Rakennepakettiuudistus ja Vanhuspalvelulaki

Rakennepakettiuudistuksen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Yksi ongelma syntyy siitä, että myös vanhainkotihoito on ikälain mukaisesti laitoshoitoa. Näinhän ei ollut lain valmisteluvaiheessa.

Ministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi taannoin televisio-ohjelmassa, että laitoshoidolla tarkoitetaan terveyskeskusten vuodeosastoja. Vanhainkodeista hän ei puhunut mitään. Ikälain mukaan molemmat ovat laitoshoitoa, mikä on nyt leimattu lakanoiden alla makuuttamiseksi ja epäinhimillisiksi.

Kuitenkin vanhainkotihoidon tarkoitus ja toiminta ei ole sitä. Se, että esimerkiksi muistihäiriöiset joutuvat laitoshoitoon johtuu juuri siitä, ettei muita hoitopaikkoja heille ole tarjolla riittävästi. Samoin sairaalahoidossa vanhukset joutuvat olemaan liian kauan siksi, ettei kuntoutusta ole saatavilla tarpeeksi ja jatkohoitopaikoista on pulaa.

Tänä aikana vanhusten kunto heikkenee ja vanhainkotiin päästään yhä huonompikuntoisina. Jotkut niistä ovat kuin saattohoitokoteja. Nyt siis kotihoito on vain hyvää hoitoa jota kaikki haluavat. Vanhukset lähetetään kotihoitoon, julistavat ministerit!

Ketään vanhusta ei varmasti ole tähänkään asti viety väkisin laitoshoitoon. Kotihoidossa on tällä hetkellä erittäin huonokuntoisia vanhuksia vastoin omaa tahtoaan, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Hoitopaikka täytyy kuitenkin olla silloin kun minkään kotiavun turvinkaan se ei ole enää mahdollista eikä inhimillistä. Heikkeneekö tämä mahdollisuus entisestään kun kunnat joutuvat noudattamaan ikälain vaatimuksia ja tekemään säästöjä rakennepaketin mukaisesti?

Nyt halutaan siis kotihoitoa lisätä ja vanhainkodit muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Omaishoidon tukea halutaan lisätä. Se on hyvä asia, mutta ei suinkaan ratkaise kaikkea. Meillä monen vanhuksen omaishoitajana toimii iäkäs puoliso. Heidän jaksamistaan pitää myös tukea. Tässä on kolmannen sektorin toiminnalla suuri merkitys.

Täytyy myös muistaa, että meillä on kotihoidon palvelujen piirissä paljon yksinäisiä ihmisiä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi taannoin A-studion haastattelussa, ettei valtiolla ole tarjota kuitenkaan rahaa palveluasumisen lisäämiseksi. Ministerit ovat selittäneet valtion lisäävän vanhuspalveluitten rahoitukseen 200 miljoonaa euroa, jolloin säästetään tuo rakenneuudistuksessa puhuttu 300 miljoonaa euroa.

Avopalveluja, ennaltaehkäisevää työtä ja kotihoidon palveluja parannetaan. Miten tämä kaikki näkyy kunnissa? Turussa muun muassa siten, että Runosmäen vanhainkodin yhteyteen valmistuu 36 muistihäiriöisten asukkaan yksikkö, joka muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi asteittain vuoteen 2016 mennessä.

Samainen peruskorjaus vähentää vastaavasti 34 paikkaa. Liinahaan vanhainkotipaikoista puolet muutetaan tehostetuksi asumispalveluksi asteittain vuoteen 2017 loppuun mennessä. Yhtään hoitopaikkaa ei siis tällä vaihdoksella tule lisää. Kotihoidon kriteerejä kiristetään ja tavoitteeksi on otettu kotihoidon intensiteetin nostaminen nykyisin resurssein. Miten siis Turussa aiotaan turvata vanhustemme inhimillinen ja turvallinen hoito?

Tuntuu joskus siltä ,että ministereiltä ja valmistelevilta virkamiehiltä on kadonnut ymmärrys todellisesta elämästä. Suunnitelmat näyttävät paperilla hyviltä ja sitä ne saattavat ollakin, mutta totuus siitä, miten niiden toteuttaminen käytännössä on mahdollista, on täysin epärealistista.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/rakennepakettiuudistus-ja-vanhuspalvelulaki