Onko palvelutason heikkeneminen soteuudistuksen todellinen hinta

Sunnuntai 13.9.2020 - Pirjo Lampi

Sote-uudistusluonnos on nyt lausuntokierroksella ja kunnat sekä monet muut tahot ottavat siihen kantaa. Koronavirus on sekoittanut kuntien taloutta jo ennestäänkin huonossa tilanteessa. Valtio talous on kuralla ja velkaantuminen lisääntyy. Onko nyt juuri oikea hetki tehdä tämä historiallisen suuri sotepalveluiden uudistus? Pelkästään valmisteluun uppoaa miljoonia toisensa perään. Soten vapaaehtoiseen uudistamiseen on myönnetty valtionavustuksia. Varsinais-Suomi on saanut rahoitusta tulevaisuuden sotekeskus-hankkeelle noin 5.5 milj. euroa vuosille 2020-2022 sekä soten rakennemuutosta edistävään kehittämiseen noin 9,7 milj. euroa ajalle 2020-2021.  Kun koko maa huomioidaan nuo summat ovat sotekeskushankkeelle 70 milj. euroa ja rakennemuutoshankkeeseen 120 milj. euroa. Mitä tällä saadaan? Rahoitus on osoitettu sisällölliseen kehittämiseen. Kyseisillä valtionavustuksilla ei siis rahoiteta tulevan sotemaakunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista valmistelua. Ei pidä unohtaa, että nyt ollaan tekemässä myös suurta maakuntahallinnon uudistusta. Rahaa kierrätetään aluksi valtion kautta maakuntiin. Ministeri Kiurun mukaan lakiluonnoksesta on myös poistettu aikaisempi 3 miljardin euron kustannusnousujen säästötavoite.

Tasavallan presidentti vahvisti 1.7. 2020 vanhuspalvelulain muutoksen, jossa henkilöstömitoitukseksi säädettiin 0.7 työntekijää asiakasta kohden. Laki astuu voimaan asteittain. Siirtymäaika päättyy 1.4. 2023. Miten tämä nivoutuu tulevaan soteuudistukseen? Ainakin kuntien kustannukset nousevat.  Turulle sen on laskettu olevan noin 10 milj. euroa ja 80 uutta vakanssia. Ikäihmisemme ansaitsevat todellakin inhimillisen hoidon. Pääministeri Marinin ehdotus 6 tunnin työpäivästä tuntuu lupaukselta vailla realismia. Henkilöstömitoituksen astuttua voimaan, lyhennetty työaika on ainakin hoiva-alalla mahdotonta toteuttaa. Mistään ei saada riittävästi henkilökuntaa sen mahdollistamiseksi.

Uudistuksen tavoitteena on ollut terveyden ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Lakiluonnosta lukiessa tuntuu vahvasti siltä, että nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan.  Massiivinen hallinnollinen uudistus ei sitä takaa. Lähipalvelut kaikkoavat pienistä kunnista ja palveluja keskitetään. Tämä rakennemuutos on tälläkin hetkellä käynnissä. Liikenteellisiä ratkaisuja palvelujen saamiseksi oman kotikunnan ulkopuolelta ei ole millään tavalla kehitetty maakunnan sisällä, päinvastoin. Valtion ohjaus on uudistuksessa merkittävää. Ollaanko uudistuksessa kaiken kaikkiaan hamuamassa jotain liian suurta, sellaista, jota mikään taho ei täysin hallitse. Yrityksistä huolimatta näin suuri sotepalveluiden integraatio ei ole missään muussakaan maassa onnistunut.

Pitkät jonotusajat terveyskeskuslääkärille lienevät kansalaisten mielestä se suurin ongelma. Tämä ongelma voitaisiin varmaan ratkaista yksinkertaisemmillakin tavoilla. Hallinnollisen byrokratian lisäämiseen ei pitäisi käyttää veronmaksajien rahoja. Rakennemuutoksilla, pienin askelin eteenpäin ja kuntia tukemalla, selvittäisiin varmasti perusterveydenhuollon ongelmista helpommalla. Pahimmassa tapauksessa uudistuksen jälkeen kunnat eivät pysty niille jäävillä verotuloilla hoitamaan enää omia tehtäviään. Johtaako se verojen korotuksiin? Maakuntien rahoituksen mahdollinen riittämättömyys johtaa väistämättä palvelutasojen heikkenemiseen tai laadusta tinkimiseen.  Sitä ei kai kukaan toivo. Ollaanko nyt kovalla kiireellä kurkottamassa kuuseen mutta kapsahdetaankin katajaan?

Pirjo Lampi (ps)

varavaltuutettu

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

https://www.ts.fi/lukijoilta/5064733/Onko+palvelutason+heikkeneminen+soteuudistuksen+todellinen+hinta

Kuka on vastuussa erikoissairaanhoidon tason säilymisestä?

Perjantai 30.8.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Olemme saaneet lukea kuinka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistetään mittavat yt-neuvottelut koskien koko henkilökuntaa. Samaan aikaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Tyksiä 400 000 euron uhkasakolla Syöpäpotilaitten leikkausten jälkeisten hoitojen viivästymisen vuoksi.

Yt-neuvottelujan säästötavoite on  henkilöstökulujen osalta 5.8 milj. euroa. Tähän pyritään sijaisuuksien minimoimisella, eläkkeelle jäävien työntekijöitten toimien täyttämättä jättämisellä , lomautuksilla ja jopa palkkojen alennuksella. On arvioitu, että koko henkiökunta olisi lomautettava vuonna 2013 8-9 päiväksi.Tuntuu kummalliselta, että julkinen terveydenhoitomme on tällä hetkellä tilanteessa, jossa se ei pysty hoitamaan edes lakisääteisiä velvoitteitaan. Kuitenkin ensimmäisenä keinona tuntuu olevan henkilöstöön kohdistuvat säästöt. Minusta Anneli Kivijärven (sdp) lausahdus TS:ssa, jossa hän toteaa henkilöstön käyttäytyneen kuin teini-ikäiset perheessä  halutessaan sitä ja tuota, on todella loukkaava henkilökuntaa kohtaan joka tekee monilla osastoilla työtänsä jaksamisen äärirajoilla. Olisi toivonut Kivijärveltä rohkeutta konkretisoida lausuntoaan.Yksikköjen hallinnolliset vastuuhenkilöt vastaavat oman yksikkönsä toiminnasta ja myös hankinnoista, eivät tavallista hoito-tai muita töitä tekevät työntekijät.

Eikö vastuuseen pitäisi joutua se valtava määrä hallinnollisia virkamiehiä jotka vuodesta toiseen laativat budjetit täysin pieleen? Ennusteet eivät toteudu, rakennemuutokset joita on tehty usein vain lisäävät menoja eivätkä tuota niitä tuloja  tai säästöjä joita kuvitellaan.  Uusi, hieno T-sairaala on ollut varsin mittava investointi.   Meillä on jopa ehkä turhankin komea sairaala mutta meillä ei ole varaa henkilökuntaan. Tyksissä on tehty organisaatiomuutoksia muuttamalla esim. aikaisempaa klinikkajakoa. Se ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tuottanut toivottuja säästöjä. Henkilökunta ei aivan yksimielisesti ole kaikesta pitänyt.  Muutokset ovat saattaneet lisätä erilaisten hallinnollisten vastuuhenkilöiden määrää toimenkuvia muuttamalla. Usein tuntuukin siltä, että vaikka muutoksia perustellaan hallinnon keventämisellä, tosiassa luodaan vain uusia himmeleitä. VSSHP:n hallituksen mukaan T-sairaalan käyttöönoton ja muiden toimenpiteiden seurauksena Tyksissä on 48 sairaansijaa vähemmän käytössä kuin vuoden alussa. Vuoden 2012  aikana koko piirissä on vähennetty 71 sairaansijaa.Sairaanhoitopiirin mukaan vielä kuitenkaan ei ole näkyvissä riittävää henkilökunnan työpanoksen vähentymistä! Vuodeosastojen suoritetuotanto on tulosennusteen mukaan vähenemässä viime vuodesta 8.7% , hoitopäivät vähenevät 8.8% avohoitokäynnit lisääntyneet 7.1%.  Suuntaus joka kai pitäisi olla juuri se johon pyritään. Potilaat eivät joudu olemaan osastoilla hoidossa turhaan. Mutta ne suoritteet!

Ensiavun ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) aloitti keväällä toimintansa. Tuntuu oudolta, että henkilökunnan lisätarve on yllättänyt.Valtava määrä lähikuntia teki sopimuksen yhteispäivystyksen kanssa lopettamalla iltavastaanotot ja  viikonloppupäivystykset omassa kunnassaan. Henkilökuntaa ei kuitenkaan näistä kunnista tietenkään siirtynyt. Ei siis ole ihme, jos henkilökuntaa on pitänyt palkata lisää, tosin vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Mikä on heidän kohtalonsa yt-neuvottelujen jälkeen? EPLL:n ennuste palkkojen ylityksissä on 0.9 milj. euroa (8.9%).

Sairaanhoitopiirillä on edessään edelleen yksi suuri investointi. U-sairaalan toiminnan korvaava uudisrakennus. Tätäkin investointia on venytetty jo toistakymmentä vuotta  vaikka nykyisen sairaalan kosteusvauriot ovat olleet tiedossa. Henkilöstö on oireillut vuosikausia vaikka asiaa on koetettu vähätellä. Korjaavia remontteja on tehty toinen toisensa perään, joillakin osastoilla jopa useamman kerran. Vuosien mittaan niihin on uponnut mittava määrä rahaa. En tiedä onko  yhteissummaa edes laskettu.  A-sairaalan kuntokartoitukseen ja korjauksiin arvioidaan kuluvan vuosien 2013-2016 aikana 13 milj euroa.  Tällä hetkellä U-sairaalan uudisrakentamisessa kannatusta lienee eniten saanut näennäisesti halvempi vaihtoehto, jossa korvaavat toiminnat sijoitetaan useampaan rakennukseen. Onko se mahdolliseti toteutuessaan myös käyttöönoton jälkeen  edullisin vaihtoehto? Tälläkin hetkellä Tyksissä eräitten yksikköjen toiminnan hajasijoitus ei mahdollista esim.henkilöstön tehokasta käyttöä, jolla voitaisiin säästää juuri henkilöstökuluja ja myös muita laite-ja tarvehankintoja.Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan v. 2018, siis sen jälkeen kun sairaanhoitopiirit nykyisen suunnitelman mukaan on lakkautettu. Mitä tämä tulee hallinnollisesti vaikuttamaan?

Jos me haluamme, että Tyks sairaanhoitopiirin keskuksena edelleen tarjoaa korkeatasoista erikoissairaanhoitoa, sen on pystyttävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Tutkimusmenetelmien ja laitteiden on vastattava nykyajan tietotaitoa. Se vaatii  myös riittävän ja ammattitaitoisen  henkilökunnan. Henkilöstön työpanoksesta puhuttaessa on huomoitava se, ettäTyksillä on merkittävä rooli  lääkäreitten koulutuksessa, samoin myös  AMK:n opiskelijoitten ( esim. sairaanhoitajat ja bioanalyytikot) käytännön harjoittelun ohjaamisesta joka vie voimavaroja varsinaisesta hoitotyöstä. Hoitohenkiökunnalla on siis myös opetusvelvollisuus. Mitä paremmin tämä ohjaus toimii, sitä valmiimpia lääkäreitä ja hoitajia me saamme työelämään.Tämä on eräs asia joka helposti unohdetaan kun julkisen sektorin suoritteita verrataan yksityisiin palveluihin. Yksityisillä lääkäriasemilla ei juurikaan opiskelijoita näy. Miksi? Siksi, että niitten tarkoituksena on tehdä potilaita hoitamalla bisnestä.

Yt-neuvottelut eivät lisää Tyksin mainetta hyvänä työnantajana, jos se sitä on ollut. Henkilökuntaa voi olla yhä vaikeampaa saada. Pelkona on, että lomautukset tulevat alentamaan työmotivaatiota koska henkilöstö  ei koe saavansa arvostusta siitä työstä mitä he tekevät. Heidät on syyllistetty tilanteeseen johon eivät itse ole voineet vaikuttaa. Kiire ja motivaation puute lisäävät hoitovirheitten mahdollisuutta ja potilaitten tylyä kohtelua. Valitettavasti henkilöstön  jaksaminen heijastuu aina potilaisiin. Tasapuolisesti lomautusten toteuttaminen voi olla  erittäin hankalaa toimintojen ollessa hyvin erilaisia. Uusia uhkasakkoja voi olla tulossa,mikäli lakisääteisiä velvotteita ei pystytä noudattamaan.Toivon todella henkilöstölle jaksamista tässä kiristyneessä tilanteessa. Toivottavasti henkilöstökulujen vähentämisen ja muiden säästötoimenpiteiden toteuttamisella ei vaaranneta Tyksin erikoissairaanhoidon tason säilymistä ja sen edelleen kehittämistä.

Ovatko nyt tulevat VSHP:n yt-neuvottelut seurausta siitä, että budjettien laadinta on tarkoituksellisesti nykyisen kaltaista tai niitä tekevät virkamiehet epäpäteviä? Kun näin on jo jatkunut vuosien ajan, onkin haluttu luoda tilanne, jossa on helppoa hyväksyä päätös sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta vuoteen 2017 loppuun mennessä ja  ja löytää yksi syy, vielä täysin levällään olevan, sote-uudistuksen toteuttamiseksi.

                                                                        Pirjo Lampi

                                                                       kaupunginvaltuutettu (ps)

                                                                      sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen