Korona siellä ja korona täällä, entäs vaalit?

Perjantai 5.2.2021 - Pirjo Lampi

Koronapandemia esiintyy maakunnissamme eri tavoin ja eri vaiheissa. Meillä puhutaan perusvaiheessa, kiihtymisvaiheessa ja leviämisvaiheessa olevista alueista. Voimassa olevat rajoitukset ovat eritasoisia maakunnan tartuntojen määrästä riippuen. Nyt on otettu käyttöön myös 3 toimenpidetasoa. Tätä kirjoittaessani olemme vielä tasolla yksi. Taso 3 tarkoittaa poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönottoa.

Nyt käydään poliittista keskustelua siitä, pitäisikö vaalien ajankohtaa muuttaa. Ihmettelen kovasti niitä tiukkoja kannan ottoja siitä, ettei vaaleja voida siirtää. Se ei sovi kuulemma demokratiaan. Se ei olisi muka tasapuolista puolueita ajatellen. Joiltakin se veisi äänestäjiä, joillekin se toisi niitä lisää. Mihin ihmeeseen ne äänestäjät katoaisivat? Itse epäilen suuresti, etteivät läheskään kaikki lähde äänestämään edes nykyisessä koronatilanteessa, saatikka, jos se on nykyistä huonompi. Silloin äänestysprosentti saattaa jäädä varsin matalaksi.

Miten me mahdollistamme käytännössä jokaisen kansalaisen oikeuden äänestää vaaleissa esim. karanteenitilanteissa? Ei silloin mennä kenenkään koteihin vai mennäänkö? Jos mennään, niin minkälaisin suojavarustein, että se on turvallista? Karanteeneissa voi olla pahimmassa tapauksessa tuhansia ihmisiä. Samoin sairaaloissa ja hoivalaitoksissa saattaa olla voimassa vierailukiellot. Niissä kuitenkin perinteisesti ennakkoäänestyksiä hoitavat kuntien vaalitoimikuntiin valitut henkilöt. Vaaleissa on ainakin suuremmissa kunnissa voinut äänestää ennakkoon esim. suurissa marketeissa ja kirjastoissa. Miten näissä säilytetään turvavälit ja hygienia? Varsinaisena äänestyspäivänä äänestykset suoritetaan eri äänestyspaikoilla vaalilautakuntiin valittujen henkilöitten valvonnassa. Miten näissä pystytään äänestys suorittamaan turvallisesti pandemian aikana? On puhuttu paljon sähköisestä äänestyksestä. Se ei ole kaikille mahdollista eikä voi olla ainoa vaihtoehto.

Otan esimerkiksi hyvin tuntemani TYKS erva-alueen, johon lisäksi kuuluvat Ahvenanmaa, Satakunta ja Vaasa. TYKSissä voidaan hoitaa myös näiden alueitten korona potilaita. Tehohoitopaikkojen tarvetta ja kapasiteettia seurataan tarkkaan koko ajan. Yliopistosairaaloilla on keskinäisiä sopimuksia tilanteen mukaan auttaa toisiaan. Esim. HUSin tehohoitoa vaativia koronapotilaita on jo hoidettu myös TYKSissä. Mites näissä tapauksissa sitten äänestetään? Potilas ei ole edes omalla paikkakunnalla. Meillä ei sellaista kristallipalloa ole, mikä tietäisi kertoa meille totuuden siitä, mikä on pandemian tilanne vaalien aikana. Miten näissä eri tilanteissa toteutuu sitten kaikkien äänioikeutettujen demokratia vaikuttaa vaalitulokseen? Kaikkia rokotetta haluavia kansalaisia ei varmaankaan ehditä rokottaa ennen vaaleja. Käytännön ihmisenä ja myös kuntapoliitikkona olen näitä asioita pohdiskellut. Ilman varautumissuunnitelmia saatamme olla ongelmissa.

Tietysti jokainen meistä toivoisi, että pandemia olisi jo vaaleihin mennessä laantunut. Myös kuntavaaliehdokkaille tilanne on varsin poikkeuksellinen. Nyt ei normaalia vaalikampanjointia voi tälläkään hetkellä tehdä toreilla eikä turuilla. Miten varsinkin uudet ehdokkaat saavat tuotua itseään esille? Menestyykö näissä vaaleissa vain ne, joilla on rahaa näkyvästi mainostaa itseään? Vaalien siirtäminen ei ole mikään mustavalkoinen kyllä tai ei juttu. Ainakin toivoisin, että jokin selkeä suunnitelma sellaisen tilanteen varalta olisi jo tehty tai tehtäisiin, miten toimitaan, jos vaaleja koronatilanteen takia siirrettäisiin. Varsin monet sairaanhoitopiirien koordinaatioryhmät ovat ennustaneet, kun sitä heiltä sitä on tivattu, että pandemia rauhoittuisi vasta ehkäpä juhannukseen mennessä. Tämä perustuu osittain viime kesän tilastofaktaan. Viime vuonna maailmanlaajuisesti todettiin covid-19 tartuntojen lasku kesäaikaan. Olisiko aika vakavasti miettiä vaalien siirtämistä vaikkapa kesäkuun alkuun? Terveydenhoidon jonkinmoisena ammattilaisena mietin, mihin asetamme arvoasteikollamme kansalaisten terveyden vaalimisen. Miten pystymme torjumaan mahdolliset tartunnat äänestyspaikoilla. Kysymykseni kuuluukin, miten yhteiskunnassamme aiotaan varmistaa demokraattiset kuntavaalit niin puolueitten kuin äänestäjien kannalta tänä poikkeuksellisena aikana.

– Pirjo Lampi

Skopjen lennot on lopetettava

Lauantai 19.12.2020 - Pirjo Lampi

On käsittämätöntä, että nämä lennot kahden tauon jälkeen jälleen aloitettiin uudelleen.  Lennot, jotka herättivät koko Suomen siihen kylmään totuuteen mitä niistä saatiin tuliaisiksi. Muutamilla lennoilla yli 80 tartuntaa, mikä prosenteiksi muutettuna oli valtava.  Turku on noussut ikävällä tavalla koronatartuntojen kärkeen ja tässä vakavassa koronan leviämisvaiheessa me olemme valmiit tietoisesti ottamaan vastaan tänne koronan kantajia ja tartunnan levittäjiä. Ihmettelin tätä asiaa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa keskiviikkona 16.12. Vastauksen tiesin. Turun kaupungilla ei ole tässä asia päätösvaltaa. Se päätösvalta täytyy kuitenkin olla jollakin taholla, jos elämme itsenäisessä Suomessa ja kyseessä on tartuntalain mukainen tarttuvan taudin levittäminen. Viime kerralla päätös tehtiin AVIN ja Traficomin toimesta, monien keskustelujen jälkeen siitä kenelle päätösvalta kuuluu. 

Se, että kentälle menee testausjoukko, joka kuitenkaan ei voi pakottaa ketään koronatestiin mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden, on sinänsä hyvä asia. Kiitos sille joukolle, joka jaksaa omien töittensä lisäksi vielä tähänkin työhön osallistua.

Suomalaisia kehotetaan jättämään joulu viettämättä mutta nämä kunniakansalaisiksi luokitellut kotimaissaan lomailijat ja korvaamaton halpatyövoima saavat matkustaa kuten haluavat.  Turussa, kuten koko maassa, on tartuntojen määrä maahanmuuttajayhteisöissä erittäin korkea. Ohjeita on jaettu kymmenille kielille ja opastajia on pilvin pimein. Turun kaupunginvaltuutettu ja monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtaja Muhis Azizi totesi Lounais-Suomen alueuutisissa, että tiedottamisen puutteesta ja tiedon saamisen puutteesta ei voi olla kyse.  Mistä siis on kyse? Kotouttamisen puolestapuhuja voisi nyt todella panostaa tässä tilanteessa kaikki voimavaransa siihen, että koronatilanteessa myös maahanmuuttajat ymmärtävät, että heitä koskevat samat rajoitukset ja suositukset kuin meitä kaikkia muitakin. Karanteeni tarkoittaa oikeasti karanteenia. Sekin tuntuu olevan tälle joukolle epäselvää.  Nyt ei auta vedota mihinkään kulttuurillisiin erityisoikeuksiin. Asia on otettava vakavasti.

Meillä suomalaisilla on omat perinteiset joulunviettotapamme. Me joudumme ja olemme valmiit niistä luopumaan. Monet isovanhemmat joutuvat viettämään joulunsa yksin. Tänä vuonna ei lapsiperheisiin tule joulupukkia. Ymmärrämme, että näin on tehtävä siksi, että se on välttämätöntä kaikille koronaviruksen nujertamiseksi.

Kaikki mahdollinen on tehtävä koronatilanteen leviämisen rauhoittamiseksi. Yksi niistä on ehdottomasti Skopjen lentojen lakkauttaminen tässä tilanteessa.

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.

TS: https://www.ts.fi/lukijoilta/5170524/Skopjen+lennot+on+lopetettava

Kun sentit ratkaisee eikä laatu

Sunnuntai 18.2.2018 - Pirjo Lampi

Hämmästyin suuresti kun Ilta-Sanomat julkaisi eri puolelta Suomea olevien infektiolääkäreitten huolen siitä, että THL on kilpailuttanut myös ensi vuodeksi  kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan influenssarokotteen, jossa ainoa kriteeri on hinta.Tähän rokotusohjelmaan kuuluvat lapset, iäkkäät ja riskiryhmät saattavat siis saada ensi vuonnakin tehottoman suojan. Samoin ne riskiryhmiin kuulumattomat kansalaiset, jotka ottavat rokotteen omakustannushintaan. Tämän vuoden influenssarokote on todettu teholtaan huonoksi siksi, että rokote tehoaa vain kolmeen virukseen. Kahteen A-virukseen ja yhteen B-virukseen. Olisimme voineet hankkia myös rokotteen, joka olisi antanut suojan myös kahteen B-virukseen. Nyt on käytetty rokotetta josta juuri  tautia maassamme aiheuttavan B-viruksen antigeeni puuttuu. Tehokkaampi rokote olisi saanut tarjouskilpailussa maksaa korkeintaan euron enemmän yhtä annosta kohti kuin tämä halvempi, jota on käytetty. Siis valinta voi jäädä vaikkapa sentistä kiinni.

Ihmettelen suuresti päättäjien kykenemättömyyttä nähdä kokonaisuutta mitä päätöksistä voi seurata, kun kilpailutuksessa määrää vain hinta. Infektiotautien erikoislääkäreitten mielipiteitä ei ole riittävästi noteerattu. Se, että hyvin monissa sotepalveluissa hinta ratkaisee prosenteissa miltei poikkeuksellisesti enemmän kuin laatu on aivan yleistä. Laatukriteerit täytyy laittaa sen verran mataliksi että kilpailua ja tarjontaa syntyy. Toinen asia on sitten se, onko tämä palvelua tarvitsevan kannalta hyvä asia. Tässä rokotetapauksessa unohdetaan se, että influenssa on vakava sairaus. Se ei ole siis mikään pikkuflunssa tai räkätauti. Kyseessä on heikon vastustuskyvyn omaavalle pahimmassa tapauksessa kuolemaan johtava sairaus. Tauti saattaa johtaa kalliiseen erikoissairanhoidon tarpeeseen. Lukuisat ihmiset joutuvat joka tapauksessa olemaan poissa työpaikaltaan. Sairaita lapsia ei voi päivähoitoon eikä sairaana voi mennä kouluun. Influenssa ei parane ihan päivässä eikä kahdessa. Se saattaa myös johtaa jälkitauteihin.

Infektioylilääkäri Markku Broasin mukaan yhden influenssa potilaan sairaalajakso maksaa vähintään 5000 euroa. On arvioitu, että 760 sairaalajaksoa vähemmän valtakunnan tasolla olisi säästänyt syntyneet kustannukset, jos olisi käytetty tuota nelivalenttista vähän kalliimpaa rokotetta. Tuo raja on valtakunnalliseti jo ylitetty. Koko rokotetta ei olisi edes tarvinnut kilpailuttaa, koska nelivalenttista rokotetta ei tarjoa kuin yksi lääkeyhtiö. Se olisi voitu siis hankkia suoravalintana. Onko tässä hankinnassa kysymys jostakin muustakin mitä ei kerrota? Oliko jokin syy miksi tuo lääkeyhtiö ei kelvannut? Senttien säästäminen tässä tapauksessa  tuottaakin yhteiskunnalle melkoisen lisälaskun.

Tieto rokotteen tehottomuudesta saattaa lisätä myös riskiä siihen, että ihmiset eivät yleisellä tasollakaan usko enää rokotteiden tehoon. Se on vaarallinen tie, koska vain hyvällä rokotusohjelmalla olemme saanet monet hankalat tarttuvat taudit katoamaan maastamme. Nyt osa infektiotaudeista on palaamassa turvapaikanhakijoitten mukana maahamme uudestaan. Tuberkuloosi on näistä selvin esimerkki  ja  sen hoito on kallista. Tavallisen tuberkuloosin hoito maksaa 15-18000 eur/potilas ja hoito kestää kaksi vuotta. Kansalliseen rokotusohjelmaan ei meillä enää kuulu tuberkuloosirokotetta kaikille vastasyntyneille kuten tapahtui v. 2006 saakka mutta alle 7-vuotias voi saada sen ilmaiseksi tietyistä syistä jos epäillään esimerkiksi todennäköistä tartunnan vaaraa.

STM tulee tekemään päätöksen ensi vuoden rokotteesta aivan pian. Mitä järkeä on rokottaa ihmiset rokotteella, joka lähtökohtaisesti jo tiedetään teholtaan puutteelliseksi? Sataprosenttista suojaa ei  millään influenssarokotteella  saatane mutta paras ja tehokkain olisi kaiketikin järkevin valinta. Toivottavasti nyt todella ajatellaan kustannussäästöjä laajemmin käytännön tasolla eikä tuijoteta sentteihin.

Pirjo Lampi (ps)

Kiireestä peruste päätöksenteolle

Tiistai 21.10.2014 - Pirjo Lampi