietenkään käy. Sipilä on jopa uhkaillut ennenaikaisilla vaaleilla, jos uudistuksia ei synny. Uusi hallituskin on jo moneen kertaan valittu ja se mikä puolue kenenkin kanssa haluaa leikkiä, on myös päätetty ainakin somessa.

Tämän päivän (23.05.) uutisissa oikeuskanslerinvirasto toteaa vaalien aikataulun olevan liian kireän. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen on esittänyt viraston näkemyksen asiasta. Hänen mukaansa maakuntavaalit on lykättävä vähintään ensi vuoden alkuun. Euroopan neuvosto on lisäksi suosittanut, että vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja tai se tulisi kirjata perustuslain tasoiseen säännökseen.

Tässäpä taas pohdittavaa hallituksellemme. Tulossa on varmaan uusia selityksiä.

Odotan mielenkiinnolla koska tästä vuosien jatkosarjasta ilmestyy viimeinen osa, jossa lopullinen ratkaisu paljastuu.

 

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-uudistus, maakuntavaalit, valinnanvapaus, säästöt, virtuaalikäynti

Vanhemmat kirjoitukset »