Turun kaupungin on kannettava vastuu Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman toiminnan jatkumisesta

Torstai 21.3.2024 - Pirjo Lampi

Varha lakkauttaa kaikille avoimet iäkkäiden palvelut, koska ne eivät kuulu lakisääteisten palvelujen piiriin. Järjestämisvastuu lakkaa. Kuka tämän vastuun ottaa?

Kunnille kuuluu edelleen myös terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Meillä on Turussa sitä varten myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta.

Yli 65-vuotialle suunnatut hyvinvointia edistävät avoimet palvelut ovat muun muassa erittäin tärkeitä itsenäisesti kotona asumista tukevia palveluita. Niillä on myös suuri merkitys mielenterveyden ylläpitämisessä.

Kyseiset toiminnot ovat olleet vuoden 2023 käyttäjilleen ilmaisia, koska maksujärjestelmää ei saatu toimimaan Varhaan siirtymisen jälkeen tai sitä ei ilmeisesti haluttu luoda. Myöskään käsikassatilitys Varhalle ei kelvannut ainakaan Lehmusvalkamasta.

Ruusukorttelissa on järjestetty varsin monipuolisia ikäihmisten hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä toimintoja.

Jos Varha on valmis tarjoamaan tilat ilmaiseksi toimintojen jatkamiseksi, niin eikö Turun kaupungin ole huolehdittava jollakin tavalla toiminnan rahoittamisesta? Nyt tarvitaan avuksi kolmatta sektoria ja uskon vahvasti, että toimintojen jatkamiselle varmasti löytyy järjestöjä ja yhteisöjä, kunhan rahoittaja löytyy.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa asiaa pitäisi käsitellä pikaisesti. Miten Turun kaupunki aikoo tässä tilanteessa toimia?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu apulaispormestari Mirka Muukkosen vastuualueeseen kuten myös yhteistyö Varhan kanssa. Mielenkiintoista oli huomata kaupungin sivuilta, että siellä mainitaan lautakunnan tehtäväksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin asioiden seuranta ja ohjaaminen. Ikäihmisistä ei ole mainintaa. Miksi ei?

Hyvällä tahdolla rahat varmasti löytyvät. Jos me laiminlyömme ennaltaehkäisevän toiminnan, joka ei ole lakisääteistä kunnissa eikä hyvinvointialueilla, se tulee johtamaan tulevaisuudessa lakisääteisten sote-kustannusten nousuun.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps), kaupunginhallituksen jäsen

ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja (Varha)

Varhassa valtaa on keskitetty liikaa aluehallitukselle

Perjantai 9.6.2023 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on nyt organisaatiomallin suunnittelun jälkeen siirrytty luomaan palvelustrategiaa. Organisaatiomallissa, joka Varhassa on lautakuntamalli, lautakunnat oli aluksi nimetty valmisteleviksi lautakunniksi. Sittemmin tuo valmisteleva sana poistettiin ja annettiin ymmärtää, että ne muuttuisivat päätöslautakunniksi.

Toisin on kuitenkin käynyt. Toimin itse ikääntyneiden palveluiden lautakunnassa mutta valtamme rajoittuu edelleen vain erinäisten virkamiesten valmistelemien esitysten kuulemiseen ja niistä mahdollisesti pyydettyjen lausuntojen antamiseen. Mitään päätösvaltaa meillä ei edelleenkään ole esimerkiksi budjetin suhteen. Tätä samaa viestiä olen kuullut myös muiden lautakuntien edustajilta.

Kun olen asiasta kysellyt, vastauksena on, ettei hallintosääntö salli sitä. Olisiko siis aika ottaa hallintosääntö nopealla aikataululla uudelleen käsittelyyn ja kirjata sinne selkeästi lautakunnille myös todellista päätösvaltaa?

Jos sitä ei niille voida antaa, kuten esimerkiksi kunnissa tehdään ja on tehty myös sote-palveluissa, ne ovat lähes keskustelukerhoja.

Tällä hetkellä valta on aluehallituksella, joka vie päätösehdotukset valtuuston päätettäväksi. Lautakunnissa on kuitenkin valtavasti tietotaitoa, joka pitäisi ehdottomasti hyödyntää nykyistä paremmin.

Hyvinvointialuejohtajamme Tarmo Martikainen on itse usein todennut puheissaan, että päätösvaltaa tulisi antaa alaspäin ja päätöksen tekoa pitäisi nopeuttaa eikä hidastaa.

Miksi näin ei siis toimita? Muutos pitäisi tehdä nopealla aikataululla, koska nyt ollaan siirrytty tekemään palvelustrategioita, joista nimenomaan pitäisi myös lautakuntien pystyä tekemään päätöksiä.

PIRJO LAMPI

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden palveluiden lautakunnan vpj

Turun kaupungin sote-palvelut ovat kriisissä henkilöstöpulan takia

Torstai 15.4.2021 klo 15.42 - Pirjo Lampi

Miten voimme olla nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa sairaalapalveluiden hoitohenkilöstön ja lääkärien merkittävän henkilöstövajauksen vuoksi sairaalan potilaspaikkojen määrää joudutaan vähentämään potilasturvallisuuden varmistamiseksi?

Kaupungin sopeuttamisohjelman mukaisesti olemme jo vähentäneet 50 vuodepaikkaa niin, että kehittämisprojektin mukaisesti tavoitepaikkaluku 285 saavutettiin maaliskuuhun 2021 mennessä. Nyt sosiaali-ja terveyslautakunnalla hyväksytettiin 7.4.2021 vuodeosastojen paikkojen määrän vähentäminen 31.8.2021 asti niin, että se olisi toukokuussa alimmillaan 240 ja kesäkuukausina 230. Tällä määrällä vähennetään työn kuormittavuutta ja varmistetaan siis potilasturvallisuuden säilyminen.

Erikoistuvia lääkäreitä on ollut vaikea saada avoimiin virkoihin rekrytointipanostuksista huolimatta jo syksystä 2019 alkaen. Mitä nämä kaikki panostukset ovat olleet, ovat ainakin itselleni jääneet hieman epäselviksi. Tällä hetkellä 23:sta erikoistuvan lääkärin vakanssista on täytettynä vain 11. Erikoistuvat lääkärit kaipaavat seniorilääkäreitten tukea.

Hoitohenkilökunnan vajausta syntyy poissaolojen, irtisanoutumisten, sijaispulan ja rekrytointiongelmien takia. Yhtenä suurena syynä henkilöstö kokee työn kuormittavuuden.

Tilanne ei siis ole syntynyt hetkessä, vaan sen on annettu jatkua jo pitemmän ajan. Ongelmat eivät rajoitu vain sairaalapalveluihin, vaan ne ovat todellisia myös sekä vanhuspalveluissa että kotipalveluissa. Tietysti koronpandemia on osittain vaikeuttanut tilannetta.

Turun kaupunki ei pysty kilpailemaan palkalla, sen me tiedämme. Palkkaus ei varmasti kuitenkaan ole ainut syy. Kyse on varmasti myös huonosta johtamisesta.

Miten työt organisoidaan? Miten siihen voivat työntekijät vaikuttaa? Lähiesimiehen rooli on siinä varsin merkityksellinen. Minkälainen on yleinen työilmapiiri? Miten henkilöstöä arvostetaan? Näitä kaikkia asioita yhteisesti pitää tarkastella nyt huolella, koska tilanne ei voi näin jatkua.

Ainoana ratkaisuna ei voi olla jatkuva vuodeosastopaikkojen vähentäminen, kun samaan aikaan myös korotettujen siirtoviivepäivämaksujen määrä on taas selkeässä nousussa. Saammeko loppujen lopuksi edes oletettuja sopeuttamisohjelman mukaisia säästöjä toteutumaan vuodeosastopaikkoja vähentämällä?

Kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön kaupunkimme imagon parantamiseksi myös houkuttelevana työnantajana.

Olen ollut pitkään sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenenä, enkä muista, että sellaista päätösehdotusta olisimme koskaan ennen joutuneet hyväksymään, jonka hylkäämisellä olisimme mahdollisesti vaarantaneet potilasturvallisuuden. Näinhän emme olisi voineet toimia.

Tilanne on vakava ja vaatii selkeitä toimenpiteitä, joista toivottavasti kuulemme mahdollisimman pian.

PIRJO LAMPI

varavaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

https://www.ts.fi/lukijoilta/5281106/Turun+kaupungin+sotepalvelut+ovat+kriisissa+henkilostopulan+takia

Selvityspyyntö Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle paperittomien terveyspalveluiden tarjoamisesta Turussa

Tiistai 15.12.2015 - Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.11. äänestyksen jälkeen paperittomien raskaana olevien naisten ja alle 18-vuotiaiden oikeuden terveydenhoitoon, Helsingin jälkeen toisena kaupunkina Suomessa, vähintäänkin puutteellisin tiedoin sen toteuttamisesta ja kustannuksista. Asiaa ei ole millään tavalla tuotu esille eikä käsitelty lautakunnassa. Erilaisia tulkintoja on esitetty siitä mitä tämä päätös myös kiireettömän terveyspalvelun tarjoamisesta Turussa tarkoittaa.

Turussa paperittomia on hoitanut salainen Global Clinic kuten Helsingissäkin. Voimassa olevan lain mukaan kiireetöntä hoitoa ei pitäisi järjestää laittomasti maassa oleville julkisin varoin. Hallituksen esitys lain muuttamiseksi ei mennyt viime keväänä eduskunnassa läpi. Kiireellistä hoitoa ovat saaneet tähänkin asti kaikki sitä tarvitsevat terveydenhoitolain mukaan. Heitteille ei ole jätetty ketään eikä pidäkään jättää.

Katson valtuutettuna ja lautakunnan jäsenenä, että saamani tiedot valtuustossa tehdylle päätökselle ovat varsin puutteelliset. Siksi teen tämän selvityspyynnön.

Haluaisin selvityksessä vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
– Miksi asia tuotiin valtuustoon vaikka sitä ei oltu millään tavalla käsitelty lautakunnassa?
– Mitä selvityksiä Turun kaupungin virkamiehet ovat asiasta tehneet? Aloitteeseen annettu vastaus, joka löytyy valtuuston pöytäkirjoista, ei tue tehtyä päätöstä.
– Onko kyseisen päätöksen kustannukset kaupungille selvitetty varsinkin jos päätös koskee myös erikoissairaanhoitoa kuten Helsingissä.
– Milloin ja missä toiminta aloitetaan? Julkinen palvelu ei voi olla enää salaista.
– Miten tietojärjestelmistä voidaan seurata paperittomien hoitokustannuksia ja potilasmääriä?

Esitän, että asiaa selvitetään ainakin näitten kysymysten osalta jossakin tulevassa lautakunnan kokouksessa.

Onko ikäihmisten kotihoito yliarvostettua?

Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi

Suomalaiset opiskelijat maksajina

Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?

Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.

Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.

Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.

Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.

Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.

Pirjo Lampi (ps)

Turun politiikkaan tarvitaan uusia tuulia

Tiistai 9.10.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Turun kunnallispolitiikasta vastaavat ovat osoittaneet mitä arvoja he ajavat esim.sosiaali-ja terveydenhuollossa. Kunnallisia palveluja vähennetään, yksityisiä palveluja tarjotaan koko ajan lisää.Ostopalveluihin käytettiin noin 100 milj. euroa v.2011.Nämä palvelut eivät suinkaan ole  aina edullisempia kuin kaupungin itse tuottamat palvelut.

Vanhuksemme tarvitsevat hyvää hoitoa sekä kotona, että laitoksissa. Ne eivät saa kilpailla keskenään.Vanhainkoteja ei pidä lopettaa sen takia, että saadaan hoitajia kotihoidon puolelle tai päinvastoin. Juuri näin tapahtui kun Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin.Vanhuksen omaa tahtoa pitäisi kunnioittaa.Kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paateron jyrkkä mielipide TS:ssa vanhainkoteja ja laitoshoitoa vastaan on käsittämätön.Turkulaisista 75 vuotiaista noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.Tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan, että kotihoidon ns. 4:s palveluluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikkakin. Kuitenkin samassa arvioinnissa on selkeästi tuotu esiin tavoite vanhainkoti- ja laitoshoitopaikkojen vähentämisestä. Ihmettelen miksi näin, kun tiedetään vanhusten määrän lisääntyminen.Moni vanhus joutuu elämään kotona lähes epäinhimillisissä oloissa.Masennus-ja unilääkkeiden yleisellä käytöllä yritetään hoitaa vanhuksen yksinäisyyttä.On häpeällistä, että tälläkin hetkellä toista sataa vanhusta odottaa laitoshoitopaikkaa.

Oman erityisryhmänsä muodostavat muistihäiriöistä kärsivät. Iän myötä dementia lisääntyy ja omaisille ( jos niitä edes on )on erittäin raskasta etsiä usein harhailevaa omaistaan milloin mistäkin. Oma, keskivaikeaa dementiaa sairastava läheiseni joutui odottamaan vuoden hoitopaikkaan pääsyä, koska hän ei ollut itselleen eikä ympäristölleen vaarallinen eivätkä esim. poliisit olleet tuoneet häntä eksymisen takia toistuvasti kotiin! Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten.Yksityisiä hoitopaikkoja olisi silloinkin ollut tarjolla mutta niihin ei omaisellani ollut varaa.

Julkisen terveydenhuollon budjetit ovat aina alimitoitettuja. Loppuvuodesta julkaistaan

sitten suuret säästötavoitteet ja mihin ne ensimmäiseksi kohdistuvat? Hoitohenkilökunnan vähentämiseen. Sijaisuuksia karsitaan ensimmäiseksi. Toimintoja supistetaan. Tyks-Sapa liikelaitos on päättänyt lopettaa Käsityöläiskadun terveysaseman röntgenpalvelut.Sairaanhoitopiiri ottaa tämän palvelun itselleen uuteen T-sairaalaan ensi vuonna. Se, miten keskustan noin 60 000 potilaan kuvantamispalvelut järjestetään, on vielä epäselvää.Eikö tämä asia olisi pitänyt selvittää ennen päätöksen tekemistä? TYKS on ilmoittanut vähentävänsä magneettikuvauksia ja TT-tutkimuksia.Nämä ovat kuitenkin erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Onko niitä siis tehty turhaan? TYKS luopuu myös aluesairaaloista tai niiden toimintoja supistetaan.Onko bisnesajattelu vallannut liikaa myös jukisen sektorin terveydenhoitoa? Puhutaan yhä enemmän tulosvastuusta,suoritteista ja erilaisista mittareista.Onko siis se tärkein, potilas,unohtunut? Hyvästä perusterveydenhuollosta ei pidä luopua.Siitä säästäminen tulee vielä kalliiksi potilaiden päästessä hoitoon yhä sairaampina.

Terveydenhuollon rakennemuutokset ja mahdolliset kuntaliitokset ovat isoja haasteita tuleville kuntapäättäjille.Miten aiotaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle sektorille asetettu vaatimus turvata jokaiselle riittävät sosiaali-ja terveyspalvelut?

Turkulaisilla on vaaleissa mahdollisuus osoittaa haluavatko he ihmisläheisempää ja avoimempaa päätöksentekoa kuin nyt on harjoitettu. Muutosta ei tapahdu,jos päättäjät pysyvät vuodesta toiseen samoina.Vaikuttaa voi vain äänestämällä. Jokaisen turkulaisen ääni on siis tärkeä. 

                                                                                Pirjo Lampi  ( ps )

                                                                                Kuntavaaliehdokas