Salaileeko ministeri Saarikko jotain?

Keskiviikko 16.1.2019 - Pirjo Lampi

Viime viikolla eduskuntaa kuohutti asiakasmaksujen pommi ja kaikkien aikojen vedätys. Eduskunnassa käsiteltiin kahta lakiesitystä.  Toinen on hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 312/2018) Tässä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että sairaanhoitopiiri voisi järjestää leikkaustoimintaa toimintayksikössä, jossa on varmistettu riittävä päivystysvalmius ja potilasturvallisuus, ilman, että yksikössä on kuntalaisille avoin ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Säännöksessä määriteltäisiin toiminnan edellyttämät kriteerit. Nämä kriteerit koskisivat myös sairaanhoitopiirien ostopalveluna, palvelusetelillä tai muulla tavalla yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimaa palvelua.

Siis mitä ihmettä? Voimassa olevan keskittämisasetuksen mukaisesti maakunnissa aluesairaaloitten toiminta on ajettu alas ja niitten toimintaa on supistettu vain päiväkirurgiaan. Anestesiaa eli siis nukutusta vaativia leikkauksia ei niissä enää tehdä. Vaatimuksena kun julkisella on ollut ympärivuorokautisen päivystyksen olemassa olon vaatimus. Leikkaustoiminnan mahdollisuus yksityissektorilla edellyttää potilaan nopean siirtämisen jatkohoitoon ensihoitopalvelun yksikköön 30 minuutissa. Nyt ollaan siis avaamassa leikkausmarkkinat yksityisille palvelutuottajille ja suuriin asutuskeskuksiin. Miten tämä palvelee tasa-arvoisesti maakunnan kaikki kuntalaisia? En ole koskaan nähnyt tutkimustuloksia siitä, missä määrin aluesairaalat olisivat epäonnistuneet leikkauksissa ennen keskittämisasetuksen voimaan tulemista.

Lausuntopalautteessa julkisen sektorin toimijoiden mukaan säädökset antaisivat heidän mielestään merkittävän kilpailuedellytyksen yksityisille, kun taas julkiset joutuisivat tukisairaaloina vastaamaan päivystyksestä ja varautumaan omaa toimintaansa laajempaan potilasmäärään.  Itse näen suurena vaarana erikoilääkäreiden riittävyyden. Jo tällä hetkellä palkkataso julkisella sektorilla ei ole kilpailukykyinen ja yksityisellä työn kuormittavuus esim. päivystyksen puuttumisena on täysin erilainen.  Yksityinen ottaa helposti rahat, virheet ja vaikeat tapaukset hoitaa julkinen sektori.

Toinen kuohunta syntyi uudesta asiakasmaksulaista. Esityksen pommi on ns. välikaton poistaminen. Tämä koskee jälleen eniten vähävaraisia ja pienituloisia. Tähän asti terveyskeskusmaksua on peritty vain kolme kertaa vuodessa. Kansalaisen vuosimaksu on ollut enintään 61,80 euroa. Nyt uuden lain myötä kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä aina maksukattoon eli siis 683 euroon asti. Turha siis hehkuttaa, ettei maksukattoa nostettu koska oikeasti tuo välikaton poisto lisää monen kansalaisen hoitokuluja. Maksukattoa laskettiin 691 eurosta 683 euroon vuodesta 2017 vuoteen 2018. Vau! Laissa säädetään kunnille myös enimmäismaksut palveluille. Laissa mainitaan, että kunnat, jatkossa maakunnat voivat kuitenkin päättää siitä perivätkö ne pienempiä maksuja tai peritäänkö maksuja ollenkaan. Eri maakunnissa saattaa siis olla eri suuruisia asiakasmaksuja. Saman maakunnan alueella ei kuitenkaan voi olla erisuuruisia maksuja samasta palvelusta. Toisin sanoen toisin kuin väitetään, etteivät asiakasmaksut nouse, ne voivat mahdollisen maakuntauudistuksen myötä joillakin maakunnan kansalaisilla muuttua ja tuskinpa ainakaan olemaan ilmaisia. Siitä sitten päättää maakuntahallinto. Ministeri Saarikko esitti muutoksen olevan kustannusneutraali.  Kuitenkin ministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki on arvioinut maksutuoton lisän olevan noin 20 milj. euroa. Yhteiskuntamme heikompi osaiset maksavat tämänkin uudistuksen.

Nyt herää väkisin kysymys siitä, mitä kaikkea ministeri jätti vielä kertomatta. Ovatko kokoomus ja keskusta käyneet jälleen kauppaa sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisesta. Siitä, kuka saa ja mitä. Mielenkiintoisella aikataululla esimerkiksi nyt tuotiin käsittelyyn tuo leikkausasetuksen muuttaminen, joka on selkeää tulonsiirtoa valtiolta yksityisille palveluntuottajille. Sanonpa vaan, että kalliiksi tulee valinnanvapaus toteutuessaan. Nämä kaksi lakia olisi pitänyt mielestäni ottaa osaksi soteuudistusta sen valmisteluvaiheessa. Valinnanvapautta on puolusteltu sillä, että köyhäkin saa valita.  Ehkä saa, jos osaa ja asuu sopivalla paikkakunnalla mutta sen hintalappu on jokaiselle veronmaksajille kallis ja erityisesti sille köyhälle.

Yhteispäivystyksen maksuihin löytyisi muitakin vaihtoehtoja

Torstai 6.6.2013 klo 22.39 - Pirjo Lampi

Kirjoituksessaan Rahastuksen makua (TS 3.6.) nimim. Maskulainen ihmettelee yhteispäivystyksen maksua.Tätä samaa ihmettelin Turun sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.5. Tuon saman esh:n poliklinikka maksun maksavat siis myös turkulaiset kuten maskulaisetkin.Tätä asiaa ei ole todellakaan kovin hyvin informoitu nykyisille yhteispäivystyksen käyttäjille.
Tiedustelin asiaa palvelutuotantojohtaja Petri Virtaselta, joka kertoi asian olevan mahdollista perustuen lakiin ja asetukseen sosiaali-ja terveydenhoidon asiakasmaksuista. Mikäli yhteispäivystys järjestetään erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla maksuna voidaan periä 27,50 eur käynniltä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on itsenäinen toimija maksuja määrättäessä. Koska Turku ja muut kunnat ovat siirtäneet päivystystoimintansa VSSHP:n alaiselle ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle,maksut määrätään jatkossa siellä. Laissa siis määritellään enimmäismaksun suuruus joka saadaan ja voidaan periä mutta muunkinlainen ratkaisu olisi mahdollista. Erilaisia käytäntöjä on olemassa esim. Helsingissä.
Maksun yhtenä perusteena lienee se, että yhteispäivystyksessä saa myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon saman katon alta.Sitä eivät kaikki suinkaan tarvitse mutta kuitenkin maksavat saman esh:n pklmaksun riippumatta siitä ovatko he saaneet perusterveydenhoidon vai erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Liikelaitoksen kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa se on velvoitettu toimittamaan kunnille käyttöraporttitietoa toiminnan suunnittelua ja tilastointia varten esim. perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden käyntimääristä kuukausittain. Ei siis olisi mitenkään mahdotonta periä maksua perusterveydenhoidon mukaan niiltä jotka eivät erikoissairaanhoitoa ole tarvinneet.
On hämmästyttävää, että valta maksuista on annettu liikelaitokselle, jossa päätöksen teossa ei ole kunnallista edustusta. Tätä suuntausta en näe hyvänä.

Julkaistu Turun Sanomissa (5.6 2013) 

Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu ( ps )
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen