Miksi sopeuttamistoimet eivät koske laittomasti maassa olevia?

Lauantai 30.11.2019 - Pirjo Lampi

Näin päätettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja myös valtuuston talousarviokokouksessa. Perussuomalaiset esittivät sekä lautakunnassa, että valtuustossa, paperittomien hätämajoituksesta luopumista. Hätämajoitus on houkutin jäädä Suomeen ja vähentää vapaaehtoista paluuta kotimaahan, vaikka lähtijälle siitä jopa lentolippujen lisäksi maksetaan korvaus. Vapaaehtoisen paluun tuet voivat olla joko käteistä rahaa tai hyödyketukea. Paluumaasta riippuen hyödyketuen määrä vaihtelee 2500-5000 euron välillä. Käteisavustus on maksimissaan 2000 euroa.

Ulkomaalaislaki muuttui 1.6.2019. Se kiristää mm. turvapaikkahakemuksen uusimista, vaatien selkeän syyn miten perustelut turvapaikan saamiseksi aikaisempaan hakemukseen verrattuna ovat muuttuneet. Lähtökohtaisesti kunnissa ei pitäisi lähteä kyseenalaistamaan lain kirjauksia ja luomaan mahdollisuuksia jäädä Suomeen karkotuspäätöksestä huolimatta.

Hyvinvointitoimialalle kohdistuu mittavat kustannusten sopeuttamistarpeet. Yhtenä keinona on asiakasmaksujen lisääminen 0.7 milj. eurolla ja lautakunnan tehtäväksi tulee tarkistaa asiakasmaksuja siten, että tavoite saavutetaan. Osa säästöistä pyritään saamaan pitkällä aikavälillä erilaisilla rakennemuutoksilla.

Hätämajoituksen hinta on 257 000 euroa ensi vuonna. Tämä hinta tuntuu korkealta varsinkin, kun kyseinen tila on vajaakäytössä. Omille asunnottomille turkulaisille on tarjolla vain Sillankorvan ensisuoja, ei kerrostaloasuntoa.

Vaikeassa taloustilanteessa joudutaan tekemään arvovalintoja. Perussuomalaisten mielestä on aika outoa, etteivät sopeuttamistoimet koskeneet millään tavalla henkilöitä, joilla ei ole lain mukaan enää oleskelulupaa maassamme.

Pirjo Lampi

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu 30.11.2019: Suoraan Sanoen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi, sopeuttamistoimet, eivät, koske, laittomasti, maassa, olevia

Paperittomista tehdään laillisesti maassa olevia

Torstai 28.12.2017 - Pirjo Lampi

Helsinki teki valtuustossaan päätöksen, jonka mukaan laittomasti maassa olevat tulevat saamaan kaikki välttämättömät sotepalvelut, siis myös kiireettömän hoidon.  Helsingin kaupunginhallituksen mukaan paperittomille välttämättömiin palveluihin kuuluvat hätämajoitus, toimeentulotuki, välttämätön kroonisten tautien hoito, lääkitys ja seuranta sekä suun terveydenhuolto samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoilla. Lisäksi todetaan, ettei maksukyvyttömyys saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

Helsingin päätös tarkoittaa sitä, että laittomasti maahan jäävät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet muuttuvat sotepalveluitten suhteen käytännössä taas turvapaikanhakijoiksi, vaikka heillä on maaastakarkoituspäätös. Ei siis ihme ettei Suomesta haluta palata omaan kotimaahan takaisin, vaikka siitäkin heille jopa maksetaan.

Turvapaikahakijoitten oikeudet terveyspalveluihin määritellään vastaanottolaissa. Vokeissa terveystarkastukset tehdään kahden viikon kuluessa maahan tulosta. Hammashoitoon he pääsevät nopeasti, koska palvelu ostetaan pääosin yksityisektorilta kuten varsin monet seulontatutkimukset kuten tuberkuloosi, B-hepatiitti, hiv, kuppa ja suolistoloiset. On todettu, että näitä tauteja esiintyy turvapakanhakijoilla selvästi kantaväestöä enemmän.

Maahanmuuttovirasto vastaa palveluiden järjestämisestä ja maksaa kunnille tuottamisesta koituneet kulut. Se on todennut myös ettei turvapaikanhakijoilla ole pysyvää henkilötunnusta, joten yhtenäistä rekisteröityä tietoa heidän terveydestään sekä palvelujen käytöstä ja kustannuksista ei ole.

Helsinki otti v. 2014 käyttöön paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden julkiset terveyspalvelut. Turku teki saman v. 2016 valtuuston päätöksellä. Käyttäjiä ei juurikaan Turussa tänä vuonna ole ollut. Nyt mielipidepalstalla (TS 18.12) Tiago Silva (skp) peräänkuuluttaa Turkua laajentamaan laittomasti maassa olevien palveluja. On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun asunnottomille suomalaisille ei ole hätämajoitusta tarjolla ja pienituloiset oman maamme kansalaiset jättävät lääkkeensä ostamatta saadakseen ruokaa, ollaan valmiita tarjoamaan kaiken kattavat sotepalvelut laittomasti maahan jääville. Jopa TV:n vaalipaneelissa tasavaltamme presidentin sanojen mukaan paperittomia voi piilotella kunhan ei siitä jää kiinni.

Tähänkin asti jokaisella on ollut oikeus kiirelliseen hoitoon ja pitää ollakin. Ketään ei jätetä heitteille eikä kadulle kuolemaan on sitten paperit tai ei. On kuitenkin kysymys arvovalinnoista ja siitä mihin yhteisiä verorahoja käytetään. Onko valintamme antaa paperittomille jopa paremmat palvelut kuin pienituloisille oman maan kansalaisille? On kysymys myös siitä pitääkö Suomen lakeja noudattaa. Turussa toimii Helsingin tavoin salainen Global Clinic joka hoitaa paperittomia. Näihin varmaan jokainen julkisten palveluiden lisäämistä kannattava tekee lahjoituksia, joilla hoitojen kustannukset katetaan. Turvapaikkapäätöksiä on vielä paljon tekemättä ja laittomasti maahan jäävien lukumäärä on suuri kysymysmerkki. Sote-uudistusta yritetään ajaa läpi keinolla millä hyvänsä. Onko tässäkin, laittomasti maahan jäävien julkisten palveluiden lisäämisen takana yksityisten yritysten bisneksen lisääminen? Minkälainen vastuu asiassa tulee olemaan tulevilla maakunnilla palvelujen järjestäjänä?

Missä muussa maassa tarjotaan turvapaikanhakijoille, puhumattakaan laittomasti maahan jääneille tällaiset edut kuin Suomessa? Tämäkö ei muka houkuttele jäämään Suomeen? Me hoidamme, vaikka emme edes tiedä kustannusten todellista määrää tälläkään hetkellä. Julkisella sektorilla ei voida hoitaa salaa potilaita kirjaamatta toimenpiteitä koska jokaisella tutkimuksella on hintansa ja hoidon seuranta on välttämätöntä. Meillä vedotaan tunteisiin, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen silloin kun puhutaan ihmisistä joilla ei ole lain mukaan enää oleskelulupaa Suomessa. Laittomasti maahan jäävien palauttamista pitää tehostaa eikä heille pidä antaa samoja sotepalveluita kuin kantaväestölle.

 

Pirjo Lampi

Turku

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperittomista, tehdään, laillisesti, maassa, olevia, lainsäädäntö, turvapaikanhakija