Osoittautuuko sote-uudistus historialliseksi epäonnistumiseksi?

Keskiviikko 25.1.2023 - Pirjo Lampi

Hyvinvointialueet ovat nyt olleet toiminnassa vuoden ja missä tilanteessa olemme? Kalliita johtajia on ollut varaa palkata pilvin pimein ja hienoja organisaatiomalleja on luotu.

Valitettavasti näyttää siltä, että rahat ovat jo nyt loppumassa, kun palvelutoimintaa ollaan vasta aloittamassa. On arvioitu, että valtion kirstusta pitäisi löytyä lisärahoitusta hyvinvointialueille vähintäänkin 700 miljoonaa euroa. Tilannetta on pahentanut esimerkiksi koronasta ja hoitohenkilöstön työtaistelusta syntynyt hoitovelka.

Jos rahaa ei saada riittävästi, se tarkoittaa erilaisia sopeuttamisohjelmia. Me kaikki tiedämme, että se tarkoittaa aina palvelujen karsimista. Tämä puolestaan johtaa loputtomaan kierteeseen, jolla kustannukset yleensä vain nousevat. Kansalaisten sairaudet eivät parane itsestään sillä, että me pyrimme säästöihin esimerkiksi sulkemalla vuodeosastoja.

Nykyinen hallitus runnoi läpi sote-uudistuksen ja on jaksanut sitä hehkuttaa suurena historiallisena saavutuksena. Vanhuspalvelulaki uusittiin ja henkilöstömitoitus saatiin läpi. Tämän mitoituksen asteittaista toteuttamista kuitenkin siirrettiin jälleen kerran eteenpäin. Ei osattu ajatella, että meille syntyy valtava pula hoitohenkilöstöstä.

Kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä. Vanhainkotihoito eli ns. laitoshoito on ajettu alas ja tehostettuun palveluasumiseen pääsyn kriteerit ovat korkeat.

Viime aikoina on voivoteltu, kuinka vanhukset tukkivat päivystyksiä joka puolella maata. Ensihoito kuskaa samaa vanhusta useita kertoja päivystykseen ja takaisin kotiin. Jos hänet otetaan osastolle ja erikoissairaanhoitoa ei enää tarvita, mutta häntä ei voida kuitenkaan kotiuttaa, meillä ei ole perusterveydenhoidon jatkohoitopaikkoja riittävästi.

Tämä ei ole tehokasta eikä järkevää hoitoa. Tämä osoittaa myös hallituksen kyvyttömyyden ennakointiin ja varautumiseen. Ikäihmisten määrän lisääntyminen on ollut tiedossa. Nyt se tuntuu olevan suuri yllätys, harmi ja rasite. Yhteiskunnassamme ei ikäihmisiä arvosteta riittävästi. Vanhustyön keskusliitto on todennut, että arvokas vanhuus on ihmisoikeus.

Hoitotakuun todellinen toteutuminen tuntuu myös kovin epärealistiselta. Toivottavasti olen väärässä ja 1.9. tänä vuonna kiireettömään hoitoon pääsee 14 vuorokaudessa ja ensi vuoden marraskuussa jokainen pääsee kiireettömään hoitoon 7 vuorokaudessa. Ellei pääse, miten silloin toimitaan? Vastuu on hyvinvointialueilla.

Jos menoista joudutaan leikkaamaan, niin on arvioitu esimerkiksi miljoonan euron leikkauksen tarkoittavan ikääntyneitten palveluissa 30 000 kotihoidon tai 26 000 vammaispalveluiden mukaisen kuljetuspalvelumatkan karsimista. 1 miljardin säästöt tarkoittaisivat 16 miljoonan terveyskeskuslääkärikäynnin vähentämistä.

Vain parantamalla ikäihmisten, vammaisten ja paljon palveluja tarvitsevien mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa voimme säästää myös kustannuksissa. Tämä vaatii riittävästi hoitohenkilöstöä, joka saa työstään kunnollista palkkaa.

Hyvinvointialueet ovat vaikeassa tilanteessa, jos valtiolta ei tule tarvittavaa lisärahoitusta. Nyt viimeisiään vetävä vanha hallitus pääsee kuin koira veräjästä ja vastuu siirtyy uudelle tulevalle hallitukselle.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden lautakunnan varapuheenjohtaja (Varha)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osoittautuuko, sote-uudistus, historialliseksi, epäonnistumiseksi, pirjo, lampi