Äänestäjiä kosiskellaan vaalilupauksin

Maanantai 28.1.2019 - Pirjo Lampi

Vaalien lähestyessä eri puolueet ja varsinkin heidän tunnetut nimensä kosiskelevat äänestäjiä monilla mukavilta tuntuvilla ja epärealistisilla ehdotuksilla. Näin toimi esim. Aki Linden SDP:n eduskuntaavaaliehdokas Turusta ehdottaessaan maksuttomia laboratoriotutkimuksia kaikille (TS 9.1. 2019). Ilmeisesti tätä ei saa kyseenalaistaa, koska vastakirjoitustani ei kyseinen lehti ole julkaissut. Siinä totesin, että ilmaisia palveluja ei ole olemassa. Mistä tähän otetaan rahat, sitä Aki Linden, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä juuri eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja, ei kertonut.

Nykyinen järjestelmä on varsin selkeä. Jos yksityissektorilla potilaalle halutaan tehdä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, ne tehdään siellä missä on potilasta hoitava lääkärikin. Tämä asia kuuluu selvittää potilaalle ennen kuin hän on kassalla maksamassa laskua. Potilaalle on myös kerrottava, ettei hän voi niitä tutkimuksia saada omasta terveyskeskuksestaan yksityisellä lähetteellä. Miksi ihmeessä potilaan valittua yksityislääkärin vastaanoton hän ei olekaan valmis maksamaan muita mahdollisia tutkimuksia? Mahdollisuus ottaa yksi etu sieltä ja toinen täältä ei ole tasa-arvoa. Kuten Aki Linden mainitsi nämä tutkimukset tuottavat ne huimat voitot yksityisbisneksessä. Hän tietää myös varmasti, ettei niistä hevillä luovuta. Jokainen kansalainen ymmärtää myös sen, että mikään palvelu ei ole ilmaista. Kustannukset maksamme me veronmaksajat tavalla tai toisella. Lindenin perustelut julkisten laboratorioitten kapasiteetin riittämiseen ovat aika erikoiset. Mikäli terveyskeskuslääkärille pääsisi nykyistä nopeammin, ei se tarkoita sitä, että kaikista potilaista otettaisiin laboratorionäytteitä yhtään sen enempää kuin nykyään jonottamisen jälkeenkään.

Yksityissektori on laajentunut huimasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana, jonka aikana varakkaat ovat halunneet päästä omasta mielestään parempaan hoitoon yksityiselle. Mielikuva, joka perustuu vain uskomukseen. Meillä 70-luvulla perustettu terveyskeskusjärjestelmä loi aikanaan vahvan julkisen sektorin kivijalan. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus riittäviin julkisen sektorin palveluihin. Hoito on laadullisesti maailman huippua varsinkin erikoissairaanhoidossa. Tätä järjestelmää ei pidä romuttaa, mutta sitä pitää parantaa. Lukuisissa tutkimuksissa ja kyselyissä (esim. THL) ihmiset ovat tärkeimmäksi asiaksi maininneet nopean hoitoon pääsyn. Siinä on se parantamisen tarve. Lääkäriin joutuu jonottamaan kohtuuttoman kauan. Miksi terveyskeskuksiin on nykyään niin vaikea saada lääkäreitä? Tämä asian suhteen jotakin pitäisi tehdä. Se olisikin sitten aivan oman keskustelunsa arvoinen asia. Valinnanvapautta kyselyissä on kannattanut vain 20 % kansalaisista. Kokoomuksen on aika vaikea puolustella sitä kansan tahtotilana. Aki Linden nostaa usein esiin yksinkertaisena ratkaisuna juuri lääkärien määrän lisäämisen. Miten hän sen tekisi? Miten hän saisi edes nykyisin monet avoimet toimet täytettyä, koska hakijoita ei löydy. Ei ainakaan omassa kotikaupungissani. Myös erikoislääkärit ovat tällä hetkellä karkaamassa yksityissektorille.

Ovatko maksuttomien palveluitten puolesta puhujat samalla myös hyväksymässä vaikkapa laadun heikkenemisen? Mikäli tavoitteena on kustannusten nousun pienentäminen, halpa hinta, palvelujen laadun säilyttäminen ja saatavuuden lisääminen eivät kaikki voi toteutua samalla kertaa. Jokainen vastuullinen poliitikko tietää tämän.

Mielenkiinnolla jään odottamaan lakien tuloa eduskuntaan. Tulevatko ajoissa, käytetäänkö poikkeuskeinoja. Mitä tapahtuu? Pian tämä odottamisen piina päättyy, koska kello tikittää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveyskeskus, perustuslaki, julkinen sektori

Riittääkö pelkkä anteeksipyyntö?

Lauantai 18.3.2017 - Pirjo Lampi

Kun julkisuuteen tuli  18.2.2016 Turun kaupungin vanhuspsykiatrian osastojen tapahtumat, joissa potilaita oli kohdeltu epäasiallisesti pahoinpitelemällä ja laiminlyömällä hoitoa ja ylilääkitsemällä potilaita, Turku  joutui  varsin ikävällä tavalla julkisuuteen. Tapahtumat herättivät laajaa keskustelua koko maassa  ja  myös yleistä keskustelua siitä millä tasolla vanhustemme hoito maaanlaajuisesti on.Nyt monenmoiset raportit tapahtumista ovat valmistuneet ja työnjohdollisia toimenpiteitä ja johtopäätöksiä on tehty.Toimialajohtaja Riitta Liuksalle samoin kuin tapahtumien aikaan tulosaluejohtajana toimineelle Hilkka Virtaselle ja tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkiselle  annettiin kirjallinen varoitus . Silloiselle hallintojohtaja Antti Perälälle annettiin huomautus. Valehoitajat on erotettu ja huomautuksia on jaettu hoitajille. Miten toimitaan nyt ja tulevaisuudessa?

Sisäisiä tarkastuksia pitää jatkaa ja kaikki sovitut uudistukset toimintavoissa pitää muuttaa siten ettei vastaavaa enää koskaan tapahdu. Seuranta siitä,että sovittuja muutoksia myös noudatetaan, on oltava tarkkaa.Sisäisiä tarkastuksia pitää tehdä jatkossakin myös yllättäen. Mahdollisiin rikkomuksiin on puututtava heti. Jokaiselle hoitajalle pitää olla selvää ettei sellaista hoitokulttuuria ,jossa potilaita kohdellaan kaltoin, hyväksytä. On kuitenkin myös muistettava se, että koko henkilöstöä ei pidä syyllistää. Hoitohenkilökunnalle on nyt annettava työrauha.

Kaupunki on esittänyt anteeksipyyntönsä potilaille ja heidän omaisilleen.

Tämä ei  mielestäni riitä. Potilaille mikään ei tietysti korvaa eikä poista kokonaan heidän kokemaansa kärsimystä, nöyryytystä  ja menetettyä oikeutta turvalliseen ja hyvään hoitoon.Turun kaupungin pitäisi  kuitenkin ottaa kokonaisvaltainen vastuu tapahtuneesta ja osoittaa se myös vahingosta kärsineille  konkreettisesti .  Vähintä mikä näille potilaille kuuluu,mikäli he ovat vielä elossa ,olisi hoitokustannusten korvaaminen kaupungin taholta tuolta ajalta jolloin he eivät  ole saaneet sitä hoitoa,johon jokaisella potilaalla on oikeus.  Muussa tapauksessa lähiomaisille voitaisiin maksaa näitä korvauksia.

Pirjo Lampi

Kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Aamuset:ssa 18.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: riittääkö, pelkkä, anteeksipyyntö, pirjo, lampi, perussuomalaiset

Hoitotakuusta on pidettävä kiinni

Perjantai 10.2.2017 - Pirjo Lampi

Hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolaissa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.Potilaalle ei tästä aiheudu ylimääräisiä kuluja.Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on valvoa hoitoon pääsyn toteutumista.

Nyt Tyks on ilmoittanut ettei hoitotakuu enää välttämättä toteudu vatsaelinkirurgian kiireettömissä leikkauksissa. Hamaan tulevaisuuteen on siirretty mm. lihavuus-sappikivi-ja palleatyräleikkaukset. Syy on siinä, että Tyksissä ei ole potilaille vuodepaikkoja. Tämä puolestaan johtuu päivystysasetuksesta, jonka edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) allekirjoitti 29.8. 2013.  Päivystysasetus edellyttää,että mm. vaativa kirurgia tulee keskittää niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Varsinais-Suomessa päivystys on keskitetty Tyksin yhteispäivystykseen.  Aluesairaaloitten toimintaa on muutettu vuodepaikkoja vähentämällä, koska niissä tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Tämä on johtanut Tyksin ruuhkautumiseen.

 Kuka näistä muutoksista kärsii? Jälleen kerran potilaat. Palvelut pitäisi sopeuttaa potilaitten tarpeitten mukaan eikä päinvastoin kuten nyt tapahtuu.Meillä on maakunnassamme hyvin toimineita ja myös hyväkuntoisia aluesairaaloita. Loimaan aluesairaalasta on saanut moni turkulainen nopeammin ajan esim. sappikivileikkaukseen kuin kantasairaalasta. Nyt kun maakuntamme leikkaukset on keskitetty Turkuun olemme siis tässä tilanteessa. Meillä on ruuhkaan asti potilaita mutta ei vuodepaikkoja. Yhteispäivystyksessä  jonotusajat ovat pitkät ja potilaita joudutaan kuljettamaan ambulansseilla pitkien matkojen takaa hoitoon. Nykytilanteesta kärsivät niin turkulaiset kuin muitten kuntien asukkaat.

Potilaitten hoito on kehittynyt viime vuosina ja moni toimenpide voidaan tehdä niin ettei potilaan tarvitse jäädä enää sairaalaan. Se on tietysti hyvä asia.

Toisaalta kun lakeja ja asetuksia uudistetaan syyt ja seuraukset pitäisi ymmärtää myös konkretian tasolla.

Odottavan aika on pitkä varsinkin sairaalla ihmisellä, joka odottaa hoitoon pääsemistä. On olemassa myös riski siitä, että hoitoa odottavan potilaan tila muuttuu kiireettömästä kiireelliseksi ja silloin myös hoidon kustannukset nousevat.

Varsinais-Suomessa tähän vuodepulaan on löydyttävä ratkaisu.  Vastuu on sairaanhoitopiirin johdolla. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni  myös meidän maakunnassamme.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2017:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3389663/Hoitotakuusta+pidettava+kiinni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitotakuusta, pidettävä, kiinni, on, pirjo, lampi, perussuomalaiset, kuntavaaliehdokas

Paperittomien terveydenhoitoon liittyy taloudellisia riskejä

Tiistai 23.2.2016 - Pirjo Lampi

Sosiaali-ja terveyslautakunnan tietoon tuotiin 16.2. ensimmäistä kertaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämisen periaatteet ja samalla vastattiin asiaan liittyviin kysymyksiin joista olin jättänyt selvityspyynnön.

Tämän vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti sopimusryhmien tekstilisäyksestä, jonka mukaan paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville taataan oikeus terveydenhoitoon. Päätöksen pohjalla oli valtuutettujen Ratilainen (vihr) ja Kattelus (kok) tekemä valtuustoaloite.

Asiasta äänestettäessä perussuomalaiset eivät päätöstä kannattaneet siksi, että vaikeassa taloustilanteessa kulut lankeavat kaupungin maksettavaksi, koska lain mukaan paperittomille henkilöille taataan ainoastaan kiireellinen hoito. Ketään ei ole jätetty eikä pidäkään jättää heitteille.

Selvityksessä nostetaan esille seuraavia taloudellisia riskitekijöitä. Toisin kuin TS kirjoitti 17.2. lasten ja nuorten rokotuksista ei ole kansallista päätöstä siitä että paperittomat saisivat kansallisen ohjelman mukaiset rokotteet. Valtio ei siis näitä rokotteita kustanna vaan Turku joutuu maksamaan rokotteet itse.

Ongelmaksi nousee se, kuka maksaa mahdolliset rokotusten haittavaikutukset? On mahdollista, että myös näistä joutuu vastaamaan kaupunki.

Infektioiden torjunnassa jo nyt infektioiden torjuntayksikkö ja Global Clinic ovat tehneet yhteistyötä keuhkotuberkuloosin tutkimiseksi tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Hiv:n ja hepatiittien hoidossa ei tällaista yhteistyötä ole ollut. Näiden hoito on erittäin kallista. Hiv:n hoito on elinikäinen ja maksaa vuodessa noin 20 000 euroa. Hepatiitti C:n hoito maksaa vähintään 90 000 euroa per potilas. Niinpä selvityksessä näiden tautien hoidossa nähdään myös taloudellinen riski.

Riskitekijänä pidetään myös turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaa kasvua ja samalla kielteisten päätösten lisääntymistä. Tällöin on todennäköistä, että osa tästä joukosta jää maahamme laittomasti paperittomana. On aivan selvää. että nämä ihmiset siirtyvät kuntiin, joista he saavat parhaimmat palvelut.

Vihreille ei lautakunnalle esitetty selvitys kelvannut, koska se ei heidän mielestään vastannut sopimusryhmien kesken käydyn keskustelun henkeä. Heidän mielestään valtuusto on tehnyt päätöksen siitä, että alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat saavat samat terveyspalvelut kuin kaikki turkulaiset, myös erikoissairaanhoidon. Tosiasiassa tällaista kirjausta ei mistään löydy.

Turku on arvioinut kustannusten olevan noin 50 000 euron luokkaa. Suuri riski sen ylittymiseen on olemassa. Kustannuksia on seurattava tarkasti. On tietysti ihailtavaa että ihmisillä on suuri sydän mutta päättäjien ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä miten kaupunki pystyy rahoittamaan lain ja asetusten mukaiset palvelut. Hyväntekeväisyyttä voi jokainen harjoittaa omien kykyjensä ja halujensa mukaan.

Lautakunnan puheenjohtajan ehdotuksesta asia palautettiin uudelleen valmisteluun.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperittomien, terveydenhoitoon, liittyy, taloudellisia, riskejä, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perussuomalaiset

Kiireestä peruste päätöksenteolle

Tiistai 21.10.2014 - Pirjo Lampi

Kiireestä on tullut peruste päätöksenteolle Turussa. Viimeisimpänä esimerkkinä on paljon keskustelua ja ihmetystä herättänyt Lauri Tähkän mainosmökin pystyttäminen kaupungintalon puistoon.

Kukaan ei tunnu tietävän, miten asia oikein menikään. Miten ja missä asia oli valmisteltu ennenkuin se tuli rakennuslautakunnan esityslistalle lautakunnan kokouspäivänä. Lautakunta hyväksyi kuitenkin lupahakemuksen aikataulusyistä, koska muussa tapauksessa asia ei olisi toteutunut, totesi puheenjohtaja Saara Ilvessalo (vihr.) TS:ssa.

Vain lautakunnan jäsen Jouko Laakso (ps.) uskalsi olla asiasta eri mieltä. Kiire oli siis päätöksenteon peruste. Tietämättömyyttään asian etenemisestä ihmettelivät monet, niin valtuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) kuin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (kok.).

Kiire tehdä päätöksiä ei ole vierasta varmaan muissakaan lautakunnissa tai ainakin päätöksiä yritetään saada aikaan hyvin nopeasti ja usein varsin puutteellisin tiedoin. Näin on tapahtunut myös sosiaali-ja terveyslautakunnassa.

Kun jokaisessa lautakunnassa on jouduttu ja joudutaan tekemään säästöjä, katson että virkamiesten tehtävä olisi valmistella ehdotukset riittävän tarkasti ja monipuolisesti tuodessaan ne lautakunnan jäsenten päätettäväksi. Päätöksen seuraukset ja mahdolliset vaikutukset pitäisi olla harkittuna esityksissä.

Todellisia hintavertailuja esimerkiksi ostopalvelun ja kaupungin oman toiminnan välillä on vaikeaa saada. Pelkkä parin lauseen teksti siitä, että tämä toiminta lakkautetaan tai järjestetään jollakin muulla tavalla, ei mielestäni ole riittävää. Närkästystä on aiheuttanut se, että jotkut lautakunnan jäsenistä ovat toistuvasti joutuneet pyytämään lisäselvityksiä.

Lautakunnan jäsenenä katson, etten voi eikä minun pidä tehdä päätöksiä puutteellisten tietojen varassa. Valmistelevat virkamiehet eivät voi ottaa itselleen päätöksenteko valtaa. Vastuun päätöksistä joutuvat kuitenkin kantamaan lautakunnan jäsenet.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissa
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kiireesta-peruste-paatoksenteolle

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiireestä, peruste, päätöksenteolle

Kysymyksiä peruspalveluministerille

Maanantai 3.3.2014 - Pirjo Lampi

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa TS:ssa (28.2.), että laitoshoidon vähentäminen ei ole kunnille menoerä, vaan tuo säästöjä. Haluaisinkin kysyä ministeriltä millä laskutoimituksella hän on päätynyt tähän?

Tämän hetkisillä kotihoidon resursseillako pitäisi hoitaa se lisämäärä vanhuksia, jotka nyt ovat laitoshoidossa nykyisten kotihoidossa olevien lisäksi? Tiedämme myös, että esimerkiksi Turussa yli 85-vuotiaiden osuus on jyrkässä nousussa lähivuosien aikana.

Kunnat, ei ainakaan Turku, ole kuitenkaan lisäämässä henkilökuntaa. Tähän olemme sitoutuneet uudistusohjelma ykkösessä, samoin kuin siihen että laitoshoitopaikkojen vähentyessä luonnollisen poistuman kautta, hoitohenkilökunta ei siirry kotipalvelun käyttöön.

Jos kotihoitoa ja kuntoutusta lisätään siihen tarvitaan myös valitettavasti rahaa. Vanhuspalvelulain mukaan vanhukset pitäisi hoitaa joko kotona tai esimerkiksi tehostetun palveluasumisen avulla. Turussa tehostetusta palveluasumispaikoista on pulaa. Olemme tässä suhteessa ostopalvelujen varassa.

Yhteistä poliittista tahtoa ei ole löytynyt oman tuotannon lisäämiseen, kuten ei myöskään kaupungin omien ympärivuorokautisten hoivayksikköjen korjausinvestointeihin jotka siirrettiin pitkän aikavälin hankkeeksi vuosille 2017–21.

Jos ministeri Huovinen uhkaa vielä muuttaa vanhuspalvelulakia niin, että se velvoittaa kuntia yhä voimakkaammin muuttamaan toimintaansa kotihoidon ja palveluasumisen suuntaan, kysynkin eikö ministerin tehtävä olisi varmistaa, että valtio osoittaa kunnille siihen myös rahaa vaikka sitten ”korvamerkittynä”. Sen sijaan myös valtionosuusjärjestelmää ollaan uusimassa juuri nyt tavalla joissa kunnat, joissa ikäihmisten ja erityisesti yli 85-vuotiaiden osuus on suuri, kärsivät eniten.

Mihin unohtuvat ne kauniit lauseet vanhuspalvelulaista, jossa korostetaan vanhuksen itsemääräämisoikeutta ja päätöksenteon oikeutta oman hoitonsa järjestämisessä? Ne ovat tainneet unohtua peruspalveluministeriltä ja koko hallitukseltamme. Käytännön toimet osoittavat jotain aivan muuta. Ne osoittavat välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta ikäihmisiämme kohtaan. Vanheneminen on alkanut pelottaa. Usein esitetty kysymys kuluu, mihin minä sitten joudun kun en enää pärjää kotona? Täytyykö vanhuksen kuolla yksin kotonaan?

Itse koen kuntapäättäjän aseman erittäin vaikeaksi. Pitäisi pystyä tekemään hyvinvointivaltion mukaisia päätöksiä, mutta ainakin vanhuspalveluitten suhteen näkymät ovat synkät. Tämän hetkisillä budjettiraameilla ja uusilla uudistusohjelmilla meidän on vaikea selviytyä ikälain vaatimuksista vanhuksia kunnioittavalla tavalla. Me emme voi unohtaa myöskään vanhuspalvelutyötä tekevää henkilökuntaa, joka toimii jo tällä hetkellä uupumuksensa rajoilla.

Onhan se tietysti hienoa, että ministeri Huovinen käy Turussakin keskustelemassa. Valitettavasti näitä keskusteluja ei koskaan käydä edes valtuutettujen tasolla puhumattakaan asiaa koskevan lautakunnan jäsenten tasolla. Mehän vain päätämme asioista, muut käyvät korkean tason valmistelevaa keskustelua.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kysymyksia-peruspalveluministerille

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kysymyksiä, peruspalveluministerille, pirjo, lampi

Sote-uudistuksen toteuttamista pitäisi harkita tarkkaan

Maanantai 29.7.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.

Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.

Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.

Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.

Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, uudistuksen, toteuttamista, pitäisi, harkita, tarkkaan, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perus, suomalaiset, perussuomalaiset

Suomalaiset opiskelijat maksajina

Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?

Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.

Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.

Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.

Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.

Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.

Pirjo Lampi (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset, opiskelijat, maksajina, pirjo, lampi, perus, perussuomalaiset, suomalaiset, turun, sanomat, pirjo, lampi

Kosmetiikkaa vai tarpeellista peruskorjausta?

Torstai 21.6.2012 - Ajattelija

Tämä kirjoitukseni julkaistiin TS:n mielipidesivulla 21.06.2012

Muovilla huputetut kerrostalot ovat ilmestyneet maisemakuvaan kesäksi taloyhtiöissä tehtävien parveke- ja julkisivuremonttien takia. Asukkaat hikoilevat muovien sisällä pystymättä nauttimaan muutenkin lyhyestä kesäajasta. Remontit kun yleensä kestävät jopa reilut kaksi kuukautta. Parveke on monille vähän kuin kesämökin korvike, joten yksi kesähän menee miltei hukkaan!

Olen ihmetellyt, miten taloja on viime vuosina rakennettu, kun ne täytyy rakentaa miltei uudelleen. Ovatko esimerkiksi parvekeremontit siinä laajuudessaan kuin niitä tehdään aina todella tarpeellisia? On tietenkin hyvä, että kuntokartoituksia tehdään, mutta miten? Otetaanko esimerkiksi näytteitä kaikista parvekkeista, jotta tiedetään, onko korjaustarve todella kaikissa parvekkeissa vai vain joissakin? Onko tarpeellinen peruskorjaus yhtäkkiä sitä, että parvekkeet uudistetaan ulkonaisesti kokonaan?

Nykyään kaikista kerrostaloista tehdään “lasipalatseja” kaiteineen ja parvekelaseineen. Yhtiökokous voi päättää koko yhtiön parvekelasituksesta, ja osakkeenomistajat, jotka ovat omalla kustannuksellaan laitatuttaneet parvekelasinsa, eivät saa siitä mitään hyvitystä! Näin tapahtui minunkin taloyhtiössäni. Kaikki, jotka saivat lasituksen, olivat tietysti onnellisia. Ahneus on paheemme ja moraalista viis. Päätöshän ei ollut lainvastainen.

Kaikki talot näyttävät nykyisin samanlaisilta. Miksi eri vuosikymmenten rakennustyylejä ei haluta säilyttää? Tuskin ulkonainen samankaltaisuus lisää asunnon arvoa, ainakaan pitkällä aikavälillä. Suurista korjauksista päättää yhtiökokous taloyhtiön hallituksen esityksen pohjalta. Kannattaa siis osallistua kokouksiin ja harkita, keitä haluaa yhtiön hallitukseen.

Monet ovat kertoneet, että hallitus noudattaa isännöitsijän mielipidettä, varsinkin hieman iäkkäämmät askkaat. Hallituksella on kuitenkin aina päätösvalta.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, eletään vaikeita taloudellisia aikoja. Hallituksemme tekee jatkuvasti leikkauspäätöksiä, jotka vaikuttavat monen kansalaisen talouteen. Myös asumiskustannusten nousulla on suuri merkitys. Voisikin toivoa, että taloyhtiöissäkin käytettäisiin tarkkaa harkintaa korjauspäätöksissä.

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/360365/Kosmetiikkaa+vai++tarpeellista+peruskorjausta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kosmetiikkaa, vai, tarpeellista, peruskorjausta, perus, korjaus