Turun kaupungin on kannettava vastuu Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman toiminnan jatkumisesta

Torstai 21.3.2024 - Pirjo Lampi

Varha lakkauttaa kaikille avoimet iäkkäiden palvelut, koska ne eivät kuulu lakisääteisten palvelujen piiriin. Järjestämisvastuu lakkaa. Kuka tämän vastuun ottaa?

Kunnille kuuluu edelleen myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Meillä on Turussa sitä varten myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta.

Yli 65-vuotialle suunnatut hyvinvointia edistävät avoimet palvelut ovat muun muassa erittäin tärkeitä itsenäisesti kotona asumista tukevia palveluita. Niillä on myös suuri merkitys mielenterveyden ylläpitämisessä.

Kyseiset toiminnot ovat olleet vuoden 2023 käyttäjilleen ilmaisia, koska maksujärjestelmää ei saatu toimimaan Varhaan siirtymisen jälkeen tai sitä ei ilmeisesti haluttu luoda. Myöskään käsikassatilitys Varhalle ei kelvannut ainakaan Lehmusvalkamasta.

Ruusukorttelissa on järjestetty varsin monipuolisia ikäihmisten hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä toimintoja.

Jos Varha on valmis tarjoamaan tilat ilmaiseksi toimintojen jatkamiseksi, niin eikö Turun kaupungin ole huolehdittava jollakin tavalla toiminnan rahoittamisesta? Nyt tarvitaan avuksi kolmatta sektoria ja uskon vahvasti, että toimintojen jatkamiselle varmasti löytyy järjestöjä ja yhteisöjä, kunhan rahoittaja löytyy.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa asiaa pitäisi käsitellä pikaisesti. Miten Turun kaupunki aikoo tässä tilanteessa toimia?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu apulaispormestari Mirka Muukkosen vastuualueeseen kuten myös yhteistyö Varhan kanssa. Mielenkiintoista oli huomata kaupungin sivuilta, että siellä mainitaan lautakunnan tehtäväksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin asioiden seuranta ja ohjaaminen. Ikäihmisistä ei ole mainintaa. Miksi ei?

Hyvällä tahdolla rahat varmasti löytyvät. Jos me laiminlyömme ennaltaehkäisevän toiminnan, joka ei ole lakisääteistä kunnissa eikä hyvinvointialueilla, se tulee johtamaan tulevaisuudessa lakisääteisten sote-kustannusten nousuun.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps), kaupunginhallituksen jäsen

ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja (Varha)

Ovatko ikäihmisten ja vammaisten rajoitukset edelleen tarpeellisia?

Lauantai 30.5.2020 klo 0.01 - Pirjo Lampi

Ministeri Henriksson puolusteli HS:ssa 23.5. hallituksen toimia ja ohjeita noista rajoituksista selittämällä, että kyse olisi kansalaisten väärin ymmärryksestä ja ilmeisesti siis myös lukutaidosta. Olisiko hallituksen itse luettava nuo valtioneuvoston sivuilta löytyvät ohjeistukset +70v-rajoituksista. Myös pääministeri Marinin suullinen viestintä on ollut varsin selkeää näistä ohjeista. Nyt ei ole aika tavata omaisiaan, nyt ei ole aika tavata lapsenlapsiaan, hän todennut useaan kertaan julkisuudessa. Tähän ovat tarttuneet myös monet ikäihmisten ja vammaisten omaiset. Tosin nyt näihin ohjeisiin on annettu lievennyksiä 19.5. alkaen. Tapaamiset toivottaisiin kuitenkin edelleen tapahtuvan ulkona. Toistetaan kaikille kuuluvia jo itsestään selviä yleisiä hygieniaohjeita ja lisäksi todetaan, että vieraillessa tulee vältellä kättelyä ja halaamista, ei kannata työntyä lähelle. Siis mitä? Työntyä lähelle? Näin on todennut tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma THL:stä.

Jokainen varmasti ymmärtää, että koronavirus on vaarallinen tauti. On myös selvää, että ikä on lääketieteellisesti riskitekijä, vaikka olisikin hyväkuntoinen ikäisekseen. Voiko se kuitenkaan olla yksi ja ainut tekijä, joka oikeuttaa näihin rajoituksiin kuukaudesta toiseen? Rajoitusten piirissä on nyt varsin monenlaisia ja monen kuntoisia kansalaisia lähes 900 000. Heistä yli 100-vuotiaita on noin 1000. Siis ikähaarukka on todella laaja. Tätä suurta joukkoa koskevat kuitenkin samat rajoitteet. Onko tässä suojelemisessa menty liian pitkälle? Mikä merkitys on elämän laadulla ja inhimillisyydellä varsinkin elämän loppuvaiheessa? Erilaisissa ympärivuorokautista hoitoa vaativissa yksiköissä varmasti rajoituksia jossakin muodossa pitää jatkaa. Se on ryhmä, jossa ikä on todella korkea ja perussairauksia on useita. Heitä on suojattava tartunnoilta mutta kuitenkin inhimillisyyttä unohtamatta. Silloin huoleksi nousee suojavarusteiden riittävyys niin hoitohenkilökunnalle kuin vierailijoille. Myös uusien asukkaiden testaaminen on tärkeää. Henkilökuntaa pitää olla riittävästi. Se toimii nyt niin henkisesti kuin fyysisesti kovissa paineissa. Onneksi kesä tuo hoivayksikköjen vierailuihin helpotusta, kun niitä voidaan järjestää myös ulkona.

Rajoitusten asettamisessa on vedottu voimakkaasti tartuntatautilakiin. Voidaanko siihen vedoten kieltää myös perusterveiden asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden tapaamis- ja liikkumisvapautta kuten nyt on tapahtunut? Monet heistä ovat menettäneet samalla myös työnsä.  Nyt ei tästäkään ole enää yhtenäistä näkemystä. Suurimmaksi ongelmaksi on muodostumassa kotonaan yksinelävät ikäihmiset. Omassa pihapiirissäkin heitä asuu paljon mutta heitä ei ulkona liikkumassa juurikaan näy kuten ennen. Monien omaiset ovat sen myös heiltä kieltäneet ohjeisiin vedoten. Omaiset eivät edes kauppakasseja uskalla viedä sisälle vaan ne jätetään oven ulkopuolelle. Ne ikäihmiset, jotka uskaltautuvat ulos pyytävät sitä anteeksi sanoen, etteivät he saisi olla ulkona. Näin on hallitus määrännyt, he toteavat hyvin ponnekkaasti.

Nyt on jo saatu tieoja siitä, että näitten ikäihmisten fyysinen ja psyykkinen kunto on romahtamassa niin kotona asuvilla mutta myös hoivayksiköissä. Liikuntakyvyn heikentyminen tai katoaminen ja kognitiivisten taitojen heikkeneminen nopeastikin, jopa kahdessa viikossa, ovat suuria vaaratekijöitä totaalisessa eristyksessä eläville ikäihmisille. Näin ovat todenneet mm. useat geriatrian erikoislääkärit. Onko heitä kuunneltu asiantuntijoina, kun päätöksiä tehdään? Mikä on se hinta minkä me tästä maksamme, jos ja kun vanhusten palvelutarpeet tulevat huomattavasti lisääntymään? Olemmeko siihen valmiita? Onko meillä palveluasumisyksikköjä riittävästi? Olen pohtinut myös sitä, miten sillä vanhuksella voisi olla pienempi tartuntariski, jonka luona käy päivittäin tai viikoittain lukuisia eri kotihoidon työntekijöitä verrattuna yhteen omaiseen tai ystävään, joka uskaltaa astua oven sisäpuolelle? Myös tämä omainen tai omaiset osaavat varmasti halutessaan käyttää suojamaskia.

Viestinnässä olisi voitu alusta alkaen tuoda selvästi esille, että jokaisella, myös ikäihmisellä on kuitenkin oikeus päättää mitä riskejä hän on itse valmis ottamaan ja näin on edelleenkin. Liikkumisen merkitystä olisi pitänyt korostaa ja varmistaa se myös kotona asuville yksin eläville.  Rajoitusten poistamisessa pitäisi myös ottaa huomioon maakuntien erilainen tartuntatilanne. Kun nyt kahvila- ja ravintolatoimintaa ollaan avaamassa, olisi kai vähintäänkin toivottavaa, että +70-vuotiailta ja vammaisilta, itsenäisesti eläviltä, poistettaisiin heitä koskevat rajoitteet selkein sanoin. Silloin omaiset ja ystävätkin uskaltautuisivat taas vaikkapa vierailulle tai ulkoilemaan yhdessä omaisensa kanssa. Ravintoloita he tuskin ruuhkauttavat. Olisiko jo aika luopua tämän ikäryhmän holhouksesta ja uskoa heidän omiin valintoihinsa riskien otossa kuten muutkin tekevät. Kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. Kyllä niitäkin ikäihmisiä on tullut kävelyllä tavattua, jotka ovat todenneet käyvänsä kaupassa ja lenkillä ja toimivansa aivan kuten ennenkin, niin kauan kun henki pihisee. Samalla kertovat noudattavansa varovaisutta ja yleisesti annettuja ohjeita.  Tämä aika ja päätökset osoittavat jotakin myös arvostuksesta ja suhtautumisesta ikäihmisiä kohtaan. Keksittiin tämä erinomaiselta kuulostava suojelu. Poissa silmistä, poissa mielestä. Näin minulle eräs vanhus totesi. Toinen totesi, onko meillä joku sotatila? Ettei vaan tässä valtavassa suojelun tarpeeen korostamisessa olisikin kysymys jopa ikärasismista.

Asioilla on aina monta puolta. Päätöksiä tehdessä pitäisi tarkkaan miettiä myös niitten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Menetetäänkö enemmän kuin voitetaan? Valitsemmeko elämän pituuden vai sen laadun, kun puhumme ikäihmisistä. Päättääkö yhteiskunta sen heidän puolestaan? Me kaikki ihmiset tarvitsemme toinen toisiamme. Jokainen myös vanhenee. Ikäihmisistä monet ovat vielä aktiivisesti yhteiskunnan toiminnoissa mukana. He ovat valtava voimavara esim. vapaaehtoistyöntekijöinä ja vaikkapa lastenlastensa hoitamisessa. Heidän panoksensa yhteiskunnan toimivuudessa on erittäin tärkeää. Nyt tuntuu siltä, että itsemääräämisoikeus on viety heiltä pois. Heistä on tullut ongelma.  Yleisiä ohjeita osaavat varmasti kaikki ikään katsomatta noudattaa.  Vanhuspalveluyksiköissä, joissa asukkaat ovat silloin kun kotona ei enää pärjää, pitää kehittää tapaamismahdollisuuksia ja näin onkin toimittu monissa kunnissa. Itselläni on vahva tunne siitä, että digitaalinen yhteydenpito ja erilaiset konttitapaamiset eivät koskaan korvaa ihmisen kosketusta. Arvoisat hallituksen nuoret ladyt lavalla. Teistäkin tulee joskus vanhuksia.

Pirjo Lampi

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava

Torstai 20.2.2020 klo 18.49 - Pirjo Lampi

Yhä useammin saamme tietoja siitä, miten monin eri tavoin lapsemme voivat huonosti nykyisessä yhteiskunnassamme. Jo päiväkodeissa on erilaisista käytös- ja mielialahäiriöistä kärsiviä, jopa väkivaltaisesti käyttäytyviä lapsia. Ongelmat tuntuvat lisääntyvän, kun päästään koulumaailmaan. Koulukiusaamista esiintyy yllättävän paljon.  Meillä pitäisi lisätä varhaista puuttumista ja tuen antamista lapsiperheille sekä matalan kynnyksen helposti saavutettavissa olevia paikkoja joihin esim. nuorella olisi helppo hakeutua. Meillä on myös liian vähän hoitoa saatavilla perustason terveyspalveluina ja silloin hoito siirtyy kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Turku on ollut edelläkävijä koko maassa siinä, että kaupunki palkkasi kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään peruskouluissa, lukiossa ja 2. asteen oppilaitoksissa. Toiminta alkoi huhtikuussa 2019. Turussa havahduttiin toden teolla keväällä v. 2018, kun lähetteet nuorten psykiatrian poliklinikalle olivat nousseet 100%. Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua. Vaikutus on ollut jo lyhyellä aikavälillä näkyvissä siten, että psykiatrian poliklinikan lähetemäärät ovat kääntyneet laskuun. Maahanmuuttaja perheitten huono integroituminen tuo omat haasteensa Turun kouluissa ja päiväkodeissa. Me tarjoamme näille perheille, jos jonkinmoista tukitoimintaa sekä kaupungin, että erilaisten yhdistysten toimesta. Siksi onkin varsin ikävää kuulla, että kaupungissamme tarvitaan joskus jopa poliiseja huolehtimaan päiväkodin henkilökunnan turvallisuudesta. Syynä ovat kulttuurilliset eroavaisuudet siinä kuka saa lapsia kasvattaa. Jossakin kulttuurissa naiset eivät saa tätä tehdä. Tällaiset välikohtaukset eivät voi olla vaikuttamatta myös lapsiin, ovat he sitten maahanmuuttajaperheitten lapsia tai kantasuomalaisia lapsia.

Päiväkotien lasten ei pitäisi joutua olemaan osana näitä tapahtumia. Henkilökunta uupuu, turhautuu ja irtisanoutuu työstään. Joissakin päiväkodeissa henkilökunnan määrä saattaa olla myös riittämätön. Usein tarvitaan myös tulkkeja nopeasti paikalle kieliongelmien takia. Meillä Turussa kouluissa on koko maan vertailussa korkea määrä tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Otan esimerkiksi Varissuon koulun, jossa puhutaan 16 eri kieltä.  Mitenkä tehokkaasti lapset siellä oppivat suomen kieltä? Henkilökunta on kovilla ja tarvetta koulunkäynnin ohjaajien lisäämiseksi olisi ehkä syytä miettiä, jotta luokissa säilyisi työrauha niin opettajilla kuin kaikilla oppilailla.

Miettimisen paikka voisi olla myös kouluympäristön muuttuminen viime vuosien aikana.  Turussa monet koulut ovat joutuneet sisäilmaongelmien takia siirtymään erilaisiin väistötiloihin. Uudet koulut ovat suuria monitoimitaloja, joiden etuna on palvelujen keskittyminen. Saman katon alta saattavat löytyä neuvola, päiväkoti, esiopetus ja koulu aina yläasteelle asti. Iltaisin vielä sama rakennus toimii kenties oppilaan harrastuspaikkana   Opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät ja välineet ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteiset luokkahuoneet pulpetteineen ovat mennyttä aikaa. Onko oppimisympäristö nykyään joillekin liian levoton? Onko omaa rauhaa keskittyä liian vähän ihan normaalillakin lapsella. Näitäkin asioita on ehkä syytä pohdiskella.

Maamme Pisa-tulokset laskevat yhä edelleen. OECD:n raportin mukaan sukupuolten välinen ero on Suomessa yksi suurimmista. Miksi? Mitä pitää tehdä paremmin, että pääsemme entiselle tasollemme? On tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy hänelle sopiva tapa ja paikka oppia hänen omien kykyjensä mukaan. Siksi myös erityiskoulut ovat tarpeen. Vähimmäistavoite pitää olla se, että jokainen saa peruskoulusta päästötodistuksen. Varhaiskasvatus ja perusopetus antavat lapselle valmiuksia aikuisuuteen.

Mielenterveysongelmista kärsii reilut 20% lukiolaisista, heistä tyttöjen osuus on 16,3%.  Tämä on aivan liikaa.Päättäjien on otettava ongelmat tosissaan. Koulun ja kotien on tehtävä yhteistyötä ja ongelmiin pitää puuttua ja saada apua mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina on pidettävä mielessä lapsen etu ja oikeudet hankalissakin tilanteissa. Kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten, että henkilökunnan turvallisuus ja työrauha on taattava. Jos lapset voivat hyvin myös vanhemmat voivat hyvin ja päinvastoin.  Mahdollinen kustannusten nousu tulee takaisin sotesäästöinä.

Pirjo Lampi

Hoitajamitoitus vai henkilöstömitoitus

Lauantai 15.2.2020 klo 22.16 - Pirjo Lampi

Hallitus on antanut esityksensä henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöitten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Henkilöstömitoitus olisi 0.7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4. 2023.  Sinänsä hieno asia mutta tässäkin hallituksen esityksessä on suurten lupausten tuntua mutta paljon on avoimia kysymyksiä. Mistä saadaan rahoitus? Miten tämä saadaan onnistumaan konkretian tasolla. Törmätäänkö taas perutuslakiin?

On ollut varsin ikävää huomata, että jopa vastuuministeri Kiuru julkisuudessa asiasta puhuessaan jatkuvasti käyttää termejä sekaisin. Onko tämä tarkoituksellista?  Asialla on todellakin eroa. Olen vakaasti eri mieltä ministerin kanssa siitä, että kyseessä olisi aito hoitajamitoitus. Kuka on hoitaja, siitä voitaneen käydä keskustelua. Esityksessä henkilöstömitoitukseen laskettaisiin välittömään asiakastyöhön osallistuvat  työntekijät, joita ovat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät  sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.  Mielestäni ns. hoitajavalikko on tässä varsin laaja ja väljästi tulkittu.

Esityksessä on ilmeisesti määritelty välitön asiakastyö varsin yleisellä ja laajalla tavalla ilmeisesti juuri siksi, että siihen saadaan mahtumaan nuo kaikki ammattinimikkeet. Välillistä työtä olisi yksikön huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen siivous, ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys sekä pyykki ja kiinteistöhuolto. Yksikön vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi nykyisen tapaan välillistä työtä. Välillistä työtä ei enää otettaisi huomioon henkilöstömitoituksessa mikä olisi muutos nykyiseen malliin.

Ei voi kuin todeta, että käytännössä on valtava, ellei mahdoton työ laskea päivittäin sitä, toteutuuko tuo henkilöstömitoitus. Hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja kotiavustajat ovat varsin mielenkiintoinen ammattiryhmä sikäli, että heidät voidaan laskea sekä välittömän, että välillisen työn ryhmään kuuluvaksi riippuen siitä mitä työtä ja kuinka paljon he sitä yksikössä tekevät. He voivat ilmeisesti osan päivää tehdä välitöntä työtä, osan päivää välillistä. He eivät voi olla kuitenkaan esim. työvuorossa yksin eivätkä osallistua lääkehuoltoon. Miettiä sopii mikä tilanne on äkillisten sairauslomien ja vuosilomien suunnittelussa.

THL:n mukaan vuonna 2018 ikäihmisten ympärivuorokautisissa yksiköissä työntekijöistä enemmistö 74 % oli lähi- tai perushoitajia. Sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on 8.4 %. Hoito- ja laitosapulaisia 3.7 %, hoiva-avustajia 2.6 %, esimiehiä ja tiimivastaavia on 4.7% muita 0,3%.  Mitä henkilöstöä me nyt sitten tarvitsemme oikeasti lisää. Miten työt organisoidaan yksiköissä? Ministeri Kiuru on todennut, että tässä on kyseessä aito hoitajamitoitus niin, että esim. pyykkäys ja ruonlaitto jää hoitajilta pois. No jos nyt varsinaisilta hoitajilta vähenee välillisen työn, jota he nyt ymmärtääkseni joutuvat tekemään, niin eikö heillä ole silloin enemmän aikaa tehdä sitä varsinaista heille kuuluvaa välitöntä hoitotyötä?  Kun puhutaan koulutuksen lisäämisestä, pitäisi kai tarkkaan miettiä mitkä ovat ne henkilöstöryhmät, joita pitää kouluttaa lisää. Ongelma on myös se, että hoitoalan koulutus ei tällä hetkellä kiinnosta. Syitä ovat työn kuormittavuus ja työn vaativuus verrattuna palkkaan. AMK-hoitajaopintoihin pyrki viime vuonna yli 5000 hakijaa vähemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin. Toisen asteen lähihoitajakoulutukseen haki 4000 vähemmän kuin vuonna 2016.

Miten tehokkaasti valvontaa voidaan suorittaa? Valvontaa suorittavat Valvira ja AVI ja nyt tiedot henkilöstömitoituksen toteutumisesta ilmoitettaisiin myös THL:lle. Yksiköitten omavalvontaa pitää tehostaa ja sekin vaatii resursseja. Kunta vastaa myös ostopalvelujensa valvonnasta. Henkilöstömitoitus koskee myös yksityisiä palveluntuottajia, joissa valitusten yhtenä syynä on aina ollut riittämätön hoitohenkilökunnan määrä, jonka vuoksi asiakasturvallisuus on vaarantunut. Yksityisiä hoiva-alan yrityksiä on jouduttu jopa sulkemaan Valviran toimesta. Räikeimmät tapaukset ovat koskeneet Esperi Caren ja Attendon yksittäisiä yksikköjä. Mistä nämä yritykset ottavat voittonsa, kun henkilöstökulut nousevat? Nostamalla hintoja, se on varmaa. Maksajiksi joutuvat palveluja ostavat kunnat ja sitä kautta palvelun käyttäjät. Hoitajamitoituksen hintalapuksi on arvioitu noin 300 milj. euroa. Vertailun vuoksi voi mainita tuon saman summan kuluvan esim.  maahanmuuttajien kotouttamiseen ja vastaanottokeskusten ylläpitämiseen.

Omassa kotikaupungissani Turussa hoitajamitoituksen muutoksen on arvioitu maksavan 10 milj. euroa. Se tarkoittaa 80 uuden vakanssin perustamista.  Oman toiminnan lisäyksen arvioidaan olevan 4 milj. euroa ja ostopalveluista kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 6 milj. euroa. Hyvinvointitoimiala ylitti viime vuoden budjettinsa ja on sitoutunut kovaan säästökuuriin.  Olemme sitoutuneet esim. asiakasmaksujen nostoihin.  Meillä on ollut vaikea saada rekrytoitua henkilökuntaa kotipalveluun, jossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Miten tämä mitoituksen muutos tulee vaikuttamaan kotipalvelun toimivuuteen?

Syntyykö tämän uudistuksen myötä kilpailu henkilökunnasta kotipalvelun ja tehostetun palveluasumisen välillä?  Täytyypä pitää mielessä ministeri Kiurun toteamus ”täältä pesee” 13.2 uutislähetyksissä kun tästä ongelmasta kysyttiin ja sitä, että riittääkö rahaa myös kotihoidon kehittämiseen.

Hallituksen mukaan merkittävät rahoituslähteet ovat yksityisen terveydenhuollon Kela korvausten poistuminen, palveluhankintojen ja ostopalveluiden tehostuminen järjestäjien koon kasvaessa, digitalisaatio sekä apteekki- ja lääkemuutokset.  Miten tämä nyt sitten konkretisoituu kunnille suoraksi rahaksi, jolla sitä henkilöstöä palkataan? Minusta se on suuri kysymysmerkki.

Ihmettelen edelleen, miten ikäihmistemme hoito on parantunut ns. vanhuspalvelulain tultua voimaan. Kustannukset eivät ainakaan ole vähentyneet eikä taida laatukaan olla parantunut.  Kun kaiken lisäksi sote-uudistuksesta päättäminen siirtyi tämän hallituksen, kuten niin monen aikaisemmankin hallituksen harteille, tämäkään yksittäinen muutos lisättynä asiakasmaksulain uudistamiseen ei voi olla vaikuttamatta myös sen sisällön syntymiseen.

Avoimia kysymyksiä on varsin paljon ja kokonaisvaikutuksien mittaamista ei ole tehty riittävästi. Tämä hallitus on kova lupaamaan kaikkea hyvää. Tulokset näyttää tulevaisuus.

Ikäihmisemme ovat luoneet meille hyvinvointiyhteiskunnan, josta on vain rippeet jäljellä. Heidän pitäisi olla kunniakansalaisiamme, jotka ansaitsevat mahdollisimman laadukkaan ja tasa-arvoisen hoidon tuloista riippumatta silloin kun he sitä tarvitsevat. On alkanutta tuntua siltä, että kunniakansalaisiamme ovat aivan muut ihmisryhmät kuin omat isänmaamme vanhukset.

Pirjo Lampi

Linkki Uuden Suomen blogiin: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pirjolampi/hoitajamitoitus-vai-henkilostomitoitus/

Paperittomien hätämajoitusta ei pidä jatkaa tässä taloustilanteessa

Keskiviikko 2.10.2019 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 23.10. käsiteltiin paperittomien hätämajoituksen jatkamista yhteistyössä SPR:n kanssa ajalla 1.1.–31.12.2020. Asia pantiin pöydälle pitkän keskustelun ja pohdinnan jälkeen.

Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle maksetaan siitä jopa korvaus. Laittomasti maassa olevat henkilöt ovat hakeutuneet pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää muun muassa turvapaikkahakemuksen uusimista vaatien siihen selkeän syyn, miten perustelut turvapaikan uusimiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet.

Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen henkilöille, joilla ei enää ole oikeutta jäädä maahamme. Karkotuspäätöksiä pitää pystyä myös toteuttamaan nykyistä tehokkaammin.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet tätä hätämajoitusta. Kiinnitin kokouksessa ilolla huomiota siihen, että nyt myös muut puolueet olivat havahtuneet ensimmäistä kertaa siihen, että tästäkin asiasta pitää voida käydä asiallista keskustelua nykyisessä kaupungin taloustilanteessa. Haluttiin asiaan lisää selvityksiä. Tällä kertaa asia ei ollutkaan ihan läpihuutojuttu.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet tuleville vuosille. Yhtenä keinona talousarvioehdotuksessa tulee olemaan asiakasmaksujen nostot, jotka tulisivat koskemaan terveyskeskusmaksuja sekä vanhus- ja vammaispalveluja.

Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi terveyskeskusmaksujen vapautusperusteiden poistamisella on arvioitu saatavan säästöjä 300 000 euroa. Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa tulevana vuonna. Tätä summaa pidettiin korkeana, varsinkin kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille kansalaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Nyt joudumme tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä ei paperittomien hätämajoitusta pidä jatkaa tässä taloustilanteessa. Olisi aika outoa, jos sopeuttamistoimet eivät koskisi millään tavalla henkilöitä, joilla ei edes ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi (ps.)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen, varavaltuutettu, Turun perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja

Turkulainen 1 - 2.10.2019:

https://www.turkulainen.fi/blogi/814746-mielipide-paperittomien-hatamajoitusta-ei-pida-jatkaa-tassa-taloustilanteessa

Suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Lauantai 8.12.2018 - Pirjo Lampi

Asunnottomuus yleistyy Turussa. Asunnottomia on 452 ja heistä nuoria on 107.  Tilanne on huolestuttava, koska suunta meillä on ylöspäin toisin kuin muualla Suomessa. Sillankorvan ensisuoja on tällä hetkellä ainut asunnottomien mahdollisuus saada katto päänsä päälle edes yöksi.  Paikka on tarkoitettu lähinnä päihderiippuvaisille turkulaisille.  Neljä paikkaa on varattu ei -päihdeongelmaisille. Asiakkaalle tarjotaan lounaan lisäksi aamupuuro ja iltapala. Palvelu muuttuu asiakkaalle maksulliseksi, kun asiakas on yöpynyt vuositasolla 14 vrk. Perusteluna hätämajoituksen muuttumisesta maksulliseksi oli asumisjaksojen pitkittyminen.

Entä sitten laittomasti maassa olevat ns. paperittomat? Mitä kaupunkimme tarjoaa heille?

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5. 2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville. Kaupunki solmi SPR:n kanssa puitesopimuksen ja majoituspaikkana toimii Varissuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä. Majoitustilaa on kuudelle ja tilapäisesti jopa useammalle. Ruokansa asukkaat valmistavat itse ja kaupungilta he saavat tätä varten maksusitoumuksen. Henkilökuntaa on kaikkiaan kolme. Puolen vuoden hinta tälle toiminnalle on 128 500 euroa. Valtuusto siunasi ensi vuodeksi lisärahoitusta tälle hätämajoitukselle. Vain perussuomalaiset ovat vastustaneet laittomasti maassa-olevien palvelujen lisäämistä. Jo vuodesta 2016 lähtien Turussa otettiin käyttöön paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden täysin samat julkiset terveyspalvelut kuin meillä kaikilla on, vaikka laki takaa laittomasti maassa oleville vain kiireelliset terveyspalvelut.

Käyttö on ollut kuitenkin odotettua pienempää molemmissa tapauksissa.

Hätämajoituksessa asukkaita on ollut keskimäärin 1-2/vrk. Tosiasiassa yksi näistä yöpyjistä on ollut siellä alusta lähtien ja on viimeisten tietojen mukaan edelleen, muutamaa poissaolopäivää lukuun ottamatta. Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa oleville esim. hätämajoituksen muodossa. Voiko tämä, kohta jo puolivuotta kestänyt majoitus yhden henkilön kohdalla olla enää tilapäistä? Ilmeisesti voi koska sille ei ole asetettu mitään aikarajaa. Mikään ei siis muutu heille myöskään maksulliseksi. Me kaikki maksamme sitä laskua. Mielestäni puitesopimusta ei pitäisi enää ensi vuodeksi uusia. Miksi me ylläpidämme palveluja, joille ei ole edes kysyntää. Tosin jotkut tahot ovat todenneet, että ”kentältä” kuuluu tarvetta olevan mutta kun eivät he uskalla hakeutua julkiseen hätämajoitukseen eikä terveyspalveluihin kiinni jäämisen pelosta. No, voi sentään. Jos he noudattaisivat Suomen oikeuslaitoksen päätöstä heidän pitäisi poistua maastamme ja siitä vapaaehtoisesta paluusta omaan kotimaahan heille vielä maksettaisiin.

Kaupunkimme talous on kuralla. Vanhuksillamme ei ole riittävästi hoivapaikkoja, kotihoitoon on vaikea saada henkilökuntaa, koska emme ole tässä varsin matalapalkkaisen, pääosin naisvaltaisen henkilökunnan palkkatasossa kilpailukykyisiä. Työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa.

Kaupungin ulkoistamassa Pansio-Pernon terveysaseman palvelussa on ollut kesällä tilanne, jossa terveyskeskuslääkärin suomen kielen taito on ollut niin heikko ettei sieltä ole voitu saada lähetettä erikoissairaanhoitoon. Täysin käsittämätöntä. Tuo asia on sittemmin korjattu.

Suomessa on tullut tavaksi vedota tunteisiin, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen silloin kun puhutaan ihmisistä, joilla ei enää lain mukaan ole lupaa oleskella maassamme. Olisiko Turussa kuten koko maassa syytä lopettaa tämä maahanmuuttajien paapominen ja hyysääminen. Asetetaan suomalaisten hyvinvointi   etusijalle.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän julkaisu (Suoraan sanoen) 8.12.2018

Pihlajalinna paljasti totuuden valinnanvapaudesta

Tiistai 31.7.2018 klo 16.29 - Pirjo Lampi

Viime päivien uutinen sotesta on Pihlajalinnan luopuminen Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta noin kaksi kuukautta ennen aikojaan. Kokeilu ei ollutkaan taloudellisesti kannattavaa. STM:n tuki todettiin riittämättömäksi. Pihlajalinnan mukaan tappiot ovat merkittävät.

Pihlajalinnalle maksettiin ns. kapitaatiokorvausta joka muuttuu henkilön iän ja asuinpaikan mukaan riippumatta siitä, kuinka monta kertaa potilas käy vastaanotolla. Jyväskylän määrittämä korvaus, mikä yksittäisestä asiakkaasta maksettiin, oli liian pieni palvelupaketin laatuun nähden. Näin toteaa Pihlajalinnan aluejohtaja Sanna Poikonen.

Kapitaatiokorvauksen suuruuden lisäksi olennaisin tekijä on myös se asiakaspohja, jolle yhtiö palveluja tuottaa. Nyt tässä kokeilussa kävikin Pihlajalinnan mukaan niin huonosti, että asiakkaiksi valikoituivat henkilöt, jotka käyttivät runsaasti palveluita. Selitettiin, että terveyskeskuksen asiakkaiksi jäivät "hiljaiset asiakkaat" jotka eivät palveluita tarvinneet mutta kaupunki sai niistä kapitaatiokorvauksen.

No voi sentään. Nämä paljon palveluja tarvitsevat ovat juuri se joukko, joka julkisella puolella niitä kustannuksia tällä hetkellä nostaa. Nyt sen siis huomasi yksityinen palveluntuottajakin.

Toisin sanoen tämä varmisti myös sen tosiasian, että ainakaan kokeilussa käytetyllä korvauksella yksityissektoria ei tule kiinnostamaan valinnanvapauden mahdollisuuden tarjoaminen yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Julkisen sektorin toimivuuden jatkuvuus on varmistettava myös syrjäseuduilla.

Yritysmonopoleja kiinnostavat helpot ja nopeasti hoidettavat potilaat. Vain siten ne pystyvät tekemään bisnestä valtion rahoituksen avulla. Valinnan sotekeskuksesta tekee lain mukaan kuitenkin asiakas, ei palveluntuottaja.

On yhä varmempaa se, että valinnanvapaus tulee erittäin kalliiksi, jos yksityiset yritysmonopolit voivat vaikuttaa siihen millä hinnalla ne palveluja tarjoavat julkisella rahoituksella.

Mielenkiintoiseksi Pihlajalinnan päätöksestä vetäytyä kokeilun jatkamisesta on myös se, että se antoi kesäkuussa tulosvaroituksen. Pörssiyhtiön liikevoitto tulee jäämään vuoden 2017 tasosta.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on tarjottava riittävät sotepalvelut.

Suurin historiallinen muutos tähän mennessä on ollut 70-luvulla luotu terveyskeskusjärjestelmämme, joka mahdollisti tosiasiassa sotepalvelujen saannin kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti.

Meillä on vahva ja hyvä kivijalka, jota ei pidä murentaa. Siellä ja siinä missä perusterveydenhoitomme ei toimi riittävän hyvin parannuksia pitää tehdä. Ratkaisu siihen ei ole nyt suunnitellun kaltainen jättireformi.

Pirjo Lampi

Paperittomista tehdään laillisesti maassa olevia

Torstai 28.12.2017 - Pirjo Lampi

Helsinki teki valtuustossaan päätöksen, jonka mukaan laittomasti maassa olevat tulevat saamaan kaikki välttämättömät sotepalvelut, siis myös kiireettömän hoidon.  Helsingin kaupunginhallituksen mukaan paperittomille välttämättömiin palveluihin kuuluvat hätämajoitus, toimeentulotuki, välttämätön kroonisten tautien hoito, lääkitys ja seuranta sekä suun terveydenhuolto samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoilla. Lisäksi todetaan, ettei maksukyvyttömyys saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

Helsingin päätös tarkoittaa sitä, että laittomasti maahan jäävät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet muuttuvat sotepalveluitten suhteen käytännössä taas turvapaikanhakijoiksi, vaikka heillä on maaastakarkoituspäätös. Ei siis ihme ettei Suomesta haluta palata omaan kotimaahan takaisin, vaikka siitäkin heille jopa maksetaan.

Turvapaikahakijoitten oikeudet terveyspalveluihin määritellään vastaanottolaissa. Vokeissa terveystarkastukset tehdään kahden viikon kuluessa maahan tulosta. Hammashoitoon he pääsevät nopeasti, koska palvelu ostetaan pääosin yksityisektorilta kuten varsin monet seulontatutkimukset kuten tuberkuloosi, B-hepatiitti, hiv, kuppa ja suolistoloiset. On todettu, että näitä tauteja esiintyy turvapakanhakijoilla selvästi kantaväestöä enemmän.

Maahanmuuttovirasto vastaa palveluiden järjestämisestä ja maksaa kunnille tuottamisesta koituneet kulut. Se on todennut myös ettei turvapaikanhakijoilla ole pysyvää henkilötunnusta, joten yhtenäistä rekisteröityä tietoa heidän terveydestään sekä palvelujen käytöstä ja kustannuksista ei ole.

Helsinki otti v. 2014 käyttöön paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden julkiset terveyspalvelut. Turku teki saman v. 2016 valtuuston päätöksellä. Käyttäjiä ei juurikaan Turussa tänä vuonna ole ollut. Nyt mielipidepalstalla (TS 18.12) Tiago Silva (skp) peräänkuuluttaa Turkua laajentamaan laittomasti maassa olevien palveluja. On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun asunnottomille suomalaisille ei ole hätämajoitusta tarjolla ja pienituloiset oman maamme kansalaiset jättävät lääkkeensä ostamatta saadakseen ruokaa, ollaan valmiita tarjoamaan kaiken kattavat sotepalvelut laittomasti maahan jääville. Jopa TV:n vaalipaneelissa tasavaltamme presidentin sanojen mukaan paperittomia voi piilotella kunhan ei siitä jää kiinni.

Tähänkin asti jokaisella on ollut oikeus kiirelliseen hoitoon ja pitää ollakin. Ketään ei jätetä heitteille eikä kadulle kuolemaan on sitten paperit tai ei. On kuitenkin kysymys arvovalinnoista ja siitä mihin yhteisiä verorahoja käytetään. Onko valintamme antaa paperittomille jopa paremmat palvelut kuin pienituloisille oman maan kansalaisille? On kysymys myös siitä pitääkö Suomen lakeja noudattaa. Turussa toimii Helsingin tavoin salainen Global Clinic joka hoitaa paperittomia. Näihin varmaan jokainen julkisten palveluiden lisäämistä kannattava tekee lahjoituksia, joilla hoitojen kustannukset katetaan. Turvapaikkapäätöksiä on vielä paljon tekemättä ja laittomasti maahan jäävien lukumäärä on suuri kysymysmerkki. Sote-uudistusta yritetään ajaa läpi keinolla millä hyvänsä. Onko tässäkin, laittomasti maahan jäävien julkisten palveluiden lisäämisen takana yksityisten yritysten bisneksen lisääminen? Minkälainen vastuu asiassa tulee olemaan tulevilla maakunnilla palvelujen järjestäjänä?

Missä muussa maassa tarjotaan turvapaikanhakijoille, puhumattakaan laittomasti maahan jääneille tällaiset edut kuin Suomessa? Tämäkö ei muka houkuttele jäämään Suomeen? Me hoidamme, vaikka emme edes tiedä kustannusten todellista määrää tälläkään hetkellä. Julkisella sektorilla ei voida hoitaa salaa potilaita kirjaamatta toimenpiteitä koska jokaisella tutkimuksella on hintansa ja hoidon seuranta on välttämätöntä. Meillä vedotaan tunteisiin, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen silloin kun puhutaan ihmisistä joilla ei ole lain mukaan enää oleskelulupaa Suomessa. Laittomasti maahan jäävien palauttamista pitää tehostaa eikä heille pidä antaa samoja sotepalveluita kuin kantaväestölle.

Pirjo Lampi

Turku

Selvityspyyntö Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle paperittomien terveyspalveluiden tarjoamisesta Turussa

Tiistai 15.12.2015 - Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.11. äänestyksen jälkeen paperittomien raskaana olevien naisten ja alle 18-vuotiaiden oikeuden terveydenhoitoon, Helsingin jälkeen toisena kaupunkina Suomessa, vähintäänkin puutteellisin tiedoin sen toteuttamisesta ja kustannuksista. Asiaa ei ole millään tavalla tuotu esille eikä käsitelty lautakunnassa. Erilaisia tulkintoja on esitetty siitä mitä tämä päätös myös kiireettömän terveyspalvelun tarjoamisesta Turussa tarkoittaa.

Turussa paperittomia on hoitanut salainen Global Clinic kuten Helsingissäkin. Voimassa olevan lain mukaan kiireetöntä hoitoa ei pitäisi järjestää laittomasti maassa oleville julkisin varoin. Hallituksen esitys lain muuttamiseksi ei mennyt viime keväänä eduskunnassa läpi. Kiireellistä hoitoa ovat saaneet tähänkin asti kaikki sitä tarvitsevat terveydenhoitolain mukaan. Heitteille ei ole jätetty ketään eikä pidäkään jättää.

Katson valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä, että saamani tiedot valtuustossa tehdylle päätökselle ovat varsin puutteelliset. Siksi teen tämän selvityspyynnön.

Haluaisin selvityksessä vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
– Miksi asia tuotiin valtuustoon vaikka sitä ei oltu millään tavalla käsitelty lautakunnassa?
– Mitä selvityksiä Turun kaupungin virkamiehet ovat asiasta tehneet? Aloitteeseen annettu vastaus, joka löytyy valtuuston pöytäkirjoista, ei tue tehtyä päätöstä.
– Onko kyseisen päätöksen kustannukset kaupungille selvitetty varsinkin jos päätös koskee myös erikoissairaanhoitoa kuten Helsingissä.
– Milloin ja missä toiminta aloitetaan? Julkinen palvelu ei voi olla enää salaista.
– Miten tietojärjestelmistä voidaan seurata paperittomien hoitokustannuksia ja potilasmääriä?

Esitän, että asiaa selvitetään ainakin näitten kysymysten osalta jossakin tulevassa lautakunnan kokouksessa.

Vallanjakamisen vaikeus

Perjantai 15.3.2013 klo 21.08 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen liiton sivuilta voi lukea 11.3. pidetyn maakuntavaltuuston kokouksessa tehdyistä valinnoista. Valtuuston 3. vpj:ksi valittiin kunnallisvaalituloksesta piittaamatta Li Andersson (vas). Paikka vaalituloksen perusteella olisi kuulunut perussuomalaisille, jotka siihen ehdottivatkin maskulaista Taito Ylhäistä. Sivuilla kerrotaan myös ettei paikasta kuitenkaan äänestetty koska perussuomalaiset keskustelun jälkeen tyytyivät alkuperäiseen valintaehdotukseen. Sitä miten tähän päädyttiin ei kuitenkaan kerrottu.

Maakuntavaltuustolle tuotiin  eräitten puolueitten taholta varsin voimakkaasti esille se ettei maakuntavaltuustossa ole sen historian aikana koskaan äänestetty ja toivottiin etteivät perussuomalaiset haluaisi nytkään äänestystä asiasta. Olisiko tarpeen vaatiessa jo aika kirjoittaa historiaa uusiksi?

Kokouksessa käydyissä puheenvuoroissa Katri Sarlund (vihr.) totesi, että äänestys on täysin turhaa koska perussuomalaiset tulevat  sen takuuvarmasti häviämään. Ilkka Kanerva(kok) sanoi puheenvuorossaan ymmärtävänsä perussuomalaisten kannan ja kehui tuntevansa monta fiksua perussuomalaista. Samaan hengenvetoon hän esitti kuitenkin uhkauksen, että mikäli äänestykseen päädytään, perussuomalaiset saattavat menettää heille mahdollisesti kaavailtuja paikkoja esim. sairaanhoitopiiristä. Sääntöjen mukaan äänestys oli mahdollista vain koko puheenjohtajiston paketista, ei yksittäisestä puheenjohtajasta. Olisiko aika jonkinlaisille muutoksille?  Vai onko demokratiassamme täysin hyväksyttävää neuvottelutilanteissa käyttää uhkailua ja kiristystä?

Viime aikoina on haluttu kunnallispolitiikasta avointa ja kansalaisten tahtoa kuuntelevaa. Se on myös perussuomalaisten tahto. Hyvä yhteistyö yli puoluerajojen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä ei  mielestäni saavuteta edellä mainituilla keinoilla.

Perussuomalaiset ovat tulleet suurella joukolla  päätöksen tekoon niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasolla. Se on tosiasia, johon kaikkien puolueitten on sopeuduttava tavalla tai toisella.Kaikki puolueet tekevät varmasti hyviä ehdotuksia, joita voidaan kannattaa riippumatta siitä mikä puolue on ehdotuksen tekijänä. Turussa perussuomalaiset saivat kaupunginvaltuustoon kolminkertaisen määrän edustajia edellisiin vaaleihin verrattuna. Se tulee varmasti vaikuttamaan päätöksen tekoon viimeistään tulevina vuosina, jolloin pääsemme vaikuttamaan myös budjettien laatimisiin.

Pirjo  Lampi  (ps)

Kaupunginvaltuutettu

Maakuntavaltuuston jäsen

julkaistu 19.3.2013 Turun Sanomissa                                                

Suomalaiset opiskelijat maksajina

Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?

Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.

Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.

Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.

Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.

Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.

Pirjo Lampi (ps)

Palkan ja toimenkuvan vastattava koulutusta

Keskiviikko 22.8.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Vastaan lähihoitaja Riitta Kallionpäälle (vas), joka kommentoi kirjoitustani hoitajien palkoista, vaikka en oikein ymmärtänyt, mihin asiaan minun olisi pitänyt perehtyä tarkasti. Lähes 40 vuotta terveydenhoitoalalla riittänee tarpeelliseksi perehtymiseksi!

Olen aivan samaa mieltä siitä, että lähihoitajat tekevät vastuullista ja arvokasta työtä. Omassa kirjoituksessani halusin ottaa kantaa vain nimenomaan nyt sairaanhoitajille lisäkoulutuksella saatuun rajoitettuun reseptinkirjoitusoikeuteen, joka on ollut esillä mediassa. Koulutuksella täytyy olla vaikutusta palkan suuruuteen ja työtehtäviin.

Lähihoitajien koulutuksesta vastaavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen kesto on 120 opintoviikkoa.

Sairaanhoitajien, kuten myös bioanalyytikkojen, eli entisten laboratoriohoitajien, ja röntgenhoitajien koulutuksesta vastaa ammattikorkeakoulu. Koulutuksen kesto on 210 opintoviikkoa.

Bioanalyytikot ovat nimenomaan koulutettuja verinäytteiden ottamiseen ja muitten laboratoriotutkimusten tekemiseen. Näytteenoton merkitys on ensiarvoisen tärkeä potilaan oikean diagnoosin saamiseksi.

Sosiaali-ja terveysalalla toimii monia muitakin koulutettuja oman alansa eriasteisia asiantuntijoita. On erittäin valitettavaa, että tällä alalla mielestäni palkkaus, kautta linjan, ei edelleenkään vastaa Suomessa saatavaa korkeatasoista koulutusta. Ei ole siis ihme, että ammattitaitoiset hoitajat lähtevät töihin ulkomaille tai vaihtavat kokonaan alaa. Samanaikaisesti me osallistumme ulkomailta tulevien hoitajien koulutukseen.

Hoitohenkilökunnan ammattijärjestöjen, Tehyn ja Superin, tärkeä tehtävä on valvoa palkkakehitystä terveydenhoitoalalla sekä myös sitä, että toimenkuvat vastaavat koulutusta.

Näitten järjestöjen hallintoelimiin jäsenet valitsevat edustajansa äänestämällä. Poliittinen kanta ei näissäkään ole merkityksetön.

Pirjo Lampi

kuntavaaliehdokas (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/379648/Palkan+ja+toimenkuvan+vastattava+koulutusta

Hoitajien palkan noustava vastuun mukana

Perjantai 13.7.2012 - Pirjo Lampi

Suomessa on nyt koulutuksen jälkeen 52 :lla sairaanhoitajalla eri puolella maata lupa kirjoittaa reseptejä. Koska terveyskeskuslääkäreistä on pulaa, on siihen hyvänä apuna se, että sairaanhoitaja voi kirjoittaa reseptin varsin tavallisiin ja hyvin yleisiin sairauksiin kuten silmätulehdukset, angiina ja virtsatieinfektiot. Näistä esimerkiksi kaksi viimeksi mainittua ovat varsin luotettavasti varmistettavissa, yksinkertaisella laboratoriotutkimuksella.

Sairaanhoitaja voi myös kirjoittaa ennalta määrättyjä rokotteita ja uusia esimerkiksi verenpaine-, astma- ja diabeteslääkkeitä potilaille, joille lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen. Tällä tavalla vapautuu hyvin monta lääkärin vastaanottoaikaa sellaisille potilaille, jotka todella tarvitsevat lääkärin tutkimusta.

Ongelmaksi muodostuu nyt palkkaus. Niinpä tietysti! Pelkäsin, että tässä käy juuri näin.Terveydenhoitoalalla on ollut tyypillistä vuosien varrella se, että hoitohenkilökunnalle haluttaisiin lisätä vastuullisia töitä lääkäreiltä, mutta palkankorotuksen saaminen onkin sitten toinen asia.

Tässä tapauksessa mediassa on puhuttu muutaman sadan euron palkankorotuksesta, mutta sitä ei nyt automaattisesti maksetakaan.

Tätä on perusteltu koko terveydenhoitoalalla käytössä olevalla työn vaativuuden arvioinnilla, jolla määritellään palkkataso. Tähän arviointiin ei ole koko maata kattavia yhtenäisiä kriteerejä, jonkinlaista ohjeistusta kylläkin. Kriteerit luodaan ja perustellaan paikallisesti. Tehokasta työaikaa kuluu tähän varsin paljon.

Mielestäni reseptin kirjoitusoikeuden pitäisi olla yksiselitteisesti kriteeri saman suuruiselle palkankorotukselle paikkakunnasta riippumatta. Korotus on kuitenkin varsin pieni terveyskeskuslääkärin palkkaan verrattuna. On kyse pienestä rahasummasta verrattuna siitä saatavaan hyötyyn.

Toivon sydämestäni, että innolla koulutukseen lähteneet ja sen suorittaneet hoitajat saavat tai ovat saaneet ansaitsemansa palkankorotuksen. Mikäli tästä koulutuksesta todetaan olevan kunnille myös taloudellista säästöä, ja kysyntää tällaisille hoitajille on, mielestäni koulutusta kannattaa tulevaisuudessa jatkaa. Kaikki uudet mahdollisuudet kannatta käyttää terveydenhoidon parantamiseksi maassamme. Kuntaliitoksien myötä on aivan varmaa, etteivät palvelut ainakaan tule lähemmäksi kuntalaisia, ellei jotakin uusia palvelumuotoja keksitä.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa on perusterveydenhoidon parantamiseksi ehdotettu yhtenä mahdollisena keinona kaupungin ”terveysbussin” hankkimista. Kyseisen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voisivat sopia tällaiseenkin toimintaan varsin hyvin.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas 2012
Turku

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/375483/Hoitajien+palkan++noustava+vastuun+mukana

Kosmetiikkaa vai tarpeellista peruskorjausta?

Torstai 21.6.2012 - Ajattelija

Tämä kirjoitukseni julkaistiin TS:n mielipidesivulla 21.06.2012

Muovilla huputetut kerrostalot ovat ilmestyneet maisemakuvaan kesäksi taloyhtiöissä tehtävien parveke- ja julkisivuremonttien takia. Asukkaat hikoilevat muovien sisällä pystymättä nauttimaan muutenkin lyhyestä kesäajasta. Remontit kun yleensä kestävät jopa reilut kaksi kuukautta. Parveke on monille vähän kuin kesämökin korvike, joten yksi kesähän menee miltei hukkaan!