Kela-korvausten jättileikkausta ei pidä toteuttaa

Maanantai 28.3.2022 - Pirjo Lampi

Ennen aluevaaleja Kela-korvausten mahdollisista leikkauksista käytiin vilkastakin keskustelua julkisuudessa ja puolueet esittivät omia kantojaan asian tiimoilta puolesta ja vastaan. Keskustelu vaimeni sopivasti ennen vaaleja mutta nyt, kun vaalit on pidetty, hallitus on ilmoittanut aikovansa toteuttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten 64 miljoonan euron leikkauksen ensi vuoden alussa.

Tämä summa vastaa noin 40 prosenttia viime vuoden Kela-korvauksista. Leikkaukset astuisivat voimaan vuoden 2023 alussa. Siis juuri samaan aikaan, kun sote-palvelut virallisesti siirtyvät hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueitten organisaatioita ollaan tällä hetkellä luomassa kovaa vauhtia ja maassamme eri alueitten mallit ovat toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia. Miten tämä järjettömän suuri hallinnollinen muutos saadaan toimimaan käytännön tasolla, on vielä melkoisen epäselvää. Saattaa tulla kiire.

Vuonna 2020 kehysriihessä hallitus linjasi, että Kela-korvausten leikkaamisella rahoitetaan vuonna 2023 sitovan hoitajamitoituksen toteutumista 40 miljoonalla eurolla. Tästä ei ole paljon keskusteltu julkisuudessa.

Toiveunta ja turhia lupauksia. Meillä on huutava pula koko hoitohenkilöstöstä. Ilman sitä me emme saa hoitoa.

Sote-keskuksista on tarkoitus saada myös erikoislääkäripalveluita. Mitä erikoisaloja ne tulisivat olemaan, on vieläkin epäselvää.

Kaikista sote-keskuksista ei tulla saamaan samoja palveluja. Kukin hyvinvointialue päättää, mitä palveluja se alueellaan tuottaa itse tai mitä se hankkii ostopalveluna. Jo tällä hetkellä esimerkiksi silmälääkäri- ja gynekologipalveluita ei juurikaan terveyskeskuksista saa.

Lakisääteiset palvelut on tulevaisuudessakin turvattava, mutta muuten niiden saatavuudesta vastaa jokainen hyvinvointialue omalla tavallaan.

Tämä Kela-korvausten leikkaaminen tulee koskettamaan erityisesti pienituloisia. Rahalla on yksityisiä palveluja saanut ennen ja saa tulevaisuudessakin. Tämä leikkaus tulee lisäämään eriarvoisuutta. Otan esimerkiksi gynekologisten palvelujen saannin.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi. Käynti gynekologilla koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesta ns. papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista sekä tarvittaessa esimerkiksi munasarjojen ultraäänitutkimuksesta. Tällä kaikella on valtavan suuri merkitys esimerkiksi pahanlaatuisten kasvaimien varhaisessa toteamisessa.

Jos Kela-korvaukset nyt poistetaan, pelkona on se, että naiset eivät enää hakeudu vastaanotoille entiseen tapaan. Tämä voi pidemmän päälle aiheuttaa jopa syöpäkasvaimien ja niiden esiasteitten liian myöhäiseen havaitsemiseen. Tällöin myös hoidon kustannukset tulevat nousemaan.

Nyt olisi syytä ottaa aikalisä. Kela-korvausten leikkauksia ei pidä ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa, jolloin hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintansa. Jos julkista palvelutuotantoa ei voida toteuttaa toivotulla tavalla ja koko sote-uudistuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta, näitä leikkauksia ei voi tehdä.

Päätöstä pitäisi nyt lykätä tuonnemmaksi vaikkapa parin vuoden päähän, jolloin on näyttöä siitä, miten hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa järjestettyä. Mikäli näin ei toimita, meitä voi odottaa ennen näkemätön sosiaali- ja terveyspalveluitten katastrofi.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu

https://www.ts.fi/lukijoilta/5608897

Uittamon kaavassa kastaripuistoa ei pidä tuhota

Torstai 29.10.2020 - Pirjo Lampi

Kaupunginjohtaja Minna Arven (kok) itsepäinen puuttuminen otto-oikeuttaan käyttämällä Uittamon alueen täydennysrakentamiseen on käsittämätöntä. Kokoomuksen ja SDP:n poliittinen sulle–mulle-verkosto on jälleen kerran lyönyt kättä päälle omissa kabineteissaan. Alueelle halutaan ilmeisesti rakentaa myös TVT:n vuokra-asuntoja. Jokainen tietää minkä puolueen lonkeroista silloin on kysymys.

Kaupunkistrategioissamme on vuodesta toiseen korostettu, että asukkaiden osallisuus nähdään tärkeänä osana kaupungin perustoimintaa, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Samoin on todettu liikunnallisen, aktiivisen elämän tuottaman lisäarvon olevan kaupungin talouden ja toiminnan kannalta merkittävä. Kastaripuistolla on uittamolaisille ja lähialueen asukkaille suuri merkitys virkistysalueena. Se on korvaamatonta luontoaluetta.  Miten sen tuhoaminen palvelee nykyisiä ilmastopoliittisia tavoitteita? Koko alue muuttuu oleellisesti ja metsä- ja luontoalueet tulevat selkeästi muuttumaan ja vähenemään. Uittamolaiset eivät tätä halua. Se on päättäjien tiedossa. On aika erikoista kaupungin taholta, että samalla kun halutaan alueelle lisää asukkaita, ollaan toteuttamassa myös selkeää alueen joukkoliikenteen heikentämistä. Nykyisten bussilinjojen 13 ja 9 reittimuutokset tulevat toteutuessaan aiheuttamaan sen, ettei nykyisellä tavalla enää pääse Vähä-Heikkilän eikä Puropellon kouluun eikä edes alueen terveyskeskukseen. Alueen henkilöautoliikenne tulee selkeästi kasvamaan. Liikenne Ispoisten puistotiellä tulee lisääntymään, sen ollessa jo nyt varsin ruuhkainen etenkin työssäkäyntiaikoina.  Kokonaiskuvassa pitäisi ajatella myös alueen lähikoulun ja päiväkotien riittävyyttä asukasmäärän muuttuessa.

Ympäristölautakunnan ehdotuksen, jossa kaavasta poistettaisiin kolme taloa niin, että Kastaripuisto säilyisi kokonaisuudessaan, suurin osa alueen nykyisistä asukkaista olisi valmis hyväksymään. Kaupunginjohtaja Minna Arven mukaan kaavan keventäminen heikentäisi merkittävästi alueen kaipaamaa täydennysrakentamista ja myyntituloja.  Arven esitykseen kuuluu, että kaavan tuottamasta arvonnoususta osoitetaan 10% Uittamon alueen virkistysinfran kohentamiseen. Mitenkähän se tulisi toteutumaan käytännössä?

Uittamon asukkaat eivät ole olleet, eivätkä ole vaatimassa virkistysinfran kohentamista. Alueen valttina on juuri monipuolinen lähellä oleva luonto. Päiväkodin ja lähikoulun lapset retkeilevät paljon myös metsässä.  Kävelylenkillä voi nähdä vaikkapa ketun ja peuranvasan.  On tilaa ulkoiluttaa koiria. On suunnistusreittejä ja kuntopolkuja ja toisella laidalla Uittamoa on myös meri. Rauhoitettu eläinlajimme sammakko kurnuttaa ja kutee keväisin kallioiden välisessä pienessä kosteikossa. Uittamon tyytyväisistä asukkaista monet sanovat muuttavansa jonnekin muualle, mikäli kaava toteutuu kaupunginjohtajan vaatimusten mukaisesti. Sekö on kaupungin päättäjien tahtotila johtajansa mukaisesti. Lopullisen ratkaisun asiasta tekee kaupunginvaltuusto. Toivottavasti sillä on rohkeutta pysyä ympäristölautakunnan päätöksen takana.

Pirjo Lampi 

Varavaltuutettu (ps)

Meripuistoseura ry:n puheenjohtaja

Paperittomien hätämajoitusta ei pidä jatkaa tässä taloustilanteessa

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 23.10. käsiteltiin paperittomien hätämajoituksen jatkamista yhteistyössä SPR:n kanssa ajalla 1.1.–31.12.2020. Asia pantiin pöydälle pitkän keskustelun ja pohdinnan jälkeen.

Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle maksetaan siitä jopa korvaus. Laittomasti maassa olevat henkilöt ovat hakeutuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää muun muassa turvapaikkahakemuksen uusimista vaatien siihen selkeän syyn, miten perustelut turvapaikan uusimiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet.

Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen henkilöille, joilla ei enää ole oikeutta jäädä maahamme. Karkotuspäätöksiä pitää pystyä myös toteuttamaan nykyistä tehokkaammin.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tätä hätämajoitusta. Kiinnitin kokouksessa ilolla huomiota siihen, että nyt myös muut puolueet olivat havahtuneet ensimmäistä kertaa siihen, että tästäkin asiasta pitää voida käydä asiallista keskustelua nykyisessä kaupungin taloustilanteessa. Haluttiin asiaan lisää selvityksiä. Tällä kertaa asia ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet tuleville vuosille. Yhtenä keinona talousarvioehdotuksessa tulee olemaan asiakasmaksujen nostot, jotka tulisivat koskemaan terveyskeskusmaksuja sekä vanhus- ja vammaispalveluja.

Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi terveyskeskusmaksujen vapautusperusteiden poistamisella on arvioitu saatavan säästöjä 300 000 euroa. Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa tulevana vuonna. Tätä summaa pidettiin korkeana, varsinkin kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille kansalaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Nyt joudumme tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä ei paperittomien hätämajoitusta pidä jatkaa tässä taloustilanteessa. Olisi aika outoa, jos sopeuttamistoimet eivät koskisi millään tavalla henkilöitä, joilla ei edes ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi (ps.)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen, varavaltuutettu, Turun perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja

Turkulainen 1 - 2.10.2019:

https://www.turkulainen.fi/blogi/814746-mielipide-paperittomien-hatamajoitusta-ei-pida-jatkaa-tassa-taloustilanteessa

Muistisairaita ei pidä unohtaa

Lauantai 2.12.2017 - Pirjo Lampi

Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia ja siitä seurauksena erilaisista muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy. Muistisairaudet etenevät usein hitaasti vuosien ajan ja edetessään tuovat monenlaisia haasteita elämiseen. Monet onnistuvat salaamaan alkuvaiheessa muistin heikkenemisen esim. lähiomaisiltaan varsin taitavasti. He ahdistuvat omista oireistaan eivätkä halua muitten niitä huomaavan. Etenevistä muistisairauksista kaksi yleisintä ovat Alzheimerintauti ja verisuoniperäinen muistisairaus. Suomessa on lähes 400 000 muistisairasta ja heitä tulee vuosittain lisää noin 14 500. Työikäisiä muistisairaita on noin 7000. Iän myötä sairastuneitten määrä lisääntyy ja 35% on yli 85-vuotiaita. Meillä Turussa vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavien määrä on tämän vuoden toukuussa ollut 4248. Olen monen vanhenevan ihmisen kuullut sanovan, voi kunhan vaan en menettäisi muistiani. Pelätään tilannetta, jossa ei kykene enää itse hoitamaan asioitaan. Joutuu toisten armoille.

Muistisairaan ihmisen tulee kuitenkin voida elää, osallistua ja toteuttaa itseään omilla edellytyksillään tai tuettuna ja apua saavana, sairaudesta johtuvista rajotteista riippumatta. Pitää muistaa, että itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus,myös muistisairaalle. Hänellä on oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja arkensa asioihin. Se ei tarkoita sitä, että vaikeasti muistisairaan tahtoa tulisi aina noudattaa koska hänellä on lisäksi oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Omaishoitajilla on valtava merkitys muistisairaitten hoidosta. Omaishoidon tuki on kovin vaatimaton korvaus monille lähes ympärivuorokautiseksi muodostuneesta hoivasta verrattuna tehostettuun palveluasumiseen. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Heillä on oikeus vapaapäiviin ja terveystarkastuksiin. Monille omaishoitajille on kuitenkin vaikeaa jättää läheistään sijaishoitoon. Omaishoitajan ansiosta moni muistisairas pystyy olemaan pidemmän ajan kotihoidossa ennen mahdollista siirtymistä esim. tehostetun palveluasumisen piiriin. Muistisairaan hoitopaikkana ei koskaan pidä tarpeettomasti olla psykiatrisen sairaalan osasto vain sillä perusteella ettei muuta hoitopaikkaa löydy, kuten valitettavasti Turussa taannoin todettiin tapahtuneen.

Kansallinen muistiohjelma valmistui v. 2012. Osana ohjelmaa Muistiliitto on julkaissut hyvän hoidon kriteerit joiden toteutumista seurataan. Kriteeristön keskeinen tavoite on, että muistisairas ihminen on aidosti osallinen omassa hoidossaan. THL:n tutkimuksen mukaan kotihoidossa muistisairas pääsee paremmin osallistumaan hoitonsa suunnitteluun. Sekä koti että ympärivuorokautisessa hoidossa osallistumismahdollisuudet heikkenevät muistioireiden ollessa vaikeita. Muistisairaalla tulisi olla oikeus tehdä asioista, joista hän pitää. Muistisairautta sairastavan ihmisen hyvinvoinnin lähtökohtana pitää olla oikeus elää omannäköistä elämää. Hyvinvointiyhteiskunnan pitää huolehtia ennenkaikkea niistä, jotka eivät ehkä itse kykene pitämään ääntä omista tarpeistaan eikä heillä ole läheisiä vaatimassa heille kuuluvien oikeuksien toteutumista. Toivottavasti mahdollisessa sote-uudistuksessa emme unohda muistisairaita ja heidän tarpeitaan.

Pirjo Lampi (PS)

varavaltuutettu

Hoitotakuusta on pidettävä kiinni

Perjantai 10.2.2017 - Pirjo Lampi

Hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolaissa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.Potilaalle ei tästä aiheudu ylimääräisiä kuluja.Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on valvoa hoitoon pääsyn toteutumista.

Nyt Tyks on ilmoittanut ettei hoitotakuu enää välttämättä toteudu vatsaelinkirurgian kiireettömissä leikkauksissa. Hamaan tulevaisuuteen on siirretty mm. lihavuus-sappikivi-ja palleatyräleikkaukset. Syy on siinä, että Tyksissä ei ole potilaille vuodepaikkoja. Tämä puolestaan johtuu päivystysasetuksesta, jonka edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) allekirjoitti 29.8. 2013.  Päivystysasetus edellyttää,että mm. vaativa kirurgia tulee keskittää niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Varsinais-Suomessa päivystys on keskitetty Tyksin yhteispäivystykseen.  Aluesairaaloitten toimintaa on muutettu vuodepaikkoja vähentämällä, koska niissä tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Tämä on johtanut Tyksin ruuhkautumiseen.

 Kuka näistä muutoksista kärsii? Jälleen kerran potilaat. Palvelut pitäisi sopeuttaa potilaitten tarpeitten mukaan eikä päinvastoin kuten nyt tapahtuu.Meillä on maakunnassamme hyvin toimineita ja myös hyväkuntoisia aluesairaaloita. Loimaan aluesairaalasta on saanut moni turkulainen nopeammin ajan esim. sappikivileikkaukseen kuin kantasairaalasta. Nyt kun maakuntamme leikkaukset on keskitetty Turkuun olemme siis tässä tilanteessa. Meillä on ruuhkaan asti potilaita mutta ei vuodepaikkoja. Yhteispäivystyksessä  jonotusajat ovat pitkät ja potilaita joudutaan kuljettamaan ambulansseilla pitkien matkojen takaa hoitoon. Nykytilanteesta kärsivät niin turkulaiset kuin muitten kuntien asukkaat.

Potilaitten hoito on kehittynyt viime vuosina ja moni toimenpide voidaan tehdä niin ettei potilaan tarvitse jäädä enää sairaalaan. Se on tietysti hyvä asia.

Toisaalta kun lakeja ja asetuksia uudistetaan syyt ja seuraukset pitäisi ymmärtää myös konkretian tasolla.

Odottavan aika on pitkä varsinkin sairaalla ihmisellä, joka odottaa hoitoon pääsemistä. On olemassa myös riski siitä, että hoitoa odottavan potilaan tila muuttuu kiireettömästä kiireelliseksi ja silloin myös hoidon kustannukset nousevat.

Varsinais-Suomessa tähän vuodepulaan on löydyttävä ratkaisu.  Vastuu on sairaanhoitopiirin johdolla. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni  myös meidän maakunnassamme.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2017:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3389663/Hoitotakuusta+pidettava+kiinni

Vanhustemme kustannuksella ei pidä säästää

Keskiviikko 21.10.2015 - Pirjo Lampi

Olen erittäin hämmästynyt ja samalla järkyttynyt hallituksemme suunnitelmista alentaa ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta 0.3:een. Ministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan taustalla ovat säästötarpeet ja kuntien toive. Säästötavoite on 70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä. Historiallista ikälakia laadittaessa puhuttiin 0.7:n hoitajamitoituksesta, joka kuitenkin muutettiin 0.5:ksi ja sekin jäi vain suositukseksi. Nyt ollaan siis edelleen pienentämässä hoitohenkilökunnan määrää. Missä on hallituksemme arvostus vanhuksiamme kohtaan? Onko tarkoituksena jättää vanhuksemme todellakin heitteille? Liikaa henkilökuntaa tuskin on tälläkään hetkellä. Kuka enää haluaa kouluttautua hoitoalalle ja työskennellä tavalla jossa ei enää toteudu inhimillinen hoito.

Vanhuksiamme hoidetaan yhä kauemmin kotona.. Monta kertaa olosuhteet kotihoidossakin ovat jo kaikkea muuta kuin ihmisarvoiset. Liian huonokuntoiset vanhuksemme joutuvat siksi usein kotihoidosta sairaalahoitoon ja takaisin kotiin. Tämä rumba tulee kunnille kalliiksi. Pääsyä ympärivuorokautiseen hoitoon joutuu jonottamaan. Ikälain mukaan vanhuksiamme tulee hoitaa ennen kaikkea kodinomaisessa ympäristössä eikä laitoksissa. Tämä on johtanut vanhainkotien lakkauttamisiin ja tilalle on keksitty kaikenpelastava tehostettu palveluasuminen. Tosiasiassa hoidollisesti mikään ei ole muuttunut vaan vain maksutapa. Vanhus maksaa kaikesta erikseen. Siis vuokran, johon usein jyvitetään myös neliöt yleisistä tiloista, hoivan, ruoan ja lääkkeensä toisin kuin ns. laitoshoidossa eli siis esim. vanhainkodissa. Kriteerit tehostettuun palveluasumiseen ovat käytännössä samat kuin laitoshoitoonkin. Jos nyt hoitajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän, vanhuksiemme vaippoja vaihdetaan yhä harvemmin, viriketoimintaan ja mahdolliseen ulkoiluun jää yhä vähemmän aikaa. Vanhuksemme saattavat jäädä aliravituiksi ja kuivua nestehukan takia kun aikaa syöttämiseen jää yhä vähemmän. Siitä on jo tälläkin hetkellä esimerkkejä.  Omaisilla on jo nykyäänkin erittäin suuri merkitys läheistensä syöttämisestä. Kaikilla ei lähiomaisia kuitenkaan ole.

Hoitajamitoituksen alentamista ei kuntien tietenkään tarvitse tehdä. Kunnat kamppailevat kuitenkin tällä hetkellä taloudellisten paineiden alaisena ja säästöjä tehdään sieltä mistä voidaan. Siksi toivon että hallitus miettisi tämä ehdotuksensa seurausta käytännössä. On aivan selvää, että minimimitoituksesta tulee helposti maksimi. Hoidon laatu tulee silloin heikkenemään. Ovatko vanhuksemme hallituksemme mielestä vain rasite hyvinvointiyhteiskuntamme rapistuessa? Toivon että hallitus kuuntelee nyt tässä asiassa omaisten, hoitajien ja vanhustenhoidon asiantuntijoiden mielipiteitä. Ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa olevan vanhuksen kunto saattaa olla jo niin huono, ettei hän itse pysty pitämään puoliaan. Se on meidän kaikkien päättäjien tehtävä vai olemmeko valmiit jättämään vanhuksemme tasa-arvoisen ja inhimillisen kohtelun ulkopuolelle. Emme kai voi hyväksyä tapaa jolla hoitajia vähentämällä ja hoitotasoa heikentämällä saamme myös ns. luonnollisen poistuman lisääntymisen kautta vanhustemme määrän laskemaan. Tämä tie ei voi eikä saa olla oikea tapa kerätä valtion ja kuntien kirstuun tavoitellut säästöt.

Pirjo Lampi (ps)

kaupunginvaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu Turun Sanomissa 21.10.2915

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/823192/Vanhusten+kustannuksella+ei+saa+saastaa

Alhopuron mielipiteet järkyttivät

Perjantai 30.8.2013 klo 18.00 - Pirjo Lampi

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuron mielipiteet (TS 29.8. ) ovat hyvä esimerkki siitä mitä terveydenhuollosta ajattelee yksityisiä terveyspalveluja myynyt ja niillä rikastunut kova bisnesmies. Julkinen terveydenhoito on kuitenkin perustuslain mukainen turva kansalaisille ainakin vielä toistaiseksi. Oli kuitenkin surullista lukea kuinka taas syyllistettiin henkilökunta Sairaanhoitopiirin huonoon taloudelliseen tilanteeseen.Siitä olen samaa mieltä, että T-sairaalan yhteispäivystyksen tilat olisi voitu rakentaa ehkä halvemmallakin ja myös henkilökunta on kommentoinut, että turhia askeleita joudutaan ottamaan juuri väljien tilojen takia.