Varhassa valtaa on keskitetty liikaa aluehallitukselle

Perjantai 9.6.2023 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on nyt organisaatiomallin suunnittelun jälkeen siirrytty luomaan palvelustrategiaa. Organisaatiomallissa, joka Varhassa on lautakuntamalli, lautakunnat oli aluksi nimetty valmisteleviksi lautakunniksi. Sittemmin tuo valmisteleva sana poistettiin ja annettiin ymmärtää, että ne muuttuisivat päätöslautakunniksi.

Toisin on kuitenkin käynyt. Toimin itse ikääntyneiden palveluiden lautakunnassa mutta valtamme rajoittuu edelleen vain erinäisten virkamiesten valmistelemien esitysten kuulemiseen ja niistä mahdollisesti pyydettyjen lausuntojen antamiseen. Mitään päätösvaltaa meillä ei edelleenkään ole esimerkiksi budjetin suhteen. Tätä samaa viestiä olen kuullut myös muiden lautakuntien edustajilta.

Kun olen asiasta kysellyt, vastauksena on, ettei hallintosääntö salli sitä. Olisiko siis aika ottaa hallintosääntö nopealla aikataululla uudelleen käsittelyyn ja kirjata sinne selkeästi lautakunnille myös todellista päätösvaltaa?

Jos sitä ei niille voida antaa, kuten esimerkiksi kunnissa tehdään ja on tehty myös sote-palveluissa, ne ovat lähes keskustelukerhoja.

Tällä hetkellä valta on aluehallituksella, joka vie päätösehdotukset valtuuston päätettäväksi. Lautakunnissa on kuitenkin valtavasti tietotaitoa, joka pitäisi ehdottomasti hyödyntää nykyistä paremmin.

Hyvinvointialuejohtajamme Tarmo Martikainen on itse usein todennut puheissaan, että päätösvaltaa tulisi antaa alaspäin ja päätöksen tekoa pitäisi nopeuttaa eikä hidastaa.

Miksi näin ei siis toimita? Muutos pitäisi tehdä nopealla aikataululla, koska nyt ollaan siirrytty tekemään palvelustrategioita, joista nimenomaan pitäisi myös lautakuntien pystyä tekemään päätöksiä.

PIRJO LAMPI

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden palveluiden lautakunnan vpj

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pirjo, lampi, varhassa, valtaa, on, keskitetty, liikaa, aluehallitukselle, turun, sanomat

Onko ikäihmisten kotihoito yliarvostettua?

Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi

Vanhusten kotihoito puhuttaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan samoin kuin kotipalvelun työntekijöitä. He jos ketkää ovat parhaat asiantuntijat siinä, minkälaista apua ikäihmisemme tarvitsevat ja he ovat myös parhaita arvioimaan sitä inhimilliseltä kannalta.

Ikälain mukaisesti on Turussa jo viime vuonna vähennetty laitoshoitoa ja voimavaroja suunnataan kotihoidon lisäämiseen. Resursseja ei kuitenkaan ole varaa lisätä tässä heikossa taloustilanteessa. Minna Arve (kok) ihmetteli valtuuston kokouksessa aikaisempien vuosien henkilökunnan määrän lisäämisen huonoa vaikuttavuutta.

Tänä vuonna on kotihoidon henkilökunnan tehokkuutta pohdittu, koska tulosta ei johtoportaan mielestä synny riittävästi. Ruuhkahuippuja pitäisi purkaa ja eri vanhuspalvelualueitten tehokkuutta vertaillaan toisiinsa. Otetaanko johtoportaassa ollenkaan huomioon sitä tosiasiaa, että kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jopa täysin vuodepotilaita?

On täysin selvää, että aikaa heidän hoitamiseensa menee enemmän kuin aikaisemmin. Tottakai ruuhkahuiput ovat esimerkiksi aamulla, jolloin on lääkkeiden jako ja aamutoimet, samoin illalla. Kun näissä vaihtelu eri vanhusten välillä ja eri päivinä saattaa olla useita tunteja, onko palvelu silloin yhdenvertaista?

Saman vanhuksen luona käy monia eri henkilöitä, joiden joukossa on myös erittäin huonosti suomea puhuvia, jotka eivät ymmärrä mitä vanhus sanoo tai päinvastoin. Vanhuksen päivittäinenkin kunto vaihtelee, jolloin kotipalvelun työntekijä ei aina selviydy käynnistä ennalta suunnitellulla tavalla.

Täytyy muistaa myös se, ettei raskaimmissa kotihoidon palveluluokissa hoito ole juurikaan laitoshoitoa halvempaa. Kuntaliitto on myös ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia.

Entä sitten ihmisarvon ja inhimillisyyden näkökulma asiaan? Ikälakiin on tulossa vielä muutoksia, joiden mukaan tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovisen mukaan tavoitteena olisi myös se, että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin, torille tai lähiravintolaan. Kotona hoidettavat vuodepotilaatko? Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.

Meillä asuu kotonaan vanhuksia, jotka eivät ole päässeet moneen kuukauteen edes ulos kävelemään. Paremmassa asemassa ovat ne vanhukset, joilla on lähiomaisia auttamassa, mutta usein jo 85-vuotiailla heitä ei enää ole. Heistä kuitenkin puolet on kotipalvelun käyttäjiä.

On hyvä että tavoitteet ovat korkealla, mutta silloin kun lakeja säädetään, pitäisi ymmärtää myös mitä se tulee maksamaan. Pelkillä rakennemuutoksilla sitä ei saada aikaan. Turun kaupunginvaltuusto palaa elokuussa toisen uudistusohjelman merkeissä päättämään säästöistä.

Pelkäänpä pahoin etteivät peruspalvelut tule ainakaan paranemaan. Silloin punnitaan juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa korostettujen arvovalintojen merkitystä.

Pirjo Lampi kaupunginvaltuutettu (ps) , sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa 18.7.2014
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/653723/Onko+ikaihmisten+kotihoito+yliarvostettua

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onko, ikäihmisten, kotihoito, yliarvostettua, pirjo, lampi, 18, 7, julkaistu, turun, sanomat

Suomalaiset opiskelijat maksajina

Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?

Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.

Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.

Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.

Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.

Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.

Pirjo Lampi (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset, opiskelijat, maksajina, pirjo, lampi, perus, perussuomalaiset, suomalaiset, turun, sanomat, pirjo, lampi