Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman riittävää hoitohenkilökuntaa

Lauantai 17.9.2022 - Pirjo Lampi

Nykyinen hallituksemme on ylpeänä toistuvasti kehunut onnistuneensa saamaan läpi lakeja, joihin muut aikaisemmat hallitukset eivät ole pystyneet. Yksi näistä on ollut ns. vanhuspalvelulain voimaantulo. Sen tarkoituksena oli vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua, kehittää välimuotoista asumista ja vanhainkotihoidosta siirryttiin tehostettuun palveluasumiseen.

Säädettiin myös hoitajamitoitus, jonka toteuttamisessa ei ole onnistuttu. Nyt hallitus on miettimässä, pitäisikö 0,7 mitoitusta siirtää ensi vuoden huhtikuusta eteenpäin. Se vaatii kuitenkin lakimuutoksen tekemistä.

Hallitukselle ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä ikäihmisten määrän kasvu. Loogista olisi kai ollut ymmärtää, että myös hoivan tarve silloin lisääntyy. Samalla hoitohenkilöstön tarve tulee kasvamaan.

Valitettavasti digitaalisten palvelujen lisäämisellä ei tätä ongelmaa ratkaista, mutta niistä on lisäapua.

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa käsittelimme taannoin 283 kotihoidon työntekijän kirjoittamaa adressia, jossa he esittivät huolensa siitä, etteivät he pysty toteuttamaan asiakkaille tehtyjä palvelusopimuksia. Turussa on ollut ajoittain pulaa myös terveyskeskuslääkäreistä. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa kärsitään hoitajapulasta koko maassa.

Hallitus sai aikaan myös sote-uudistuksen, joka on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Se toi mukanaan aluevaalit ja uuden jättimäisen hallintohimmelin. Monenlaista johtajaa korkeilla palkoilla on nyt luomassa tätä uutta hallintoa. On laadittu hallintosääntöä ja valittu eri tehtäviin luottamushenkilöitä.

Tämä vuosi meneekin hienojen strategioiden luomiseen, jotka ovat pohjana sille, miten me sitten tulemme toimimaan, kun palvelurakennetta ruvetaan valmistelemaan ensi vuonna.

Mitkä ovat meidän hyvinvointialueemme tärkeitä arvoja? Missä ja mitä palveluja tulemme tarjoamaan varsinaissuomalaisille? Rahoituksen riittävyys on suuri kysymysmerkki. Miten onnistuu palkkojen harmonisointi? Miten yhdenvertaistamme asiakasmaksut? Miten hyvin me pystymme säilyttämään nykyiset palvelumme?

Kylmä tosiasia lienee, etteivät kaikki palvelut tule säilymään entisenlaisina. Niitä joudutaan keskittämään. Toivottavasti se tehdään alueellisesti järkevällä tavalla ja niin, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, kuten ikäihmisten ja vammaisten palvelut ainakaan heikkene nykyisestä.

Kompastuskiveksi ja uhkakuvaksi on noussut valtava pula hoitohenkilöstöstä. Sen kehittyminen on ollut jo havaittavissa muutaman viime vuoden aikana, mutta reagointina siihen ovat olleet usein vain erilaiset kuntien sopeuttamisohjelmat, joilla on vähennetty vuodeosastopaikkojen määrää ja hoitoon pääsyn viivästymisestä on tullut ikään kuin hyväksytty tapa.

Ylikuormittuneita ja huonoon palkkaukseen tyytymättömiä hoitajia on lähtenyt ja lähtee ulkomaille tai vaihtaa kokonaan alaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen.

On ikävä todeta, että jos me emme saa palkattua riittävästi ammattitaitoista pysyvää hoitohenkilöstöä, koko uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on mahdotonta.

Kuka kantaa vastuun? Tuskin ainakaan nykyinen hallitus.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu

TULEEKO MAKUSOTE-UUDISTUS VAI EIKÖ TULE?

Keskiviikko 23.5.2018 - Pirjo Lampi

Onko päivääkään, ettei näistä uudistuksista joku korkeasti koulutettu asiantuntija esitä omaa mielipidettään, varsinkin sote-uudistuksesta.

Ne asiantuntijat, jotka ovat ns. hallituksen värväämiä asiantuntijoita ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Kokoomuksen haluamasta valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta mitä kokoomus ehkä oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita myös valtion rahoituksella.

Ulkoministeri Soini (sin) totesi aikanaan, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia tulisi olemaan enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta? Asiakasmaksu tulee olemaan sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen asiakas valitsee. Nykyisen yksityisen vai nykyisen terveyskeskuksen. Ne asettuvat siis maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiamaksut nouse. Nyt kunnat ovat nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Mikä tulee olemaan esim. se hinta joka vastaa nykyistä tk-maksua. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Köyhäkö siis hyötyy?

Kaikkein tärkein syy koko uudistukselle oli 3 miljardin kustannussäästöt. Nyt ei juuri enää ole asiantuntijaa löytynyt, joka liputtaisi säästöjen puolesta, päinvastoin. Niinpä ministeri Orpo (kok) totesikin kyselytunnilla 17.5. ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Siis mitä? Ministeri myönsi, ettei uudistuksen yhtä päätarkoitusta enää tavoitellakaan. Nyt tavoitteena oli hänen mukaansa se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?

Valtiosihteeri Martti Hetemäki sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että valinnanvapaudensäästöpotentiaali on nolla euroa mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada 4 miljardinsäästöt. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat siihen, että malli lisää kustannuksia.

Mistä sitten syntyy nuo säästöt? Säästöjä tehdään tulevaisuuden visiossa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä. Nyt tulee teknologiasta pelastus! Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona ”virtuaalisesti”. Siis meillä halutaan säästää pienipalkkaisten kotihoidon hoitajien palkoista.  Lisäksi säästöjä tavoitellaan sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Uskon itsekin siihen, että teknologian avulla saatamme saada säästöjä mutta ei se teknologiankaan hankkiminen ole ilmaista. Teknologia voi olla hoidossa tärkeä ja hyödyllinen lisäapu mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa. Kyllä itse ainakin haluaisin, että minua hoitaa ihminen eikä mikään robotti. Kotona olevan huonokuntoisen vanhuksen ainoa päivittäinen tai jopa viikkojen ihmiskontakti saattaa olla kotipalvelun hoitaja.

Hetemäen muistio pelasti Orpon! Sen jälkeen ministeri oli taas vakuuttunut siitä, että säästöjä sittenkin syntyy. Siis vajaassa viikossa kaikki muuttui taas hyväksi.

Maakunta- uudistus etenee joka maakunnassa omaa tahtiaan ja omien resurssien varassa. Valmista ei voi syntyä ennen kuin tiedämme astuvatko lait voimaan. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg on kiertänyt maata Oma maakunta-tilaisuuden merkeissä mukanaan liuta eri ministeriöitten asiantuntijoita. Suunnittelu on vielä kovin keskeneräistä. Aika kuluu ja päätöksiä ei synny.

 

Maakuntavaalien siirtäminen on nyt noussut vahvasti esiin monelta taholta. Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro on todennut, ettei maakuntavaaleja enää voida järjestää lokakuussa. Sote-lakien hyväksymisen takarajana on pidetty heinäkuun alkua. Toisaalta on puhuttu luovista ratkaisuista, mitä ne sitten lienevätkin. Puhe vaalien siirtämisestä on pääministeri Sipilän mukaan hölynpölyä. On vain luotettava siihen, että säästöjä syntyy maakuntien toimeenpanosta. Annetaan kuva siitä, että koko Suomi lakkaa olemasta, jos nyt ei keskusta saa maakuntiaan ja kokoomus valinnanvapautta. Näinhän ei tietenkään käy. Sipilä on jopa uhkaillut ennenaikaisilla vaaleilla, jos uudistuksia ei synny. Uusi hallituskin on jo moneen kertaan valittu ja se mikä puolue kenenkin kanssa haluaa leikkiä, on myös päätetty ainakin somessa.

Tämän päivän (23.05.) uutisissa oikeuskanslerinvirasto toteaa vaalien aikataulun olevan liian kireän. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen on esittänyt viraston näkemyksen asiasta. Hänen mukaansa maakuntavaalit on lykättävä vähintään ensi vuoden alkuun. Euroopan neuvosto on lisäksi suosittanut, että vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja tai se tulisi kirjata perustuslain tasoiseen säännökseen.

Tässäpä taas pohdittavaa hallituksellemme. Tulossa on varmaan uusia selityksiä.

Odotan mielenkiinnolla koska tästä vuosien jatkosarjasta ilmestyy viimeinen osa, jossa lopullinen ratkaisu paljastuu.

 

 

Pirjo Lampi

SOTESOTA

Sunnuntai 4.3.2018 - Pirjo Lampi

Tämä sota on kytenyt jo vuosia. Nyt se alkaa kiihtyä kovalla vauhdilla. Sote-uudistuksen puolustajien rivit alkavat rakoilla ja vastarinta kasvaa. Sodan syynä alunperin on ollut yksinkertaistettuna yhteiskunnan taholta kustannusten nousu ja  kansalaisten taholta se, että he ovat olleet kyllästyneitä  jonottamaan päästäkseen terveyskeskuksen vastaanotolle ja luukulta toiselle pompotteluun. Tosin monessa kunnassamme terveyskeskusjärjestelmä on toiminut myös erittäin hyvin. Me olemme saaneet kansainvälisestikin korkeatasoista erikoissairaanhoitoa.

Nyt suunnitellulla tavalla tehtävä uudistus on todettu monilta eri tahoilta päinvastoin kustannuksia nostavaksi. Kokoomuksen ideoima valinnanvapauslaki mahdollistaa ehkä jonottamisen vähenemisen, mutta millä hinnalla ja millä tavalla. Sote-uudistus on myös keskustapuolueen takia sidoksissa maakunta-uudistukseen. Sotimista, sopimista ja yhteensovittamista riittää.

Järjestämisvastuu on uuden lain mukaisesti maakunnalla. Kuka toimii nyt palvelujen tuottajana ja millä tavalla ja mitä kukakin tuottaa siitä on epäselvyyttä. Mikä tuotanto pitää yhtiöittää jos pitää. Tässä on nostettu esiin EU:n pelottava peikko. Jos me kilpailutamme julkista palvelutuotantoa, puuttuuko siihen EU ja miten. Tätä asiaa tietääkseni selvitettiin jo viime hallituskaudella. Eikö asia ole siis vieläkään selvä?

Valinnanvapauslain toteutuessa luomme järjestelmän, jossa julkisia sotepalveluja tuottavien suurten  yksityisten  yritysten toimintaa rahoitetaan yhteiskunnan verorahoilla.

Olemme luomassa monenlaisia sotekeskuksia. Toiset ovat nykyisiä terveyskeskuksia, joista kaikki eivät varmaankaan edes säily. Toiset tulevat sotekeskukset ovat tähän asti tuottaneet vain yksityisiä sotepalveluja. Toiminta ja lääkärivalikoima on näissä tyystin erilainen varsinkin erikoislääkäreitten suhteen. Nykyisissä terveyskeskuksissa on erikoislääkäreitä huomattavan vähän verrattuna yksityiselle puolelle. Lain lausuntokierroksella tähän on kiinnitetty huomiota. Puhutaan lääkäreitten jalkauttamisesta sotekeskuksiin ja digitalisaation uusista korvaavista mahdollisuuksista. Viimeisissä versioissa lienee ehdotettu, että jokaisessa sotekeskuksessa pitäisi olla saatavilla kahden eri alueen erikoislääkäripalvelu. Sotekeskukset eivät siis olisi tässä suhteessa samanlaisia. Eri alueina on mainittu mm.geriatria, psykiatria, lastentaudit, gynekologia, urologia, silmätaudit.

Valinnanvapauden mukaisesti jokainen meistä sitten aikanaan valitsee oman sotekeskuksensa ja aina puolen vuoden päästä voimme sen vaihtaa. Saattaisin kuvitella, ettei se valinta kaikille ole ihan helppoa. Kun sitten kuvaan astuvat vielä asiakassetelit ja henkilökohtaisen budjetin valinnan mahdollisuus, valittavia asioita tulee riittämään eri elämän tilanteissa. Tarvitaan todella tehokasta, asiakkaan tarpeet tiedostavaa palveluohjausta ja se ei toteudu ilman resursseja.

Itseasiassa meillä on ollut vuodesta 2014 lähtien oikeus valita oma terveyskeskuksemme ja erikoissairaanhoitoyksikkömme  asuinpaikasta riippumatta koko Suomesta. Tätä valinnan mahdollisuutta on käytetty hyvin vähän.

Loimme 70-luvulla hyvin toimivan julkisen terveyskeskusjärjestelmän joka mahdollisti kaikille terveyspalvelujen saannin. Haluammeko todella romuttaa julkisen sektorin pääosin hyvin toimivat terveyspalvelut? Näyttää vahvasti siltä, että mitkään uudistuksen tavoitteet eivät tule toteutumaan. Yhdenvertaisuus ei tule toteutumaan valinnanvapaudessa. Pienissä kunnissa tuottajia tuskin tulee olemaan monia joista valita. Riskit ICT:n toimeenpanon epäonnistumisesta ovat suuret. Kustannussäästöjä ei synny muuta kuin laadusta ja saatavuudesta tinkimällä ja asiakasmaksuja nostamalla. Vaarannammeko me vaativan julkisen erikoissairaanhoidon kyvyn toimia tehokkaasti? Vaarantuvatko toimivat hoitoketjut?

Yksinkertaisena ihmisenä voisi ajatella, että siellä missä terveyskeskukset eivät vedä, se johtuisi lääkäreitten puutteesta. Pitäiskö vaan yksinkertaisesti  lisätä lääkäreitten määrää? Mikä sen hintalappu olisi? Väitän, että tavallisella kansalaiselle kaikkein tärkeintä on päästä lääkäriin silloin kun apua tarvitsee ja mielellään niin, että se ei vaadi paksua lompakkoa. Ministeri Saarikko totesi eduskunnan kyselytunnilla, että sote-uudistus mahdollistaa käytännön toimintapojen muuttamisen. Sekö muka vaatii tämän suuruusluokan uudistuksen? Juuri uudet tavat toimia rakenteellisia muutoksia tekemällä saattaisivat jopa säästää kustannuksia ja sujuvoittaa palveluja. Niistä on jo olemassa hyviä esimerkkejä. Ei kaikkea tarvitse muuttaa tai keksiä uudestaan. Pääministeri Sipilän mukaan uudistusta tarvitaan siksi, että kansalainen voi käydä edelleen samalla fysiatrilla ja joskus vaalitentissä ulkoministerimme Timo Soini puolusti valinnnanvapautta sanomalla, että silloin köyhäkin saa valita. Ministeri Orpo taas lohduttelee huolestuneita kertomalla, että mikään ei oikeastaan muutu. Jokainen kansalainen voi mennä ihan siihen samaan sotekeskukseen kuin ennenkin. Näinhän se on mikäli oma sotekeskus jää jäljelle. Herää vain kysymys mitä silloin valitset? Soteministeri Mattilalla ei edelleenkään ole mitään kerrottavaa.

Sotakirveet pitäisi nyt haudata ja tehdä järkeviä päätöksiä.

Ei pitäisi olla niin, että tämä yhteiskuntamme historiallisesti suurin uudistus tehdään poliittisesti vain siksi, että hallitus säilyttäisi kasvonsa eikä siksi, että sillä oikeasti saataisiin aikaan parannuksia myös kaikille kansalaisille.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sotepalvelut. Varsin kyseenalaisella tavalla ollaan nyt julkista rahoitusta siirtämässä yksityisille yritysmonopoleille, joiden tehtävänä luonnollisesti on voiton maksimointi.

 

Pirjo Lampi

Turku

Hoitotakuusta on pidettävä kiinni

Perjantai 10.2.2017 - Pirjo Lampi

Hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolaissa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.Potilaalle ei tästä aiheudu ylimääräisiä kuluja.Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on valvoa hoitoon pääsyn toteutumista.

Nyt Tyks on ilmoittanut ettei hoitotakuu enää välttämättä toteudu vatsaelinkirurgian kiireettömissä leikkauksissa. Hamaan tulevaisuuteen on siirretty mm. lihavuus-sappikivi-ja palleatyräleikkaukset. Syy on siinä, että Tyksissä ei ole potilaille vuodepaikkoja. Tämä puolestaan johtuu päivystysasetuksesta, jonka edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) allekirjoitti 29.8. 2013.  Päivystysasetus edellyttää,että mm. vaativa kirurgia tulee keskittää niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Varsinais-Suomessa päivystys on keskitetty Tyksin yhteispäivystykseen.  Aluesairaaloitten toimintaa on muutettu vuodepaikkoja vähentämällä, koska niissä tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Tämä on johtanut Tyksin ruuhkautumiseen.

 Kuka näistä muutoksista kärsii? Jälleen kerran potilaat. Palvelut pitäisi sopeuttaa potilaitten tarpeitten mukaan eikä päinvastoin kuten nyt tapahtuu.Meillä on maakunnassamme hyvin toimineita ja myös hyväkuntoisia aluesairaaloita. Loimaan aluesairaalasta on saanut moni turkulainen nopeammin ajan esim. sappikivileikkaukseen kuin kantasairaalasta. Nyt kun maakuntamme leikkaukset on keskitetty Turkuun olemme siis tässä tilanteessa. Meillä on ruuhkaan asti potilaita mutta ei vuodepaikkoja. Yhteispäivystyksessä  jonotusajat ovat pitkät ja potilaita joudutaan kuljettamaan ambulansseilla pitkien matkojen takaa hoitoon. Nykytilanteesta kärsivät niin turkulaiset kuin muitten kuntien asukkaat.

Potilaitten hoito on kehittynyt viime vuosina ja moni toimenpide voidaan tehdä niin ettei potilaan tarvitse jäädä enää sairaalaan. Se on tietysti hyvä asia.

Toisaalta kun lakeja ja asetuksia uudistetaan syyt ja seuraukset pitäisi ymmärtää myös konkretian tasolla.

Odottavan aika on pitkä varsinkin sairaalla ihmisellä, joka odottaa hoitoon pääsemistä. On olemassa myös riski siitä, että hoitoa odottavan potilaan tila muuttuu kiireettömästä kiireelliseksi ja silloin myös hoidon kustannukset nousevat.

Varsinais-Suomessa tähän vuodepulaan on löydyttävä ratkaisu.  Vastuu on sairaanhoitopiirin johdolla. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni  myös meidän maakunnassamme.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2017:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3389663/Hoitotakuusta+pidettava+kiinni

Minkälainen henkilökunta pahoinpitelee potilaita

Perjantai 19.2.2016 - Pirjo Lampi

Olin järkytyksestä sanaton lukiessani Turun Sanomista uutisen potilaitten kaltoin kohtelusta Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa. Olin kauhuissani siitä että kaupungin virkamiesjohto on asiasta ollut tietoinen Turun psykiatrisen tulosalueen ylintä johtajaa, ylilääkäri Jyrki Heikkistä myöten. Asioita on salattu ja väärinkäytökset päätettiin selvittää oman organisaation sisällä ilmeisen huonoin seurauksin. Hoitoyksikön sisällä on sallittu rikoksia, ilman seuraamuksia. Missä on ollut kaupungin valvonta kun tapauksista on tiedetty? Kuka on tästä salailusta hyötynyt vai onko kyse ollut vain välinpitämättömyydestä? Hoitovirheitä tehnyt henkilökunta on saanut jatkaa työssään ilman että tapauksista olisi tehty ilmoitukset Valviralle.

Miten hoitajien lähimmät esimiehet esim. osastonhoitajat ja ylihoitajat ovat voineet hyväksyä potilaitten hoitamisen pahoinpitelemällä, ylilääkitsemisellä jne. Ilman heidän hyväksyntäänsä näin ei olisi voinut tapahtua.  Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon sairaudesta ja iästä riippumatta. Se, että meillä dementiaa sairastavia vanhuksia suljetaan psykiatriselle osastolle jos muualta ei löydy hoitopaikkaa, ei ole enää nykyaikaa. On pelottavaa jos yhteiskuntamme arvomaailmassa voimme kohdella vanhuksiamme näin karsealla tavalla. Pelottavinta tässä on ajatus siitä onko esim. ylilääkityksellä aiheutettu kuolemantapauksia. Kuka ja mitkä tahot kantavat kaikesta tapahtuneesta vastuun?  Tapaukset on selvitettävä perusteellisesti. Pelkkä pahoittelu ei  nyt riitä. Millä tavalla voimme korvata näitten potilaitten kokemia kärsimyksiä epäinhimillisestä hoidosta? Hoitovirheitä ja pahoinpitelyjä ei voi korvata vain anteeksipyynnöillä. Jos emme voi luottaa siihen että jokainen potilas saa hänelle kuuluvaa hyvää hoitoa olemme kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Jos varmasti kieltämättä raskas työ psykiatrisella osastolla johtaa sellaiseen henkilökunnan laitostumiseen että hoitajat itse ovat hoidon tarpeessa, ollaan vaarallisella tiellä.

Hallituksen säästötoimet eivät myöskään lupaa hyvää. Mitä seuraa esim. ministeri Vehviläisen ilmoituksesta kuntien henkilökunnan määrän pienentämisestä ja henkilöstövaatimusten lieventämisestä kustannusten hillitsemiseksi. Pistääpä mietteliääksi.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Aamusetin verkkosivuilla:

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-minkalainen-henkilokunta-pahoinpitelee-potilaita

Onko meillä enää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.56 - Pirjo Lampi

Mielestäni hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kiinteästi tasa-arvo ja ja sananvapaus. Jokainen kansalainen on omana itsenään yhtä arvokas yhteiskunnalle.Kaikilla tulee olla sananvapauden edellyttämä oikeus omaan mielipiteeseensä. Jokaisen suomalaisen pitäisi olla tasa-arvoinen lain edessä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta myös heikompiosaisista.
Onko Suomessa näin? Mielestäni ei. Hyvinvointimme on pikku hiljaa murenemassa.
Valta ja raha tekevät ihmisistä eriarvoisia.

Politiikassa valtapuolueiden edustajat ovat nostaneet itsensä muiden yläpuolelle. Vain he esim.kantavat vastuuta ja ovat suvaitsevaisia. Ollessasi eri mieltä, sinua ei vaivauduta usein edes kuuntelemaan.Näinkö toteutuu tasa-arvo? Yhtä ainoaa totuutta ei voi olla politiikassa sen enempää kuin muutenkaan elämässä. Aina on vaihtoehtoja ja ihmiset tekevät valintoja.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi hyvin. Viime vuosien aikana ovat huolestuttavasti lisääntyneet surulliset perhetragediat ja käsittämättömät surmateot. Osa nuorista ja samoin ikäihmisistä on syrjäytyneitä.Elämme kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa heikot eivät menesty. Ihanteet ja idolit ovat muuttuneet. On valitettavaa, että erään tutkimuksen mukaan nuorten toiveammatiksi on tullut julkkis.Elämästä on tullut kuin realityohjelma.Miten selviydyt kilpailusta, kenet tiputetaan pois. Nuoret joutuvat raivaamaan tiensä kovassa maailmassa.

Suuri määrä kansalaisiamme on eläköitymässä. Heidän aikanaan on selvitty monista lama-ajoista ja kriiseistä omin voimin.Miten se voi olla mahdollista ilman EU:ta?

Hyvä terveyskeskusjärjestelmä luotiin 70-luvulla. Vanhainkodeissa asui vielä toimintakykysiä ihmisiä eikä pääosin vuodepotilaita ja dementoituneita kuten nyt. Ikäihmisistä on tullut yhteiskunnalle vain rasite. Näin ei pitäisi olla.Heidänkin tekemää työtä yhteiskuntamme hyväksi pitäisi arvostaa.Pitää muistaa, että myös eläkeläinen maksaa veroja. Jokainen vanhenee aikanaan ja ansaitsee ihmisarvoisen elämän loppuun asti.

Viime aikoina on tuntunut myös siltä, että sananvapautta yritetään rajoittaa tai siihen on valtaeliitillä erivapaus kuin tavallisella kansalaisella.Kriittinen asioiden arviointi ja esille tuominen ei olekaan sallittua. Olet joko suvaitsematon tai rasistinen.Toivoisin ,että me kaikki suomalaiset saisimme olla myös suomalaisia niin halutessamme. Elämän arvoja ja asenteita pitää muuttaa niin ,että meillä kaikilla olisi hyvä elää, että yrittäisimme pitää toinen toisistamme huolta.Silloin voisimme sanoa elävämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Pirjo Lampi (ps)                                                                                                                              

Kuntavaaliehdokas

Lukijan kirjoituksena Turkulaisessa 19.9.