Sopeuttamisohjelman säästömiljoonat ovat vain paperilla

Keskiviikko 9.12.2020 - Pirjo Lampi

Hyvinvointitoimialalle laadittiin kattava sopeuttamisohjelma vv. 2020-2023. Mutkia tuli matkaan, kun Covid-19-pandemia iski keväällä myös Suomeen. Nyt elämme koronan ns. toista aaltoa.  Korona on vaikuttanut monin eri tavoin palveluiden saantiin. Se on vaikuttanut ja vaikuttaa koko ajan, miten paljon pystymme ylläpitämään kiireetöntä hoitoa ja ns. normaaleja toimintoja. Vanhus- ja vammaispalveluissa korona aiheutti keväällä suuria muutoksia. Monenlainen ennaltaehkäisevä toiminta heikentyi eikä tilanne ole tälläkään hetkellä palautunut ennalleen. Hoitoon pääsy viivästyy ja jonotusajat pitkittyvät. Monen omaishoitajan voimat ovat heikentyneet, kun heille kuuluvat vapaapäivät ovat jääneet pitämättä. Palvelujen tarpeessa olevien ikäihmisten kunto on romahtanut. Koronaepidemia on vaikuttanut myös perhe -ja sosiaalipalvelujen palvelutuotantoon. Haasteita tulee riittämään näistä syntyneiden ongelmien korjaamisessa. Koko henkilöstö on toiminut kovien paineiden alla. Koronatartuntoja ovat saaneet myös hoitajat ja samalla on tapahtunut tietysti myös altistumisia. Tämä on lisännyt sijaisten tarvetta karanteenien takia ja rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Henkilökuntaa on koulutettu ja siirretty tarpeitten mukaan uusiin tehtäviin. Se on vaatinut suurta joustavuutta. Sitä, milloin palvelut saadaan toimimaan samalla tasolla kuin mitä ne olivat ennen koronan tuloa, ei kukaan tiedä. Mikä tulee olemaan koronan seurauksena syntynyt mahdollinen palvelutarpeen lisääntyminen?

Olemme olleet vuodesta toiseen tilanteessa, jossa joudumme maksamaan sairaanhoitopiirille siirtoviivemaksuja miljoonia vain siksi, että meillä makaa erikoissairaanhoidossa potilaita, jotka eivät sinne enää hoidollisesti kuulu. Syy on edelleen sama kuin ennenkin. Meillä ei ole vapaana omia vuodeosasto -tai muita hoivapaikkoja paikkoja riittävästi.  Olemme jo uudelleen organisoineet kotisairaalan ja kuntoutuksen palveluja. Paljonko niistä on syntynyt toivottuja säästöjä, on ainakin itselleni jäänyt epäselväksi.

Kaupunki on aloittanut tämän vuoden alussa sairaalapalveluiden kehittämisprojektin.  Se on osana sopeuttamisohjelmaa. Tavoitteena on välttää sellaisia sairaalajaksoja tai hoitopäiviä, joiden sijasta potilasta voidaan hoitaa kotisairaalan tai kuntoutuskeskuksen avulla. Kehittämistyössä keskeisimmiksi prosesseiksi on määritelty geriatrinen, medisiininen ja palliatiivinen hoitoprosessi. Kuulostaa hienolta.  Kehittämisprosessissa onkin toki paljon hyvää.  Se on kuitenkin tarkoittanut myös sitä, että kehittämistyön tuloksena sairaalassa on 1.10.2020 mennessä vähennetty 30 vuodeosastopaikkaa. Suunnitelman kakkosvaiheessa vähennetään vielä 20 sairaansijaa lisää. Tämä kaikki tarkoittaa toteutuessaan myös 13.5 hoitajan vapautumista. Vapautuvalla resurssilla on tarkoitus vahvistaa kotisairaalan toimintaa. Kustannussäästöiksi on laskettu 2 136 000€.  Eikö vapautuvia sairaansijoja voitaisi käyttää estämään siirtoviivemaksujen syntymistä? Eräs kehittämisprojektin tavoitteista on, että turkulaiset asiakkaat kotiutuisivat erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystyksestä nykyistä useammin suoraan kotiin, ilman hoitojaksoja omassa sairaalassa. Onko tämä realismia? Toteutuvatko kustannussäästöt todellisuudessa eivätkä ainoastaan paperilla. Se jää nähtäväksi.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen