Rakennepakettiuudistus ja Vanhuspalvelulaki

Sunnuntai 12.1.2014 klo 19.43 - Pirjo Lampi

Rakennepakettiuudistuksen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Yksi ongelma syntyy siitä, että myös vanhainkotihoito on ikälain mukaisesti laitoshoitoa. Näinhän ei ollut lain valmisteluvaiheessa.

Ministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi taannoin televisio-ohjelmassa, että laitoshoidolla tarkoitetaan terveyskeskusten vuodeosastoja. Vanhainkodeista hän ei puhunut mitään. Ikälain mukaan molemmat ovat laitoshoitoa, mikä on nyt leimattu lakanoiden alla makuuttamiseksi ja epäinhimillisiksi.

Kuitenkin vanhainkotihoidon tarkoitus ja toiminta ei ole sitä. Se, että esimerkiksi muistihäiriöiset joutuvat laitoshoitoon johtuu juuri siitä, ettei muita hoitopaikkoja heille ole tarjolla riittävästi. Samoin sairaalahoidossa vanhukset joutuvat olemaan liian kauan siksi, ettei kuntoutusta ole saatavilla tarpeeksi ja jatkohoitopaikoista on pulaa.

Tänä aikana vanhusten kunto heikkenee ja vanhainkotiin päästään yhä huonompikuntoisina. Jotkut niistä ovat kuin saattohoitokoteja. Nyt siis kotihoito on vain hyvää hoitoa jota kaikki haluavat. Vanhukset lähetetään kotihoitoon, julistavat ministerit!

Ketään vanhusta ei varmasti ole tähänkään asti viety väkisin laitoshoitoon. Kotihoidossa on tällä hetkellä erittäin huonokuntoisia vanhuksia vastoin omaa tahtoaan, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Hoitopaikka täytyy kuitenkin olla silloin kun minkään kotiavun turvinkaan se ei ole enää mahdollista eikä inhimillistä. Heikkeneekö tämä mahdollisuus entisestään kun kunnat joutuvat noudattamaan ikälain vaatimuksia ja tekemään säästöjä rakennepaketin mukaisesti?

Nyt halutaan siis kotihoitoa lisätä ja vanhainkodit muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Omaishoidon tukea halutaan lisätä. Se on hyvä asia, mutta ei suinkaan ratkaise kaikkea. Meillä monen vanhuksen omaishoitajana toimii iäkäs puoliso. Heidän jaksamistaan pitää myös tukea. Tässä on kolmannen sektorin toiminnalla suuri merkitys.

Täytyy myös muistaa, että meillä on kotihoidon palvelujen piirissä paljon yksinäisiä ihmisiä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi taannoin A-studion haastattelussa, ettei valtiolla ole tarjota kuitenkaan rahaa palveluasumisen lisäämiseksi. Ministerit ovat selittäneet valtion lisäävän vanhuspalveluitten rahoitukseen 200 miljoonaa euroa, jolloin säästetään tuo rakenneuudistuksessa puhuttu 300 miljoonaa euroa.

Avopalveluja, ennaltaehkäisevää työtä ja kotihoidon palveluja parannetaan. Miten tämä kaikki näkyy kunnissa? Turussa muun muassa siten, että Runosmäen vanhainkodin yhteyteen valmistuu 36 muistihäiriöisten asukkaan yksikkö, joka muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi asteittain vuoteen 2016 mennessä.

Samainen peruskorjaus vähentää vastaavasti 34 paikkaa. Liinahaan vanhainkotipaikoista puolet muutetaan tehostetuksi asumispalveluksi asteittain vuoteen 2017 loppuun mennessä. Yhtään hoitopaikkaa ei siis tällä vaihdoksella tule lisää. Kotihoidon kriteerejä kiristetään ja tavoitteeksi on otettu kotihoidon intensiteetin nostaminen nykyisin resurssein. Miten siis Turussa aiotaan turvata vanhustemme inhimillinen ja turvallinen hoito?

Tuntuu joskus siltä ,että ministereiltä ja valmistelevilta virkamiehiltä on kadonnut ymmärrys todellisesta elämästä. Suunnitelmat näyttävät paperilla hyviltä ja sitä ne saattavat ollakin, mutta totuus siitä, miten niiden toteuttaminen käytännössä on mahdollista, on täysin epärealistista.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/rakennepakettiuudistus-ja-vanhuspalvelulaki

Turun politiikkaan tarvitaan uusia tuulia

Tiistai 9.10.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Turun kunnallispolitiikasta vastaavat ovat osoittaneet mitä arvoja he ajavat esim.sosiaali-ja terveydenhuollossa. Kunnallisia palveluja vähennetään, yksityisiä palveluja tarjotaan koko ajan lisää.Ostopalveluihin käytettiin noin 100 milj. euroa v.2011.Nämä palvelut eivät suinkaan ole  aina edullisempia kuin kaupungin itse tuottamat palvelut.

Vanhuksemme tarvitsevat hyvää hoitoa sekä kotona, että laitoksissa. Ne eivät saa kilpailla keskenään.Vanhainkoteja ei pidä lopettaa sen takia, että saadaan hoitajia kotihoidon puolelle tai päinvastoin. Juuri näin tapahtui kun Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin.Vanhuksen omaa tahtoa pitäisi kunnioittaa.Kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paateron jyrkkä mielipide TS:ssa vanhainkoteja ja laitoshoitoa vastaan on käsittämätön.Turkulaisista 75 vuotiaista noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.Tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan, että kotihoidon ns. 4:s palveluluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikkakin. Kuitenkin samassa arvioinnissa on selkeästi tuotu esiin tavoite vanhainkoti- ja laitoshoitopaikkojen vähentämisestä. Ihmettelen miksi näin, kun tiedetään vanhusten määrän lisääntyminen.Moni vanhus joutuu elämään kotona lähes epäinhimillisissä oloissa.Masennus-ja unilääkkeiden yleisellä käytöllä yritetään hoitaa vanhuksen yksinäisyyttä.On häpeällistä, että tälläkin hetkellä toista sataa vanhusta odottaa laitoshoitopaikkaa.

Oman erityisryhmänsä muodostavat muistihäiriöistä kärsivät. Iän myötä dementia lisääntyy ja omaisille ( jos niitä edes on )on erittäin raskasta etsiä usein harhailevaa omaistaan milloin mistäkin. Oma, keskivaikeaa dementiaa sairastava läheiseni joutui odottamaan vuoden hoitopaikkaan pääsyä, koska hän ei ollut itselleen eikä ympäristölleen vaarallinen eivätkä esim. poliisit olleet tuoneet häntä eksymisen takia toistuvasti kotiin! Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten.Yksityisiä hoitopaikkoja olisi silloinkin ollut tarjolla mutta niihin ei omaisellani ollut varaa.

Julkisen terveydenhuollon budjetit ovat aina alimitoitettuja. Loppuvuodesta julkaistaan

sitten suuret säästötavoitteet ja mihin ne ensimmäiseksi kohdistuvat? Hoitohenkilökunnan vähentämiseen. Sijaisuuksia karsitaan ensimmäiseksi. Toimintoja supistetaan. Tyks-Sapa liikelaitos on päättänyt lopettaa Käsityöläiskadun terveysaseman röntgenpalvelut.Sairaanhoitopiiri ottaa tämän palvelun itselleen uuteen T-sairaalaan ensi vuonna. Se, miten keskustan noin 60 000 potilaan kuvantamispalvelut järjestetään, on vielä epäselvää.Eikö tämä asia olisi pitänyt selvittää ennen päätöksen tekemistä? TYKS on ilmoittanut vähentävänsä magneettikuvauksia ja TT-tutkimuksia.Nämä ovat kuitenkin erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Onko niitä siis tehty turhaan? TYKS luopuu myös aluesairaaloista tai niiden toimintoja supistetaan.Onko bisnesajattelu vallannut liikaa myös jukisen sektorin terveydenhoitoa? Puhutaan yhä enemmän tulosvastuusta,suoritteista ja erilaisista mittareista.Onko siis se tärkein, potilas,unohtunut? Hyvästä perusterveydenhuollosta ei pidä luopua.Siitä säästäminen tulee vielä kalliiksi potilaiden päästessä hoitoon yhä sairaampina.

Terveydenhuollon rakennemuutokset ja mahdolliset kuntaliitokset ovat isoja haasteita tuleville kuntapäättäjille.Miten aiotaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle sektorille asetettu vaatimus turvata jokaiselle riittävät sosiaali-ja terveyspalvelut?

Turkulaisilla on vaaleissa mahdollisuus osoittaa haluavatko he ihmisläheisempää ja avoimempaa päätöksentekoa kuin nyt on harjoitettu. Muutosta ei tapahdu,jos päättäjät pysyvät vuodesta toiseen samoina.Vaikuttaa voi vain äänestämällä. Jokaisen turkulaisen ääni on siis tärkeä. 

                                                                                Pirjo Lampi  ( ps )

                                                                                Kuntavaaliehdokas