Suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Lauantai 8.12.2018 - Pirjo Lampi

Asunnottomuus yleistyy Turussa. Asunnottomia on 452 ja heistä nuoria on 107.  Tilanne on huolestuttava, koska suunta meillä on ylöspäin toisin kuin muualla Suomessa. Sillankorvan ensisuoja on tällä hetkellä ainut asunnottomien mahdollisuus saada katto päänsä päälle edes yöksi.  Paikka on tarkoitettu lähinnä päihderiippuvaisille turkulaisille.  Neljä paikkaa on varattu ei -päihdeongelmaisille. Asiakkaalle tarjotaan lounaan lisäksi aamupuuro ja iltapala. Palvelu muuttuu asiakkaalle maksulliseksi, kun asiakas on yöpynyt vuositasolla 14 vrk. Perusteluna hätämajoituksen muuttumisesta maksulliseksi oli asumisjaksojen pitkittyminen.

Entä sitten laittomasti maassa olevat ns. paperittomat? Mitä kaupunkimme tarjoaa heille?

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5. 2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville. Kaupunki solmi SPR:n kanssa puitesopimuksen ja majoituspaikkana toimii Varissuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä. Majoitustilaa on kuudelle ja tilapäisesti jopa useammalle. Ruokansa asukkaat valmistavat itse ja kaupungilta he saavat tätä varten maksusitoumuksen. Henkilökuntaa on kaikkiaan kolme. Puolen vuoden hinta tälle toiminnalle on 128 500 euroa. Valtuusto siunasi ensi vuodeksi lisärahoitusta tälle hätämajoitukselle. Vain perussuomalaiset ovat vastustaneet laittomasti maassa-olevien palvelujen lisäämistä. Jo vuodesta 2016 lähtien Turussa otettiin käyttöön paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden täysin samat julkiset terveyspalvelut kuin meillä kaikilla on, vaikka laki takaa laittomasti maassa oleville vain kiireelliset terveyspalvelut.

Käyttö on ollut kuitenkin odotettua pienempää molemmissa tapauksissa.

Hätämajoituksessa asukkaita on ollut keskimäärin 1-2/vrk. Tosiasiassa yksi näistä yöpyjistä on ollut siellä alusta lähtien ja on viimeisten tietojen mukaan edelleen, muutamaa poissaolopäivää lukuun ottamatta. Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa oleville esim. hätämajoituksen muodossa. Voiko tämä, kohta jo puolivuotta kestänyt majoitus yhden henkilön kohdalla olla enää tilapäistä? Ilmeisesti voi koska sille ei ole asetettu mitään aikarajaa. Mikään ei siis muutu heille myöskään maksulliseksi. Me kaikki maksamme sitä laskua. Mielestäni puitesopimusta ei pitäisi enää ensi vuodeksi uusia. Miksi me ylläpidämme palveluja, joille ei ole edes kysyntää. Tosin jotkut tahot ovat todenneet, että ”kentältä” kuuluu tarvetta olevan mutta kun eivät he uskalla hakeutua julkiseen hätämajoitukseen eikä terveyspalveluihin kiinni jäämisen pelosta. No, voi sentään. Jos he noudattaisivat Suomen oikeuslaitoksen päätöstä heidän pitäisi poistua maastamme ja siitä vapaaehtoisesta paluusta omaan kotimaahan heille vielä maksettaisiin.

Kaupunkimme talous on kuralla. Vanhuksillamme ei ole riittävästi hoivapaikkoja, kotihoitoon on vaikea saada henkilökuntaa, koska emme ole tässä varsin matalapalkkaisen, pääosin naisvaltaisen henkilökunnan palkkatasossa kilpailukykyisiä. Työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa.

Kaupungin ulkoistamassa Pansio-Pernon terveysaseman palvelussa on ollut kesällä tilanne, jossa terveyskeskuslääkärin suomen kielen taito on ollut niin heikko ettei sieltä ole voitu saada lähetettä erikoissairaanhoitoon. Täysin käsittämätöntä. Tuo asia on sittemmin korjattu.

Suomessa on tullut tavaksi vedota tunteisiin, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen silloin kun puhutaan ihmisistä, joilla ei enää lain mukaan ole lupaa oleskella maassamme. Olisiko Turussa kuten koko maassa syytä lopettaa tämä maahanmuuttajien paapominen ja hyysääminen. Asetetaan suomalaisten hyvinvointi   etusijalle.

 

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän julkaisu (Suoraan sanoen) 8.12.2018

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvoint, etusijalle, suomalaiset

Riittääkö pelkkä anteeksipyyntö?

Lauantai 18.3.2017 - Pirjo Lampi

Kun julkisuuteen tuli  18.2.2016 Turun kaupungin vanhuspsykiatrian osastojen tapahtumat, joissa potilaita oli kohdeltu epäasiallisesti pahoinpitelemällä ja laiminlyömällä hoitoa ja ylilääkitsemällä potilaita, Turku  joutui  varsin ikävällä tavalla julkisuuteen. Tapahtumat herättivät laajaa keskustelua koko maassa  ja  myös yleistä keskustelua siitä millä tasolla vanhustemme hoito maaanlaajuisesti on.Nyt monenmoiset raportit tapahtumista ovat valmistuneet ja työnjohdollisia toimenpiteitä ja johtopäätöksiä on tehty.Toimialajohtaja Riitta Liuksalle samoin kuin tapahtumien aikaan tulosaluejohtajana toimineelle Hilkka Virtaselle ja tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkiselle  annettiin kirjallinen varoitus . Silloiselle hallintojohtaja Antti Perälälle annettiin huomautus. Valehoitajat on erotettu ja huomautuksia on jaettu hoitajille. Miten toimitaan nyt ja tulevaisuudessa?

Sisäisiä tarkastuksia pitää jatkaa ja kaikki sovitut uudistukset toimintavoissa pitää muuttaa siten ettei vastaavaa enää koskaan tapahdu. Seuranta siitä,että sovittuja muutoksia myös noudatetaan, on oltava tarkkaa.Sisäisiä tarkastuksia pitää tehdä jatkossakin myös yllättäen. Mahdollisiin rikkomuksiin on puututtava heti. Jokaiselle hoitajalle pitää olla selvää ettei sellaista hoitokulttuuria ,jossa potilaita kohdellaan kaltoin, hyväksytä. On kuitenkin myös muistettava se, että koko henkilöstöä ei pidä syyllistää. Hoitohenkilökunnalle on nyt annettava työrauha.

Kaupunki on esittänyt anteeksipyyntönsä potilaille ja heidän omaisilleen.

Tämä ei  mielestäni riitä. Potilaille mikään ei tietysti korvaa eikä poista kokonaan heidän kokemaansa kärsimystä, nöyryytystä  ja menetettyä oikeutta turvalliseen ja hyvään hoitoon.Turun kaupungin pitäisi  kuitenkin ottaa kokonaisvaltainen vastuu tapahtuneesta ja osoittaa se myös vahingosta kärsineille  konkreettisesti .  Vähintä mikä näille potilaille kuuluu,mikäli he ovat vielä elossa ,olisi hoitokustannusten korvaaminen kaupungin taholta tuolta ajalta jolloin he eivät  ole saaneet sitä hoitoa,johon jokaisella potilaalla on oikeus.  Muussa tapauksessa lähiomaisille voitaisiin maksaa näitä korvauksia.

Pirjo Lampi

Kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Aamuset:ssa 18.3.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: riittääkö, pelkkä, anteeksipyyntö, pirjo, lampi, perussuomalaiset

Hoitotakuusta on pidettävä kiinni

Perjantai 10.2.2017 - Pirjo Lampi

Hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolaissa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.Potilaalle ei tästä aiheudu ylimääräisiä kuluja.Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on valvoa hoitoon pääsyn toteutumista.

Nyt Tyks on ilmoittanut ettei hoitotakuu enää välttämättä toteudu vatsaelinkirurgian kiireettömissä leikkauksissa. Hamaan tulevaisuuteen on siirretty mm. lihavuus-sappikivi-ja palleatyräleikkaukset. Syy on siinä, että Tyksissä ei ole potilaille vuodepaikkoja. Tämä puolestaan johtuu päivystysasetuksesta, jonka edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) allekirjoitti 29.8. 2013.  Päivystysasetus edellyttää,että mm. vaativa kirurgia tulee keskittää niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Varsinais-Suomessa päivystys on keskitetty Tyksin yhteispäivystykseen.  Aluesairaaloitten toimintaa on muutettu vuodepaikkoja vähentämällä, koska niissä tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Tämä on johtanut Tyksin ruuhkautumiseen.

 Kuka näistä muutoksista kärsii? Jälleen kerran potilaat. Palvelut pitäisi sopeuttaa potilaitten tarpeitten mukaan eikä päinvastoin kuten nyt tapahtuu.Meillä on maakunnassamme hyvin toimineita ja myös hyväkuntoisia aluesairaaloita. Loimaan aluesairaalasta on saanut moni turkulainen nopeammin ajan esim. sappikivileikkaukseen kuin kantasairaalasta. Nyt kun maakuntamme leikkaukset on keskitetty Turkuun olemme siis tässä tilanteessa. Meillä on ruuhkaan asti potilaita mutta ei vuodepaikkoja. Yhteispäivystyksessä  jonotusajat ovat pitkät ja potilaita joudutaan kuljettamaan ambulansseilla pitkien matkojen takaa hoitoon. Nykytilanteesta kärsivät niin turkulaiset kuin muitten kuntien asukkaat.

Potilaitten hoito on kehittynyt viime vuosina ja moni toimenpide voidaan tehdä niin ettei potilaan tarvitse jäädä enää sairaalaan. Se on tietysti hyvä asia.

Toisaalta kun lakeja ja asetuksia uudistetaan syyt ja seuraukset pitäisi ymmärtää myös konkretian tasolla.

Odottavan aika on pitkä varsinkin sairaalla ihmisellä, joka odottaa hoitoon pääsemistä. On olemassa myös riski siitä, että hoitoa odottavan potilaan tila muuttuu kiireettömästä kiireelliseksi ja silloin myös hoidon kustannukset nousevat.

Varsinais-Suomessa tähän vuodepulaan on löydyttävä ratkaisu.  Vastuu on sairaanhoitopiirin johdolla. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni  myös meidän maakunnassamme.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2017:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3389663/Hoitotakuusta+pidettava+kiinni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitotakuusta, pidettävä, kiinni, on, pirjo, lampi, perussuomalaiset, kuntavaaliehdokas

Paperittomien terveydenhoitoon liittyy taloudellisia riskejä

Tiistai 23.2.2016 - Pirjo Lampi

Sosiaali-ja terveyslautakunnan tietoon tuotiin 16.2. ensimmäistä kertaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämisen periaatteet ja samalla vastattiin asiaan liittyviin kysymyksiin joista olin jättänyt selvityspyynnön.

Tämän vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti sopimusryhmien tekstilisäyksestä, jonka mukaan paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville taataan oikeus terveydenhoitoon. Päätöksen pohjalla oli valtuutettujen Ratilainen (vihr) ja Kattelus (kok) tekemä valtuustoaloite.

Asiasta äänestettäessä perussuomalaiset eivät päätöstä kannattaneet siksi, että vaikeassa taloustilanteessa kulut lankeavat kaupungin maksettavaksi, koska lain mukaan paperittomille henkilöille taataan ainoastaan kiireellinen hoito. Ketään ei ole jätetty eikä pidäkään jättää heitteille.

Selvityksessä nostetaan esille seuraavia taloudellisia riskitekijöitä. Toisin kuin TS kirjoitti 17.2. lasten ja nuorten rokotuksista ei ole kansallista päätöstä siitä että paperittomat saisivat kansallisen ohjelman mukaiset rokotteet. Valtio ei siis näitä rokotteita kustanna vaan Turku joutuu maksamaan rokotteet itse.

Ongelmaksi nousee se, kuka maksaa mahdolliset rokotusten haittavaikutukset? On mahdollista, että myös näistä joutuu vastaamaan kaupunki.

Infektioiden torjunnassa jo nyt infektioiden torjuntayksikkö ja Global Clinic ovat tehneet yhteistyötä keuhkotuberkuloosin tutkimiseksi tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Hiv:n ja hepatiittien hoidossa ei tällaista yhteistyötä ole ollut. Näiden hoito on erittäin kallista. Hiv:n hoito on elinikäinen ja maksaa vuodessa noin 20 000 euroa. Hepatiitti C:n hoito maksaa vähintään 90 000 euroa per potilas. Niinpä selvityksessä näiden tautien hoidossa nähdään myös taloudellinen riski.

Riskitekijänä pidetään myös turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaa kasvua ja samalla kielteisten päätösten lisääntymistä. Tällöin on todennäköistä, että osa tästä joukosta jää maahamme laittomasti paperittomana. On aivan selvää. että nämä ihmiset siirtyvät kuntiin, joista he saavat parhaimmat palvelut.

Vihreille ei lautakunnalle esitetty selvitys kelvannut, koska se ei heidän mielestään vastannut sopimusryhmien kesken käydyn keskustelun henkeä. Heidän mielestään valtuusto on tehnyt päätöksen siitä, että alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat saavat samat terveyspalvelut kuin kaikki turkulaiset, myös erikoissairaanhoidon. Tosiasiassa tällaista kirjausta ei mistään löydy.

Turku on arvioinut kustannusten olevan noin 50 000 euron luokkaa. Suuri riski sen ylittymiseen on olemassa. Kustannuksia on seurattava tarkasti. On tietysti ihailtavaa että ihmisillä on suuri sydän mutta päättäjien ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä miten kaupunki pystyy rahoittamaan lain ja asetusten mukaiset palvelut. Hyväntekeväisyyttä voi jokainen harjoittaa omien kykyjensä ja halujensa mukaan.

Lautakunnan puheenjohtajan ehdotuksesta asia palautettiin uudelleen valmisteluun.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperittomien, terveydenhoitoon, liittyy, taloudellisia, riskejä, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perussuomalaiset

Sote-uudistuksen toteuttamista pitäisi harkita tarkkaan

Maanantai 29.7.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.

Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.

Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.

Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.

Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, uudistuksen, toteuttamista, pitäisi, harkita, tarkkaan, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perus, suomalaiset, perussuomalaiset

Suomalaiset opiskelijat maksajina

Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?

Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.

Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.

Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.

Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.

Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.

Pirjo Lampi (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset, opiskelijat, maksajina, pirjo, lampi, perus, perussuomalaiset, suomalaiset, turun, sanomat, pirjo, lampi