Kela-korvausten jättileikkausta ei pidä toteuttaa

Maanantai 28.3.2022 - Pirjo Lampi

Ennen aluevaaleja Kela-korvausten mahdollisista leikkauksista käytiin vilkastakin keskustelua julkisuudessa ja puolueet esittivät omia kantojaan asian tiimoilta puolesta ja vastaan. Keskustelu vaimeni sopivasti ennen vaaleja mutta nyt, kun vaalit on pidetty, hallitus on ilmoittanut aikovansa toteuttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten 64 miljoonan euron leikkauksen ensi vuoden alussa.

Tämä summa vastaa noin 40 prosenttia viime vuoden Kela-korvauksista. Leikkaukset astuisivat voimaan vuoden 2023 alussa. Siis juuri samaan aikaan, kun sote-palvelut virallisesti siirtyvät hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueitten organisaatioita ollaan tällä hetkellä luomassa kovaa vauhtia ja maassamme eri alueitten mallit ovat toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia. Miten tämä järjettömän suuri hallinnollinen muutos saadaan toimimaan käytännön tasolla, on vielä melkoisen epäselvää. Saattaa tulla kiire.

Vuonna 2020 kehysriihessä hallitus linjasi, että Kela-korvausten leikkaamisella rahoitetaan vuonna 2023 sitovan hoitajamitoituksen toteutumista 40 miljoonalla eurolla. Tästä ei ole paljon keskusteltu julkisuudessa.

Toiveunta ja turhia lupauksia. Meillä on huutava pula koko hoitohenkilöstöstä. Ilman sitä me emme saa hoitoa.

Sote-keskuksista on tarkoitus saada myös erikoislääkäripalveluita. Mitä erikoisaloja ne tulisivat olemaan, on vieläkin epäselvää.

Kaikista sote-keskuksista ei tulla saamaan samoja palveluja. Kukin hyvinvointialue päättää, mitä palveluja se alueellaan tuottaa itse tai mitä se hankkii ostopalveluna. Jo tällä hetkellä esimerkiksi silmälääkäri- ja gynekologipalveluita ei juurikaan terveyskeskuksista saa.

Lakisääteiset palvelut on tulevaisuudessakin turvattava, mutta muuten niiden saatavuudesta vastaa jokainen hyvinvointialue omalla tavallaan.

Tämä Kela-korvausten leikkaaminen tulee koskettamaan erityisesti pienituloisia. Rahalla on yksityisiä palveluja saanut ennen ja saa tulevaisuudessakin. Tämä leikkaus tulee lisäämään eriarvoisuutta. Otan esimerkiksi gynekologisten palvelujen saannin.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi. Käynti gynekologilla koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesta ns. papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista sekä tarvittaessa esimerkiksi munasarjojen ultraäänitutkimuksesta. Tällä kaikella on valtavan suuri merkitys esimerkiksi pahanlaatuisten kasvaimien varhaisessa toteamisessa.

Jos Kela-korvaukset nyt poistetaan, pelkona on se, että naiset eivät enää hakeudu vastaanotoille entiseen tapaan. Tämä voi pidemmän päälle aiheuttaa jopa syöpäkasvaimien ja niiden esiasteitten liian myöhäiseen havaitsemiseen. Tällöin myös hoidon kustannukset tulevat nousemaan.

Nyt olisi syytä ottaa aikalisä. Kela-korvausten leikkauksia ei pidä ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa, jolloin hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintansa. Jos julkista palvelutuotantoa ei voida toteuttaa toivotulla tavalla ja koko sote-uudistuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta, näitä leikkauksia ei voi tehdä.

Päätöstä pitäisi nyt lykätä tuonnemmaksi vaikkapa parin vuoden päähän, jolloin on näyttöä siitä, miten hyvinvointialueet ovat saaneet toimintansa järjestettyä. Mikäli näin ei toimita, meitä voi odottaa ennen näkemätön sosiaali- ja terveyspalveluitten katastrofi.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu

https://www.ts.fi/lukijoilta/5608897

Pihlajalinna paljasti totuuden valinnanvapaudesta

Tiistai 31.7.2018 klo 16.29 - Pirjo Lampi

Viime päivien uutinen sotesta on Pihlajalinnan luopuminen Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta noin kaksi kuukautta ennen aikojaan. Kokeilu ei ollutkaan taloudellisesti kannattavaa. STM:n tuki todettiin riittämättömäksi. Pihlajalinnan mukaan tappiot ovat merkittävät.

Pihlajalinnalle maksettiin ns. kapitaatiokorvausta joka muuttuu henkilön iän ja asuinpaikan mukaan riippumatta siitä, kuinka monta kertaa potilas käy vastaanotolla. Jyväskylän määrittämä korvaus, mikä yksittäisestä asiakkaasta maksettiin, oli liian pieni palvelupaketin laatuun nähden. Näin toteaa Pihlajalinnan aluejohtaja Sanna Poikonen.

Kapitaatiokorvauksen suuruuden lisäksi olennaisin tekijä on myös se asiakaspohja, jolle yhtiö palveluja tuottaa. Nyt tässä kokeilussa kävikin Pihlajalinnan mukaan niin huonosti, että asiakkaiksi valikoituivat henkilöt, jotka käyttivät runsaasti palveluita. Selitettiin, että terveyskeskuksen asiakkaiksi jäivät "hiljaiset asiakkaat" jotka eivät palveluita tarvinneet mutta kaupunki sai niistä kapitaatiokorvauksen.

No voi sentään. Nämä paljon palveluja tarvitsevat ovat juuri se joukko, joka julkisella puolella niitä kustannuksia tällä hetkellä nostaa. Nyt sen siis huomasi yksityinen palveluntuottajakin.

Toisin sanoen tämä varmisti myös sen tosiasian, että ainakaan kokeilussa käytetyllä korvauksella yksityissektoria ei tule kiinnostamaan valinnanvapauden mahdollisuuden tarjoaminen yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Julkisen sektorin toimivuuden jatkuvuus on varmistettava myös syrjäseuduilla.

Yritysmonopoleja kiinnostavat helpot ja nopeasti hoidettavat potilaat. Vain siten ne pystyvät tekemään bisnestä valtion rahoituksen avulla. Valinnan sotekeskuksesta tekee lain mukaan kuitenkin asiakas, ei palveluntuottaja.

On yhä varmempaa se, että valinnanvapaus tulee erittäin kalliiksi, jos yksityiset yritysmonopolit voivat vaikuttaa siihen millä hinnalla ne palveluja tarjoavat julkisella rahoituksella.

Mielenkiintoiseksi Pihlajalinnan päätöksestä vetäytyä kokeilun jatkamisesta on myös se, että se antoi kesäkuussa tulosvaroituksen. Pörssiyhtiön liikevoitto tulee jäämään vuoden 2017 tasosta.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on tarjottava riittävät sotepalvelut.

Suurin historiallinen muutos tähän mennessä on ollut 70-luvulla luotu terveyskeskusjärjestelmämme, joka mahdollisti tosiasiassa sotepalvelujen saannin kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti.

Meillä on vahva ja hyvä kivijalka, jota ei pidä murentaa. Siellä ja siinä missä perusterveydenhoitomme ei toimi riittävän hyvin parannuksia pitää tehdä. Ratkaisu siihen ei ole nyt suunnitellun kaltainen jättireformi.

Pirjo Lampi