Turun kaupungin on kannettava vastuu Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman toiminnan jatkumisesta

Torstai 21.3.2024 - Pirjo Lampi

Varha lakkauttaa kaikille avoimet iäkkäiden palvelut, koska ne eivät kuulu lakisääteisten palvelujen piiriin. Järjestämisvastuu lakkaa. Kuka tämän vastuun ottaa?

Kunnille kuuluu edelleen myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Meillä on Turussa sitä varten myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta.

Yli 65-vuotialle suunnatut hyvinvointia edistävät avoimet palvelut ovat muun muassa erittäin tärkeitä itsenäisesti kotona asumista tukevia palveluita. Niillä on myös suuri merkitys mielenterveyden ylläpitämisessä.

Kyseiset toiminnot ovat olleet vuoden 2023 käyttäjilleen ilmaisia, koska maksujärjestelmää ei saatu toimimaan Varhaan siirtymisen jälkeen tai sitä ei ilmeisesti haluttu luoda. Myöskään käsikassatilitys Varhalle ei kelvannut ainakaan Lehmusvalkamasta.

Ruusukorttelissa on järjestetty varsin monipuolisia ikäihmisten hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä toimintoja.

Jos Varha on valmis tarjoamaan tilat ilmaiseksi toimintojen jatkamiseksi, niin eikö Turun kaupungin ole huolehdittava jollakin tavalla toiminnan rahoittamisesta? Nyt tarvitaan avuksi kolmatta sektoria ja uskon vahvasti, että toimintojen jatkamiselle varmasti löytyy järjestöjä ja yhteisöjä, kunhan rahoittaja löytyy.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa asiaa pitäisi käsitellä pikaisesti. Miten Turun kaupunki aikoo tässä tilanteessa toimia?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu apulaispormestari Mirka Muukkosen vastuualueeseen kuten myös yhteistyö Varhan kanssa. Mielenkiintoista oli huomata kaupungin sivuilta, että siellä mainitaan lautakunnan tehtäväksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin asioiden seuranta ja ohjaaminen. Ikäihmisistä ei ole mainintaa. Miksi ei?

Hyvällä tahdolla rahat varmasti löytyvät. Jos me laiminlyömme ennaltaehkäisevän toiminnan, joka ei ole lakisääteistä kunnissa eikä hyvinvointialueilla, se tulee johtamaan tulevaisuudessa lakisääteisten sote-kustannusten nousuun.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps), kaupunginhallituksen jäsen

ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja (Varha)

Kuka kantaa oikeasti vastuun sote-uudistuksen epäonnistumisesta?

Torstai 21.9.2023 - Pirjo Lampi

Nykyisen hallituksen harteille on jäänyt käytännössä toteuttaa edellisen hallituksen läpiajama historiamme suurin sote-palveluiden uudistus. Kansalaisille luvattiin parempia ja yhdenvertaisia palveluja.

Keinot vaan olivat täysin epärealistiset jo silloin kansalaisten toiveisiin ja tarpeisiin nähden. Luotiin valtava hallinnollinen uudistus, johon rahaa on palanut ja paljon. Virkamiehiä on ollut varaa palkata pilvin pimein ja strategioita on laadittu.

Nyt ollaan rakentamassa palvelustrategiaa, joka auttamattomasti johtaa palveluiden heikkenemiseen koko maakunnassa. Näin on jo tapahtunut.

Kiitän Jutta Varjusta erinomaisesta mielipidekirjoituksesta 16.9. Turun Sanomissa.

On surullista, että ainakin Varhassa valta tuntuu olevan vain hallituksella ja valtuustolla. Lautakunnilla pitäisi olla myös päätösvaltaa, mutta sitä ei kuitenkaan käytännössä ole.

Nyt kun päätetään koko maakunnan palvelustrategiasta, olisi tärkeää saada koko maakunnasta tilastot siitä, miten siellä palvelut tällä hetkellä toimivat.

Missä kunnissa on suurimmat ongelmat henkilöstön riittävyydessä, minkälaiset jonot ovat palvelujen saannissa? Missä ylitetään vaikkapa lakisääteiset jonotusajat niin, ettei niitä tarvitse lukea ensimmäiseksi Turun Sanomista, kun Valvira niitä sitten julkaisee? Mitä seurauksia hyvinvointialueelle näistä rikkomuksista seuraa? Miten ne korjataan?

Ikävä tosiasia lienee myös se, että palvelujen tarjonnan heikkeneminen tai ainakin vaikeutuminen tulee koskemaan juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten ikäihmisten ja vammaisten, palveluja. Tieto siitä, että hoitajia olisi jossain liikaa, tuntuu peräti oudolta.

Varhan lisäksi ongelmia tuntuu olevan kaikilla hyvinvointialueilla. Rahaa ei ole riittävästi uudistuksen toteuttamiseen suunnitellulla tavalla.

Elokuun lopulla tarkentuneen tulosennusteen mukaan Varhan ensimmäisen toimintavuoden alijäämä on 123 miljoonaa euroa. Jos alijäämää ei kateta lain mukaisessa aikataulussa, aluetta voi odottaa arviointimenettely, joka voi johtaa yhdistämiseen toiseen hyvinvointialueeseen. Tämä koskee siis kaikkia hyvinvointialueita, jos niiden rahat eivät riitä.

Varha on todennut, että talous edellä on mentävä, mutta hyvinvointialueen asukkaita ei sovi unohtaa. Ei siis unohdeta, mutta palveluja joudutaan heikentämään. Miten toteutuu ihmisten yhdenvertaisuus?

Vihervasemmisto, keskustan kannattamana, vaatii nyt oppositiosta käsin nykyiseltä hallitukselta sote-palvelujen parantamista. Keskusta, joka tätä maakunnallista uudistusta halusi henkeen ja vereen, kuuluu nyt edustaja Annika Saarikon johdolla samaan kuoroon. Siis puolueet, jotka edellisessä hallituksessa istuivat ja ajoivat tämän uudistuksen läpi.

Kun politiikassa on tällä hetkellä tapana vaatia anteeksipyyntöjä yhdestä sun toisesta asiasta, niin pitäisikö edellisen hallituksen pyytää anteeksi, katua tai ainakin julkisesti pahoitella kansalaisille sitä, että sote-uudistus ei tule parantamaan ja yhdenvertaistamaan palveluja heidän lupaamallaan tavalla?

Todellisuudessa vihat ja kritiikin saa niskoilleen nykyinen hallitus, joka on vasta aloittanut toimintansa.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Turku (ps)

Varhan varavaltuutettu ja Ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja

Varhassa valtaa on keskitetty liikaa aluehallitukselle

Perjantai 9.6.2023 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on nyt organisaatiomallin suunnittelun jälkeen siirrytty luomaan palvelustrategiaa. Organisaatiomallissa, joka Varhassa on lautakuntamalli, lautakunnat oli aluksi nimetty valmisteleviksi lautakunniksi. Sittemmin tuo valmisteleva sana poistettiin ja annettiin ymmärtää, että ne muuttuisivat päätöslautakunniksi.

Toisin on kuitenkin käynyt. Toimin itse ikääntyneiden palveluiden lautakunnassa mutta valtamme rajoittuu edelleen vain erinäisten virkamiesten valmistelemien esitysten kuulemiseen ja niistä mahdollisesti pyydettyjen lausuntojen antamiseen. Mitään päätösvaltaa meillä ei edelleenkään ole esimerkiksi budjetin suhteen. Tätä samaa viestiä olen kuullut myös muiden lautakuntien edustajilta.

Kun olen asiasta kysellyt, vastauksena on, ettei hallintosääntö salli sitä. Olisiko siis aika ottaa hallintosääntö nopealla aikataululla uudelleen käsittelyyn ja kirjata sinne selkeästi lautakunnille myös todellista päätösvaltaa?

Jos sitä ei niille voida antaa, kuten esimerkiksi kunnissa tehdään ja on tehty myös sote-palveluissa, ne ovat lähes keskustelukerhoja.

Tällä hetkellä valta on aluehallituksella, joka vie päätösehdotukset valtuuston päätettäväksi. Lautakunnissa on kuitenkin valtavasti tietotaitoa, joka pitäisi ehdottomasti hyödyntää nykyistä paremmin.

Hyvinvointialuejohtajamme Tarmo Martikainen on itse usein todennut puheissaan, että päätösvaltaa tulisi antaa alaspäin ja päätöksen tekoa pitäisi nopeuttaa eikä hidastaa.

Miksi näin ei siis toimita? Muutos pitäisi tehdä nopealla aikataululla, koska nyt ollaan siirrytty tekemään palvelustrategioita, joista nimenomaan pitäisi myös lautakuntien pystyä tekemään päätöksiä.

PIRJO LAMPI

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden palveluiden lautakunnan vpj

Osoittautuuko sote-uudistus historialliseksi epäonnistumiseksi?

Keskiviikko 25.1.2023 - Pirjo Lampi

Hyvinvointialueet ovat nyt olleet toiminnassa vuoden ja missä tilanteessa olemme? Kalliita johtajia on ollut varaa palkata pilvin pimein ja hienoja organisaatiomalleja on luotu.

Valitettavasti näyttää siltä, että rahat ovat jo nyt loppumassa, kun palvelutoimintaa ollaan vasta aloittamassa. On arvioitu, että valtion kirstusta pitäisi löytyä lisärahoitusta hyvinvointialueille vähintäänkin 700 miljoonaa euroa. Tilannetta on pahentanut esimerkiksi koronasta ja hoitohenkilöstön työtaistelusta syntynyt hoitovelka.

Jos rahaa ei saada riittävästi, se tarkoittaa erilaisia sopeuttamisohjelmia. Me kaikki tiedämme, että se tarkoittaa aina palvelujen karsimista. Tämä puolestaan johtaa loputtomaan kierteeseen, jolla kustannukset yleensä vain nousevat. Kansalaisten sairaudet eivät parane itsestään sillä, että me pyrimme säästöihin esimerkiksi sulkemalla vuodeosastoja.

Nykyinen hallitus runnoi läpi sote-uudistuksen ja on jaksanut sitä hehkuttaa suurena historiallisena saavutuksena. Vanhuspalvelulaki uusittiin ja henkilöstömitoitus saatiin läpi. Tämän mitoituksen asteittaista toteuttamista kuitenkin siirrettiin jälleen kerran eteenpäin. Ei osattu ajatella, että meille syntyy valtava pula hoitohenkilöstöstä.

Kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä. Vanhainkotihoito eli ns. laitoshoito on ajettu alas ja tehostettuun palveluasumiseen pääsyn kriteerit ovat korkeat.

Viime aikoina on voivoteltu, kuinka vanhukset tukkivat päivystyksiä joka puolella maata. Ensihoito kuskaa samaa vanhusta useita kertoja päivystykseen ja takaisin kotiin. Jos hänet otetaan osastolle ja erikoissairaanhoitoa ei enää tarvita, mutta häntä ei voida kuitenkaan kotiuttaa, meillä ei ole perusterveydenhoidon jatkohoitopaikkoja riittävästi.

Tämä ei ole tehokasta eikä järkevää hoitoa. Tämä osoittaa myös hallituksen kyvyttömyyden ennakointiin ja varautumiseen. Ikäihmisten määrän lisääntyminen on ollut tiedossa. Nyt se tuntuu olevan suuri yllätys, harmi ja rasite. Yhteiskunnassamme ei ikäihmisiä arvosteta riittävästi. Vanhustyön keskusliitto on todennut, että arvokas vanhuus on ihmisoikeus.

Hoitotakuun todellinen toteutuminen tuntuu myös kovin epärealistiselta. Toivottavasti olen väärässä ja 1.9. tänä vuonna kiireettömään hoitoon pääsee 14 vuorokaudessa ja ensi vuoden marraskuussa jokainen pääsee kiireettömään hoitoon 7 vuorokaudessa. Ellei pääse, miten silloin toimitaan? Vastuu on hyvinvointialueilla.

Jos menoista joudutaan leikkaamaan, niin on arvioitu esimerkiksi miljoonan euron leikkauksen tarkoittavan ikääntyneitten palveluissa 30 000 kotihoidon tai 26 000 vammaispalveluiden mukaisen kuljetuspalvelumatkan karsimista. 1 miljardin säästöt tarkoittaisivat 16 miljoonan terveyskeskuslääkärikäynnin vähentämistä.

Vain parantamalla ikäihmisten, vammaisten ja paljon palveluja tarvitsevien mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa voimme säästää myös kustannuksissa. Tämä vaatii riittävästi hoitohenkilöstöä, joka saa työstään kunnollista palkkaa.

Hyvinvointialueet ovat vaikeassa tilanteessa, jos valtiolta ei tule tarvittavaa lisärahoitusta. Nyt viimeisiään vetävä vanha hallitus pääsee kuin koira veräjästä ja vastuu siirtyy uudelle tulevalle hallitukselle.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden lautakunnan varapuheenjohtaja (Varha)

Hirvensalon osayleiskaavalla ei saa tuhota Uittamon alueen arvokasta luontoa

Lauantai 14.8.2021 - Pirjo Lampi

Turun kaupunginhallitus otti kielteisen kannan KHO:n pyytämään selvitykseen koskien Meripuistoseura ry:n tekemää valituslupahakemusta Hirvensalon osayleiskaavasta (TS 10.8.). Tosin päätös ei ollut yksimielinen, kuten ei aikanaan kaavan hyväksyminenkään.

Uittamolaiset eivät hyväksy ns. Sorttamäen sillan rakentamista. On kummallista, että Katariinanlaakson Natura-aluetta ei kunnioiteta. Mikäli silta kaavaan suunnitellusti rakennetaan, se tietää koko Uittamo-Ispoisten ja Katariinanlaakson alueen täydellistä muuttumista.

Juuri tämän asuinalueen luonnon läheisyys ja hienot ulkoilumahdollisuudet ovat alueen vetovoimatekijöitä. Sillä on nyt korona-aikana ollut erityisen suuri merkitys. Luonnossa liikkumisesta on tullut monille uusi harrastus.

Sillan rakentaminen muuttaisi liikenteen täysin koko alueella.

Katariinanlaakson lisäksi alueella on Ispoisten jäkäläjyrkänne, jossa esiintyy louhukehräjäkälää 0,18 hehtaarin alueella. Kasvupaikka on ainoa maassamme. Jyrkänne on lisäksi maakuntakaavan suojelukohde.

Turun kaupunki on myös halunnut kaavoittaa Uittamolla olevan Kastaripuiston alueen täydennysrakentamista varten. Alue on selkeästi merkitty puistoksi.

Kaupunkistrategiassamme painotetaan vuodesta toiseen asukkaiden kuulemista ja vaikuttamismahdollisuutta. Kauniita sanoja vailla todellisuutta.

En tiedä enkä ymmärrä, mikä intohimo Turun kaupungilla on saada tämän alueen merkityksellinen ja monipuolinen luonto tuhottua? Kuka tai mitkä tahot sitä haluavat? Luulisi tilaa rakentamiseen löytyvän muualtakin.

Mitä tulee Hirvensalon uuden autosillan mahdolliseen rakentamiseen, voitaneen hyvästä syystä myös kysyä ja pohtia, onko sen suunnitteleminen edes nykyisessä kaupungin taloustilanteessa järkevää. Kaupungin poliittisilta päättäjiltä vaaditaan vastuullista talouspolitiikkaa. Velkaa ei voi ottaa velan päälle vuodesta toiseen.

PIRJO LAMPI

Meripuistoseura ry:n puheenjohtaja

kaupunginvaltuutettu (ps)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5395190/Hirvensalon+osayleiskaavalla+ei+saa+tuhota+Uittamon+alueen+arvokasta+luontoa

Sote-uudistuksen hinta on kohtuuton.

Keskiviikko 2.6.2021 klo 23.08 - Pirjo Lampi

Jokainen meistä varmasti myöntää, että sotepalvelut eivät maassamme toimi kaikkialla toivotulla tavalla. Jossakin kunnassa ne toimivat, jossakin eivät. Erot ovat suuria asuinpaikasta riippuen. On myös selvää, että ikääntyvä kansamme tulee tarvitsemaan lisääntyvässä määrin hoivapalveluita. Niistä aiheutuvat kustannukset eivät voi tulla kenellekään päättäjälle yllätyksenä. Tähän on ollut vuosia aikaa varautua. Edellisen hallituksen aikana sote-uudistuksen tavoitteena oli kustannusten nousujen säästötavoite 3 miljardia euroa. Nyt uudistuksella ei ole enää tätä säästötavoitetta. Kustannukset tulevat päinvastoin nousemaan.

Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin sotepalveluihin. Sekä perusterveydenhoidossa, että erikoissairaanhoidossa on syntynyt hoitovelkaa ja se tulee näkymään tulevaisuudessa kustannusten nousuna. Kiireetöntä hoitoa on monin paikoin jouduttu ajamaan alas, jotta meillä on ollut mahdollista pitää yllä riittävästi esim. tehohoitopaikkoja kaikille sitä tarvitseville, ei vain koronapotilaille. Monet järjestöjen ylläpitämät vammais- ja vanhuspalvelutoiminnat ovat olleet tauolla.  Ikäihmisten liikkumisen vähentyminen on selkeästi heikentänyt heidän kuntoaan. Emme voi kuin arvailla mitä tästä kaikesta seuraa. Kuntoutuksen, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve tulee lisääntymään. Valtion koronatukien avulla monet kunnat saivat kuitenkin tilinpäätöksensä näyttämään todellisuuta paremmalta.

Kauan odotettu vanhuspalvelulain uusi henkilöstömitoitus on myös asteittain astunut voimaan. Sen toteutumisessa on paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Henkilöstömitoituksen lisääminen tulee nostamaan automaattisesti kuntien kustannuksia. Lisähenkilöstön rekrytointi ei ole ollut kaikkialla helppoa. Meillä alkaa olla huutava pula pätevästä hoiva-alan henkilöstöstä. Olemme luomassa tällekin alalle halpatyömarkkinat. Hankitaan ulkomailta epäpäteviä hoitajia, kun suomalaiset hoitajat vaihtavat alaa työn kuormittavuuden ja huonon palkkauksen takia tai lähtevät töihin naapurimaihin esim. Ruotsiin tai Norjaan. Usein on nostettu esiin hoitajien rekrytointi ulkomailta esim. Filippiineiltä. Filippiiniläisten hoitajien koulutus ei kuitenkaan vastaa meidän sairaanhoitajiemme koulutusta. Heille pitää siis täällä järjestää lisää koulutusta. Heidän pitää opetella suomen kieli. Tämä kaikki maksaa, mutta meillä ei ole varaa maksaa omille sairaanhoitajillemme kunnollista palkkaa.  Hoitoalalle hakeutuu vuosittain myös yhä vähemmän opiskelijoita. Koulutusta ei arvosteta ja se näkyy palkkatasossa. Ehkäpä myös valmistuneitten opiskelijoitten taidollinen taso silloin heikkenee, kun opiskelualaa ei koeta kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi.

Nyt on Jukon hallituksen pj Olli Luukkanen nostanut esiin myös palkkaharmonisointiin varatun rahan riittämättömyyden sote-uudistuksessa. Hän on todennut, että Kuntatyönantajien laskelmien mukaan harmonisoinnin hintalappu voi olla jopa 700 milj. euroa. Luukkasen mukaan oikeuskäytännön mukaan palkat pitää nostaa tasolle, joka vastaa kunkin tehtävänkuvan korkeinta palkkaa tällä hetkellä. Sote-esityksessä palkkaharmonisoinnin on arvioitu maksavan noin 100-400 milj. euroa. Syntyviin kustannuksiin ministeri Paateron (sd) mukaan rahaa on riittävästi. Mitä ei SDP lupaisikaan kannattajilleen?

Jos sote-uudistus nyt väkisin runtataan läpi, on olemassa suuri pelko siitä, että palvelujen laatu ja saatavuus heikkenee toisin kuin on luvattu. Lähipalvelut vähenevät, kun palveluja tullaan todennäköisesti keskittämään nykyistä enemmän. Vastuu kunnilta siirtyy hyvinvointialueille. Uudistuksen rahoitus on kuitenkin edelleenkin jossakin määrin epäselvä. Tuleeko kuntavero vai ei. Uudistus ei ole myöskään tasapuolinen eri maakuntien eli tulevien hyvinvointialueitten suhteen. Kunnille tulee jäämään ennaltaehkäisevästä ja terveyttä edistävästä hyvinvoinnista huolehtiminen. Mitä se sitten onkaan?  Se, mikä on varmaa tässä sote-uudistuksessa, on kustannusten nousu.

Kunnille uudistus toteutuessaan tarkoittaa verotulojen huomattavaa vähentymistä. Miten kunnat tulevat selviämään jäljelle jäävistä tehtävistään kuten koulutuksen järjestämisestä, kun oppivelvollisuusikääkin nostettiin? Uudet hyvinvointialueet ovat olleet alusta lähtien Keskustan vaatimus ja kiristyskeino pitää nykyinen hallitus pystyssä. Viis siitä, vaikka jo etukäteen tiedämme, että tällaisenaan me veronmaksajat maksamme uudistuksesta kalliin hinnan. On utopiaa uskoa, että saisimme tuleviin sotekeskuksiin erikoislääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa taiottua jostakin sellaisia määriä, että julkinen sektori pystyisi hoitamaan kaikki tarvittavat potilaat ilman yksityissektorin apua. Julkisen sektorin heikkous on liika hallinnollinen byrokratia.  Hoitohenkilöstön palkat eivät myöskään ole tällä hetkellä kilpailukykyisiä yksityissektorin kanssa. Hoitohenkilökunta kokee, ettei se vastaa enää työn kuormittavuutta. Lääkärit ja hoitajat päättävät itse, missä he työskentelevät. Ei siitä mikään uudistus päätä.  Kun lain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sotepalveluihin, herää kysymys mikä on riittävä. Pelkkä sote-uudistus ei sinänsä paranna millään tavalla hoidon laatua tai hoitoon pääsyä, mikäli me emme saa määrällisesti riittävästi pätevää henkilöstöä. Hallituspuolueet lupaavat, että jonot terveyskeskuksiin loppuvat ja lisäksi he kannattavat ilmaisia palveluja. Mikään palvelu ei ole ilmaista. Joku maksaa kustannukset aina tavalla tai toisella. Nykyiset terveyskeskusmaksut ovat varsin kohtuulliset verrattuna yksityislääkärikäynteihin. Monissa kunnissa terveyskeskuspalvelut ovat ilmaisia. Valitettavasti usein juuri sitä mikä on ilmaista ei arvosteta.

Miksi me hajotamme sen mikä meillä on hyvin? Emmekö me voisi parantaa julkisen sektorin tehokkuutta vaikkapa lisäämällä palvelusetelin käyttöä silloin, jos terveyskeskukset eivät pysty tuottamaan potilaan tarvitsemaa hoitoa riittävän nopeasti. Silloin julkisen sektorin palvelujen tehottomuutta tai riittämättömyyttä voitaisiin kontrolloida paremmin.

Mahdollinen sote-uudistus on susi jo syntyessään.

Keskustan unelmana on ollut maakuntavaalien järjestäminen. Mikäli vaalit toteutuvat tulevissa maakuntavaltuustoissa tulee todennäköisesti istumaan nykyisiä kansanedustajia, jotka jo ovat myös kuntiensa valtuutettuja. Demokraattinen valta heikkenee. Jokainen ymmärtänee, etteivät yhdet ja samat henkilöt voi mitenkään hallita näin laaja-alaista poliittista päätöksen tekoa.

Nyt kannattaisi pysähtyä miettimään onko tässä mitään järkeä. Onko kyse nyt vain poliittisesta valtataistelusta, jonka hintalapun maksamme me kaikki veronmaksajat.

Korona siellä ja korona täällä, entäs vaalit?

Perjantai 5.2.2021 - Pirjo Lampi

Koronapandemia esiintyy maakunnissamme eri tavoin ja eri vaiheissa. Meillä puhutaan perusvaiheessa, kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa olevista alueista. Voimassa olevat rajoitukset ovat eritasoisia maakunnan tartuntojen määrästä riippuen. Nyt on otettu käyttöön myös 3 toimenpidetasoa. Tätä kirjoittaessani olemme vielä tasolla yksi. Taso 3 tarkoittaa poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönottoa.

Nyt käydään poliittista keskustelua siitä, pitäisikö vaalien ajankohtaa muuttaa. Ihmettelen kovasti niitä tiukkoja kannan ottoja siitä, ettei vaaleja voida siirtää. Se ei sovi kuulemma demokratiaan. Se ei olisi muka tasapuolista puolueita ajatellen. Joiltakin se veisi äänestäjiä, joillekin se toisi niitä lisää. Mihin ihmeeseen ne äänestäjät katoaisivat? Itse epäilen suuresti, etteivät läheskään kaikki lähde äänestämään edes nykyisessä koronatilanteessa, saatikka, jos se on nykyistä huonompi. Silloin äänestysprosentti saattaa jäädä varsin matalaksi.

Miten me mahdollistamme käytännössä jokaisen kansalaisen oikeuden äänestää vaaleissa esim. karanteenitilanteissa? Ei silloin mennä kenenkään koteihin vai mennäänkö? Jos mennään, niin minkälaisin suojavarustein, että se on turvallista? Karanteeneissa voi olla pahimmassa tapauksessa tuhansia ihmisiä. Samoin sairaaloissa ja hoivalaitoksissa saattaa olla voimassa vierailukiellot. Niissä kuitenkin perinteisesti ennakkoäänestyksiä hoitavat kuntien vaalitoimikuntiin valitut henkilöt. Vaaleissa on ainakin suuremmissa kunnissa voinut äänestää ennakkoon esim. suurissa marketeissa ja kirjastoissa. Miten näissä säilytetään turvavälit ja hygienia? Varsinaisena äänestyspäivänä äänestykset suoritetaan eri äänestyspaikoilla vaalilautakuntiin valittujen henkilöitten valvonnassa. Miten näissä pystytään äänestys suorittamaan turvallisesti pandemian aikana? On puhuttu paljon sähköisestä äänestyksestä. Se ei ole kaikille mahdollista eikä voi olla ainoa vaihtoehto.

Otan esimerkiksi hyvin tuntemani TYKS erva-alueen, johon lisäksi kuuluvat Ahvenanmaa, Satakunta ja Vaasa. TYKSissä voidaan hoitaa myös näiden alueitten korona potilaita. Tehohoitopaikkojen tarvetta ja kapasiteettia seurataan tarkkaan koko ajan. Yliopistosairaaloilla on keskinäisiä sopimuksia tilanteen mukaan auttaa toisiaan. Esim. HUSin tehohoitoa vaativia koronapotilaita on jo hoidettu myös TYKSissä. Mites näissä tapauksissa sitten äänestetään? Potilas ei ole edes omalla paikkakunnalla. Meillä ei sellaista kristallipalloa ole, mikä tietäisi kertoa meille totuuden siitä, mikä on pandemian tilanne vaalien aikana. Miten näissä eri tilanteissa toteutuu sitten kaikkien äänioikeutettujen demokratia vaikuttaa vaalitulokseen? Kaikkia rokotetta haluavia kansalaisia ei varmaankaan ehditä rokottaa ennen vaaleja. Käytännön ihmisenä ja myös kuntapoliitikkona olen näitä asioita pohdiskellut. Ilman varautumissuunnitelmia saatamme olla ongelmissa.

Tietysti jokainen meistä toivoisi, että pandemia olisi jo vaaleihin mennessä laantunut. Myös kuntavaaliehdokkaille tilanne on varsin poikkeuksellinen. Nyt ei normaalia vaalikampanjointia voi tälläkään hetkellä tehdä toreilla eikä turuilla. Miten varsinkin uudet ehdokkaat saavat tuotua itseään esille? Menestyykö näissä vaaleissa vain ne, joilla on rahaa näkyvästi mainostaa itseään? Vaalien siirtäminen ei ole mikään mustavalkoinen kyllä tai ei juttu. Ainakin toivoisin, että jokin selkeä suunnitelma sellaisen tilanteen varalta olisi jo tehty tai tehtäisiin, miten toimitaan, jos vaaleja koronatilanteen takia siirrettäisiin. Varsin monet sairaanhoitopiirien koordinaatioryhmät ovat ennustaneet, kun sitä heiltä sitä on tivattu, että pandemia rauhoittuisi vasta ehkäpä juhannukseen mennessä. Tämä perustuu osittain viime kesän tilastofaktaan. Viime vuonna maailmanlaajuisesti todettiin covid-19 tartuntojen lasku kesäaikaan. Olisiko aika vakavasti miettiä vaalien siirtämistä vaikkapa kesäkuun alkuun? Terveydenhoidon jonkinmoisena ammattilaisena mietin, mihin asetamme arvoasteikollamme kansalaisten terveyden vaalimisen. Miten pystymme torjumaan mahdolliset tartunnat äänestyspaikoilla. Kysymykseni kuuluukin, miten yhteiskunnassamme aiotaan varmistaa demokraattiset kuntavaalit niin puolueitten kuin äänestäjien kannalta tänä poikkeuksellisena aikana.

– Pirjo Lampi

Sopeuttamisohjelman säästömiljoonat ovat vain paperilla

Keskiviikko 9.12.2020 - Pirjo Lampi

Hyvinvointitoimialalle laadittiin kattava sopeuttamisohjelma vv. 2020-2023. Mutkia tuli matkaan, kun Covid-19-pandemia iski keväällä myös Suomeen. Nyt elämme koronan ns. toista aaltoa.  Korona on vaikuttanut monin eri tavoin palveluiden saantiin. Se on vaikuttanut ja vaikuttaa koko ajan, miten paljon pystymme ylläpitämään kiireetöntä hoitoa ja ns. normaaleja toimintoja. Vanhus- ja vammaispalveluissa korona aiheutti keväällä suuria muutoksia. Monenlainen ennaltaehkäisevä toiminta heikentyi eikä tilanne ole tälläkään hetkellä palautunut ennalleen. Hoitoon pääsy viivästyy ja jonotusajat pitkittyvät. Monen omaishoitajan voimat ovat heikentyneet, kun heille kuuluvat vapaapäivät ovat jääneet pitämättä. Palvelujen tarpeessa olevien ikäihmisten kunto on romahtanut. Koronaepidemia on vaikuttanut myös perhe -ja sosiaalipalvelujen palvelutuotantoon. Haasteita tulee riittämään näistä syntyneiden ongelmien korjaamisessa. Koko henkilöstö on toiminut kovien paineiden alla. Koronatartuntoja ovat saaneet myös hoitajat ja samalla on tapahtunut tietysti myös altistumisia. Tämä on lisännyt sijaisten tarvetta karanteenien takia ja rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Henkilökuntaa on koulutettu ja siirretty tarpeitten mukaan uusiin tehtäviin. Se on vaatinut suurta joustavuutta. Sitä, milloin palvelut saadaan toimimaan samalla tasolla kuin mitä ne olivat ennen koronan tuloa, ei kukaan tiedä. Mikä tulee olemaan koronan seurauksena syntynyt mahdollinen palvelutarpeen lisääntyminen?

Olemme olleet vuodesta toiseen tilanteessa, jossa joudumme maksamaan sairaanhoitopiirille siirtoviivemaksuja miljoonia vain siksi, että meillä makaa erikoissairaanhoidossa potilaita, jotka eivät sinne enää hoidollisesti kuulu. Syy on edelleen sama kuin ennenkin. Meillä ei ole vapaana omia vuodeosasto -tai muita hoivapaikkoja paikkoja riittävästi.  Olemme jo uudelleen organisoineet kotisairaalan ja kuntoutuksen palveluja. Paljonko niistä on syntynyt toivottuja säästöjä, on ainakin itselleni jäänyt epäselväksi.

Kaupunki on aloittanut tämän vuoden alussa sairaalapalveluiden kehittämisprojektin.  Se on osana sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on välttää sellaisia sairaalajaksoja tai hoitopäiviä, joiden sijasta potilasta voidaan hoitaa kotisairaalan tai kuntoutuskeskuksen avulla. Kehittämistyössä keskeisimmiksi prosesseiksi on määritelty geriatrinen, medisiininen ja palliatiivinen hoitoprosessi. Kuulostaa hienolta.  Kehittämisprosessissa onkin toki paljon hyvää.  Se on kuitenkin tarkoittanut myös sitä, että kehittämistyön tuloksena sairaalassa on 1.10.2020 mennessä vähennetty 30 vuodeosastopaikkaa. Suunnitelman kakkosvaiheessa vähennetään vielä 20 sairaansijaa lisää. Tämä kaikki tarkoittaa toteutuessaan myös 13.5 hoitajan vapautumista. Vapautuvalla resurssilla on tarkoitus vahvistaa kotisairaalan toimintaa. Kustannussäästöiksi on laskettu 2 136 000€.  Eikö vapautuvia sairaansijoja voitaisi käyttää estämään siirtoviivemaksujen syntymistä? Eräs kehittämisprojektin tavoitteista on, että turkulaiset asiakkaat kotiutuisivat erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystyksestä nykyistä useammin suoraan kotiin, ilman hoitojaksoja omassa sairaalassa. Onko tämä realismia? Toteutuvatko kustannussäästöt todellisuudessa eivätkä ainoastaan paperilla. Se jää nähtäväksi.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Onko palvelutason heikkeneminen soteuudistuksen todellinen hinta

Sunnuntai 13.9.2020 - Pirjo Lampi

Sote-uudistusluonnos on nyt lausuntokierroksella ja kunnat sekä monet muut tahot ottavat siihen kantaa. Koronavirus on sekoittanut kuntien taloutta jo ennestäänkin huonossa tilanteessa. Valtio talous on kuralla ja velkaantuminen lisääntyy. Onko nyt juuri oikea hetki tehdä tämä historiallisen suuri sotepalveluiden uudistus? Pelkästään valmisteluun uppoaa miljoonia toisensa perään. Soten vapaaehtoiseen uudistamiseen on myönnetty valtionavustuksia. Varsinais-Suomi on saanut rahoitusta tulevaisuuden sotekeskus-hankkeelle noin 5.5 milj. euroa vuosille 2020-2022 sekä soten rakennemuutosta edistävään kehittämiseen noin 9,7 milj. euroa ajalle 2020-2021.  Kun koko maa huomioidaan nuo summat ovat sotekeskushankkeelle 70 milj. euroa ja rakennemuutoshankkeeseen 120 milj. euroa. Mitä tällä saadaan? Rahoitus on osoitettu sisällölliseen kehittämiseen. Kyseisillä valtionavustuksilla ei siis rahoiteta tulevan sotemaakunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista valmistelua. Ei pidä unohtaa, että nyt ollaan tekemässä myös suurta maakuntahallinnon uudistusta. Rahaa kierrätetään aluksi valtion kautta maakuntiin. Ministeri Kiurun mukaan lakiluonnoksesta on myös poistettu aikaisempi 3 miljardin euron kustannusnousujen säästötavoite.

Tasavallan presidentti vahvisti 1.7. 2020 vanhuspalvelulain muutoksen, jossa henkilöstömitoitukseksi säädettiin 0.7 työntekijää asiakasta kohden. Laki astuu voimaan asteittain. Siirtymäaika päättyy 1.4. 2023. Miten tämä nivoutuu tulevaan soteuudistukseen? Ainakin kuntien kustannukset nousevat.  Turulle sen on laskettu olevan noin 10 milj. euroa ja 80 uutta vakanssia. Ikäihmisemme ansaitsevat todellakin inhimillisen hoidon. Pääministeri Marinin ehdotus 6 tunnin työpäivästä tuntuu lupaukselta vailla realismia. Henkilöstömitoituksen astuttua voimaan, lyhennetty työaika on ainakin hoiva-alalla mahdotonta toteuttaa. Mistään ei saada riittävästi henkilökuntaa sen mahdollistamiseksi.

Uudistuksen tavoitteena on ollut terveyden ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiluonnosta lukiessa tuntuu vahvasti siltä, että nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan.  Massiivinen hallinnollinen uudistus ei sitä takaa. Lähipalvelut kaikkoavat pienistä kunnista ja palveluja keskitetään. Tämä rakennemuutos on tälläkin hetkellä käynnissä. Liikenteellisiä ratkaisuja palvelujen saamiseksi oman kotikunnan ulkopuolelta ei ole millään tavalla kehitetty maakunnan sisällä, päinvastoin. Valtion ohjaus on uudistuksessa merkittävää. Ollaanko uudistuksessa kaiken kaikkiaan hamuamassa jotain liian suurta, sellaista, jota mikään taho ei täysin hallitse. Yrityksistä huolimatta näin suuri sotepalveluiden integraatio ei ole missään muussakaan maassa onnistunut.

Pitkät jonotusajat terveyskeskuslääkärille lienevät kansalaisten mielestä se suurin ongelma. Tämä ongelma voitaisiin varmaan ratkaista yksinkertaisemmillakin tavoilla. Hallinnollisen byrokratian lisäämiseen ei pitäisi käyttää veronmaksajien rahoja. Rakennemuutoksilla, pienin askelin eteenpäin ja kuntia tukemalla, selvittäisiin varmasti perusterveydenhuollon ongelmista helpommalla. Pahimmassa tapauksessa uudistuksen jälkeen kunnat eivät pysty niille jäävillä verotuloilla hoitamaan enää omia tehtäviään. Johtaako se verojen korotuksiin? Maakuntien rahoituksen mahdollinen riittämättömyys johtaa väistämättä palvelutasojen heikkenemiseen tai laadusta tinkimiseen.  Sitä ei kai kukaan toivo. Ollaanko nyt kovalla kiireellä kurkottamassa kuuseen mutta kapsahdetaankin katajaan?

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

https://www.ts.fi/lukijoilta/5064733/Onko+palvelutason+heikkeneminen+soteuudistuksen+todellinen+hinta

Olemme epäonnistuneet vanhustemme suojelussa

Tiistai 12.5.2020 klo 22.21 - Pirjo Lampi

Olemme epäonnistuneet vanhustemme suojelussa. Näin kai voimme todeta tällä hetkellä, kun enenevässä määrin saamme nyt tietoja koronatartunnoista vanhuspalveluyksiköissämme sekä kotipalvelussa. Näin on tapahtunut Turussa, muualla maakunnassamme ja koko maassa. Olemme siis epäonnistuneet nimenomaan sen ryhmän suojelemisessa, jota koko ajan on korostettu. Ikäihmistemme suojeleminen on ollut perusteluna koville rajoitteille.

Omaiset ovat olleet huolissaan vanhustensa voinnista mutta ovat hyväksyneet tapaamiskiellot juuri siksi, että he ovat uskoneet läheistensä olevan turvassa. Mutta mites nyt on käynytkään? Virus on kuitenkin päässyt kulkeutumaan näihin yksikköihin ja kotipalvelun asiakkaisiin ja henkilökuntaan.  Miten se on mahdollista?

Lähikontakteina näihin ihmisiin on pitänyt olla vain hoitohenkilökunta.

Ensimmäiseksi tulee mieleen hoitohenkilökunnan huono suojavarusteitten käyttö ja huono hygienia. Onko kyseessä ollut huolimattomuus tai ettei edes maskeja kerta kaikkiaan ole ollut saatavilla, mitä viestiä tulee kentältä koko ajan.  Tiedän myös, että ohjeistus niitten käytöstä on ollut puutteellista ja ristiriitaista. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on ollut ohjeistaa kuntia suojavarusteiden käytöstä. Se on ollut löyhempi kuin STM:n antama ohjeistus.

Hoitohenkilöstön testaus ei ole ollut riittävää.  Se on keskittynyt lähinnä sairaalahenkilökunnan testaamiseen, mikä tietysti jossain mielessä on ollut ymmärrettävää pienen testauskapasiteetin takia. Tähän on luvattu muutosta.

Olemme uskoneet siihen, että vanhuksemme ovat turvassa omissa lokeroissaan poissa muusta yhteiskunnasta. Vanhuspalveluyksiköt eivät voi kuitenkaan toimia sairaaloina, se on täysin selvää. Iäkkäitä, jo muutenkin hauraassa kunnossa olevien vanhusten siirtämistä sairaalahoitoon on tarkkaan harkittava. Miten me voimme toteuttaa hoivakodeissa inhimillisen ja kivuttoman saattohoidon näissä tapauksissa. Se on nyt tarkkaan mietittävä. Miten siinä huomioidaan lähiomaiset?

Mitä on tehtävissä? Ensinnäkin kenenkään vähäänkään oireilevan ei pitäisi mennä töihin. Hänen pitäisi päästä nopeasti testeihin. Henkilökuntaa pitää siirtää mahdollisimman vähän paikasta toiseen. Myös kotipalvelun asiakkaan luona pitäisi käydä ns. pysyvät omat hoitajat. Siis kontaktit pitää saada mahdollisimman vähiin. Helpommin sanottu kuin tehty, koska kunnat kamppailevat henkilöstön rekrytointiongelmissa. Nyt siihen kuitenkin on panostettava kaikin voimin. Tiedän, että henkilöstöä on koulutettu ja siirretty uusiin tehtäviin.

Kuntien on hankittava suojavarusteita lisää maksaa se sitten mitä maksaa. Laadusta, riippuen käyttötarpeesta, ei pidä tinkiä.  Meidän on Turussakin tehtävä kaikkemme, että tartuntaketjut selvitetään ja huolehdimme riittävästä suojavarusteiden saannista ja myös sen oikeanlaisesta käytöstä. Koronaviruksesta selviäminen vie vielä arvaamattoman ajan. Koko ajan se lisää myös kuntien kustannuksia, johon ei ole varauduttu. Turussa budjetin sopeuttamistoimet vaikkapa hyvinvointitoimialla ovat mahdottomia. Korona tuli ja sekoitti pakan.

Nyt pitäisi jokaisen järkevän turkulaisen päättäjän jättää hamaan tulevaisuuteen haikailu raitiotiestä.  Siihen ei meillä kerta kaikkiaan ole varaa.

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen  

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava

Torstai 20.2.2020 klo 18.49 - Pirjo Lampi

Yhä useammin saamme tietoja siitä, miten monin eri tavoin lapsemme voivat huonosti nykyisessä yhteiskunnassamme. Jo päiväkodeissa on erilaisista käytös- ja mielialahäiriöistä kärsiviä, jopa väkivaltaisesti käyttäytyviä lapsia. Ongelmat tuntuvat lisääntyvän, kun päästään koulumaailmaan. Koulukiusaamista esiintyy yllättävän paljon.  Meillä pitäisi lisätä varhaista puuttumista ja tuen antamista lapsiperheille sekä matalan kynnyksen helposti saavutettavissa olevia paikkoja joihin esim. nuorella olisi helppo hakeutua. Meillä on myös liian vähän hoitoa saatavilla perustason terveyspalveluina ja silloin hoito siirtyy kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Turku on ollut edelläkävijä koko maassa siinä, että kaupunki palkkasi kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään peruskouluissa, lukiossa ja 2. asteen oppilaitoksissa. Toiminta alkoi huhtikuussa 2019. Turussa havahduttiin toden teolla keväällä v. 2018, kun lähetteet nuorten psykiatrian poliklinikalle olivat nousseet 100%. Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua. Vaikutus on ollut jo lyhyellä aikavälillä näkyvissä siten, että psykiatrian poliklinikan lähetemäärät ovat kääntyneet laskuun. Maahanmuuttaja perheitten huono integroituminen tuo omat haasteensa Turun kouluissa ja päiväkodeissa. Me tarjoamme näille perheille, jos jonkinmoista tukitoimintaa sekä kaupungin, että erilaisten yhdistysten toimesta. Siksi onkin varsin ikävää kuulla, että kaupungissamme tarvitaan joskus jopa poliiseja huolehtimaan päiväkodin henkilökunnan turvallisuudesta. Syynä ovat kulttuurilliset eroavaisuudet siinä kuka saa lapsia kasvattaa. Jossakin kulttuurissa naiset eivät saa tätä tehdä. Tällaiset välikohtaukset eivät voi olla vaikuttamatta myös lapsiin, ovat he sitten maahanmuuttajaperheitten lapsia tai kantasuomalaisia lapsia.

Päiväkotien lasten ei pitäisi joutua olemaan osana näitä tapahtumia. Henkilökunta uupuu, turhautuu ja irtisanoutuu työstään. Joissakin päiväkodeissa henkilökunnan määrä saattaa olla myös riittämätön. Usein tarvitaan myös tulkkeja nopeasti paikalle kieliongelmien takia. Meillä Turussa kouluissa on koko maan vertailussa korkea määrä tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Otan esimerkiksi Varissuon koulun, jossa puhutaan 16 eri kieltä.  Mitenkä tehokkaasti lapset siellä oppivat suomen kieltä? Henkilökunta on kovilla ja tarvetta koulunkäynnin ohjaajien lisäämiseksi olisi ehkä syytä miettiä, jotta luokissa säilyisi työrauha niin opettajilla kuin kaikilla oppilailla.

Miettimisen paikka voisi olla myös kouluympäristön muuttuminen viime vuosien aikana.  Turussa monet koulut ovat joutuneet sisäilmaongelmien takia siirtymään erilaisiin väistötiloihin. Uudet koulut ovat suuria monitoimitaloja, joiden etuna on palvelujen keskittyminen. Saman katon alta saattavat löytyä neuvola, päiväkoti, esiopetus ja koulu aina yläasteelle asti. Iltaisin vielä sama rakennus toimii kenties oppilaan harrastuspaikkana   Opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät ja välineet ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteiset luokkahuoneet pulpetteineen ovat mennyttä aikaa. Onko oppimisympäristö nykyään joillekin liian levoton? Onko omaa rauhaa keskittyä liian vähän ihan normaalillakin lapsella. Näitäkin asioita on ehkä syytä pohdiskella.

Maamme Pisa-tulokset laskevat yhä edelleen. OECD:n raportin mukaan sukupuolten välinen ero on Suomessa yksi suurimmista. Miksi? Mitä pitää tehdä paremmin, että pääsemme entiselle tasollemme? On tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy hänelle sopiva tapa ja paikka oppia hänen omien kykyjensä mukaan. Siksi myös erityiskoulut ovat tarpeen. Vähimmäistavoite pitää olla se, että jokainen saa peruskoulusta päästötodistuksen. Varhaiskasvatus ja perusopetus antavat lapselle valmiuksia aikuisuuteen.

Mielenterveysongelmista kärsii reilut 20% lukiolaisista, heistä tyttöjen osuus on 16,3%.  Tämä on aivan liikaa.Päättäjien on otettava ongelmat tosissaan. Koulun ja kotien on tehtävä yhteistyötä ja ongelmiin pitää puuttua ja saada apua mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina on pidettävä mielessä lapsen etu ja oikeudet hankalissakin tilanteissa. Kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten, että henkilökunnan turvallisuus ja työrauha on taattava. Jos lapset voivat hyvin myös vanhemmat voivat hyvin ja päinvastoin.  Mahdollinen kustannusten nousu tulee takaisin sotesäästöinä.

Pirjo Lampi

Argumentit loppuvat sote-uudistuksen kannattajilta

Perjantai 6.7.2018 - Pirjo Lampi

Viime päivinä on käyty taistelua siitä ovatko tutkimustulokset totta vai ei siinä, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras.

Keskustelu käynnistyi tiedelehti Lancetin julkaisemista tutkimustuloksista 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauden vuoksi menetetystä terveydestä. Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta. Tutkijaverkoston jäsenenä on HUS: in Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Näitten tulosten perusteella missään muussa maassa ei ole päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla kuin Suomessa. Näin on tuloksia kommentoinut esim. HUS :in toimitusjohtaja Aki Lindén.

Näitä tuloksia on uudistusta haluavien ollut vaikea niellä. Uudistuksella halutaan purkaa kaikki se hyvä mikä meillä toimii terveydenhuoltojärjestelmässämme, kun voisimme kehittää paremmaksi sitä missä nyt olisi parannettavaa.

HUS on antanut epäilijöille selventävän ja tarkan vastauksen tutkimustuloksiinlähteet. Ensimmäinen epäilijöistä oli Hesarin toimittaja Ann-Mari Huhtanen. Hän epäili, että laatua ja saatavuutta oli arvioitu vain kuolleisuuden perusteella. Toimittaja oli ilmeisesti jaksanut perehtyä vain Lancetin kesäkuun numerossa julkaistuun tulokseenlähteet, jossa painopiste oli kuolleisuusmittareissa. Toinen toukokuussa julkaistu tutkimuslähteet oli ilmeisesti jäänyt lukematta. Lukekaa hyvät ihmiset, jos otatte kantaa asioihin.

Saman julkaisun on todennäköisesti jättänyt lukematta myös Toni Ahva (sin), joka mielipidekirjoituksessaan (TS 6.7.) kritisoi myös noita tutkimustuloksia ja nykyistä järjestelmää ja puolustaa soteuudistuksen tarvetta voimakkaasti mutta kovin heikoin perustein. Hän väittää, etteivät kaikki saa tarvittavaa hoitoa tällä hetkellä pitkien välimatkojen, korkeiden kustannusten tai jonojen vuoksi. Nuo väitteet kaipaisivat perusteluja.

Totta on se, että maaseudulla ei palveluja ole saatavilla samalla tavalla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Lähipalveluajatus ei toimi. Tämä johtuu myös esim. päivystysasetuksen muutoksista ja toimintojen keskittämisestä sairaanhoitopiireissä. Sote-uudistus ei tätä poista ehkäpä tapahtuu päinvastoin.

Miten korkeat kustannukset vaikuttavat siihen, että joku ei saisi tällä hetkellä hänen tarvitsemaansa hoitoa? Tämä väite tuntuu oudolta.

Tällä hetkellä ongelma nopeaan hoitoon pääsyyn jossakin osin maata on tosiasia, jonottaminen on todellisuutta mutta ei kaikkialla maassa. Eroja löytyy suurien kaupunkien omien terveyskeskustenkin kesken. Tähän asiaan tarvitaan muutosta. Ongelma on perusterveydenhoidon ns. kiireettömässä hoidossa. Pitäisikö meidän kiristää Käypä hoidon mukaisia vaatimuksia hoitoon pääsyn arviointiin ja itse hoitoon pääsyyn. Siihen ei kuitenkaan tarvita historiallisen suurta sotemaku-uudistusta jonka hintalappua ei kukaan tiedä. Eivät edes sen puolustajat.

Toni Ahva toteaa kirjoituksessaan valinnanvapauden tarkoittavan sitä, että rikkaiden etuoikeudesta tulee kaikkien perusoikeus. Miten, millä tavalla ja millä hinnalla? Yhdenvertaisuus ei tule toteutumaan valinnanvapaudessa. Pienissä kunnissa tuskin tuottajia tulee olemaan monia, joista valita. Valinnanvapaus saattaa lyhentää jonoja suurissa asutuskeskuksissa, jos osaat valita oman sotekeskuksesi oikein. Ainoastaan puolen vuoden välein voit vaihtaa omaa palvelujesi tuottajaa. Et siis joka kerralla, jos et heti saa aikaa lääkärille. Näin tuolla toreilla ja turuilla monet ihmiset luulevat.

Halutessaan asiakas voisi tulevaisuudessa siis valita oman sotekeskuksensa. Se voi olla nykyinen oma julkinen terveyskeskus edelleen tai sitten asiakas valitsee yksityisen sotekeskuksen. Asiakas maksaisi molemmista saman hinnan. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiakasmaksut nouse. Siitä mitä tuleva hallitus tekee, ei tämä hallitus päätä. Monet kunnat ovat jo nyt nostaneet maksujaan asiakasmaksuasetuksen tämän hetken enimmäistasolle. Mikä tulee olemaan se hinta, joka maksetaan uudistuksen jälkeen? Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityislääkärillä käynnistään selkeästi kalliimman hinnan kuin terveyskeskuksessa, saakin palvelunsa halvemmalla kuin nykyään, toisin kuin nykyiset terveyskeskuksen käyttäjät. Köyhäkö siis tästä hyötyy?

Ahva esittää kirjoituksessaan myös ettei ”isänmaa tarvitse vastustamista pelkästä vastustamisen ilosta eikä tekopyhää puoluepolitikointia.” Itse kysyn, miksi isänmaamme tarvitsee näin suurta reformia, joka ei ole missään muualla maailmassakaan onnistunut ja jonka kustannuksia kukaan ei ole pystynyt laskemaan. Miksi me tarvitsemme uudistuksen, jolla romutetaan pääosin hyvin toimineet perustuslain takaamat julkiset sotepalvelut? Olemme siirtämässä varsin kyseenalaisella tavalla julkista rahoitusta yksityisille yritysmonopoleille, joista osa on suuria kansainvälisiä suuryrityksiä. Luonnollisesti niiden tehtävänä on voiton maksimointi.

Alma Median kesäkuun kyselyn mukaan vain 18 % kansalaisista kannattaa maakunta- ja sote-uudistusta. Kokoomuksen taannoin pidetyssä puoluekokousväestä vain joka viides kannatti uudistusta. Omat joukotkin siis rakoilevat. Hallitus on siis ajamassa uudistusta myös vastoin kansan enemmistön tahtoa.

Hallituksen hokema on, että uudistus on saatava maaliin. Tätä peliä ei haluta hävitä. Kysymyksessä on vain yksinkertaisesti kahden hallituspuolueen, siis kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta vallasta. Kyse on nimenomaan puoluepolitikoinnista hallituksen taholta. Uudistuksen toteuttamisen keskinäisistä ehdoistaan molemmat pitävät kiinni kynsin hampain. Keskusta haluaa itselleen tärkeää valtaa maakunnissa maakunta-uudistuksen avulla ja kokoomus pitää kiinni sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.  Sinisillä, kolmantena hallituspuolueena, on tuskin paljonkaan päätösvaltaa asiassa. Muut vievät, he vikisevät. Se on hallituspaikkojen hinta.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkään tätä peliä pelataan. Syntyykö se maali nytkään? Voittaako kukaan, ja, jos voittaa niin kuka? Vahva epäilykseni on, ettei voittaja ainakaan ole tavallinen kansalainen. Turhan mahtipontista ja epärealistista on myös väittää tämän uudistuksen olevan isänmaan etu.

Pääministeri Sipilä on jo ilmoittanut, että maakuntavaalit siirtyvät joka tapauksessa suunnitellusta ajankohdasta vuodella eteenpäin ja jopa eduskuntavaalit käytäisiin sitä ennen.  Tämän hallituksen toimesta pitäisi siis hosumalla saada lait hyväksyttyä tämän eduskunnan aikana. Seuraukset siitä kantaa kuitenkin tuleva eduskunta ja uusi hallitus jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia kokoonpanoltaan kuin tällä hetkellä. Siitä päättää sitten aikanaan kansa. Vai olisiko sittenkin nyt viisainta puhaltaa peli poikki?

Pirjo Lampi

Lähteet:

http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-seisoo-sanojensa-takana---Suomen-terveydenhuoltoj%C3%A4rjestelm%C3%A4-maailman-paras.aspx

https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736%2818%2930697-4/fulltext

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2818%2930994-2/fulltext

Koulujen turvallisuus on uhattuna

Lauantai 16.9.2017 - Pirjo Lampi

Turun terrori-iskun tekijä marokkolainen Abderrahman Mechkah nimellä esiintynyt mies kävi koko viime lukuvuoden Puropellon koulussa Valmo –opetuksessa. Kyseinen perusopetukseen valmistava opetus  on tarkoitettu juuri Suomeen muuttaneille vieraskielisille oppilaille.Kyseistä opetusta annetaan Turussa  7:ssä eri kouluyksikössä eri ikäisille ryhmille.

Oppivelvollisuusikä loppuu Suomessa sinä lukuvuonna kun nuori täyttää  17 vuotta. Nyt kyseinen terroristi on todettu olevan 22-vuotias kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut aikuinen mies. Turussa kerrotaan olevan 2200 maahanmuuttajataustaista perusopetusta saavaa oppilasta. Paljonko näistä on turvapaikanhakijoita ei tiedetä. Ei siis myös sitä minkä ikäisiä ja nimisiä he oikeasti ovat.Miten ihmeessä näin voidaan toimia?Aikuisia turvapaikanhakijoita koulutetaan siis suomalaisten peruskoululaisten kanssa samassa koulussa.He eivät ole mitään maahanmuuttajalapsia.

Puropellon koulussa järjestettiin torstaina 24.8. vanhempainilta.  Osa vanhemmista oli tullut paikalle myös siksi, että he olivat huolissaan lastensa turvallisuudesta  ymmärrettävästi koska iskun tekijä oli juuri tuota koulua käynyt. Koulun rehtori Anne Alho ilmoitti kuitenkin jo ennen tilaisuuden alkua, että tätä asiaa ei käsitellä. Kun häneltä eräs isä tivasi moneen kertaan että entäs jos vanhemmat kysyvät tästä asiasta vastaus oli sama. Asiaa ei käsitellä mutta rehtorina hän tulee vastaamaan, että lapsenne ovat turvassa. Tällöin isä lähti pois koska hän oli tullut paikalle juuri siksi että olisi halunnut huolestuneena vanhempana  keskustella miten koululaitoksessa tähän tapaukseen suhtaudutaan.

Eikö vanhempainilta ole koulun ja kodin kohtaamista ja myös vanhempien huolien kuuntelemista? Vaikka se ei tilaisuuden alkuperäisessä suunnitelmassa  ollutkaan, eikö tässä hetkessä ja näitten tapahtumien jälkeen siitä olisi pitänyt voida keskustella? Vanhempien huoli lastensa turvallisuudesta on oikeutettua.

Toimialajohtaja Jalosen mukaan kaupunki ei ole koskaan edes harkinnut sitä vaihtoehtoa , että turvapaikanhakijoita koulutettaisiin muissa tiloissa kuin kouluissa suomalaisten lasten kanssa.

Olisiko kuitenkin näitä aikuisiksi miehiksi osoittautuneita lapsia syytä opettaa esim. vastaanottokeskuksissa.

Nämä alaikäisinä lapsina maahamme pyrkivät turvapaikanhakijat kun ovat varsin usein osoittautuneet aivan muuksi kuin lapsiksi kuten täässäkin tapauksessa. Heidän oikea ikänsä voitaisiin vahvistaa tekemällä heille ikätesti Suomessa. Miksi näin ei toimita? Siksi, että siihen ei Suomesta löydy yhteistä poliittista tahtoa.

Olen kuunnellut monien vanhempien, joiden lapset käyvät Puropellon koulua, kauhistelleen nyt esille noussutta tilannetta. Satun asumaan alueella jonka lapset tuota koulua käyvät. Pidän erittäin valitettavana Puropellon koulun rehtorin toimintaa. Oliko häntä kenties ohjeistettu toimimaan näin?

Onko  niin vaikea puhua hallitsemattoman maahanmuuton tuomista ongelmista ja vaaroista? Keskustelun kieltäminen ei ainakaan vähennä ihmisten tunnemyllerystä johon kuuluvat luonnollisena pelko ja  myös viha, suru ja huoli kuten kuten nyt  tämän terrori-iskun tapahduttua.Vanhemmilla  on oikeus vaatia, että heidän lastensa koulu on kaikilta osin turvallinen. Täytyy toivoa että Turussa tapahtuneen terrori-iskun selvittelyn yhteydessä esiin tulevat monet asiat otetaan vakavasti   myös sivistystoimialalla. Nyt vaaditaan päättäjiltä todellista selkärankaa tehdä tarvittavia muutoksia . Sanonta, pelolle ei pidä antaa valtaa, on kärsinyt jo aikoja sitten inflaation.

Pirjo Lampi (ps)

varhaiskasvatus-ja perusopetusjaoston jäsen

Hoitotakuusta on pidettävä kiinni

Perjantai 10.2.2017 - Pirjo Lampi

Hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolaissa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.Potilaalle ei tästä aiheudu ylimääräisiä kuluja.Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on valvoa hoitoon pääsyn toteutumista.

Nyt Tyks on ilmoittanut ettei hoitotakuu enää välttämättä toteudu vatsaelinkirurgian kiireettömissä leikkauksissa. Hamaan tulevaisuuteen on siirretty mm. lihavuus-sappikivi-ja palleatyräleikkaukset. Syy on siinä, että Tyksissä ei ole potilaille vuodepaikkoja. Tämä puolestaan johtuu päivystysasetuksesta, jonka edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) allekirjoitti 29.8. 2013.  Päivystysasetus edellyttää,että mm. vaativa kirurgia tulee keskittää niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Varsinais-Suomessa päivystys on keskitetty Tyksin yhteispäivystykseen.  Aluesairaaloitten toimintaa on muutettu vuodepaikkoja vähentämällä, koska niissä tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Tämä on johtanut Tyksin ruuhkautumiseen.

 Kuka näistä muutoksista kärsii? Jälleen kerran potilaat. Palvelut pitäisi sopeuttaa potilaitten tarpeitten mukaan eikä päinvastoin kuten nyt tapahtuu.Meillä on maakunnassamme hyvin toimineita ja myös hyväkuntoisia aluesairaaloita. Loimaan aluesairaalasta on saanut moni turkulainen nopeammin ajan esim. sappikivileikkaukseen kuin kantasairaalasta. Nyt kun maakuntamme leikkaukset on keskitetty Turkuun olemme siis tässä tilanteessa. Meillä on ruuhkaan asti potilaita mutta ei vuodepaikkoja. Yhteispäivystyksessä  jonotusajat ovat pitkät ja potilaita joudutaan kuljettamaan ambulansseilla pitkien matkojen takaa hoitoon. Nykytilanteesta kärsivät niin turkulaiset kuin muitten kuntien asukkaat.

Potilaitten hoito on kehittynyt viime vuosina ja moni toimenpide voidaan tehdä niin ettei potilaan tarvitse jäädä enää sairaalaan. Se on tietysti hyvä asia.

Toisaalta kun lakeja ja asetuksia uudistetaan syyt ja seuraukset pitäisi ymmärtää myös konkretian tasolla.

Odottavan aika on pitkä varsinkin sairaalla ihmisellä, joka odottaa hoitoon pääsemistä. On olemassa myös riski siitä, että hoitoa odottavan potilaan tila muuttuu kiireettömästä kiireelliseksi ja silloin myös hoidon kustannukset nousevat.

Varsinais-Suomessa tähän vuodepulaan on löydyttävä ratkaisu.  Vastuu on sairaanhoitopiirin johdolla. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni  myös meidän maakunnassamme.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2017:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3389663/Hoitotakuusta+pidettava+kiinni

Mikä on valinnanvapauden hinta?

Keskiviikko 30.11.2016 - Pirjo Lampi

Turku hyväksyi kriittisin kannanotoin ja ponsiesityksin sote-ja maakuntalakiuudistusluonnoksen 17.10. valtuustoston kokouksessa.Toteutuessaan laki tulee muuttamaan monia yhteiskunnan toimintoja, jotka koskettavat jokaista kansalaista merkittävällä tavalla.

Luonnos herättää keskeneräisyydessään paljon kysymyksiä.Yksi niistä on valinnanvapauslain puuttuminen, jolla on varsin oleellinen merkitys uudistuksen rahoituksessa. Valinnanvapaus vaikuttaa myös tietojärjestelmien toimivuuden kustannuksiin. Tietojen pitää kulkea asiakkaan ja potilaan mukana. Muussa tapauksessa potilasturvallisuus vaarantuu.

Mitä valinnanvapaus tulisi koskemaan?

Tiedämme sen, että uudessa sotessa valinnanvapaus koskisi lähinnä peruspalveluja ja mahdollisesti osaa erikoissairaanhoitoa ja palvelusetelien käyttöä lisättäisiin.

Sosiaalisten oikeuksien turvaamisen rinnalle tulee vahva talousjohtaminen. Nykyiset julkiset palvelut yhtiöitetään ja ne kilpailevat markkinoilla yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa palveluitten tuottamisessa. Miten tämä tulee onnistumaan?

Lähtökohtaisesti on ilmoitettu, että asiakas maksaa samasta palvelusta saman hinnan riippumatta palveluntuottajasta. Ratkaiseeko palvelutuottajan hinta vielä nykyistä enemmän? Miten toimivat laatukriteerit? Jääkö se asiakkaan varaan siten, että hän valitsemalla ja vaihtamalla hoitopaikkansa määrittää hoidon laadun. Ovatko kaikki siihen kykeneviä?

Vanhuspalvelulaki saatiin aikaan viime hallituskaudella, mutta ei uutta sotea. Kunnalliset vanhainkodit julistettiin pannaan ja keksittiin tilalle tehostettu palveluasuminen. Sen tuottajina ovat pääosin yksityiset yritykset.

Nykyinen Terveystalon johtaja Laura Räty (kok) toimi Stubbin hallituksessa sosiaali- ja terveysministerinä 2014–2015. Nyt Mehiläinen on runsaan vuoden aikana palkannut kaksi kokoomusvaikuttajaa eli Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen Lasse Männistön sekä kokoomuksen ministeriryhmän avustajan Joonas Turusen. Toinen on merkittävä kuntapolitiikan vaikuttaja ja toisella on sisäpiirin tietoa, kun sote-uudistusta on valmisteltu.

Tämä kaikki lienee vain sattumaa? Uskokoon ken haluaa.

Muutama päivä sitten tuli lisäksi julki, että kymmenillä Mehiläisen entisillä ja nykyisillä johtajilla on ainakin 10 miljoonan euron omistukset yhtiössä luxemburgilaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta.

Ministeri Rehula (kesk) on lisäksi todennut (MT 5.10.), ettei hallitus suunnittele lakeja, joilla julkisin varoin sote-palveluita tuottavien yritysten pitäisi maksaa veronsa Suomeen. Jopa EU antaa siihen mahdollisuuden, mutta hallitus jättää harkintavallan maakunnille.

Toista mieltä oli saman puolueen pääministeri Sipilä (MT 27.5.) todetessaan, että maakuntien sote-toimijoiden on maksettava verot Suomessa tekemästään tuloksesta.

Kaikesta tästä tulee mieleen pitkällä aikavälillä tehokkaasti suunniteltu sote-palveluitten yksityistäminen verorahoin. Mikä on tämän valinnanvapauden hinta tässä uudistuksessa? Sitä ja minkälaisia sotevalintoja voimme tulevaisuudessa kenties tehdä arvioimme sitten, kun saamme valinnanvapauslakiluonnoksen lausuntokierrokselle.

Pirjo Lampi

Kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Onko vanhustenhoitomme kriisissä?

Lauantai 30.4.2016 - Pirjo Lampi

En näe, miten vanhuspalvelulaki olisi parantanut käytännössä ikäihmisten palveluja. Päinvastoin tuntuu siltä, että ne ovat vaan huonontuneet. Meille on syntynyt ennemminkin kotihoidon pakkolaki. Vanhukset ovat kotihoidon varassa aivan liian huonokuntoisina. Se ei edes ole kustannustehokasta laitoshoitoon nähden silloin, kun kotona joudutaan käymään myös yöllä.

Vanhainkodit tai tehostetun palveluasumisen paikat, joiksi myös entiset vanhainkodit muutetaan vain nimeä ja maksujärjestelmää muuttaen, ovat jo lähes saattohoitopaikkoja. Yksityisistä palvelutaloista ikäihminen saa rahalla hyväkuntoisempanakin hoitopaikan niin kauan, kuin rahat riittävät. Sen jälkeen ollaan jonossa kaupungin hoitopaikkoihin, kun rahat loppuvat.

Vähän aikaa sitten Turun vanhustenhoito sai kolauksen Kupittaan sairaalan geriatristen osastojen tapahtumien johdosta. Niitten selvittely jatkuu vielä pitkään ja muutoksia on tehty ja tehdään edelleen turvallisen hoidon takaamiseksi. Seurantaa ja tarkastuksia tehostetaan.

Iltalehti uutisoi 26.4., kuinka Mäntyrinteen vanhainkodissa dementoivaa Lewin kappale -tautia sairastava 74-vuotias mies kuoli nivustyrän kiertymän seurauksena. Tyrän olemassaolo tiedettiin, mutta vanhuksen tilan heikkenemiseen ja oireisiin ei kiinnitetty huomiota tai niitä vähäteltiin.

Vanhusta ei toimitettu sairaalahoitoon. Lähiomainen on myös kirjoittanut varsin selkeän selonteon tapahtumien kulusta. Kyseisen vanhuksen kohdalla on tapahtunut ilmeisesti useita laiminlyöntejä ja virheitä. Ruumiinavaustakaan ei olisi ilmeisesti haluttu tehdä. Mitä siis pelättiin?

Eikö meillä ole riittävästi geriatriaan perehtyneitä lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa? Onko koulutusjärjestelmässämme jotakin vialla? Vai johtuuko se välinpitämättömyydestä, koska yhteiskuntamme viesti on toistuvasti se, että vanhuksemme ovat vain taloutemme rasite ja kustannuserä?

Nyt vaadittaisiin todellista ryhtiliikettä ja asennemuutosta niin, että vanhusten kaltoinkohtelu sekä hoitopaikoissa että kotihoidon piirissä saadaan loppumaan. Sitä tapahtuu aivan liikaa maassamme joka puolella eikä suinkaan vain Turussa. Nämä tapaukset jättävät varjoonsa myös hoitopaikat, joissa vanhuksiamme hoidetaan hyvin.

Toivoisin, että jokainen vanhusten parissa arvokasta ja raskasta hoitotyötä tekevä hoitaja pitäisi kirkkaana mielessään sanat: kohtele lähimmäistäsi niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Paperittomien terveydenhoitoon liittyy taloudellisia riskejä

Tiistai 23.2.2016 - Pirjo Lampi

Mitä Suomessa on tapahtumassa

Lauantai 29.8.2015 - Pirjo Lampi

Tällä hetkellä tuntuu toivottomalta ja turhauttavalta kuulua jonkinasteisten päättäjien joukkoon. Mitä meillä Suomessa, johtuen EU:sta ja maailman tilanteesta, oikein on tapahtumassa? Tämän hetkisessä keskustelussa ja uutisissa jopa Kreikka on jäänyt jo miltei unholaan. Tarkoituksellistako?

Tuntuu siltä, että koko Suomi pyörii vain ja ainoastaan turvapaikanhakijoitten ympärillä. Yhtäkkiä meille on ilmestynyt lukuisia käyttämättä olevia hotelleja, sairaaloita ja muita rakennuksia, joista tosta noin vaan voidaan tehdä vastaanottokeskuksia. Päätökset yritetään tehdä niin nopeasti, etteivät kuntalaiset ehdi edes reagoimaan asiaan. Maahanmuuttoviraston kanta kun on ollut, ettei kunnan vastustaessa niitä perusteta. Tosin silloin ei kunnan hyväksyntää tarvita kun keskuksen tilat vuokrataan yksityisiltä yrittäjiltä. Onko nyt siis tullut oiva tilaisuus bisnekselle niille yrittäjille jotka ovat ostaneet tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä ja saavat niistä vuokratulot takuuvarmasti. Valtio, siis me kaikki, maksaa kuntien kulut.

Meillä ei ole vanhuksille riittävästi hoitopaikkoja, meillä on köyhiä ja asunnottomia omasta takaa yllin kyllin. Milloin Suomessa tehdään heidän hyväkseen näin nopeita päätöksiä? Varmasti näille rakennuksille olisi käyttöä asuntoina, vaikkapa opiskelijoille ja pienituloisille ja niille työn perässä paikkakuntaa vaihtaville, jotka voisivat ottaa vastaan lyhyemmänkin työjakson, jos olisi mahdollista asua jossakin edullisesti niin ettei esim. koko perheen tarvitse vaihtaa paikkakuntaa. Onneksi nyt Forssa on ilmoittanut että hotellin tiloihin suunnitellaan vanhusten palveluasumista. Toisin toimittiin Satalinnan sairaalan kohdalla.

Hallituksen ja eduskunnan aikaa kuluu suunnattomasti näihin maahanmuuttoasioihin. Kansalaiset ovat levottomia ja peloissaan omasta tulevaisuudestaan, omasta ja lastensa turvallisuudesta. Ehkäpä siihen on aihettakin. Syntyy turhaakin vastakkain asettelua josta ei välttämättä seuraa mitään hyvää.

Meillä on hieno isänmaa. Olemme maksaneet itsenäisyydestämme kalliin hinnan. Meillä on ollut hyvinvointiyhteiskunta joka nyt on murenemassa. Puolueitten välinen keskinäinen syyttely ei auta tässä tilanteessa. Poliitttinen ilmapiiri on kireä ja jokaisen poliitikon jokaista sanaa katsotaan suurennuslasilla. Hallituksen ja eduskunnan on nyt tehtävä päätöksiä, joissa kuunnellaan myös kansan tahtoa. Huonot turvapaikkapäätökset tulevat lisäämään kansalaisten kahtiajakoa. Tosiasiassahan on niin, ettei se ole maahanmuuttajien vika, että heidän määränsä täällä lisääntyy, vaan näistä asioista kantavat vastuun maamme päätöksen tekijät sekä Suomessa että EU:ssa. Uusi hallitus puhui aloittaessaan toimintansa jotakin isänmaan edusta, ellen aivan väärin muista. Onko tämä unohdettu? Ehkäpä ainakin osa kansasta kokee nykyisen tilanteen näin.

Nyt syksyn alkaessa me kuntapäättäjät saamme sitten taas todeta että säästöjä pitää tehdä juustohöylän tavoin. Yksi asia tekee kuitenkin aina poikkeuksen, maahanmuuttokustannukset. Niihin ei ole ainakaan tähän mennessä leikkauksia voitu kohdistaa. Ei hyvältä näytä tällä hetkellä.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turkulaisessa: Viikonvaihde 29.-30. elokuuta 2015

Onko synnytysten keskittäminen järkevää?

Maanantai 13.10.2014 - Pirjo Lampi

Lähikouluilla on suuri merkitys

Tiistai 19.8.2014 - Pirjo Lampi