Kuka kantaa oikeasti vastuun sote-uudistuksen epäonnistumisesta?

Torstai 21.9.2023 - Pirjo Lampi

Nykyisen hallituksen harteille on jäänyt käytännössä toteuttaa edellisen hallituksen läpiajama historiamme suurin sote-palveluiden uudistus. Kansalaisille luvattiin parempia ja yhdenvertaisia palveluja.

Keinot vaan olivat täysin epärealistiset jo silloin kansalaisten toiveisiin ja tarpeisiin nähden. Luotiin valtava hallinnollinen uudistus, johon rahaa on palanut ja paljon. Virkamiehiä on ollut varaa palkata pilvin pimein ja strategioita on laadittu.

Nyt ollaan rakentamassa palvelustrategiaa, joka auttamattomasti johtaa palveluiden heikkenemiseen koko maakunnassa. Näin on jo tapahtunut.

Kiitän Jutta Varjusta erinomaisesta mielipidekirjoituksesta 16.9. Turun Sanomissa.

On surullista, että ainakin Varhassa valta tuntuu olevan vain hallituksella ja valtuustolla. Lautakunnilla pitäisi olla myös päätösvaltaa, mutta sitä ei kuitenkaan käytännössä ole.

Nyt kun päätetään koko maakunnan palvelustrategiasta, olisi tärkeää saada koko maakunnasta tilastot siitä, miten siellä palvelut tällä hetkellä toimivat.

Missä kunnissa on suurimmat ongelmat henkilöstön riittävyydessä, minkälaiset jonot ovat palvelujen saannissa? Missä ylitetään vaikkapa lakisääteiset jonotusajat niin, ettei niitä tarvitse lukea ensimmäiseksi Turun Sanomista, kun Valvira niitä sitten julkaisee? Mitä seurauksia hyvinvointialueelle näistä rikkomuksista seuraa? Miten ne korjataan?

Ikävä tosiasia lienee myös se, että palvelujen tarjonnan heikkeneminen tai ainakin vaikeutuminen tulee koskemaan juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten ikäihmisten ja vammaisten, palveluja. Tieto siitä, että hoitajia olisi jossain liikaa, tuntuu peräti oudolta.

Varhan lisäksi ongelmia tuntuu olevan kaikilla hyvinvointialueilla. Rahaa ei ole riittävästi uudistuksen toteuttamiseen suunnitellulla tavalla.

Elokuun lopulla tarkentuneen tulosennusteen mukaan Varhan ensimmäisen toimintavuoden alijäämä on 123 miljoonaa euroa. Jos alijäämää ei kateta lain mukaisessa aikataulussa, aluetta voi odottaa arviointimenettely, joka voi johtaa yhdistämiseen toiseen hyvinvointialueeseen. Tämä koskee siis kaikkia hyvinvointialueita, jos niiden rahat eivät riitä.

Varha on todennut, että talous edellä on mentävä, mutta hyvinvointialueen asukkaita ei sovi unohtaa. Ei siis unohdeta, mutta palveluja joudutaan heikentämään. Miten toteutuu ihmisten yhdenvertaisuus?

Vihervasemmisto, keskustan kannattamana, vaatii nyt oppositiosta käsin nykyiseltä hallitukselta sote-palvelujen parantamista. Keskusta, joka tätä maakunnallista uudistusta halusi henkeen ja vereen, kuuluu nyt edustaja Annika Saarikon johdolla samaan kuoroon. Siis puolueet, jotka edellisessä hallituksessa istuivat ja ajoivat tämän uudistuksen läpi.

Kun politiikassa on tällä hetkellä tapana vaatia anteeksipyyntöjä yhdestä sun toisesta asiasta, niin pitäisikö edellisen hallituksen pyytää anteeksi, katua tai ainakin julkisesti pahoitella kansalaisille sitä, että sote-uudistus ei tule parantamaan ja yhdenvertaistamaan palveluja heidän lupaamallaan tavalla?

Todellisuudessa vihat ja kritiikin saa niskoilleen nykyinen hallitus, joka on vasta aloittanut toimintansa.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Turku (ps)

Varhan varavaltuutettu ja Ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja

Kuka on vastuussa erikoissairaanhoidon tason säilymisestä?

Perjantai 30.8.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Olemme saaneet lukea kuinka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistetään mittavat yt-neuvottelut koskien koko henkilökuntaa. Samaan aikaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Tyksiä 400 000 euron uhkasakolla Syöpäpotilaitten leikkausten jälkeisten hoitojen viivästymisen vuoksi.

Yt-neuvottelujan säästötavoite on  henkilöstökulujen osalta 5.8 milj. euroa. Tähän pyritään sijaisuuksien minimoimisella, eläkkeelle jäävien työntekijöitten toimien täyttämättä jättämisellä , lomautuksilla ja jopa palkkojen alennuksella. On arvioitu, että koko henkiökunta olisi lomautettava vuonna 2013 8-9 päiväksi.Tuntuu kummalliselta, että julkinen terveydenhoitomme on tällä hetkellä tilanteessa, jossa se ei pysty hoitamaan edes lakisääteisiä velvoitteitaan. Kuitenkin ensimmäisenä keinona tuntuu olevan henkilöstöön kohdistuvat säästöt. Minusta Anneli Kivijärven (sdp) lausahdus TS:ssa, jossa hän toteaa henkilöstön käyttäytyneen kuin teini-ikäiset perheessä  halutessaan sitä ja tuota, on todella loukkaava henkilökuntaa kohtaan joka tekee monilla osastoilla työtänsä jaksamisen äärirajoilla. Olisi toivonut Kivijärveltä rohkeutta konkretisoida lausuntoaan.Yksikköjen hallinnolliset vastuuhenkilöt vastaavat oman yksikkönsä toiminnasta ja myös hankinnoista, eivät tavallista hoito-tai muita töitä tekevät työntekijät.

Eikö vastuuseen pitäisi joutua se valtava määrä hallinnollisia virkamiehiä jotka vuodesta toiseen laativat budjetit täysin pieleen? Ennusteet eivät toteudu, rakennemuutokset joita on tehty usein vain lisäävät menoja eivätkä tuota niitä tuloja  tai säästöjä joita kuvitellaan.  Uusi, hieno T-sairaala on ollut varsin mittava investointi.   Meillä on jopa ehkä turhankin komea sairaala mutta meillä ei ole varaa henkilökuntaan. Tyksissä on tehty organisaatiomuutoksia muuttamalla esim. aikaisempaa klinikkajakoa. Se ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tuottanut toivottuja säästöjä. Henkilökunta ei aivan yksimielisesti ole kaikesta pitänyt.  Muutokset ovat saattaneet lisätä erilaisten hallinnollisten vastuuhenkilöiden määrää toimenkuvia muuttamalla. Usein tuntuukin siltä, että vaikka muutoksia perustellaan hallinnon keventämisellä, tosiassa luodaan vain uusia himmeleitä. VSSHP:n hallituksen mukaan T-sairaalan käyttöönoton ja muiden toimenpiteiden seurauksena Tyksissä on 48 sairaansijaa vähemmän käytössä kuin vuoden alussa. Vuoden 2012  aikana koko piirissä on vähennetty 71 sairaansijaa.Sairaanhoitopiirin mukaan vielä kuitenkaan ei ole näkyvissä riittävää henkilökunnan työpanoksen vähentymistä! Vuodeosastojen suoritetuotanto on tulosennusteen mukaan vähenemässä viime vuodesta 8.7% , hoitopäivät vähenevät 8.8% avohoitokäynnit lisääntyneet 7.1%.  Suuntaus joka kai pitäisi olla juuri se johon pyritään. Potilaat eivät joudu olemaan osastoilla hoidossa turhaan. Mutta ne suoritteet!

Ensiavun ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) aloitti keväällä toimintansa. Tuntuu oudolta, että henkilökunnan lisätarve on yllättänyt.Valtava määrä lähikuntia teki sopimuksen yhteispäivystyksen kanssa lopettamalla iltavastaanotot ja  viikonloppupäivystykset omassa kunnassaan. Henkilökuntaa ei kuitenkaan näistä kunnista tietenkään siirtynyt. Ei siis ole ihme, jos henkilökuntaa on pitänyt palkata lisää, tosin vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Mikä on heidän kohtalonsa yt-neuvottelujen jälkeen? EPLL:n ennuste palkkojen ylityksissä on 0.9 milj. euroa (8.9%).

Sairaanhoitopiirillä on edessään edelleen yksi suuri investointi. U-sairaalan toiminnan korvaava uudisrakennus. Tätäkin investointia on venytetty jo toistakymmentä vuotta  vaikka nykyisen sairaalan kosteusvauriot ovat olleet tiedossa. Henkilöstö on oireillut vuosikausia vaikka asiaa on koetettu vähätellä. Korjaavia remontteja on tehty toinen toisensa perään, joillakin osastoilla jopa useamman kerran. Vuosien mittaan niihin on uponnut mittava määrä rahaa. En tiedä onko  yhteissummaa edes laskettu.  A-sairaalan kuntokartoitukseen ja korjauksiin arvioidaan kuluvan vuosien 2013-2016 aikana 13 milj euroa.  Tällä hetkellä U-sairaalan uudisrakentamisessa kannatusta lienee eniten saanut näennäisesti halvempi vaihtoehto, jossa korvaavat toiminnat sijoitetaan useampaan rakennukseen. Onko se mahdolliseti toteutuessaan myös käyttöönoton jälkeen  edullisin vaihtoehto? Tälläkin hetkellä Tyksissä eräitten yksikköjen toiminnan hajasijoitus ei mahdollista esim.henkilöstön tehokasta käyttöä, jolla voitaisiin säästää juuri henkilöstökuluja ja myös muita laite-ja tarvehankintoja.Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan v. 2018, siis sen jälkeen kun sairaanhoitopiirit nykyisen suunnitelman mukaan on lakkautettu. Mitä tämä tulee hallinnollisesti vaikuttamaan?

Jos me haluamme, että Tyks sairaanhoitopiirin keskuksena edelleen tarjoaa korkeatasoista erikoissairaanhoitoa, sen on pystyttävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Tutkimusmenetelmien ja laitteiden on vastattava nykyajan tietotaitoa. Se vaatii  myös riittävän ja ammattitaitoisen  henkilökunnan. Henkilöstön työpanoksesta puhuttaessa on huomoitava se, ettäTyksillä on merkittävä rooli  lääkäreitten koulutuksessa, samoin myös  AMK:n opiskelijoitten ( esim. sairaanhoitajat ja bioanalyytikot) käytännön harjoittelun ohjaamisesta joka vie voimavaroja varsinaisesta hoitotyöstä. Hoitohenkiökunnalla on siis myös opetusvelvollisuus. Mitä paremmin tämä ohjaus toimii, sitä valmiimpia lääkäreitä ja hoitajia me saamme työelämään.Tämä on eräs asia joka helposti unohdetaan kun julkisen sektorin suoritteita verrataan yksityisiin palveluihin. Yksityisillä lääkäriasemilla ei juurikaan opiskelijoita näy. Miksi? Siksi, että niitten tarkoituksena on tehdä potilaita hoitamalla bisnestä.

Yt-neuvottelut eivät lisää Tyksin mainetta hyvänä työnantajana, jos se sitä on ollut. Henkilökuntaa voi olla yhä vaikeampaa saada. Pelkona on, että lomautukset tulevat alentamaan työmotivaatiota koska henkilöstö  ei koe saavansa arvostusta siitä työstä mitä he tekevät. Heidät on syyllistetty tilanteeseen johon eivät itse ole voineet vaikuttaa. Kiire ja motivaation puute lisäävät hoitovirheitten mahdollisuutta ja potilaitten tylyä kohtelua. Valitettavasti henkilöstön  jaksaminen heijastuu aina potilaisiin. Tasapuolisesti lomautusten toteuttaminen voi olla  erittäin hankalaa toimintojen ollessa hyvin erilaisia. Uusia uhkasakkoja voi olla tulossa,mikäli lakisääteisiä velvotteita ei pystytä noudattamaan.Toivon todella henkilöstölle jaksamista tässä kiristyneessä tilanteessa. Toivottavasti henkilöstökulujen vähentämisen ja muiden säästötoimenpiteiden toteuttamisella ei vaaranneta Tyksin erikoissairaanhoidon tason säilymistä ja sen edelleen kehittämistä.

Ovatko nyt tulevat VSHP:n yt-neuvottelut seurausta siitä, että budjettien laadinta on tarkoituksellisesti nykyisen kaltaista tai niitä tekevät virkamiehet epäpäteviä? Kun näin on jo jatkunut vuosien ajan, onkin haluttu luoda tilanne, jossa on helppoa hyväksyä päätös sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta vuoteen 2017 loppuun mennessä ja  ja löytää yksi syy, vielä täysin levällään olevan, sote-uudistuksen toteuttamiseksi.

 

                                                                        Pirjo Lampi

                                                                       kaupunginvaltuutettu (ps)

                                                                      sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Ei kukaan joudu vanhainkotiin, hyvä jos pääsee!

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.54 - Pirjo Lampi

TS:n mielipideosastolla oli samana päivänä kaksi kirjoitusta, jotka koskivat vanhuspalvelulakia. Ritva Kapari kirjoittaa juuri niin kuin asiat todellisuudessa ovat.
Läänin sosiaali-ja terveysneuvos Pekka Paatero osoittaa kirjoituksellaan tietämättömyytensä tavallisen vanhuksen hoidosta. Vanhainkoteihin tai vastaaviin hoitopaikkoihin ei kukaan joudu, hyvä jos sinne pitkän jonotuksen jälkeen pääsee. On aivan selvää, että hoitohenkilökuntaa on monissa paikoissa liian vähän.Miksi sitä on niin vaikea myöntää.Ei hoitajien lisäyksellä olla viemässä ketään kotihoidosta pois.Miten vanhuksia voitaisiin lisätä laitoshoitoon kun paikkoja ei ole riittävästi vastaamaan tämän hetkistä tarvettakaan, puhumattakaan siitä, että vanhus itse niin halutessaan voisi siirtyä joustavasti vanhainkotiin.Näitäkin vanhuksia on lukuisia Paateron väitteistä huolimatta.Kysymys on nyt siitä, että ne vanhukset, jotka ovat laitoshoidossa saisivat siellä inhimillistä hoitoa.
Turkulaisista 75 vuotiaista 70% asuu ilman kunnallisia palveluja.Siis valtaenemmistö.Noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Turussa on tavoitteena luopua laitospainotteisesta hoidosta vähentämällä vanhainkoti ja laitospaikkoja. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan myös , että kotihoidon 4:s palveluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikka.
Yksityinen sektori tarjoaa runsaasti erilaisia asumismuotoja palvelutaloista kotiin saataviin palveluihin. Valitettavasti vain niihin ei pienituloisilla eläkeläisillä ole varaa.Mikäli kaikki ikäihmiset haluaisivat asua yksinään kotona kuten Paatero väittää,eivät yksityiset palvelutalot olisi kannattavaa bisnestä. Turun kaupungin on huolehdittava siitä, että laitospaikkoja on riittävästi edes silloin kun vanhus ei enää pärjää kotonaan eikä kotihoito ole kustannuksiltaankaan edullisempaa.
Ehdotus 70 vuotiaiden mahdollisuudesta vuosittaiseen kunto-ja terveystarkastukseen on kannatettava ajatus, tosin sekin olisi kunnille melkoinen kustannuserä.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas