Kun sentit ratkaisee eikä laatu

Sunnuntai 18.2.2018 - Pirjo Lampi

Hämmästyin suuresti kun Ilta-Sanomat julkaisi eri puolelta Suomea olevien infektiolääkäreitten huolen siitä, että THL on kilpailuttanut myös ensi vuodeksi  kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan influenssarokotteen, jossa ainoa kriteeri on hinta.Tähän rokotusohjelmaan kuuluvat lapset, iäkkäät ja riskiryhmät saattavat siis saada ensi vuonnakin tehottoman suojan. Samoin ne riskiryhmiin kuulumattomat kansalaiset, jotka ottavat rokotteen omakustannushintaan. Tämän vuoden influenssarokote on todettu teholtaan huonoksi siksi, että rokote tehoaa vain kolmeen virukseen. Kahteen A-virukseen ja yhteen B-virukseen. Olisimme voineet hankkia myös rokotteen, joka olisi antanut suojan myös kahteen B-virukseen. Nyt on käytetty rokotetta josta juuri  tautia maassamme aiheuttavan B-viruksen antigeeni puuttuu. Tehokkaampi rokote olisi saanut tarjouskilpailussa maksaa korkeintaan euron enemmän yhtä annosta kohti kuin tämä halvempi, jota on käytetty. Siis valinta voi jäädä vaikkapa sentistä kiinni.

Ihmettelen suuresti päättäjien kykenemättömyyttä nähdä kokonaisuutta mitä päätöksistä voi seurata, kun kilpailutuksessa määrää vain hinta. Infektiotautien erikoislääkäreitten mielipiteitä ei ole riittävästi noteerattu. Se, että hyvin monissa sotepalveluissa hinta ratkaisee prosenteissa miltei poikkeuksellisesti enemmän kuin laatu on aivan yleistä. Laatukriteerit täytyy laittaa sen verran mataliksi että kilpailua ja tarjontaa syntyy. Toinen asia on sitten se, onko tämä palvelua tarvitsevan kannalta hyvä asia. Tässä rokotetapauksessa unohdetaan se, että influenssa on vakava sairaus. Se ei ole siis mikään pikkuflunssa tai räkätauti. Kyseessä on heikon vastustuskyvyn omaavalle pahimmassa tapauksessa kuolemaan johtava sairaus. Tauti saattaa johtaa kalliiseen erikoissairanhoidon tarpeeseen. Lukuisat ihmiset joutuvat joka tapauksessa olemaan poissa työpaikaltaan. Sairaita lapsia ei voi päivähoitoon eikä sairaana voi mennä kouluun. Influenssa ei parane ihan päivässä eikä kahdessa. Se saattaa myös johtaa jälkitauteihin.

Infektioylilääkäri Markku Broasin mukaan yhden influenssa potilaan sairaalajakso maksaa vähintään 5000 euroa. On arvioitu, että 760 sairaalajaksoa vähemmän valtakunnan tasolla olisi säästänyt syntyneet kustannukset, jos olisi käytetty tuota nelivalenttista vähän kalliimpaa rokotetta. Tuo raja on valtakunnalliseti jo ylitetty. Koko rokotetta ei olisi edes tarvinnut kilpailuttaa, koska nelivalenttista rokotetta ei tarjoa kuin yksi lääkeyhtiö. Se olisi voitu siis hankkia suoravalintana. Onko tässä hankinnassa kysymys jostakin muustakin mitä ei kerrota? Oliko jokin syy miksi tuo lääkeyhtiö ei kelvannut? Senttien säästäminen tässä tapauksessa  tuottaakin yhteiskunnalle melkoisen lisälaskun.

Tieto rokotteen tehottomuudesta saattaa lisätä myös riskiä siihen, että ihmiset eivät yleisellä tasollakaan usko enää rokotteiden tehoon. Se on vaarallinen tie, koska vain hyvällä rokotusohjelmalla olemme saanet monet hankalat tarttuvat taudit katoamaan maastamme. Nyt osa infektiotaudeista on palaamassa turvapaikanhakijoitten mukana maahamme uudestaan. Tuberkuloosi on näistä selvin esimerkki  ja  sen hoito on kallista. Tavallisen tuberkuloosin hoito maksaa 15-18000 eur/potilas ja hoito kestää kaksi vuotta. Kansalliseen rokotusohjelmaan ei meillä enää kuulu tuberkuloosirokotetta kaikille vastasyntyneille kuten tapahtui v. 2006 saakka mutta alle 7-vuotias voi saada sen ilmaiseksi tietyistä syistä jos epäillään esimerkiksi todennäköistä tartunnan vaaraa.

STM tulee tekemään päätöksen ensi vuoden rokotteesta aivan pian. Mitä järkeä on rokottaa ihmiset rokotteella, joka lähtökohtaisesti jo tiedetään teholtaan puutteelliseksi? Sataprosenttista suojaa ei  millään influenssarokotteella  saatane mutta paras ja tehokkain olisi kaiketikin järkevin valinta. Toivottavasti nyt todella ajatellaan kustannussäästöjä laajemmin käytännön tasolla eikä tuijoteta sentteihin.

Pirjo Lampi (ps)