Sopeuttamisohjelman säästömiljoonat ovat vain paperilla

Keskiviikko 9.12.2020 - Pirjo Lampi

Hyvinvointitoimialalle laadittiin kattava sopeuttamisohjelma vv. 2020-2023. Mutkia tuli matkaan, kun Covid-19-pandemia iski keväällä myös Suomeen. Nyt elämme koronan ns. toista aaltoa.  Korona on vaikuttanut monin eri tavoin palveluiden saantiin. Se on vaikuttanut ja vaikuttaa koko ajan, miten paljon pystymme ylläpitämään kiireetöntä hoitoa ja ns. normaaleja toimintoja. Vanhus- ja vammaispalveluissa korona aiheutti keväällä suuria muutoksia. Monenlainen ennaltaehkäisevä toiminta heikentyi eikä tilanne ole tälläkään hetkellä palautunut ennalleen. Hoitoon pääsy viivästyy ja jonotusajat pitkittyvät. Monen omaishoitajan voimat ovat heikentyneet, kun heille kuuluvat vapaapäivät ovat jääneet pitämättä. Palvelujen tarpeessa olevien ikäihmisten kunto on romahtanut. Koronaepidemia on vaikuttanut myös perhe -ja sosiaalipalvelujen palvelutuotantoon. Haasteita tulee riittämään näistä syntyneiden ongelmien korjaamisessa. Koko henkilöstö on toiminut kovien paineiden alla. Koronatartuntoja ovat saaneet myös hoitajat ja samalla on tapahtunut tietysti myös altistumisia. Tämä on lisännyt sijaisten tarvetta karanteenien takia ja rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Henkilökuntaa on koulutettu ja siirretty tarpeitten mukaan uusiin tehtäviin. Se on vaatinut suurta joustavuutta. Sitä, milloin palvelut saadaan toimimaan samalla tasolla kuin mitä ne olivat ennen koronan tuloa, ei kukaan tiedä. Mikä tulee olemaan koronan seurauksena syntynyt mahdollinen palvelutarpeen lisääntyminen?

Olemme olleet vuodesta toiseen tilanteessa, jossa joudumme maksamaan sairaanhoitopiirille siirtoviivemaksuja miljoonia vain siksi, että meillä makaa erikoissairaanhoidossa potilaita, jotka eivät sinne enää hoidollisesti kuulu. Syy on edelleen sama kuin ennenkin. Meillä ei ole vapaana omia vuodeosasto -tai muita hoivapaikkoja paikkoja riittävästi.  Olemme jo uudelleen organisoineet kotisairaalan ja kuntoutuksen palveluja. Paljonko niistä on syntynyt toivottuja säästöjä, on ainakin itselleni jäänyt epäselväksi.

Kaupunki on aloittanut tämän vuoden alussa sairaalapalveluiden kehittämisprojektin.  Se on osana sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on välttää sellaisia sairaalajaksoja tai hoitopäiviä, joiden sijasta potilasta voidaan hoitaa kotisairaalan tai kuntoutuskeskuksen avulla. Kehittämistyössä keskeisimmiksi prosesseiksi on määritelty geriatrinen, medisiininen ja palliatiivinen hoitoprosessi. Kuulostaa hienolta.  Kehittämisprosessissa onkin toki paljon hyvää.  Se on kuitenkin tarkoittanut myös sitä, että kehittämistyön tuloksena sairaalassa on 1.10.2020 mennessä vähennetty 30 vuodeosastopaikkaa. Suunnitelman kakkosvaiheessa vähennetään vielä 20 sairaansijaa lisää. Tämä kaikki tarkoittaa toteutuessaan myös 13.5 hoitajan vapautumista. Vapautuvalla resurssilla on tarkoitus vahvistaa kotisairaalan toimintaa. Kustannussäästöiksi on laskettu 2 136 000€.  Eikö vapautuvia sairaansijoja voitaisi käyttää estämään siirtoviivemaksujen syntymistä? Eräs kehittämisprojektin tavoitteista on, että turkulaiset asiakkaat kotiutuisivat erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystyksestä nykyistä useammin suoraan kotiin, ilman hoitojaksoja omassa sairaalassa. Onko tämä realismia? Toteutuvatko kustannussäästöt todellisuudessa eivätkä ainoastaan paperilla. Se jää nähtäväksi.

 

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

 

Hyvinvoinnista vain varakkaiden etuoikeus

Perjantai 15.7.2016 - Pirjo Lampi

Hyvinvointivaltiota on perinteisesti mitattu sillä, miten se huolehtii myös kaikkein heikommassa asemassa olevista. Tällä hetkellä asiaa joutuu vakavasti miettimään, kun seuraa mihin suuntaan maamme on kulkemassa. Se on jakautumassa kahtia monella tavalla.

Meillä on kantaväestö ja maahanmuuttajat. Meillä on suuri työttömien määrä ja joukko onnekkaita, joilla vielä on töitä. Varmoja työpaikkoja ei ole enää olemassakaan.

Meillä on rikas eliittimme, joka jopa lainsäädäntömme laillisin keinoin voi rikastua entisestään, mutta myös yhä suurempi joukko erittäin pienituloisia kansalaisia, joiden hyvinvointi on jatkuvasti heikkenemässä.

Moni kantaväestöön kuuluva kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että maahamme saapuneet turvapaikanhakijat tuntuvat olevan paremmassa asemassa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluitten saannissa. Heidän työllistymisekseen yritetään keksiä monia keinoja, myös oikopolkuja, verrattuna suomalaiseen työttömään.

Yhteiskunnassamme pyritään tekemään suuria rakenteellisia muutoksia, kuten sote- ja maakuntauudistus. Kaikissa korostetaan palvelujen paranevan ja usein vakuutetaan myös syntyvän säästöjä.

Posti on muuttanut toimenkuvaansa, eikä sillä ole väliä saako kansalainen postinsa ajoissa, vaan nyt postin toimesta saa monta muutakin palvelua tietysti maksusta.

Jollakin radiokanavalla käytiin keskustelua pankkien roolin muuttumisesta. Pankit rakentavat tulevaisuudessa omia sairaaloitaan ja asiakkaat voivat ostaa hyvinvointinsa myös pankeista. Esimerkkinä käytettiin vaikkapa 1 000 euron kuukausimaksua ja todettiin, kuinka sitten voisi keskittyä vaan itse elämiseen ja siitä nauttimiseen!

Valitettavan monen ihmisen pankkitilille ei tuota summaa edes tule kuukaudessa. Tälle vastapainoksi realiteettina voidaan miettiä ikäihmisten hyvinvointia tällä hetkellä.

”Hengissä pysyn, mutta en voi elää”, ovat vanhukset todenneet tutkija Helky Häklin mukaan. Hän on perehtynyt ennen kaikkea pienituloisten vanhusten hyvinvointiin. Vanhus saattaa joutua jakamaan kotonaan säilykepurkillisen lihakeittoa kahdeksi päiväksi lisäämällä siihen vielä vettä.

Sote-uudistuksessa pyritään vuoteen 2029 mennessä kolmen miljardin euron vuotuisiin säästöihin. Vanhuspalveluitten kohdalla säästötavoite on 936 miljoonaa euroa, joka toteutuisi vähentämällä ympärivuorokautista hoivaa ja kasvattamalla kotihoidon tuottavuutta.

Uudistuksessa on paljon puhuttu valinnanvapaudesta, jonka osalta lainsäädäntö on valmisteilla. Onko kaikkialla Suomessa yhtäläiset mahdollisuudet valinnanvapauteen, kun julkisia palveluja muutetaan?

Kun myös Kela-korvaukset poistuvat, mutta yksityiset terveyspalvelut ovat edelleen kansalaisten käytössä, kenellä on varaa niitä käyttää?

Ehkä niillä, joilla rahat riittävät yksityisiin vakuutuksiin.

Koko uudistuksessa on vielä paljon ratkaisemattomia asioita. On todettu, että paine asiakasmaksujen nostamiseen on todellista. Onko vähävaraisella enää varaa palveluihin?

Vastakkainasettelusta ei voi välttyä, koska valtion budjetista rahat kuitenkin jaetaan. Meidän pitää säästää omista sote-palveluistamme samalla kun maahamme on tullut valtava joukko ihmisiä, jotka saavat kaikki palvelunsa ilmaiseksi valtion kassasta.

Elintasopakolaisiin meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Sote-uudistuksessa on pidettävä huoli sen tarkoituksesta ja siitä, että hoitoon pääsy nopeutuu ja palvelut yhdenvertaistuvat.

Emme saa joutua Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen, jossa valinnanvapaus on osittain johtanut siihen, että palvelujen tarjontaa määrittää enemmän kysyntä kuin tarve. Siis raha ratkaisee, koska varakkaat määrittävät palvelun tarpeen.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 15.7.2016:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2719990/Hyvinvoinnista+vain+varakkaiden+etuoikeus

Yhteispäivystyksen maksuihin löytyisi muitakin vaihtoehtoja

Torstai 6.6.2013 klo 22.39 - Pirjo Lampi

Kirjoituksessaan Rahastuksen makua (TS 3.6.) nimim. Maskulainen ihmettelee yhteispäivystyksen maksua.Tätä samaa ihmettelin Turun sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.5. Tuon saman esh:n poliklinikka maksun maksavat siis myös turkulaiset kuten maskulaisetkin.Tätä asiaa ei ole todellakaan kovin hyvin informoitu nykyisille yhteispäivystyksen käyttäjille.
Tiedustelin asiaa palvelutuotantojohtaja Petri Virtaselta, joka kertoi asian olevan mahdollista perustuen lakiin ja asetukseen sosiaali-ja terveydenhoidon asiakasmaksuista. Mikäli yhteispäivystys järjestetään erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla maksuna voidaan periä 27,50 eur käynniltä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on itsenäinen toimija maksuja määrättäessä. Koska Turku ja muut kunnat ovat siirtäneet päivystystoimintansa VSSHP:n alaiselle ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle,maksut määrätään jatkossa siellä. Laissa siis määritellään enimmäismaksun suuruus joka saadaan ja voidaan periä mutta muunkinlainen ratkaisu olisi mahdollista. Erilaisia käytäntöjä on olemassa esim. Helsingissä.
Maksun yhtenä perusteena lienee se, että yhteispäivystyksessä saa myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon saman katon alta.Sitä eivät kaikki suinkaan tarvitse mutta kuitenkin maksavat saman esh:n pklmaksun riippumatta siitä ovatko he saaneet perusterveydenhoidon vai erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Liikelaitoksen kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa se on velvoitettu toimittamaan kunnille käyttöraporttitietoa toiminnan suunnittelua ja tilastointia varten esim. perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden käyntimääristä kuukausittain. Ei siis olisi mitenkään mahdotonta periä maksua perusterveydenhoidon mukaan niiltä jotka eivät erikoissairaanhoitoa ole tarvinneet.
On hämmästyttävää, että valta maksuista on annettu liikelaitokselle, jossa päätöksen teossa ei ole kunnallista edustusta. Tätä suuntausta en näe hyvänä.

Julkaistu Turun Sanomissa (5.6 2013) 

Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu ( ps )
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Vallanjakamisen vaikeus

Perjantai 15.3.2013 klo 21.08 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen liiton sivuilta voi lukea 11.3. pidetyn maakuntavaltuuston kokouksessa tehdyistä valinnoista. Valtuuston 3. vpj:ksi valittiin kunnallisvaalituloksesta piittaamatta Li Andersson (vas). Paikka vaalituloksen perusteella olisi kuulunut perussuomalaisille, jotka siihen ehdottivatkin maskulaista Taito Ylhäistä. Sivuilla kerrotaan myös ettei paikasta kuitenkaan äänestetty koska perussuomalaiset keskustelun jälkeen tyytyivät alkuperäiseen valintaehdotukseen. Sitä miten tähän päädyttiin ei kuitenkaan kerrottu.

Maakuntavaltuustolle tuotiin  eräitten puolueitten taholta varsin voimakkaasti esille se ettei maakuntavaltuustossa ole sen historian aikana koskaan äänestetty ja toivottiin etteivät perussuomalaiset haluaisi nytkään äänestystä asiasta. Olisiko tarpeen vaatiessa jo aika kirjoittaa historiaa uusiksi?

Kokouksessa käydyissä puheenvuoroissa Katri Sarlund (vihr.) totesi, että äänestys on täysin turhaa koska perussuomalaiset tulevat  sen takuuvarmasti häviämään. Ilkka Kanerva(kok) sanoi puheenvuorossaan ymmärtävänsä perussuomalaisten kannan ja kehui tuntevansa monta fiksua perussuomalaista. Samaan hengenvetoon hän esitti kuitenkin uhkauksen, että mikäli äänestykseen päädytään, perussuomalaiset saattavat menettää heille mahdollisesti kaavailtuja paikkoja esim. sairaanhoitopiiristä. Sääntöjen mukaan äänestys oli mahdollista vain koko puheenjohtajiston paketista, ei yksittäisestä puheenjohtajasta. Olisiko aika jonkinlaisille muutoksille?  Vai onko demokratiassamme täysin hyväksyttävää neuvottelutilanteissa käyttää uhkailua ja kiristystä?

Viime aikoina on haluttu kunnallispolitiikasta avointa ja kansalaisten tahtoa kuuntelevaa. Se on myös perussuomalaisten tahto. Hyvä yhteistyö yli puoluerajojen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä ei  mielestäni saavuteta edellä mainituilla keinoilla.

Perussuomalaiset ovat tulleet suurella joukolla  päätöksen tekoon niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasolla. Se on tosiasia, johon kaikkien puolueitten on sopeuduttava tavalla tai toisella.Kaikki puolueet tekevät varmasti hyviä ehdotuksia, joita voidaan kannattaa riippumatta siitä mikä puolue on ehdotuksen tekijänä. Turussa perussuomalaiset saivat kaupunginvaltuustoon kolminkertaisen määrän edustajia edellisiin vaaleihin verrattuna. Se tulee varmasti vaikuttamaan päätöksen tekoon viimeistään tulevina vuosina, jolloin pääsemme vaikuttamaan myös budjettien laatimisiin.

 

Pirjo  Lampi  (ps)

Kaupunginvaltuutettu

Maakuntavaltuuston jäsen

julkaistu 19.3.2013 Turun Sanomissa                                                

Kosmetiikkaa vai tarpeellista peruskorjausta?

Torstai 21.6.2012 - Ajattelija

Tämä kirjoitukseni julkaistiin TS:n mielipidesivulla 21.06.2012

Muovilla huputetut kerrostalot ovat ilmestyneet maisemakuvaan kesäksi taloyhtiöissä tehtävien parveke- ja julkisivuremonttien takia. Asukkaat hikoilevat muovien sisällä pystymättä nauttimaan muutenkin lyhyestä kesäajasta. Remontit kun yleensä kestävät jopa reilut kaksi kuukautta. Parveke on monille vähän kuin kesämökin korvike, joten yksi kesähän menee miltei hukkaan!