Ympärivuorokautista palveluasumista ei voi korvata yhteisöllisellä asumisella

Lauantai 23.3.2024 - Pirjo Lampi

Varhan ikääntyneiden palveluiden vuoden 2024 talousarvioraamissa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu noin 12,4 miljoonan euron sopeuttamistavoite.

Toiminnallisina muutoksina esitetään palvelurakenteen keventämistä muun muassa yhteisöllisen asumisen lisäämisellä ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta eli vanhainkotihoidosta luopumista perustuen lakiin ja vähentämällä ympärivuorokautista palveluasumista.

Tavoitteeksi on asetettu 75 vuotta täyttäneissä ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyydeksi 5 prosenttia ja yhteisöllisessä asumisessa 3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on 6,8 prosenttia ja yhteisöllisen asumisen peittävyys 0,4 prosenttia.

Meille on esitetty yhteisöllisen asumisen lisäämisen yhdeksi syyksi sitä, että meillä on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaina ihmisiä, jotka eivät sitä tarvitsisi.

Tätä ihmettelen suuresti, koska kriteerit ovat varsin korkeat ja perustuvat ns. RAI-arviointiin. Onko siis arviointeja tehty väärin? Odotusajat palveluasumisen saamisessa ovat alle 90 päivää asian vireille tulosta.

Erona näissä palveluissa on muun muassa se, että yhteisöllisessä asumisessa asukas maksaa vuokran lisäksi erikseen joka ikisestä palvelusta, mitä hän tarvitsee. Lisäksi sitovaa henkilöstömitoitusta ei ole eikä öisin ole lainkaan henkilöstöä paikalla.

Ikäihmisten palvelujen heikentäminen alkoi, kun vanhuspalvelulain mukaisesti vanhainkotihoidon eli ns. laitoshoidon alasajo alkoi. Nyt siis tavoitteena on vähentää ympärivuorokautista hoitoa.

En ole nähnyt hintavertailuja hoidon tarpeessa olevan näkökulmasta yhteisölliseen asumiseen nähden. En saata millään uskoa, että kysyntä tulee vastaamaan tarjontaa yhteisöllisestä asumisesta puhuttaessa.

Edellinen hallitus sai sote-uudistuksen juntattua läpi luvaten kaikille yhdenvertaisia palveluja. Oppositiosta on helppo räksyttää nykyiselle hallitukselle. Hyvinvointialueilla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa sitä, mitä luvattiin. Tosiasia on se, että sopeuttamista joudutaan tekemään kovalla kouralla.

On tietysti selvää, että uusia keinoja ja tapoja toimia kustannusten nousun estämiseksi on keksittävä ja varmasti asioita voidaan tehdään nykyistä kustannustehokkaammin.

Ikäihmiset ovat olleet rakentamassa tätä hyvinvointivaltiota monin eri tavoin. Ei pidä unohtaa, että moni eläkeläinen on edelleen mukana työelämässä esimerkiksi juuri hoiva-alalla.

Entäpä omaishoitajat. Varhan alueella oli THL:n raportin mukaan 75 vuotta täyttäneitä omaishoidettavia viime vuonna 1984 henkilöä, koko määrän ollessa 4153. Omaishoitajille tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1300 omaishoitajaa. Enemmistö, peräti 82,2 prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista oli joko puoliso tai kumppani. Eläkkeellä heistä oli 87,2 prosenttia. Huomattavaa on myös se, että 80 vuotta täyttäneitä omaishoitajia oli jopa 26,4 prosenttia.

Miten valtava voimavara tämä onkaan. Jos heitä ei olisi pienellä omaishoidon tuella hoitamassa läheisiään, kustannukset olisivat Varhallekin huimaavan paljon nykyistä korkeammat.

Kuinka kauan nämä iäkkäät omaishoitajat jaksavat hoitaa läheisiään, ennen kuin he itse ovat hoivan tarpeessa?

Toivoisin todella, että ikäihmisistämme ei puhuttaisi niin usein negatiiviseen sävyyn vain kustannuksia tuottavana ryhmänä.

Jokaisella ikäihmisellä on oikeus inhimilliseen hoivaan sitä tarvitessaan. En voi hyväksyä sellaista visiota, että hyvinvointivaltiossa köyhä kituu kotona ja vain varakkaat saavat itselleen hoivapaikan.

PIRJO LAMPI

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja

(ps)

Yhteispäivystyksen maksuihin löytyisi muitakin vaihtoehtoja

Torstai 6.6.2013 klo 22.39 - Pirjo Lampi

Kirjoituksessaan Rahastuksen makua (TS 3.6.) nimim. Maskulainen ihmettelee yhteispäivystyksen maksua.Tätä samaa ihmettelin Turun sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.5. Tuon saman esh:n poliklinikka maksun maksavat siis myös turkulaiset kuten maskulaisetkin.Tätä asiaa ei ole todellakaan kovin hyvin informoitu nykyisille yhteispäivystyksen käyttäjille.
Tiedustelin asiaa palvelutuotantojohtaja Petri Virtaselta, joka kertoi asian olevan mahdollista perustuen lakiin ja asetukseen sosiaali-ja terveydenhoidon asiakasmaksuista. Mikäli yhteispäivystys järjestetään erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla maksuna voidaan periä 27,50 eur käynniltä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on itsenäinen toimija maksuja määrättäessä. Koska Turku ja muut kunnat ovat siirtäneet päivystystoimintansa VSSHP:n alaiselle ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle,maksut määrätään jatkossa siellä. Laissa siis määritellään enimmäismaksun suuruus joka saadaan ja voidaan periä mutta muunkinlainen ratkaisu olisi mahdollista. Erilaisia käytäntöjä on olemassa esim. Helsingissä.
Maksun yhtenä perusteena lienee se, että yhteispäivystyksessä saa myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon saman katon alta.Sitä eivät kaikki suinkaan tarvitse mutta kuitenkin maksavat saman esh:n pklmaksun riippumatta siitä ovatko he saaneet perusterveydenhoidon vai erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Liikelaitoksen kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa se on velvoitettu toimittamaan kunnille käyttöraporttitietoa toiminnan suunnittelua ja tilastointia varten esim. perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden käyntimääristä kuukausittain. Ei siis olisi mitenkään mahdotonta periä maksua perusterveydenhoidon mukaan niiltä jotka eivät erikoissairaanhoitoa ole tarvinneet.
On hämmästyttävää, että valta maksuista on annettu liikelaitokselle, jossa päätöksen teossa ei ole kunnallista edustusta. Tätä suuntausta en näe hyvänä.

Julkaistu Turun Sanomissa (5.6 2013) 

Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu ( ps )
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Onko meillä enää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.56 - Pirjo Lampi

Mielestäni hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kiinteästi tasa-arvo ja ja sananvapaus. Jokainen kansalainen on omana itsenään yhtä arvokas yhteiskunnalle.Kaikilla tulee olla sananvapauden edellyttämä oikeus omaan mielipiteeseensä. Jokaisen suomalaisen pitäisi olla tasa-arvoinen lain edessä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta myös heikompiosaisista.
Onko Suomessa näin? Mielestäni ei. Hyvinvointimme on pikku hiljaa murenemassa.
Valta ja raha tekevät ihmisistä eriarvoisia.

Politiikassa valtapuolueiden edustajat ovat nostaneet itsensä muiden yläpuolelle. Vain he esim.kantavat vastuuta ja ovat suvaitsevaisia. Ollessasi eri mieltä, sinua ei vaivauduta usein edes kuuntelemaan.Näinkö toteutuu tasa-arvo? Yhtä ainoaa totuutta ei voi olla politiikassa sen enempää kuin muutenkaan elämässä. Aina on vaihtoehtoja ja ihmiset tekevät valintoja.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi hyvin. Viime vuosien aikana ovat huolestuttavasti lisääntyneet surulliset perhetragediat ja käsittämättömät surmateot. Osa nuorista ja samoin ikäihmisistä on syrjäytyneitä.Elämme kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa heikot eivät menesty. Ihanteet ja idolit ovat muuttuneet. On valitettavaa, että erään tutkimuksen mukaan nuorten toiveammatiksi on tullut julkkis.Elämästä on tullut kuin realityohjelma.Miten selviydyt kilpailusta, kenet tiputetaan pois. Nuoret joutuvat raivaamaan tiensä kovassa maailmassa.

Suuri määrä kansalaisiamme on eläköitymässä. Heidän aikanaan on selvitty monista lama-ajoista ja kriiseistä omin voimin.Miten se voi olla mahdollista ilman EU:ta?

Hyvä terveyskeskusjärjestelmä luotiin 70-luvulla. Vanhainkodeissa asui vielä toimintakykysiä ihmisiä eikä pääosin vuodepotilaita ja dementoituneita kuten nyt. Ikäihmisistä on tullut yhteiskunnalle vain rasite. Näin ei pitäisi olla.Heidänkin tekemää työtä yhteiskuntamme hyväksi pitäisi arvostaa.Pitää muistaa, että myös eläkeläinen maksaa veroja. Jokainen vanhenee aikanaan ja ansaitsee ihmisarvoisen elämän loppuun asti.

Viime aikoina on tuntunut myös siltä, että sananvapautta yritetään rajoittaa tai siihen on valtaeliitillä erivapaus kuin tavallisella kansalaisella.Kriittinen asioiden arviointi ja esille tuominen ei olekaan sallittua. Olet joko suvaitsematon tai rasistinen.Toivoisin ,että me kaikki suomalaiset saisimme olla myös suomalaisia niin halutessamme. Elämän arvoja ja asenteita pitää muuttaa niin ,että meillä kaikilla olisi hyvä elää, että yrittäisimme pitää toinen toisistamme huolta.Silloin voisimme sanoa elävämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Pirjo Lampi (ps)                                                                                                                              

Kuntavaaliehdokas

Lukijan kirjoituksena Turkulaisessa 19.9.