Onko ikäihmisten kotihoito yliarvostettua?

Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi

Vanhusten kotihoito puhuttaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan samoin kuin kotipalvelun työntekijöitä. He jos ketkää ovat parhaat asiantuntijat siinä, minkälaista apua ikäihmisemme tarvitsevat ja he ovat myös parhaita arvioimaan sitä inhimilliseltä kannalta.

Ikälain mukaisesti on Turussa jo viime vuonna vähennetty laitoshoitoa ja voimavaroja suunnataan kotihoidon lisäämiseen. Resursseja ei kuitenkaan ole varaa lisätä tässä heikossa taloustilanteessa. Minna Arve (kok) ihmetteli valtuuston kokouksessa aikaisempien vuosien henkilökunnan määrän lisäämisen huonoa vaikuttavuutta.

Tänä vuonna on kotihoidon henkilökunnan tehokkuutta pohdittu, koska tulosta ei johtoportaan mielestä synny riittävästi. Ruuhkahuippuja pitäisi purkaa ja eri vanhuspalvelualueitten tehokkuutta vertaillaan toisiinsa. Otetaanko johtoportaassa ollenkaan huomioon sitä tosiasiaa, että kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jopa täysin vuodepotilaita?

On täysin selvää, että aikaa heidän hoitamiseensa menee enemmän kuin aikaisemmin. Tottakai ruuhkahuiput ovat esimerkiksi aamulla, jolloin on lääkkeiden jako ja aamutoimet, samoin illalla. Kun näissä vaihtelu eri vanhusten välillä ja eri päivinä saattaa olla useita tunteja, onko palvelu silloin yhdenvertaista?

Saman vanhuksen luona käy monia eri henkilöitä, joiden joukossa on myös erittäin huonosti suomea puhuvia, jotka eivät ymmärrä mitä vanhus sanoo tai päinvastoin. Vanhuksen päivittäinenkin kunto vaihtelee, jolloin kotipalvelun työntekijä ei aina selviydy käynnistä ennalta suunnitellulla tavalla.

Täytyy muistaa myös se, ettei raskaimmissa kotihoidon palveluluokissa hoito ole juurikaan laitoshoitoa halvempaa. Kuntaliitto on myös ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia.

Entä sitten ihmisarvon ja inhimillisyyden näkökulma asiaan? Ikälakiin on tulossa vielä muutoksia, joiden mukaan tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovisen mukaan tavoitteena olisi myös se, että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin, torille tai lähiravintolaan. Kotona hoidettavat vuodepotilaatko? Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.

Meillä asuu kotonaan vanhuksia, jotka eivät ole päässeet moneen kuukauteen edes ulos kävelemään. Paremmassa asemassa ovat ne vanhukset, joilla on lähiomaisia auttamassa, mutta usein jo 85-vuotiailla heitä ei enää ole. Heistä kuitenkin puolet on kotipalvelun käyttäjiä.

On hyvä että tavoitteet ovat korkealla, mutta silloin kun lakeja säädetään, pitäisi ymmärtää myös mitä se tulee maksamaan. Pelkillä rakennemuutoksilla sitä ei saada aikaan. Turun kaupunginvaltuusto palaa elokuussa toisen uudistusohjelman merkeissä päättämään säästöistä.

Pelkäänpä pahoin etteivät peruspalvelut tule ainakaan paranemaan. Silloin punnitaan juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa korostettujen arvovalintojen merkitystä.

Pirjo Lampi kaupunginvaltuutettu (ps) , sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa 18.7.2014
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/653723/Onko+ikaihmisten+kotihoito+yliarvostettua

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onko, ikäihmisten, kotihoito, yliarvostettua, pirjo, lampi, 18, 7, julkaistu, turun, sanomat

Monet lakiuudistukset rasittavat kuntien taloutta

Lauantai 19.7.2014 klo 15.23 - Pirjo Lampi

Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen ja ikälaki ovat tuoneet haasteita kuntatalouksille.Turku oli yksi suurimmista häviäjistä valtionosuusjärjestelmässä koska meillä ikäihmisten, varsinkin yli 85-vuotiaitten osuus on poikkeuksellisen suuri ja heidän ansiostaan vanhassa järjestelmässä saimme valtionosuutta  nykyistä huomattavasti enemmän. Peruspalveluitten osalta 26 milj. euron  väheneminen vastaa suunnilleen koko kotihoidon netto-osuutta esim. v. 2012. Ikäihmisemme eivät kuitenkaan vähene vaan päinvastoin. Viime vuonna astui voimaan ikälaki joka edellyttää laitoshoidon huomattavaa vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä.

Valtuusto päättää elokuussa uudistusohjelma 2:n mukaisista säästöistä. Hyvinvointitoimialalla se on 7 milj. euroa eli 32% koko sopeuttamistarpeesta. Henkilötyövuosia pitäisi  vähentää 57. Johtaako tämä siihen,että palvelujen taso heikkenee?

Kotihoidon piirissä on tällä hetkellä jopa vuodepotilaita.  Onko se enää vanhuksen kannalta inhimillistä? Täytyy muistaa  ettei kotihoidon raskaimmissa palveluluokissa hoito ole juurikaan halvempaa kuin laitoshoito.Kuntaliittokin on ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia koska se epäilee rakennemuutoksen tuomaa säästötavoitetta. Vanhuspalvelulakiin ollaan tekemässä vielä muutoksia joissa tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovinen haluaisi myös että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin ,torille tai lähiravintolaan.Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.Tällä hetkellä vanhukset toivovat saavansa aamulääkkeet aamulla, ruokansa  suunnilleen samaan aikaan päivästä  ja iltalääkkeensä illalla, pääsevänsä vessaan tai saavansa kuivan vaipan. Ulkoilemaan pääsy on jo ylellisyyttä kaikilla kun ei niitä lähiomaisia ole auttajina.

Syksyllä on tulossa eduskunnan käsittelyyn uusi varhaiskasvatuslaki ,jossa ollaan mm. ehdottamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja uudistetaan mahdollisesti kodinhoitotukijärjestelmää.Mikä on lain tultua voimaan todellinen hoitopaikkojen tarve? Kuntaliiton kannanoton mukaan myös kustannukset nousevat lain tultua voimaan. Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi astua voimaan 1.1.2015. Myös tämän lain on arvioitu nostavan kustannuksia. Pääasiallinen kustannusten nousu johtuisi henkilöstön lisäämistarpeista. Sen tarve kasvaa erityisesti perheitä tukevien palvelujen sekä nuorisopalvelutakuuseen sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen lisääntymisen vuoksi. Varmasti hyviä ja tarpeellisia asioita. Henkilöstön lisäämiseen ei ole varaa joten ihmettelenpä vaan mitenkä tämänkin lainsäädännön vaatimuksia tullaan toteuttamaan ilman lisäresursseja, pelkästään rakennemuutoksen avulla kuten Turun kaupunginhallitus on  asiasta antamassaan lausunnossa  todennut.

Mitä sitten todellisuudessa tuo tullessaan sote-uudistus,  jos se nyt saadaan konkretian tasolle tavoitteiden mukaisesti  vuoteen 2017 mennessä.  Sitä  voimme vain arvailla.

Ollaanko Suomessa tekemässä nyt pienellä aikavälillä liian monta lakiuudistusta joitten aiheuttamat kustannusvaikutukset ovat kunnille liikaa? Hallituksen julistamilla rakennemuutoksilla ei voida kaikkia lakien vaatimuksia toteuttaa. Kunnille olisi pitänyt osoittaa myös rahaa.Hallintoa pitäisi ja voidaan vähentää mutta  käykö tosiasiassa päinvastoin.Turussa on vaikeaa ajatella palvelujen tason säilyttämistä varsinkin jos yt-neuvottelujen tuloksena suorittavan portaan henkilökuntaa vähennetään entisestään.  Työttömyyden lisääntymisellä ei kaupungissamme saada aikaan kasvua eikä hyvinvointia.

Pirjo Lampi (ps) kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu Turkulaisessa 9.7.2014

http://www.turkulainen.fi/blogi/226106-monet-lakiuudistukset-rasittavat-kuntien-taloutta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pirjo, lampi, turkulainen, 9, 7, monet, lakiuudistukset, rasittavat, kuntien, taloutta