Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava

Torstai 20.2.2020 klo 18.49 - Pirjo Lampi

Yhä useammin saamme tietoja siitä, miten monin eri tavoin lapsemme voivat huonosti nykyisessä yhteiskunnassamme. Jo päiväkodeissa on erilaisista käytös- ja mielialahäiriöistä kärsiviä, jopa väkivaltaisesti käyttäytyviä lapsia. Ongelmat tuntuvat lisääntyvän, kun päästään koulumaailmaan. Koulukiusaamista esiintyy yllättävän paljon.  Meillä pitäisi lisätä varhaista puuttumista ja tuen antamista lapsiperheille sekä matalan kynnyksen helposti saavutettavissa olevia paikkoja joihin esim. nuorella olisi helppo hakeutua. Meillä on myös liian vähän hoitoa saatavilla perustason terveyspalveluina ja silloin hoito siirtyy kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Turku on ollut edelläkävijä koko maassa siinä, että kaupunki palkkasi kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa työskentelemään peruskouluissa, lukiossa ja 2. asteen oppilaitoksissa. Toiminta alkoi huhtikuussa 2019. Turussa havahduttiin toden teolla keväällä v. 2018, kun lähetteet nuorten psykiatrian poliklinikalle olivat nousseet 100%. Oppilaiden ongelmat ovat useimmiten yleistä ahdistusta, apeutta ja mielialan laskua. Vaikutus on ollut jo lyhyellä aikavälillä näkyvissä siten, että psykiatrian poliklinikan lähetemäärät ovat kääntyneet laskuun. Maahanmuuttaja perheitten huono integroituminen tuo omat haasteensa Turun kouluissa ja päiväkodeissa. Me tarjoamme näille perheille, jos jonkinmoista tukitoimintaa sekä kaupungin, että erilaisten yhdistysten toimesta. Siksi onkin varsin ikävää kuulla, että kaupungissamme tarvitaan joskus jopa poliiseja huolehtimaan päiväkodin henkilökunnan turvallisuudesta. Syynä ovat kulttuurilliset eroavaisuudet siinä kuka saa lapsia kasvattaa. Jossakin kulttuurissa naiset eivät saa tätä tehdä. Tällaiset välikohtaukset eivät voi olla vaikuttamatta myös lapsiin, ovat he sitten maahanmuuttajaperheitten lapsia tai kantasuomalaisia lapsia.

Päiväkotien lasten ei pitäisi joutua olemaan osana näitä tapahtumia. Henkilökunta uupuu, turhautuu ja irtisanoutuu työstään. Joissakin päiväkodeissa henkilökunnan määrä saattaa olla myös riittämätön. Usein tarvitaan myös tulkkeja nopeasti paikalle kieliongelmien takia. Meillä Turussa kouluissa on koko maan vertailussa korkea määrä tehostetun tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Otan esimerkiksi Varissuon koulun, jossa puhutaan 16 eri kieltä.  Mitenkä tehokkaasti lapset siellä oppivat suomen kieltä? Henkilökunta on kovilla ja tarvetta koulunkäynnin ohjaajien lisäämiseksi olisi ehkä syytä miettiä, jotta luokissa säilyisi työrauha niin opettajilla kuin kaikilla oppilailla.

Miettimisen paikka voisi olla myös kouluympäristön muuttuminen viime vuosien aikana.  Turussa monet koulut ovat joutuneet sisäilmaongelmien takia siirtymään erilaisiin väistötiloihin. Uudet koulut ovat suuria monitoimitaloja, joiden etuna on palvelujen keskittyminen. Saman katon alta saattavat löytyä neuvola, päiväkoti, esiopetus ja koulu aina yläasteelle asti. Iltaisin vielä sama rakennus toimii kenties oppilaan harrastuspaikkana   Opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät ja välineet ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteiset luokkahuoneet pulpetteineen ovat mennyttä aikaa. Onko oppimisympäristö nykyään joillekin liian levoton? Onko omaa rauhaa keskittyä liian vähän ihan normaalillakin lapsella. Näitäkin asioita on ehkä syytä pohdiskella.

Maamme Pisa-tulokset laskevat yhä edelleen. OECD:n raportin mukaan sukupuolten välinen ero on Suomessa yksi suurimmista. Miksi? Mitä pitää tehdä paremmin, että pääsemme entiselle tasollemme? On tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy hänelle sopiva tapa ja paikka oppia hänen omien kykyjensä mukaan. Siksi myös erityiskoulut ovat tarpeen. Vähimmäistavoite pitää olla se, että jokainen saa peruskoulusta päästötodistuksen. Varhaiskasvatus ja perusopetus antavat lapselle valmiuksia aikuisuuteen.

Mielenterveysongelmista kärsii reilut 20% lukiolaisista, heistä tyttöjen osuus on 16,3%.  Tämä on aivan liikaa.Päättäjien on otettava ongelmat tosissaan. Koulun ja kotien on tehtävä yhteistyötä ja ongelmiin pitää puuttua ja saada apua mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina on pidettävä mielessä lapsen etu ja oikeudet hankalissakin tilanteissa. Kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten, että henkilökunnan turvallisuus ja työrauha on taattava. Jos lapset voivat hyvin myös vanhemmat voivat hyvin ja päinvastoin.  Mahdollinen kustannusten nousu tulee takaisin sotesäästöinä.

 

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lasten, ja, nuorten, hyvinvointiin, on, panostettava

Suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Lauantai 8.12.2018 - Pirjo Lampi

Asunnottomuus yleistyy Turussa. Asunnottomia on 452 ja heistä nuoria on 107.  Tilanne on huolestuttava, koska suunta meillä on ylöspäin toisin kuin muualla Suomessa. Sillankorvan ensisuoja on tällä hetkellä ainut asunnottomien mahdollisuus saada katto päänsä päälle edes yöksi.  Paikka on tarkoitettu lähinnä päihderiippuvaisille turkulaisille.  Neljä paikkaa on varattu ei -päihdeongelmaisille. Asiakkaalle tarjotaan lounaan lisäksi aamupuuro ja iltapala. Palvelu muuttuu asiakkaalle maksulliseksi, kun asiakas on yöpynyt vuositasolla 14 vrk. Perusteluna hätämajoituksen muuttumisesta maksulliseksi oli asumisjaksojen pitkittyminen.

Entä sitten laittomasti maassa olevat ns. paperittomat? Mitä kaupunkimme tarjoaa heille?

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5. 2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville. Kaupunki solmi SPR:n kanssa puitesopimuksen ja majoituspaikkana toimii Varissuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä. Majoitustilaa on kuudelle ja tilapäisesti jopa useammalle. Ruokansa asukkaat valmistavat itse ja kaupungilta he saavat tätä varten maksusitoumuksen. Henkilökuntaa on kaikkiaan kolme. Puolen vuoden hinta tälle toiminnalle on 128 500 euroa. Valtuusto siunasi ensi vuodeksi lisärahoitusta tälle hätämajoitukselle. Vain perussuomalaiset ovat vastustaneet laittomasti maassa-olevien palvelujen lisäämistä. Jo vuodesta 2016 lähtien Turussa otettiin käyttöön paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden täysin samat julkiset terveyspalvelut kuin meillä kaikilla on, vaikka laki takaa laittomasti maassa oleville vain kiireelliset terveyspalvelut.

Käyttö on ollut kuitenkin odotettua pienempää molemmissa tapauksissa.

Hätämajoituksessa asukkaita on ollut keskimäärin 1-2/vrk. Tosiasiassa yksi näistä yöpyjistä on ollut siellä alusta lähtien ja on viimeisten tietojen mukaan edelleen, muutamaa poissaolopäivää lukuun ottamatta. Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa oleville esim. hätämajoituksen muodossa. Voiko tämä, kohta jo puolivuotta kestänyt majoitus yhden henkilön kohdalla olla enää tilapäistä? Ilmeisesti voi koska sille ei ole asetettu mitään aikarajaa. Mikään ei siis muutu heille myöskään maksulliseksi. Me kaikki maksamme sitä laskua. Mielestäni puitesopimusta ei pitäisi enää ensi vuodeksi uusia. Miksi me ylläpidämme palveluja, joille ei ole edes kysyntää. Tosin jotkut tahot ovat todenneet, että ”kentältä” kuuluu tarvetta olevan mutta kun eivät he uskalla hakeutua julkiseen hätämajoitukseen eikä terveyspalveluihin kiinni jäämisen pelosta. No, voi sentään. Jos he noudattaisivat Suomen oikeuslaitoksen päätöstä heidän pitäisi poistua maastamme ja siitä vapaaehtoisesta paluusta omaan kotimaahan heille vielä maksettaisiin.

Kaupunkimme talous on kuralla. Vanhuksillamme ei ole riittävästi hoivapaikkoja, kotihoitoon on vaikea saada henkilökuntaa, koska emme ole tässä varsin matalapalkkaisen, pääosin naisvaltaisen henkilökunnan palkkatasossa kilpailukykyisiä. Työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa.

Kaupungin ulkoistamassa Pansio-Pernon terveysaseman palvelussa on ollut kesällä tilanne, jossa terveyskeskuslääkärin suomen kielen taito on ollut niin heikko ettei sieltä ole voitu saada lähetettä erikoissairaanhoitoon. Täysin käsittämätöntä. Tuo asia on sittemmin korjattu.

Suomessa on tullut tavaksi vedota tunteisiin, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen silloin kun puhutaan ihmisistä, joilla ei enää lain mukaan ole lupaa oleskella maassamme. Olisiko Turussa kuten koko maassa syytä lopettaa tämä maahanmuuttajien paapominen ja hyysääminen. Asetetaan suomalaisten hyvinvointi   etusijalle.

 

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän julkaisu (Suoraan sanoen) 8.12.2018

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvoint, etusijalle, suomalaiset

Vanhuspalvelut hyvinvointitoimialan budjettiongelma

Torstai 5.12.2013 klo 19.32 - Pirjo Lampi

Tänä vuonna laaditussa uudistusohjelmassa on käynyt niin, että ikäihmiset ovat joutuneet kohtuuttomien säästöjen ja palvelumuutosten kohteeksi. Samoin käy ensi vuoden talousarvioehdotuksen perusteella. Taas korotetaan kotihoidon ja niihin liittyvien tukipalvelujen maksuja.

Tavoitteena on kotihoidon intensiteetin nostaminen, mutta nykyisin resurssein. Kotihoidon kriteerejä kiristetään. Ikälain mukaan laitoshoitopaikkoja vähennetään ja tehostettua palveluasumista lisätään. Tämä on budjetin suurin ongelma. Meillä ei näitä paikkoja ole tälläkään hetkellä riittävästi.

Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden jyrkkä kasvu. Heitä on väestöennusteen mukaan ensivuonna 343 enemmän kuin viime vuonna ja vuonna 2016, johon asti taloussuunnitelma on laadittu, on jo 643 enemmän. Heistä yli 50 prosenttia on palvelujen piirissä.

Mihin heidät aiotaan sijoittaa silloin, kun he eivät enää omassa kodissaan selviä? Tehostettu palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito on yli 60 prosenttia ostopalvelua. Vuosittain Turku joutuu maksamaan useita miljoonia euroja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille siirtoviive- ja sakkomaksuja siksi, ettei meillä ole jatkohoitopaikkoja vanhuksillemme.

Tyks laskuttaa siirtoviivepäivien määrästä riippuen kaupunkia 640 1 300 euroa vuorokaudelta. Kaupungin oma akuuttivuodeosasto maksaa 363 euroa, pitkäaikaissairaanhoito ostopalveluna 164–197 euroa ja tehostettu palveluasuminen 114 euroa vuorokaudelta.

Meillä jonottaa tällä hetkellä kuukausittain noin sata potilasta jatkohoitopaikkaa. Entä siis tulevina vuosina? On selvää ettei näin voida jatkaa. Pitkäaikaissairaanhoitoa tai palveluasumista tuottavat kaupungin omat yksiköt ovat huonossa kunnossa.

Niitä kaikkia ei voi edes peruskorjata vastaamaan nykyajan vaatimuksia.Näissä on yli 200 hoitopaikkaa .Tarkastuslautakunnan raportissa todettiin tänä vuonna, että korjausten lykkääminen ohi optimaalisen korjausajankohdan nostaa korjauskustannuksia. Juuri näin kuitenkin Turussa toimitaan.

Perussuomalaisten mielestä kaupungin tulee mitä pikimmiten aloittaa oman, moniasteisen palvelutalon suunnittelu ja rakentaminen. Kaupunki voisi myös helpottaa vanhusten kotona asumista mahdollistamalla rollaattorin käyttäjille maksuttoman liikkumisen kaupungin joukkoliikenteessä.Tätä eivät muut puolueet ole kannattaneet.

Kireässä taloustilanteessa säästöjä pitää tietysti löytää. Varsinkin tässä tilanteessa on erityisen tärkeää laittaa asiat myös arvojärjestykseen. Säästöjä saadaan esimerkiksi varsin monimutkaista ja byrokraattista hallintoa keventämällä ja järkiperäistämällä toimintatapoja.

Veroprosentin korotusta pitäisi hyödyntää vanhuspalveluihimme niin, että voimme säilyttää ne sekä inhimillisellä että oman hyvinvointitoimialamme strategian ja ikälain vaatimalla tasolla. Tällä taloussuunnitelmalla emme siihen pysty.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhuspalvelut, hyvinvointitoimialan, budjettiongelma, pirjo, lampi

Onko meillä enää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.56 - Pirjo Lampi

Mielestäni hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kiinteästi tasa-arvo ja ja sananvapaus. Jokainen kansalainen on omana itsenään yhtä arvokas yhteiskunnalle.Kaikilla tulee olla sananvapauden edellyttämä oikeus omaan mielipiteeseensä. Jokaisen suomalaisen pitäisi olla tasa-arvoinen lain edessä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta myös heikompiosaisista.
Onko Suomessa näin? Mielestäni ei. Hyvinvointimme on pikku hiljaa murenemassa.
Valta ja raha tekevät ihmisistä eriarvoisia.

Politiikassa valtapuolueiden edustajat ovat nostaneet itsensä muiden yläpuolelle. Vain he esim.kantavat vastuuta ja ovat suvaitsevaisia. Ollessasi eri mieltä, sinua ei vaivauduta usein edes kuuntelemaan.Näinkö toteutuu tasa-arvo? Yhtä ainoaa totuutta ei voi olla politiikassa sen enempää kuin muutenkaan elämässä. Aina on vaihtoehtoja ja ihmiset tekevät valintoja.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi hyvin. Viime vuosien aikana ovat huolestuttavasti lisääntyneet surulliset perhetragediat ja käsittämättömät surmateot. Osa nuorista ja samoin ikäihmisistä on syrjäytyneitä.Elämme kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa heikot eivät menesty. Ihanteet ja idolit ovat muuttuneet. On valitettavaa, että erään tutkimuksen mukaan nuorten toiveammatiksi on tullut julkkis.Elämästä on tullut kuin realityohjelma.Miten selviydyt kilpailusta, kenet tiputetaan pois. Nuoret joutuvat raivaamaan tiensä kovassa maailmassa.

Suuri määrä kansalaisiamme on eläköitymässä. Heidän aikanaan on selvitty monista lama-ajoista ja kriiseistä omin voimin.Miten se voi olla mahdollista ilman EU:ta?

Hyvä terveyskeskusjärjestelmä luotiin 70-luvulla. Vanhainkodeissa asui vielä toimintakykysiä ihmisiä eikä pääosin vuodepotilaita ja dementoituneita kuten nyt. Ikäihmisistä on tullut yhteiskunnalle vain rasite. Näin ei pitäisi olla.Heidänkin tekemää työtä yhteiskuntamme hyväksi pitäisi arvostaa.Pitää muistaa, että myös eläkeläinen maksaa veroja. Jokainen vanhenee aikanaan ja ansaitsee ihmisarvoisen elämän loppuun asti.

Viime aikoina on tuntunut myös siltä, että sananvapautta yritetään rajoittaa tai siihen on valtaeliitillä erivapaus kuin tavallisella kansalaisella.Kriittinen asioiden arviointi ja esille tuominen ei olekaan sallittua. Olet joko suvaitsematon tai rasistinen.Toivoisin ,että me kaikki suomalaiset saisimme olla myös suomalaisia niin halutessamme. Elämän arvoja ja asenteita pitää muuttaa niin ,että meillä kaikilla olisi hyvä elää, että yrittäisimme pitää toinen toisistamme huolta.Silloin voisimme sanoa elävämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Pirjo Lampi (ps)                                                                                                                              

Kuntavaaliehdokas

Lukijan kirjoituksena Turkulaisessa 19.9.

1 kommentti . Avainsanat: onko, meillä, enää, hyvinvointiyhteiskuntaa, hyvin, vointi, yhteiskunta, yhteis, kunta, hyvinvointi