Ympärivuorokautista palveluasumista ei voi korvata yhteisöllisellä asumisella

Lauantai 23.3.2024 - Pirjo Lampi

Varhan ikääntyneiden palveluiden vuoden 2024 talousarvioraamissa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu noin 12,4 miljoonan euron sopeuttamistavoite.

Toiminnallisina muutoksina esitetään palvelurakenteen keventämistä muun muassa yhteisöllisen asumisen lisäämisellä ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta eli vanhainkotihoidosta luopumista perustuen lakiin ja vähentämällä ympärivuorokautista palveluasumista.

Tavoitteeksi on asetettu 75 vuotta täyttäneissä ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyydeksi 5 prosenttia ja yhteisöllisessä asumisessa 3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on 6,8 prosenttia ja yhteisöllisen asumisen peittävyys 0,4 prosenttia.

Meille on esitetty yhteisöllisen asumisen lisäämisen yhdeksi syyksi sitä, että meillä on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaina ihmisiä, jotka eivät sitä tarvitsisi.

Tätä ihmettelen suuresti, koska kriteerit ovat varsin korkeat ja perustuvat ns. RAI-arviointiin. Onko siis arviointeja tehty väärin? Odotusajat palveluasumisen saamisessa ovat alle 90 päivää asian vireille tulosta.

Erona näissä palveluissa on muun muassa se, että yhteisöllisessä asumisessa asukas maksaa vuokran lisäksi erikseen joka ikisestä palvelusta, mitä hän tarvitsee. Lisäksi sitovaa henkilöstömitoitusta ei ole eikä öisin ole lainkaan henkilöstöä paikalla.

Ikäihmisten palvelujen heikentäminen alkoi, kun vanhuspalvelulain mukaisesti vanhainkotihoidon eli ns. laitoshoidon alasajo alkoi. Nyt siis tavoitteena on vähentää ympärivuorokautista hoitoa.

En ole nähnyt hintavertailuja hoidon tarpeessa olevan näkökulmasta yhteisölliseen asumiseen nähden. En saata millään uskoa, että kysyntä tulee vastaamaan tarjontaa yhteisöllisestä asumisesta puhuttaessa.

Edellinen hallitus sai sote-uudistuksen juntattua läpi luvaten kaikille yhdenvertaisia palveluja. Oppositiosta on helppo räksyttää nykyiselle hallitukselle. Hyvinvointialueilla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa sitä, mitä luvattiin. Tosiasia on se, että sopeuttamista joudutaan tekemään kovalla kouralla.

On tietysti selvää, että uusia keinoja ja tapoja toimia kustannusten nousun estämiseksi on keksittävä ja varmasti asioita voidaan tehdään nykyistä kustannustehokkaammin.

Ikäihmiset ovat olleet rakentamassa tätä hyvinvointivaltiota monin eri tavoin. Ei pidä unohtaa, että moni eläkeläinen on edelleen mukana työelämässä esimerkiksi juuri hoiva-alalla.

Entäpä omaishoitajat. Varhan alueella oli THL:n raportin mukaan 75 vuotta täyttäneitä omaishoidettavia viime vuonna 1984 henkilöä, koko määrän ollessa 4153. Omaishoitajille tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1300 omaishoitajaa. Enemmistö, peräti 82,2 prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista oli joko puoliso tai kumppani. Eläkkeellä heistä oli 87,2 prosenttia. Huomattavaa on myös se, että 80 vuotta täyttäneitä omaishoitajia oli jopa 26,4 prosenttia.

Miten valtava voimavara tämä onkaan. Jos heitä ei olisi pienellä omaishoidon tuella hoitamassa läheisiään, kustannukset olisivat Varhallekin huimaavan paljon nykyistä korkeammat.

Kuinka kauan nämä iäkkäät omaishoitajat jaksavat hoitaa läheisiään, ennen kuin he itse ovat hoivan tarpeessa?

Toivoisin todella, että ikäihmisistämme ei puhuttaisi niin usein negatiiviseen sävyyn vain kustannuksia tuottavana ryhmänä.

Jokaisella ikäihmisellä on oikeus inhimilliseen hoivaan sitä tarvitessaan. En voi hyväksyä sellaista visiota, että hyvinvointivaltiossa köyhä kituu kotona ja vain varakkaat saavat itselleen hoivapaikan.

PIRJO LAMPI

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja

(ps)

Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman riittävää hoitohenkilökuntaa

Lauantai 17.9.2022 - Pirjo Lampi

Nykyinen hallituksemme on ylpeänä toistuvasti kehunut onnistuneensa saamaan läpi lakeja, joihin muut aikaisemmat hallitukset eivät ole pystyneet. Yksi näistä on ollut ns. vanhuspalvelulain voimaantulo. Sen tarkoituksena oli vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua, kehittää välimuotoista asumista ja vanhainkotihoidosta siirryttiin tehostettuun palveluasumiseen.

Säädettiin myös hoitajamitoitus, jonka toteuttamisessa ei ole onnistuttu. Nyt hallitus on miettimässä, pitäisikö 0,7 mitoitusta siirtää ensi vuoden huhtikuusta eteenpäin. Se vaatii kuitenkin lakimuutoksen tekemistä.

Hallitukselle ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä ikäihmisten määrän kasvu. Loogista olisi kai ollut ymmärtää, että myös hoivan tarve silloin lisääntyy. Samalla hoitohenkilöstön tarve tulee kasvamaan.

Valitettavasti digitaalisten palvelujen lisäämisellä ei tätä ongelmaa ratkaista, mutta niistä on lisäapua.

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa käsittelimme taannoin 283 kotihoidon työntekijän kirjoittamaa adressia, jossa he esittivät huolensa siitä, etteivät he pysty toteuttamaan asiakkaille tehtyjä palvelusopimuksia. Turussa on ollut ajoittain pulaa myös terveyskeskuslääkäreistä. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa kärsitään hoitajapulasta koko maassa.

Hallitus sai aikaan myös sote-uudistuksen, joka on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Se toi mukanaan aluevaalit ja uuden jättimäisen hallintohimmelin. Monenlaista johtajaa korkeilla palkoilla on nyt luomassa tätä uutta hallintoa. On laadittu hallintosääntöä ja valittu eri tehtäviin luottamushenkilöitä.

Tämä vuosi meneekin hienojen strategioiden luomiseen, jotka ovat pohjana sille, miten me sitten tulemme toimimaan, kun palvelurakennetta ruvetaan valmistelemaan ensi vuonna.

Mitkä ovat meidän hyvinvointialueemme tärkeitä arvoja? Missä ja mitä palveluja tulemme tarjoamaan varsinaissuomalaisille? Rahoituksen riittävyys on suuri kysymysmerkki. Miten onnistuu palkkojen harmonisointi? Miten yhdenvertaistamme asiakasmaksut? Miten hyvin me pystymme säilyttämään nykyiset palvelumme?

Kylmä tosiasia lienee, etteivät kaikki palvelut tule säilymään entisenlaisina. Niitä joudutaan keskittämään. Toivottavasti se tehdään alueellisesti järkevällä tavalla ja niin, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, kuten ikäihmisten ja vammaisten palvelut ainakaan heikkene nykyisestä.

Kompastuskiveksi ja uhkakuvaksi on noussut valtava pula hoitohenkilöstöstä. Sen kehittyminen on ollut jo havaittavissa muutaman viime vuoden aikana, mutta reagointina siihen ovat olleet usein vain erilaiset kuntien sopeuttamisohjelmat, joilla on vähennetty vuodeosastopaikkojen määrää ja hoitoon pääsyn viivästymisestä on tullut ikään kuin hyväksytty tapa.

Ylikuormittuneita ja huonoon palkkaukseen tyytymättömiä hoitajia on lähtenyt ja lähtee ulkomaille tai vaihtaa kokonaan alaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen.

On ikävä todeta, että jos me emme saa palkattua riittävästi ammattitaitoista pysyvää hoitohenkilöstöä, koko uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on mahdotonta.

Kuka kantaa vastuun? Tuskin ainakaan nykyinen hallitus.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu

Kela-korvausten jättileikkausta ei pidä toteuttaa

Maanantai 28.3.2022 - Pirjo Lampi

Ennen aluevaaleja Kela-korvausten mahdollisista leikkauksista käytiin vilkastakin keskustelua julkisuudessa ja puolueet esittivät omia kantojaan asian tiimoilta puolesta ja vastaan. Keskustelu vaimeni sopivasti ennen vaaleja mutta nyt, kun vaalit on pidetty, hallitus on ilmoittanut aikovansa toteuttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten 64 miljoonan euron leikkauksen ensi vuoden alussa.

Tämä summa vastaa noin 40 prosenttia viime vuoden Kela-korvauksista. Leikkaukset astuisivat voimaan vuoden 2023 alussa. Siis juuri samaan aikaan, kun sote-palvelut virallisesti siirtyvät hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueitten organisaatioita ollaan tällä hetkellä luomassa kovaa vauhtia ja maassamme eri alueitten mallit ovat toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia. Miten tämä järjettömän suuri hallinnollinen muutos saadaan toimimaan käytännön tasolla, on vielä melkoisen epäselvää. Saattaa tulla kiire.

Vuonna 2020 kehysriihessä hallitus linjasi, että Kela-korvausten leikkaamisella rahoitetaan vuonna 2023 sitovan hoitajamitoituksen toteutumista 40 miljoonalla eurolla. Tästä ei ole paljon keskusteltu julkisuudessa.

Toiveunta ja turhia lupauksia. Meillä on huutava pula koko hoitohenkilöstöstä. Ilman sitä me emme saa hoitoa.

Sote-keskuksista on tarkoitus saada myös erikoislääkäripalveluita. Mitä erikoisaloja ne tulisivat olemaan, on vieläkin epäselvää.

Kaikista sote-keskuksista ei tulla saamaan samoja palveluja. Kukin hyvinvointialue päättää, mitä palveluja se alueellaan tuottaa itse tai mitä se hankkii ostopalveluna. Jo tällä hetkellä esimerkiksi silmälääkäri- ja gynekologipalveluita ei juurikaan terveyskeskuksista saa.

Lakisääteiset palvelut on tulevaisuudessakin turvattava, mutta muuten niiden saatavuudesta vastaa jokainen hyvinvointialue omalla tavallaan.

Tämä Kela-korvausten leikkaaminen tulee koskettamaan erityisesti pienituloisia. Rahalla on yksityisiä palveluja saanut ennen ja saa tulevaisuudessakin. Tämä leikkaus tulee lisäämään eriarvoisuutta. Otan esimerkiksi gynekologisten palvelujen saannin.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi. Käynti gynekologilla koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesta ns. papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista sekä tarvittaessa esimerkiksi munasarjojen ultraäänitutkimuksesta. Tällä kaikella on valtavan suuri merkitys esimerkiksi pahanlaatuisten kasvaimien varhaisessa toteamisessa.

Jos Kela-korvaukset nyt poistetaan, pelkona on se, että naiset eivät enää hakeudu vastaanotoille entiseen tapaan. Tämä voi pidemmän päälle aiheuttaa jopa syöpäkasvaimien ja niiden esiasteitten liian myöhäiseen havaitsemiseen. Tällöin myös hoidon kustannukset tulevat nousemaan.

Nyt olisi syytä ottaa aikalisä. Kela-korvausten leikkauksia ei pidä ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa, jolloin hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintansa. Jos julkista palvelutuotantoa ei voida toteuttaa toivotulla tavalla ja koko sote-uudistuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta, näitä leikkauksia ei voi tehdä.

Päätöstä pitäisi nyt lykätä tuonnemmaksi vaikkapa parin vuoden päähän, jolloin on näyttöä siitä, miten hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa järjestettyä. Mikäli näin ei toimita, meitä voi odottaa ennen näkemätön sosiaali- ja terveyspalveluitten katastrofi.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu

https://www.ts.fi/lukijoilta/5608897

Hirvensalon osayleiskaavalla ei saa tuhota Uittamon alueen arvokasta luontoa

Lauantai 14.8.2021 - Pirjo Lampi

Turun kaupunginhallitus otti kielteisen kannan KHO:n pyytämään selvitykseen koskien Meripuistoseura ry:n tekemää valituslupahakemusta Hirvensalon osayleiskaavasta (TS 10.8.). Tosin päätös ei ollut yksimielinen, kuten ei aikanaan kaavan hyväksyminenkään.

Uittamolaiset eivät hyväksy ns. Sorttamäen sillan rakentamista. On kummallista, että Katariinanlaakson Natura-aluetta ei kunnioiteta. Mikäli silta kaavaan suunnitellusti rakennetaan, se tietää koko Uittamo-Ispoisten ja Katariinanlaakson alueen täydellistä muuttumista.

Juuri tämän asuinalueen luonnon läheisyys ja hienot ulkoilumahdollisuudet ovat alueen vetovoimatekijöitä. Sillä on nyt korona-aikana ollut erityisen suuri merkitys. Luonnossa liikkumisesta on tullut monille uusi harrastus.

Sillan rakentaminen muuttaisi liikenteen täysin koko alueella.

Katariinanlaakson lisäksi alueella on Ispoisten jäkäläjyrkänne, jossa esiintyy louhukehräjäkälää 0,18 hehtaarin alueella. Kasvupaikka on ainoa maassamme. Jyrkänne on lisäksi maakuntakaavan suojelukohde.

Turun kaupunki on myös halunnut kaavoittaa Uittamolla olevan Kastaripuiston alueen täydennysrakentamista varten. Alue on selkeästi merkitty puistoksi.

Kaupunkistrategiassamme painotetaan vuodesta toiseen asukkaiden kuulemista ja vaikuttamismahdollisuutta. Kauniita sanoja vailla todellisuutta.

En tiedä enkä ymmärrä, mikä intohimo Turun kaupungilla on saada tämän alueen merkityksellinen ja monipuolinen luonto tuhottua? Kuka tai mitkä tahot sitä haluavat? Luulisi tilaa rakentamiseen löytyvän muualtakin.

Mitä tulee Hirvensalon uuden autosillan mahdolliseen rakentamiseen, voitaneen hyvästä syystä myös kysyä ja pohtia, onko sen suunnitteleminen edes nykyisessä kaupungin taloustilanteessa järkevää. Kaupungin poliittisilta päättäjiltä vaaditaan vastuullista talouspolitiikkaa. Velkaa ei voi ottaa velan päälle vuodesta toiseen.

PIRJO LAMPI

Meripuistoseura ry:n puheenjohtaja

kaupunginvaltuutettu (ps)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5395190/Hirvensalon+osayleiskaavalla+ei+saa+tuhota+Uittamon+alueen+arvokasta+luontoa

Kokoomukselta ei herunut kannatusta henkilöstön palkitsemiseen

Tiistai 9.2.2021 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 26.1. maksaa koko henkilöstölleen 500 euron kannustinrahan vuodelta 2020 hyvin hoidetusta työstä erittäin vaikeana aikana.

Esitys tuotiin kieltämättä hieman yllättäen hallituksen päätettäväksi.

Kokoomuksen edustajat eivät tätä ehdotusta hyväksyneet vaan esittivät asian pöydälle panoa. Heidän perusteluillaan olisi kuitenkin aikataulullisesti ajauduttu tilanteeseen, jolloin päätöstä asiasta ei enää olisi voitu tehdä.

Esityksestä jouduttiin siis äänestämään. Siinä kokoomus jätettiin yksin. Hallituksen päätökseksi tuli siis kannustinrahan maksaminen esityksen mukaisesti.

Kyseinen raha maksetaan siis koko henkilöstölle, ei vain hoitohenkilökunnalle.

Viime vuosi on ollut kaikille erityisen haastava. Lähtökohtaisesti kustannussäästötavoitteet olivat viime vuodelle kunnianhimoiset. Toimintaa tuli lisäksi sotkemaan varsin voimakkaasti koronapandemia.

Henkilöstö on joutunut joustamaan ja venymään toimissaan monin eri tavoin. Nyt jos koskaan oli kiitoksen paikka.

Huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista saavutetaan myös parhaimmat tulokset. Kilpailu osaavasta henkilökunnasta on koko maassa tällä hetkellä kova. Tällä päätöksellä on suuri imagollinen merkitys.

Me olemme kaikki hallituksessa luoneet ja hyväksyneet varsin kunnianhimoisen strategian tuleville vuosille. Siinä on tavoitteena ei enempää eikä vähempää kuin nostaa Tyks Pohjoismaiden parhaaksi yliopistosairaalaksi. Siihen tarvitaan sairaanhoitopiirin toiminnan onnistunutta kehittämistä koko maakunnassa. Sen toteutumiseen tarvitaan motivoitunutta henkilöstöä, joka tuntee, että heidän työtään arvostetaan.

VSSHP sai vielä vuoden 2020 keväällä vaikealta näyttäneen taloustilanteen käännettyä siten, että syksyllä kymmenien miljoonien eurojen lisäalijäämä saatiin kurottua umpeen. Tämän kannustinrahan maksaminen ei siis talouden kannalta ollut mikään ongelma.

Olisin itse toivonut, että koko hallitus olisi voinut hyväksyä tämän ehdotuksen yksimielisesti puolueesta riippumatta. Nyt kokoomus halusi lähteä tekemään jotain omaa politiikkaansa, johon ei siis ilmeisestikään kuulunut henkilöstön työn arvostaminen ja kannustaminen hyvin pienellä kannustinrahalla.

Sillä ei kukaan rikastu. Sen symbolinen merkitys lienee rahaa suurempi.

Toivon ja uskon itse siihen, että sairaanhoitopiirin henkilöstön kaikki ammattiryhmät jaksavat puurtaa ja puhaltaa yhteiseen hiileen entistä paremmin tänäkin vuonna. Tämän vuoden haasteet ovat vasta edessä.

VSSHP:n hallituksen jäsen

PIRJO LAMPI

Uittamon kaavassa kastaripuistoa ei pidä tuhota

Torstai 29.10.2020 - Pirjo Lampi

Kaupunginjohtaja Minna Arven (kok) itsepäinen puuttuminen otto-oikeuttaan käyttämällä Uittamon alueen täydennysrakentamiseen on käsittämätöntä. Kokoomuksen ja SDP:n poliittinen sulle–mulle-verkosto on jälleen kerran lyönyt kättä päälle omissa kabineteissaan. Alueelle halutaan ilmeisesti rakentaa myös TVT:n vuokra-asuntoja. Jokainen tietää minkä puolueen lonkeroista silloin on kysymys.

Kaupunkistrategioissamme on vuodesta toiseen korostettu, että asukkaiden osallisuus nähdään tärkeänä osana kaupungin perustoimintaa, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Samoin on todettu liikunnallisen, aktiivisen elämän tuottaman lisäarvon olevan kaupungin talouden ja toiminnan kannalta merkittävä. Kastaripuistolla on uittamolaisille ja lähialueen asukkaille suuri merkitys virkistysalueena. Se on korvaamatonta luontoaluetta.  Miten sen tuhoaminen palvelee nykyisiä ilmastopoliittisia tavoitteita? Koko alue muuttuu oleellisesti ja metsä- ja luontoalueet tulevat selkeästi muuttumaan ja vähenemään. Uittamolaiset eivät tätä halua. Se on päättäjien tiedossa. On aika erikoista kaupungin taholta, että samalla kun halutaan alueelle lisää asukkaita, ollaan toteuttamassa myös selkeää alueen joukkoliikenteen heikentämistä. Nykyisten bussilinjojen 13 ja 9 reittimuutokset tulevat toteutuessaan aiheuttamaan sen, ettei nykyisellä tavalla enää pääse Vähä-Heikkilän eikä Puropellon kouluun eikä edes alueen terveyskeskukseen. Alueen henkilöautoliikenne tulee selkeästi kasvamaan. Liikenne Ispoisten puistotiellä tulee lisääntymään, sen ollessa jo nyt varsin ruuhkainen etenkin työssäkäyntiaikoina.  Kokonaiskuvassa pitäisi ajatella myös alueen lähikoulun ja päiväkotien riittävyyttä asukasmäärän muuttuessa.

Ympäristölautakunnan ehdotuksen, jossa kaavasta poistettaisiin kolme taloa niin, että Kastaripuisto säilyisi kokonaisuudessaan, suurin osa alueen nykyisistä asukkaista olisi valmis hyväksymään. Kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan kaavan keventäminen heikentäisi merkittävästi alueen kaipaamaa täydennysrakentamista ja myyntituloja.  Arven esitykseen kuuluu, että kaavan tuottamasta arvonnoususta osoitetaan 10% Uittamon alueen virkistysinfran kohentamiseen. Mitenkähän se tulisi toteutumaan käytännössä?

Uittamon asukkaat eivät ole olleet, eivätkä ole vaatimassa virkistysinfran kohentamista. Alueen valttina on juuri monipuolinen lähellä oleva luonto. Päiväkodin ja lähikoulun lapset retkeilevät paljon myös metsässä.  Kävelylenkillä voi nähdä vaikkapa ketun ja peuranvasan.  On tilaa ulkoiluttaa koiria. On suunnistusreittejä ja kuntopolkuja ja toisella laidalla Uittamoa on myös meri. Rauhoitettu eläinlajimme sammakko kurnuttaa ja kutee keväisin kallioiden välisessä pienessä kosteikossa. Uittamon tyytyväisistä asukkaista monet sanovat muuttavansa jonnekin muualle, mikäli kaava toteutuu kaupunginjohtajan vaatimusten mukaisesti. Sekö on kaupungin päättäjien tahtotila johtajansa mukaisesti. Lopullisen ratkaisun asiasta tekee kaupunginvaltuusto. Toivottavasti sillä on rohkeutta pysyä ympäristölautakunnan päätöksen takana.

Pirjo Lampi 

Varavaltuutettu (ps)

Meripuistoseura ry:n puheenjohtaja

Onko palvelutason heikkeneminen soteuudistuksen todellinen hinta

Sunnuntai 13.9.2020 - Pirjo Lampi

Sote-uudistusluonnos on nyt lausuntokierroksella ja kunnat sekä monet muut tahot ottavat siihen kantaa. Koronavirus on sekoittanut kuntien taloutta jo ennestäänkin huonossa tilanteessa. Valtio talous on kuralla ja velkaantuminen lisääntyy. Onko nyt juuri oikea hetki tehdä tämä historiallisen suuri sotepalveluiden uudistus? Pelkästään valmisteluun uppoaa miljoonia toisensa perään. Soten vapaaehtoiseen uudistamiseen on myönnetty valtionavustuksia. Varsinais-Suomi on saanut rahoitusta tulevaisuuden sotekeskus-hankkeelle noin 5.5 milj. euroa vuosille 2020-2022 sekä soten rakennemuutosta edistävään kehittämiseen noin 9,7 milj. euroa ajalle 2020-2021.  Kun koko maa huomioidaan nuo summat ovat sotekeskushankkeelle 70 milj. euroa ja rakennemuutoshankkeeseen 120 milj. euroa. Mitä tällä saadaan? Rahoitus on osoitettu sisällölliseen kehittämiseen. Kyseisillä valtionavustuksilla ei siis rahoiteta tulevan sotemaakunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista valmistelua. Ei pidä unohtaa, että nyt ollaan tekemässä myös suurta maakuntahallinnon uudistusta. Rahaa kierrätetään aluksi valtion kautta maakuntiin. Ministeri Kiurun mukaan lakiluonnoksesta on myös poistettu aikaisempi 3 miljardin euron kustannusnousujen säästötavoite.

Tasavallan presidentti vahvisti 1.7. 2020 vanhuspalvelulain muutoksen, jossa henkilöstömitoitukseksi säädettiin 0.7 työntekijää asiakasta kohden. Laki astuu voimaan asteittain. Siirtymäaika päättyy 1.4. 2023. Miten tämä nivoutuu tulevaan soteuudistukseen? Ainakin kuntien kustannukset nousevat.  Turulle sen on laskettu olevan noin 10 milj. euroa ja 80 uutta vakanssia. Ikäihmisemme ansaitsevat todellakin inhimillisen hoidon. Pääministeri Marinin ehdotus 6 tunnin työpäivästä tuntuu lupaukselta vailla realismia. Henkilöstömitoituksen astuttua voimaan, lyhennetty työaika on ainakin hoiva-alalla mahdotonta toteuttaa. Mistään ei saada riittävästi henkilökuntaa sen mahdollistamiseksi.

Uudistuksen tavoitteena on ollut terveyden ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiluonnosta lukiessa tuntuu vahvasti siltä, että nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan.  Massiivinen hallinnollinen uudistus ei sitä takaa. Lähipalvelut kaikkoavat pienistä kunnista ja palveluja keskitetään. Tämä rakennemuutos on tälläkin hetkellä käynnissä. Liikenteellisiä ratkaisuja palvelujen saamiseksi oman kotikunnan ulkopuolelta ei ole millään tavalla kehitetty maakunnan sisällä, päinvastoin. Valtion ohjaus on uudistuksessa merkittävää. Ollaanko uudistuksessa kaiken kaikkiaan hamuamassa jotain liian suurta, sellaista, jota mikään taho ei täysin hallitse. Yrityksistä huolimatta näin suuri sotepalveluiden integraatio ei ole missään muussakaan maassa onnistunut.

Pitkät jonotusajat terveyskeskuslääkärille lienevät kansalaisten mielestä se suurin ongelma. Tämä ongelma voitaisiin varmaan ratkaista yksinkertaisemmillakin tavoilla. Hallinnollisen byrokratian lisäämiseen ei pitäisi käyttää veronmaksajien rahoja. Rakennemuutoksilla, pienin askelin eteenpäin ja kuntia tukemalla, selvittäisiin varmasti perusterveydenhuollon ongelmista helpommalla. Pahimmassa tapauksessa uudistuksen jälkeen kunnat eivät pysty niille jäävillä verotuloilla hoitamaan enää omia tehtäviään. Johtaako se verojen korotuksiin? Maakuntien rahoituksen mahdollinen riittämättömyys johtaa väistämättä palvelutasojen heikkenemiseen tai laadusta tinkimiseen.  Sitä ei kai kukaan toivo. Ollaanko nyt kovalla kiireellä kurkottamassa kuuseen mutta kapsahdetaankin katajaan?

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

https://www.ts.fi/lukijoilta/5064733/Onko+palvelutason+heikkeneminen+soteuudistuksen+todellinen+hinta

Miksi sopeuttamistoimet eivät koske laittomasti maassa olevia?

Lauantai 30.11.2019 - Pirjo Lampi

Näin päätettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja myös valtuuston talousarviokokouksessa. Perussuomalaiset esittivät sekä lautakunnassa, että valtuustossa, paperittomien hätämajoituksesta luopumista. Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle siitä jopa lentolippujen lisäksi maksetaan korvaus. Vapaaehtoisen paluun tuet voivat olla joko käteistä rahaa tai hyödyketukea. Paluumaasta riippuen hyödyketuen määrä vaihtelee 2500-5000 euron välillä. Käteisavustus on maksimissaan 2000 euroa.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää mm. turvapaikkahakemuksen uusimista, vaatien selkeän syyn miten perustelut turvapaikan saamiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet. Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen karkotuspäätöksestä huolimatta.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet. Yhtenä keinona on asiakasmaksujen lisääminen 0.7 milj. eurolla ja lautakunnan tehtäväksi tulee tarkistaa asiakasmaksuja siten, että tavoite saavutetaan. Osa säästöistä pyritään saamaan pitkällä aikavälillä erilaisilla rakennemuutoksilla.

Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa ensi vuonna. Tämä hinta tuntuu korkealta varsinkin, kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille asunnottomille turkulaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Vaikeassa taloustilanteessa joudutaan tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä on aika outoa, etteivät sopeuttamistoimet koskeneet millään tavalla henkilöitä, joilla ei ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu 30.11.2019: Suoraan Sanoen

Paperittomien hätämajoitusta ei pidä jatkaa tässä taloustilanteessa

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 23.10. käsiteltiin paperittomien hätämajoituksen jatkamista yhteistyössä SPR:n kanssa ajalla 1.1.–31.12.2020. Asia pantiin pöydälle pitkän keskustelun ja pohdinnan jälkeen.

Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle maksetaan siitä jopa korvaus. Laittomasti maassa olevat henkilöt ovat hakeutuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää muun muassa turvapaikkahakemuksen uusimista vaatien siihen selkeän syyn, miten perustelut turvapaikan uusimiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet.

Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen henkilöille, joilla ei enää ole oikeutta jäädä maahamme. Karkotuspäätöksiä pitää pystyä myös toteuttamaan nykyistä tehokkaammin.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tätä hätämajoitusta. Kiinnitin kokouksessa ilolla huomiota siihen, että nyt myös muut puolueet olivat havahtuneet ensimmäistä kertaa siihen, että tästäkin asiasta pitää voida käydä asiallista keskustelua nykyisessä kaupungin taloustilanteessa. Haluttiin asiaan lisää selvityksiä. Tällä kertaa asia ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet tuleville vuosille. Yhtenä keinona talousarvioehdotuksessa tulee olemaan asiakasmaksujen nostot, jotka tulisivat koskemaan terveyskeskusmaksuja sekä vanhus- ja vammaispalveluja.

Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi terveyskeskusmaksujen vapautusperusteiden poistamisella on arvioitu saatavan säästöjä 300 000 euroa. Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa tulevana vuonna. Tätä summaa pidettiin korkeana, varsinkin kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille kansalaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Nyt joudumme tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä ei paperittomien hätämajoitusta pidä jatkaa tässä taloustilanteessa. Olisi aika outoa, jos sopeuttamistoimet eivät koskisi millään tavalla henkilöitä, joilla ei edes ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi (ps.)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen, varavaltuutettu, Turun perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja

Turkulainen 1 - 2.10.2019:

https://www.turkulainen.fi/blogi/814746-mielipide-paperittomien-hatamajoitusta-ei-pida-jatkaa-tassa-taloustilanteessa

Kastaripuistoa ei pidä tuhota

Keskiviikko 18.4.2018 - Pirjo Lampi

Suurin osa Uittamon asukkaista ei halua, että tuota aluetta ruvetaan pilkkomaan. Uimahallin tilalle asukkaat ovat valmiita hyväksymään uutta rakentamista, koska vuosikausia käyttökelvottomassa kunnossa olevaa uimahallirakennusta on turha säilyttää. Ehkäpä se olisi aikanaan pitänyt kunnostaa.

Ihmettelen Olli Mannin kommenttia asukasmäärän pienenemisestä, koska uittamolaisena tiedän, ettei siellä juuri tyhjillään asuntoja ole. Ne, jotka tulevat myyntiin menevät kaupaksi varsin nopeasti.

Uittamolla on lähikauppa ja posti. Lähikoulu ja päiväkoti esiopetuksineen. Ne eivät ole tyhjillään. Asukasmäärän lisääminen tietää ongelmia näiden palveluiden suhteen. Lähikoulun säilyminen alueella koettiin viime valtuustokaudella välttämättömäksi.

Alue on säilynyt rauhallisena ja turvallisena. Siellä on säilynyt yhteisöllisyys. Siellä autetaan toinen toisiaan.

Ikäihmisiä alueella on kuten muuallakin ja monet heistä asuvat nyt yksin tai kaksin suhteellisen isoissakin asunnoissa. Se on saattanut vaikuttaa asukasmäärän muutokseen.

Uittamolla on usean sukupolven ihmisiä. Isovanhemmat, lapset ja lastenlapset viihtyvät samalla alueella. Myös monet kotoaan lähteneet nuoret palaavat alueelle takaisin perustettuaan perheen.

Kastaripuistolla on alueella asuville suuri merkitys virkistysalueena. Se on korvaamatonta luontoaluetta.

Mikäli tuolle alueelle rakennettaisiin seitsemän kerrostaloa, se tuhoaa koko alueen nykyisen kokonaisuuden.

Liikenne Ispoisten puistotiellä tulee ongelmaksi sen ollessa jo nyt varsin ruuhkainen työssäkäyntiaikoina.

Luonnon läheisyys ja lähiön pienuus ovat olleet juuri Uittamon valtteja. Siellä voi kävelylenkillä nähdä ketun tai peuranvasan. Siellä on tilaa ulkoiluttaa koiria. On suunnistusreittejä ja kuntopolkuja ja toisella laidalla Uittamoa myös meri.

Siitä, minkälaisia asuntoja tulisi ja kuka niitä rakennuttaisi, on ilmeisesti epäselvyyttä tai ainakaan asiaa ei haluta paljastaa.

Miksi juuri Kastaripuisto pitäisi osittain hävittää rakentamisen tieltä? Mikäli alueelle rakennettaisiin myös vuokra-asuntoja, se tulisi oleellisesti muuttamaan lähiön imagoa.

Turun kaupunkistrategiassa todetaan, että asukkaiden osallisuus nähdään tärkeänä osana kaupungin perustoimintaa, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa.

Samoin todetaan, että liikunnallisen, aktiivisen elämän tuottama lisäarvo on kaupungin talouden ja toiminnan kannalta merkittävä.

Toivottavasti päätökset tehdään kaupunkistrategian mukaisesti ja Uittamo saa säilyä pienenä ja viihtyisänä lähiönä asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Pirjo Lampi

Varavaltuutettu (ps)

Muistisairaita ei pidä unohtaa

Lauantai 2.12.2017 - Pirjo Lampi

Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia ja siitä seurauksena erilaisista muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy. Muistisairaudet etenevät usein hitaasti vuosien ajan ja edetessään tuovat monenlaisia haasteita elämiseen. Monet onnistuvat salaamaan alkuvaiheessa muistin heikkenemisen esim. lähiomaisiltaan varsin taitavasti. He ahdistuvat omista oireistaan eivätkä halua muitten niitä huomaavan. Etenevistä muistisairauksista kaksi yleisintä ovat Alzheimerintauti ja verisuoniperäinen muistisairaus. Suomessa on lähes 400 000 muistisairasta ja heitä tulee vuosittain lisää noin 14 500. Työikäisiä muistisairaita on noin 7000. Iän myötä sairastuneitten määrä lisääntyy ja 35% on yli 85-vuotiaita. Meillä Turussa vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä on tämän vuoden toukuussa ollut 4248. Olen monen vanhenevan ihmisen kuullut sanovan, voi kunhan vaan en menettäisi muistiani. Pelätään tilannetta, jossa ei kykene enää itse hoitamaan asioitaan. Joutuu toisten armoille.

Muistisairaan ihmisen tulee kuitenkin voida elää, osallistua ja toteuttaa itseään omilla edellytyksillään tai tuettuna ja apua saavana, sairaudesta johtuvista rajotteista riippumatta. Pitää muistaa, että itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus,myös muistisairaalle. Hänellä on oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja arkensa asioihin. Se ei tarkoita sitä, että vaikeasti muistisairaan tahtoa tulisi aina noudattaa koska hänellä on lisäksi oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Omaishoitajilla on valtava merkitys muistisairaitten hoidosta. Omaishoidon tuki on kovin vaatimaton korvaus monille lähes ympärivuorokautiseksi muodostuneesta hoivasta verrattuna tehostettuun palveluasumiseen. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Heillä on oikeus vapaapäiviin ja terveystarkastuksiin. Monille omaishoitajille on kuitenkin vaikeaa jättää läheistään sijaishoitoon. Omaishoitajan ansiosta moni muistisairas pystyy olemaan pidemmän ajan kotihoidossa ennen mahdollista siirtymistä esim. tehostetun palveluasumisen piiriin. Muistisairaan hoitopaikkana ei koskaan pidä tarpeettomasti olla psykiatrisen sairaalan osasto vain sillä perusteella ettei muuta hoitopaikkaa löydy, kuten valitettavasti Turussa taannoin todettiin tapahtuneen.

Kansallinen muistiohjelma valmistui v. 2012. Osana ohjelmaa Muistiliitto on julkaissut hyvän hoidon kriteerit joiden toteutumista seurataan. Kriteeristön keskeinen tavoite on, että muistisairas ihminen on aidosti osallinen omassa hoidossaan. THL:n tutkimuksen mukaan kotihoidossa muistisairas pääsee paremmin osallistumaan hoitonsa suunnitteluun. Sekä koti että ympärivuorokautisessa hoidossa osallistumismahdollisuudet heikkenevät muistioireiden ollessa vaikeita. Muistisairaalla tulisi olla oikeus tehdä asioista, joista hän pitää. Muistisairautta sairastavan ihmisen hyvinvoinnin lähtökohtana pitää olla oikeus elää omannäköistä elämää. Hyvinvointiyhteiskunnan pitää huolehtia ennenkaikkea niistä, jotka eivät ehkä itse kykene pitämään ääntä omista tarpeistaan eikä heillä ole läheisiä vaatimassa heille kuuluvien oikeuksien toteutumista. Toivottavasti mahdollisessa sote-uudistuksessa emme unohda muistisairaita ja heidän tarpeitaan.

Pirjo Lampi (PS)

varavaltuutettu

Sotepeliä kulisseissa

Keskiviikko 25.10.2017 - Pirjo Lampi

On todella ikävää mikäli TS:n arviointi siitä, että ministeri Saarikon tehtäväksi oli annettu sinetöidä Minna Arve Turun uudeksi kaupunginjohtajaksi , on totta. Maakuntauudistus on keskustan suuri unelma ja taas valinnanvapaus sotessa on kokoomuksen kynnyskysymys tässä yhteiskunnallisesti tähän asti suurimman uudistuksen toteutumisessa. Perustuslailliset ongelmat ja kitka valinnanvapauden laajuudesta, varsinkin erikoissairaanhoidon palveluissa, on ollut pitkään selvillä näiden kahden puolueen välillä.

Turku kuten muutkin suurkaupungit ovat esittäneet kritiikkiä maakuntauudistuksessa niitten asemasta tässä uudistuksessa ja sotessa keskusta ei ole ollut ilmeisestikään valmis niin laajaan valinnanvapauteen kuin mitä kokoomus haluaa.

Kuten kaikki politiikassa mukana olevat tietävät politiikka on valitettavasti myös kaupantekoa. Kaikella on hintansa.  Sulle mulle järjestelmä toimii.

Etukäteislaskelmia kaupunginjohtajan valinnasta tehtiin varmaan jokaisessa puolueessa. Tiedettiin kisan olevan tiukka. Etukäteen oli saatu tieto siitä , että Lohela ja Saarikko eivät osallistu kokoukseen. Spekuloitiin sillä miten varavaltuutetut tulevat äänestämään. No, Saarikko olikin kokouksessa eikä omien sanojensa mukaan ollut ilmoittanutkaan olevansa poissa. Oliko tämä viime hetken päätös siitä, että tiukka valinta voitaisin saada Minna Arven hyväksi  ehkäpä yhden äänen enemmistöllä.

Mielenkiinnolla voimme jäädä seuraamaan valinnanvapauslain saamista lausuntokierrokselle riittävän ajoissa, jotta koko suuri kokonaisuus maakunta-ja soteuudistus voi toteutua tämän hallituksen aikana.  Politiikka menettää yhä enemmän uskottavuuttaan, jos valtakunnan politiikassa vaikeiksi koettuihin päätöksiin ryhdytään vaikuttamaan kuntatason valinnoilla.Uusin uutinen kertoi tänään 18.10, kaksi päivää kaupunginjohtajan valinnan jälkeen, että valinnanpaudesta on päästy sopuun.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu (ps)

Vanhustemme kustannuksella ei pidä säästää

Keskiviikko 21.10.2015 - Pirjo Lampi

Olen erittäin hämmästynyt ja samalla järkyttynyt hallituksemme suunnitelmista alentaa ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0.3:een. Ministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan taustalla ovat säästötarpeet ja kuntien toive. Säästötavoite on 70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä. Historiallista ikälakia laadittaessa puhuttiin 0.7:n hoitajamitoituksesta, joka kuitenkin muutettiin 0.5:ksi ja sekin jäi vain suositukseksi. Nyt ollaan siis edelleen pienentämässä hoitohenkilökunnan määrää. Missä on hallituksemme arvostus vanhuksiamme kohtaan? Onko tarkoituksena jättää vanhuksemme todellakin heitteille? Liikaa henkilökuntaa tuskin on tälläkään hetkellä. Kuka enää haluaa kouluttautua hoitoalalle ja työskennellä tavalla jossa ei enää toteudu inhimillinen hoito.

Vanhuksiamme hoidetaan yhä kauemmin kotona.. Monta kertaa olosuhteet kotihoidossakin ovat jo kaikkea muuta kuin ihmisarvoiset. Liian huonokuntoiset vanhuksemme joutuvat siksi usein kotihoidosta sairaalahoitoon ja takaisin kotiin. Tämä rumba tulee kunnille kalliiksi. Pääsyä ympärivuorokautiseen hoitoon joutuu jonottamaan. Ikälain mukaan vanhuksiamme tulee hoitaa ennen kaikkea kodinomaisessa ympäristössä eikä laitoksissa. Tämä on johtanut vanhainkotien lakkauttamisiin ja tilalle on keksitty kaikenpelastava tehostettu palveluasuminen. Tosiasiassa hoidollisesti mikään ei ole muuttunut vaan vain maksutapa. Vanhus maksaa kaikesta erikseen. Siis vuokran, johon usein jyvitetään myös neliöt yleisistä tiloista, hoivan, ruoan ja lääkkeensä toisin kuin ns. laitoshoidossa eli siis esim. vanhainkodissa. Kriteerit tehostettuun palveluasumiseen ovat käytännössä samat kuin laitoshoitoonkin. Jos nyt hoitajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän, vanhuksiemme vaippoja vaihdetaan yhä harvemmin, viriketoimintaan ja mahdolliseen ulkoiluun jää yhä vähemmän aikaa. Vanhuksemme saattavat jäädä aliravituiksi ja kuivua nestehukan takia kun aikaa syöttämiseen jää yhä vähemmän. Siitä on jo tälläkin hetkellä esimerkkejä.  Omaisilla on jo nykyäänkin erittäin suuri merkitys läheistensä syöttämisestä. Kaikilla ei lähiomaisia kuitenkaan ole.

Hoitajamitoituksen alentamista ei kuntien tietenkään tarvitse tehdä. Kunnat kamppailevat kuitenkin tällä hetkellä taloudellisten paineiden alaisena ja säästöjä tehdään sieltä mistä voidaan. Siksi toivon että hallitus miettisi tämä ehdotuksensa seurausta käytännössä. On aivan selvää, että minimimitoituksesta tulee helposti maksimi. Hoidon laatu tulee silloin heikkenemään. Ovatko vanhuksemme hallituksemme mielestä vain rasite hyvinvointiyhteiskuntamme rapistuessa? Toivon että hallitus kuuntelee nyt tässä asiassa omaisten, hoitajien ja vanhustenhoidon asiantuntijoiden mielipiteitä. Ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa olevan vanhuksen kunto saattaa olla jo niin huono, ettei hän itse pysty pitämään puoliaan. Se on meidän kaikkien päättäjien tehtävä vai olemmeko valmiit jättämään vanhuksemme tasa-arvoisen ja inhimillisen kohtelun ulkopuolelle. Emme kai voi hyväksyä tapaa jolla hoitajia vähentämällä ja hoitotasoa heikentämällä saamme myös ns. luonnollisen poistuman lisääntymisen kautta vanhustemme määrän laskemaan. Tämä tie ei voi eikä saa olla oikea tapa kerätä valtion ja kuntien kirstuun tavoitellut säästöt.

Pirjo Lampi (ps)

kaupunginvaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu Turun Sanomissa 21.10.2915

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/823192/Vanhusten+kustannuksella+ei+saa+saastaa

Jäävätkö vanhuksemme heitteille?

Tiistai 22.10.2013 klo 20.40 - Pirjo Lampi

Yhteispäivystyksen maksuihin löytyisi muitakin vaihtoehtoja

Torstai 6.6.2013 klo 22.39 - Pirjo Lampi

Kirjoituksessaan Rahastuksen makua (TS 3.6.) nimim. Maskulainen ihmettelee yhteispäivystyksen maksua.Tätä samaa ihmettelin Turun sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.5. Tuon saman esh:n poliklinikka maksun maksavat siis myös turkulaiset kuten maskulaisetkin.Tätä asiaa ei ole todellakaan kovin hyvin informoitu nykyisille yhteispäivystyksen käyttäjille.
Tiedustelin asiaa palvelutuotantojohtaja Petri Virtaselta, joka kertoi asian olevan mahdollista perustuen lakiin ja asetukseen sosiaali-ja terveydenhoidon asiakasmaksuista. Mikäli yhteispäivystys järjestetään erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla maksuna voidaan periä 27,50 eur käynniltä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on itsenäinen toimija maksuja määrättäessä. Koska Turku ja muut kunnat ovat siirtäneet päivystystoimintansa VSSHP:n alaiselle ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle,maksut määrätään jatkossa siellä. Laissa siis määritellään enimmäismaksun suuruus joka saadaan ja voidaan periä mutta muunkinlainen ratkaisu olisi mahdollista. Erilaisia käytäntöjä on olemassa esim. Helsingissä.
Maksun yhtenä perusteena lienee se, että yhteispäivystyksessä saa myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon saman katon alta.Sitä eivät kaikki suinkaan tarvitse mutta kuitenkin maksavat saman esh:n pklmaksun riippumatta siitä ovatko he saaneet perusterveydenhoidon vai erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Liikelaitoksen kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa se on velvoitettu toimittamaan kunnille käyttöraporttitietoa toiminnan suunnittelua ja tilastointia varten esim. perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden käyntimääristä kuukausittain. Ei siis olisi mitenkään mahdotonta periä maksua perusterveydenhoidon mukaan niiltä jotka eivät erikoissairaanhoitoa ole tarvinneet.
On hämmästyttävää, että valta maksuista on annettu liikelaitokselle, jossa päätöksen teossa ei ole kunnallista edustusta. Tätä suuntausta en näe hyvänä.

Julkaistu Turun Sanomissa (5.6 2013) 

Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu ( ps )
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Onko meillä enää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.56 - Pirjo Lampi

Mielestäni hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kiinteästi tasa-arvo ja ja sananvapaus. Jokainen kansalainen on omana itsenään yhtä arvokas yhteiskunnalle.Kaikilla tulee olla sananvapauden edellyttämä oikeus omaan mielipiteeseensä. Jokaisen suomalaisen pitäisi olla tasa-arvoinen lain edessä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta myös heikompiosaisista.
Onko Suomessa näin? Mielestäni ei. Hyvinvointimme on pikku hiljaa murenemassa.
Valta ja raha tekevät ihmisistä eriarvoisia.

Politiikassa valtapuolueiden edustajat ovat nostaneet itsensä muiden yläpuolelle. Vain he esim.kantavat vastuuta ja ovat suvaitsevaisia. Ollessasi eri mieltä, sinua ei vaivauduta usein edes kuuntelemaan.Näinkö toteutuu tasa-arvo? Yhtä ainoaa totuutta ei voi olla politiikassa sen enempää kuin muutenkaan elämässä. Aina on vaihtoehtoja ja ihmiset tekevät valintoja.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi hyvin. Viime vuosien aikana ovat huolestuttavasti lisääntyneet surulliset perhetragediat ja käsittämättömät surmateot. Osa nuorista ja samoin ikäihmisistä on syrjäytyneitä.Elämme kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa heikot eivät menesty. Ihanteet ja idolit ovat muuttuneet. On valitettavaa, että erään tutkimuksen mukaan nuorten toiveammatiksi on tullut julkkis.Elämästä on tullut kuin realityohjelma.Miten selviydyt kilpailusta, kenet tiputetaan pois. Nuoret joutuvat raivaamaan tiensä kovassa maailmassa.

Suuri määrä kansalaisiamme on eläköitymässä. Heidän aikanaan on selvitty monista lama-ajoista ja kriiseistä omin voimin.Miten se voi olla mahdollista ilman EU:ta?

Hyvä terveyskeskusjärjestelmä luotiin 70-luvulla. Vanhainkodeissa asui vielä toimintakykysiä ihmisiä eikä pääosin vuodepotilaita ja dementoituneita kuten nyt. Ikäihmisistä on tullut yhteiskunnalle vain rasite. Näin ei pitäisi olla.Heidänkin tekemää työtä yhteiskuntamme hyväksi pitäisi arvostaa.Pitää muistaa, että myös eläkeläinen maksaa veroja. Jokainen vanhenee aikanaan ja ansaitsee ihmisarvoisen elämän loppuun asti.

Viime aikoina on tuntunut myös siltä, että sananvapautta yritetään rajoittaa tai siihen on valtaeliitillä erivapaus kuin tavallisella kansalaisella.Kriittinen asioiden arviointi ja esille tuominen ei olekaan sallittua. Olet joko suvaitsematon tai rasistinen.Toivoisin ,että me kaikki suomalaiset saisimme olla myös suomalaisia niin halutessamme. Elämän arvoja ja asenteita pitää muuttaa niin ,että meillä kaikilla olisi hyvä elää, että yrittäisimme pitää toinen toisistamme huolta.Silloin voisimme sanoa elävämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Pirjo Lampi (ps)                                                                                                                              

Kuntavaaliehdokas

Lukijan kirjoituksena Turkulaisessa 19.9.

Ei kukaan joudu vanhainkotiin, hyvä jos pääsee!

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.54 - Pirjo Lampi

TS:n mielipideosastolla oli samana päivänä kaksi kirjoitusta, jotka koskivat vanhuspalvelulakia. Ritva Kapari kirjoittaa juuri niin kuin asiat todellisuudessa ovat.
Läänin sosiaali-ja terveysneuvos Pekka Paatero osoittaa kirjoituksellaan tietämättömyytensä tavallisen vanhuksen hoidosta. Vanhainkoteihin tai vastaaviin hoitopaikkoihin ei kukaan joudu, hyvä jos sinne pitkän jonotuksen jälkeen pääsee. On aivan selvää, että hoitohenkilökuntaa on monissa paikoissa liian vähän.Miksi sitä on niin vaikea myöntää.Ei hoitajien lisäyksellä olla viemässä ketään kotihoidosta pois.Miten vanhuksia voitaisiin lisätä laitoshoitoon kun paikkoja ei ole riittävästi vastaamaan tämän hetkistä tarvettakaan, puhumattakaan siitä, että vanhus itse niin halutessaan voisi siirtyä joustavasti vanhainkotiin.Näitäkin vanhuksia on lukuisia Paateron väitteistä huolimatta.Kysymys on nyt siitä, että ne vanhukset, jotka ovat laitoshoidossa saisivat siellä inhimillistä hoitoa.
Turkulaisista 75 vuotiaista 70% asuu ilman kunnallisia palveluja.Siis valtaenemmistö.Noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Turussa on tavoitteena luopua laitospainotteisesta hoidosta vähentämällä vanhainkoti ja laitospaikkoja. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan myös , että kotihoidon 4:s palveluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikka.
Yksityinen sektori tarjoaa runsaasti erilaisia asumismuotoja palvelutaloista kotiin saataviin palveluihin. Valitettavasti vain niihin ei pienituloisilla eläkeläisillä ole varaa.Mikäli kaikki ikäihmiset haluaisivat asua yksinään kotona kuten Paatero väittää,eivät yksityiset palvelutalot olisi kannattavaa bisnestä. Turun kaupungin on huolehdittava siitä, että laitospaikkoja on riittävästi edes silloin kun vanhus ei enää pärjää kotonaan eikä kotihoito ole kustannuksiltaankaan edullisempaa.
Ehdotus 70 vuotiaiden mahdollisuudesta vuosittaiseen kunto-ja terveystarkastukseen on kannatettava ajatus, tosin sekin olisi kunnille melkoinen kustannuserä.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas

Hoitajien palkan noustava vastuun mukana

Perjantai 13.7.2012 - Pirjo Lampi

Suomessa on nyt koulutuksen jälkeen 52 :lla sairaanhoitajalla eri puolella maata lupa kirjoittaa reseptejä. Koska terveyskeskuslääkäreistä on pulaa, on siihen hyvänä apuna se, että sairaanhoitaja voi kirjoittaa reseptin varsin tavallisiin ja hyvin yleisiin sairauksiin kuten silmätulehdukset, angiina ja virtsatieinfektiot. Näistä esimerkiksi kaksi viimeksi mainittua ovat varsin luotettavasti varmistettavissa, yksinkertaisella laboratoriotutkimuksella.

Sairaanhoitaja voi myös kirjoittaa ennalta määrättyjä rokotteita ja uusia esimerkiksi verenpaine-, astma- ja diabeteslääkkeitä potilaille, joille lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen. Tällä tavalla vapautuu hyvin monta lääkärin vastaanottoaikaa sellaisille potilaille, jotka todella tarvitsevat lääkärin tutkimusta.

Ongelmaksi muodostuu nyt palkkaus. Niinpä tietysti! Pelkäsin, että tässä käy juuri näin.Terveydenhoitoalalla on ollut tyypillistä vuosien varrella se, että hoitohenkilökunnalle haluttaisiin lisätä vastuullisia töitä lääkäreiltä, mutta palkankorotuksen saaminen onkin sitten toinen asia.

Tässä tapauksessa mediassa on puhuttu muutaman sadan euron palkankorotuksesta, mutta sitä ei nyt automaattisesti maksetakaan.

Tätä on perusteltu koko terveydenhoitoalalla käytössä olevalla työn vaativuuden arvioinnilla, jolla määritellään palkkataso. Tähän arviointiin ei ole koko maata kattavia yhtenäisiä kriteerejä, jonkinlaista ohjeistusta kylläkin. Kriteerit luodaan ja perustellaan paikallisesti. Tehokasta työaikaa kuluu tähän varsin paljon.

Mielestäni reseptin kirjoitusoikeuden pitäisi olla yksiselitteisesti kriteeri saman suuruiselle palkankorotukselle paikkakunnasta riippumatta. Korotus on kuitenkin varsin pieni terveyskeskuslääkärin palkkaan verrattuna. On kyse pienestä rahasummasta verrattuna siitä saatavaan hyötyyn.

Toivon sydämestäni, että innolla koulutukseen lähteneet ja sen suorittaneet hoitajat saavat tai ovat saaneet ansaitsemansa palkankorotuksen. Mikäli tästä koulutuksesta todetaan olevan kunnille myös taloudellista säästöä, ja kysyntää tällaisille hoitajille on, mielestäni koulutusta kannattaa tulevaisuudessa jatkaa. Kaikki uudet mahdollisuudet kannatta käyttää terveydenhoidon parantamiseksi maassamme. Kuntaliitoksien myötä on aivan varmaa, etteivät palvelut ainakaan tule lähemmäksi kuntalaisia, ellei jotakin uusia palvelumuotoja keksitä.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa on perusterveydenhoidon parantamiseksi ehdotettu yhtenä mahdollisena keinona kaupungin ”terveysbussin” hankkimista. Kyseisen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voisivat sopia tällaiseenkin toimintaan varsin hyvin.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas 2012
Turku

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/375483/Hoitajien+palkan++noustava+vastuun+mukana