Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu ilman riittävää hoitohenkilökuntaa

Lauantai 17.9.2022 - Pirjo Lampi

Nykyinen hallituksemme on ylpeänä toistuvasti kehunut onnistuneensa saamaan läpi lakeja, joihin muut aikaisemmat hallitukset eivät ole pystyneet. Yksi näistä on ollut ns. vanhuspalvelulain voimaantulo. Sen tarkoituksena oli vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua, kehittää välimuotoista asumista ja vanhainkotihoidosta siirryttiin tehostettuun palveluasumiseen.

Säädettiin myös hoitajamitoitus, jonka toteuttamisessa ei ole onnistuttu. Nyt hallitus on miettimässä, pitäisikö 0,7 mitoitusta siirtää ensi vuoden huhtikuusta eteenpäin. Se vaatii kuitenkin lakimuutoksen tekemistä.

Hallitukselle ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä ikäihmisten määrän kasvu. Loogista olisi kai ollut ymmärtää, että myös hoivan tarve silloin lisääntyy. Samalla hoitohenkilöstön tarve tulee kasvamaan.

Valitettavasti digitaalisten palvelujen lisäämisellä ei tätä ongelmaa ratkaista, mutta niistä on lisäapua.

Hoitohenkilökunnan puutteen vuoksi meillä on jouduttu sulkemaan koko maassa lukuisia hoivapaikkoja. Myös kotihoito kärsii hoitajapulasta.

Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa käsittelimme taannoin 283 kotihoidon työntekijän kirjoittamaa adressia, jossa he esittivät huolensa siitä, etteivät he pysty toteuttamaan asiakkaille tehtyjä palvelusopimuksia. Turussa on ollut ajoittain pulaa myös terveyskeskuslääkäreistä. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa kärsitään hoitajapulasta koko maassa.

Hallitus sai aikaan myös sote-uudistuksen, joka on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Se toi mukanaan aluevaalit ja uuden jättimäisen hallintohimmelin. Monenlaista johtajaa korkeilla palkoilla on nyt luomassa tätä uutta hallintoa. On laadittu hallintosääntöä ja valittu eri tehtäviin luottamushenkilöitä.

Tämä vuosi meneekin hienojen strategioiden luomiseen, jotka ovat pohjana sille, miten me sitten tulemme toimimaan, kun palvelurakennetta ruvetaan valmistelemaan ensi vuonna.

Mitkä ovat meidän hyvinvointialueemme tärkeitä arvoja? Missä ja mitä palveluja tulemme tarjoamaan varsinaissuomalaisille? Rahoituksen riittävyys on suuri kysymysmerkki. Miten onnistuu palkkojen harmonisointi? Miten yhdenvertaistamme asiakasmaksut? Miten hyvin me pystymme säilyttämään nykyiset palvelumme?

Kylmä tosiasia lienee, etteivät kaikki palvelut tule säilymään entisenlaisina. Niitä joudutaan keskittämään. Toivottavasti se tehdään alueellisesti järkevällä tavalla ja niin, etteivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, kuten ikäihmisten ja vammaisten palvelut ainakaan heikkene nykyisestä.

Kompastuskiveksi ja uhkakuvaksi on noussut valtava pula hoitohenkilöstöstä. Sen kehittyminen on ollut jo havaittavissa muutaman viime vuoden aikana, mutta reagointina siihen ovat olleet usein vain erilaiset kuntien sopeuttamisohjelmat, joilla on vähennetty vuodeosastopaikkojen määrää ja hoitoon pääsyn viivästymisestä on tullut ikään kuin hyväksytty tapa.

Ylikuormittuneita ja huonoon palkkaukseen tyytymättömiä hoitajia on lähtenyt ja lähtee ulkomaille tai vaihtaa kokonaan alaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen.

On ikävä todeta, että jos me emme saa palkattua riittävästi ammattitaitoista pysyvää hoitohenkilöstöä, koko uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on mahdotonta.

Kuka kantaa vastuun? Tuskin ainakaan nykyinen hallitus.

PIRJO LAMPI

kaupunginvaltuutettu (ps)

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote-uudistuksen, tavoitteet, eivät, toteudu, ilman, riittävää, hoitohenkilökuntaa

Syrjiikö valinnanvapauslaki naisia?

Torstai 29.11.2018 - Pirjo Lampi

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mietinnössään valinnanvapauslaista, että hallituksen esityksen mukaisesti jokaisessa sotekeskuksessa tuotettaviin suoran valinnan palveluihin sisällytetään palveluja vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta.  Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnalle, että mahdollisia erikoisaloja ovat lastentaudit, geriatria, silmätaudit, psykiatria, fysiatria, ortopedia, ihotaudit, sisätaudit, kardiologia, endokrinologia, ja reumatologia.

Ihmettelen suuresti miksi ja millä perusteella listalta puuttuu gynekologia?

Koko tuo lakiehdotuksen 18§:n 2 momentti on mielestäni konkretian suhteen edelleen melko epämääräinen.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi.  Suurin osa naisista joutuu elämänsä aikana käyttämään yksityisiä gynekologipalveluja. Poikkeuksena on esim. julkisen sektorin tuottama äitiysneuvolatoiminta.

Gynekologilla käynti koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesti ns. Papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista. Tämän me kaikki naiset tiedämme. Gynekologi pystyy välittömästi päättämään, vaatiiko tilanne jotakin lisätoimenpiteitä, hoitoa tai uusintakäyntiä. Tästä erikoislääkärinkäynnistä on saanut ns.Kela korvauksen. Nekin ollaan tiettävästi poistamassa.

Sote-uudistuksen jälkeen meille naisille tulee siis ilmeisesti vielä nykyistä kalliimmaksi huolehtia omasta terveydestämme.  Säännöllinen gynekologilla käynti on myös selkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

Valitettava tosiasia on se, että asiakasmaksun noustessa pienituloiset ja vähävaraiset todennäköisesti jättävät käymättä tarkastuksissa tai ainakin pidentävät käyntiväliä.  Se lisää myös riskiä siitä, että syöpien esiasteita ei todeta riittävän aikaisin. Silloin hoito siirtyykin sitten kalliin erikoissairaanhoidon piiriin. Pidän siis asiaa varsin lyhytnäköisenä suunnitelmana.

Vai ollaanko sitten valmiita lisäämään ilmaisten seulontanäytteiden ottoja, niin Papa-näytteiden kuin mammografioitten osalta.

Valinnanvapauslaki ei mielestäni huomioi gynekologian erikoislääkäreitten tarpeellisuuden merkitystä naisille eikä laki tässä suhteessa mahdollista kansalaisten yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia palveluja.

 

Pirjo Lampi (ps)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

varavaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valinnanvapaus, naiset, syrjintä, erikoissairaanhoito

Hoitotakuusta on pidettävä kiinni

Perjantai 10.2.2017 - Pirjo Lampi

Hoitoon pääsystä on säädetty terveydenhuoltolaissa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.Potilaalle ei tästä aiheudu ylimääräisiä kuluja.Aluehallintoviraston ja Valviran tehtävänä on valvoa hoitoon pääsyn toteutumista.

Nyt Tyks on ilmoittanut ettei hoitotakuu enää välttämättä toteudu vatsaelinkirurgian kiireettömissä leikkauksissa. Hamaan tulevaisuuteen on siirretty mm. lihavuus-sappikivi-ja palleatyräleikkaukset. Syy on siinä, että Tyksissä ei ole potilaille vuodepaikkoja. Tämä puolestaan johtuu päivystysasetuksesta, jonka edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sdp) allekirjoitti 29.8. 2013.  Päivystysasetus edellyttää,että mm. vaativa kirurgia tulee keskittää niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Varsinais-Suomessa päivystys on keskitetty Tyksin yhteispäivystykseen.  Aluesairaaloitten toimintaa on muutettu vuodepaikkoja vähentämällä, koska niissä tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Tämä on johtanut Tyksin ruuhkautumiseen.

 Kuka näistä muutoksista kärsii? Jälleen kerran potilaat. Palvelut pitäisi sopeuttaa potilaitten tarpeitten mukaan eikä päinvastoin kuten nyt tapahtuu.Meillä on maakunnassamme hyvin toimineita ja myös hyväkuntoisia aluesairaaloita. Loimaan aluesairaalasta on saanut moni turkulainen nopeammin ajan esim. sappikivileikkaukseen kuin kantasairaalasta. Nyt kun maakuntamme leikkaukset on keskitetty Turkuun olemme siis tässä tilanteessa. Meillä on ruuhkaan asti potilaita mutta ei vuodepaikkoja. Yhteispäivystyksessä  jonotusajat ovat pitkät ja potilaita joudutaan kuljettamaan ambulansseilla pitkien matkojen takaa hoitoon. Nykytilanteesta kärsivät niin turkulaiset kuin muitten kuntien asukkaat.

Potilaitten hoito on kehittynyt viime vuosina ja moni toimenpide voidaan tehdä niin ettei potilaan tarvitse jäädä enää sairaalaan. Se on tietysti hyvä asia.

Toisaalta kun lakeja ja asetuksia uudistetaan syyt ja seuraukset pitäisi ymmärtää myös konkretian tasolla.

Odottavan aika on pitkä varsinkin sairaalla ihmisellä, joka odottaa hoitoon pääsemistä. On olemassa myös riski siitä, että hoitoa odottavan potilaan tila muuttuu kiireettömästä kiireelliseksi ja silloin myös hoidon kustannukset nousevat.

Varsinais-Suomessa tähän vuodepulaan on löydyttävä ratkaisu.  Vastuu on sairaanhoitopiirin johdolla. Hoitotakuusta on pidettävä kiinni  myös meidän maakunnassamme.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 10.2.2017:

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3389663/Hoitotakuusta+pidettava+kiinni

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hoitotakuusta, pidettävä, kiinni, on, pirjo, lampi, perussuomalaiset, kuntavaaliehdokas

Vanhustenhoito puhuttaa!

Lauantai 26.11.2016 - Pirjo Lampi

Turku pääsi julkisuuteen ikävällä tavalla helmikuussa Kupittaan sairaalan vanhuspsykiatrian osastoilla ilmenneitten vakavien väärinkäytösten takia. Asia johti moniin tarkastuksiin ja raportteihin.Viimeinen kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti valmistuu kun poliisi on saanut oman työnsä valmiiksi.Minkäänlaiseksi puolustukseksi ei kelpaa se, että vastaavaa tapahtuu valitettavasti muuallakin maassamme erilaisissa vanhusten-ja vammaishoitolaitoksissa ja palveluasumisyksiköissä.

Turun kaupunki on tehnyt paljon muutoksia tarkastusten seurauksena ja niitä tehdään edelleen. Osastoja on uudelleenjärjestetty ja perustettu uusi tehostettu vanhuspykiatrian avohoitoyksikkö.

Muistisairaat ovat tällä hetkellä kaikkein heikommassa asemassa oikeanlaisen hoidon saamiseksi.

Kupittaan sairaalan tapauksen yhteydessä esim. todettiin että muistisairaat vanhukset joutuivat olemaan hoidossa osastolla psykiatrisen hoidontarpeen jo päätyttyä koska kaupungissamme ei ollut heille muita hoitopaikkoja. Tähän asiaan pitää saada muutos ja vaikeasti käyttäytyville muistisairaille on saatava heidän tarpeitaan vastaavia hoitopaikkoja.

Vanhuspalvelulain astuttua voimaan v.2013 sen odotettiin poistavan kaikki vanhustenhoitoon liittyvät ongelmat.Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ehkäpä päinvastoin. Viime vuonna lain tekstistä poistettiin hoivaa tarvitsevalta oikeus arvokkaaseen elämään. Nyt ollaan poistolistalle suunnittelemassa kuntien velvoitetta ylläpitää ikäihmisten hyvinvoinnin erityisasiantuntemusta ja vastuuhenkilön tehtävää.Tämä ei voi olla vaikuttamatta hoidon laatuun. Hoivan tarpeeessa olevat ikäihmiset eivät ole yksi homogeeninen ryhmä vaan he ovat hyvin usein monisairaita ja hyvältä hoidolta vaaditaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Laki on edellyttänyt kuntia luopumaan laitoshoidosta kuten esim. vanhainkodeista. Kotihoitoa pitää lisätä, samoin tehostettua palveluasumista. Näin on tehty myös meillä. Valitettavasti tämä on johtanut siihen,että kotona joutuvat olemaan yhä huonompikuntoiset erittäin iäkkäät vanhukset ja samoin he ovat yhä huonommassa kunnossa päästessään lopulta hoitopaikkaan, joita ei ole riittävästi. Olemme Turussa ajautuneet tilanteeseen, jossa meillä jonottaa vanhusten asumispalveluihin enemmän vanhuksia kuin koskaan sitten vuoden 2014. Mikä ikävintä, heistä yli 3kk jonossa olevien määrä on noussut myös koko ajan. Tässä ajassa hoitopaikka pitäisi lain mukaan löytyä. Kun yli 3 kk jonottaneita koko vuoden 2014 aikana oli kuukausittain alle 10, viime ja tänä vuonna suuntaus on ollut koko ajan nousussa. Tämän vuoden syyskuussa luku oli 31. Tiedämme,että hoivapalveluja tarvitsevien ikäihmisten määrä lisääntyy.  Meillä täytyy säilyttää myös riittävä määrä omia sairaalapaikkoja, jotta vältymme kalliilta erikoissairaanhoidolta. Ambulanssiyksikkö hälytetään yhä useammin vanhuksen kotiin hoivatilanteen kartoittamiseksi ja sehän se vasta yhteiskunnalle tulee kalliiksi.

Jokainen meistä vanhenee ja eri tavalla. Kaikkien elämä tulee olla yhtä arvokasta varallisuudesta ja sairauksien laadusta riippumatta. Joku viisas onkin todennut, että yhteiskunta, jolla ei muka ole varaa arvostavaan vanhustenhoitoon on epäonnistunut ja valheellinen. Kysymys on siis meidän omista arvovalinnoistamme.

 

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu,

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän julkaisu 26.11.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhusten, hoito, puhuttaa, pirjo, lampi

Onko vanhustenhoitomme kriisissä?

Lauantai 30.4.2016 - Pirjo Lampi

Onko ikäihmisten määrän lisääntyminen ja samalla heidän avuntarpeensa yllättänyt yhteiskuntamme täysin? Siltä tuntuu, kun lukee ja kuulee, miten vanhuksiamme tällä hetkellä kohdellaan.

En näe, miten vanhuspalvelulaki olisi parantanut käytännössä ikäihmisten palveluja. Päinvastoin tuntuu siltä, että ne ovat vaan huonontuneet. Meille on syntynyt ennemminkin kotihoidon pakkolaki. Vanhukset ovat kotihoidon varassa aivan liian huonokuntoisina. Se ei edes ole kustannustehokasta laitoshoitoon nähden silloin, kun kotona joudutaan käymään myös yöllä.

Vanhainkodit tai tehostetun palveluasumisen paikat, joiksi myös entiset vanhainkodit muutetaan vain nimeä ja maksujärjestelmää muuttaen, ovat jo lähes saattohoitopaikkoja. Yksityisistä palvelutaloista ikäihminen saa rahalla hyväkuntoisempanakin hoitopaikan niin kauan, kuin rahat riittävät. Sen jälkeen ollaan jonossa kaupungin hoitopaikkoihin, kun rahat loppuvat.

Entä vanhustemme hoidon taso?

Vähän aikaa sitten Turun vanhustenhoito sai kolauksen Kupittaan sairaalan geriatristen osastojen tapahtumien johdosta. Niitten selvittely jatkuu vielä pitkään ja muutoksia on tehty ja tehdään edelleen turvallisen hoidon takaamiseksi. Seurantaa ja tarkastuksia tehostetaan.

Iltalehti uutisoi 26.4., kuinka Mäntyrinteen vanhainkodissa dementoivaa Lewin kappale -tautia sairastava 74-vuotias mies kuoli nivustyrän kiertymän seurauksena. Tyrän olemassaolo tiedettiin, mutta vanhuksen tilan heikkenemiseen ja oireisiin ei kiinnitetty huomiota tai niitä vähäteltiin.

Vanhusta ei toimitettu sairaalahoitoon. Lähiomainen on myös kirjoittanut varsin selkeän selonteon tapahtumien kulusta. Kyseisen vanhuksen kohdalla on tapahtunut ilmeisesti useita laiminlyöntejä ja virheitä. Ruumiinavaustakaan ei olisi ilmeisesti haluttu tehdä. Mitä siis pelättiin?

Eikö meillä ole riittävästi geriatriaan perehtyneitä lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa? Onko koulutusjärjestelmässämme jotakin vialla? Vai johtuuko se välinpitämättömyydestä, koska yhteiskuntamme viesti on toistuvasti se, että vanhuksemme ovat vain taloutemme rasite ja kustannuserä?

Hyvinvointiyhteiskuntamme on rapistunut sille tasolle, jossa vanhuksia ja muita heikompiosaisia ei ole varaa enää hoitaa ja auttaa inhimillisellä tavalla. Näin ei saa jatkua. Toimintatapoja on muutettava.

Nyt vaadittaisiin todellista ryhtiliikettä ja asennemuutosta niin, että vanhusten kaltoinkohtelu sekä hoitopaikoissa että kotihoidon piirissä saadaan loppumaan. Sitä tapahtuu aivan liikaa maassamme joka puolella eikä suinkaan vain Turussa. Nämä tapaukset jättävät varjoonsa myös hoitopaikat, joissa vanhuksiamme hoidetaan hyvin.

Toivoisin, että jokainen vanhusten parissa arvokasta ja raskasta hoitotyötä tekevä hoitaja pitäisi kirkkaana mielessään sanat: kohtele lähimmäistäsi niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

Pirjo Lampi
Kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen (ps)

Julkaistu Turun Sanomissa 3.4.2016: 

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/864397/Onko+vanhustenhoitomme+kriisissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko, vanhustenhoitomme, kriisissä, pirjo, lampi

Paperittomien terveydenhoitoon liittyy taloudellisia riskejä

Tiistai 23.2.2016 - Pirjo Lampi

Sosiaali-ja terveyslautakunnan tietoon tuotiin 16.2. ensimmäistä kertaa paperittomien terveyspalveluiden järjestämisen periaatteet ja samalla vastattiin asiaan liittyviin kysymyksiin joista olin jättänyt selvityspyynnön.

Tämän vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti sopimusryhmien tekstilisäyksestä, jonka mukaan paperittomille alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville taataan oikeus terveydenhoitoon. Päätöksen pohjalla oli valtuutettujen Ratilainen (vihr) ja Kattelus (kok) tekemä valtuustoaloite.

Asiasta äänestettäessä perussuomalaiset eivät päätöstä kannattaneet siksi, että vaikeassa taloustilanteessa kulut lankeavat kaupungin maksettavaksi, koska lain mukaan paperittomille henkilöille taataan ainoastaan kiireellinen hoito. Ketään ei ole jätetty eikä pidäkään jättää heitteille.

Selvityksessä nostetaan esille seuraavia taloudellisia riskitekijöitä. Toisin kuin TS kirjoitti 17.2. lasten ja nuorten rokotuksista ei ole kansallista päätöstä siitä että paperittomat saisivat kansallisen ohjelman mukaiset rokotteet. Valtio ei siis näitä rokotteita kustanna vaan Turku joutuu maksamaan rokotteet itse.

Ongelmaksi nousee se, kuka maksaa mahdolliset rokotusten haittavaikutukset? On mahdollista, että myös näistä joutuu vastaamaan kaupunki.

Infektioiden torjunnassa jo nyt infektioiden torjuntayksikkö ja Global Clinic ovat tehneet yhteistyötä keuhkotuberkuloosin tutkimiseksi tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Hiv:n ja hepatiittien hoidossa ei tällaista yhteistyötä ole ollut. Näiden hoito on erittäin kallista. Hiv:n hoito on elinikäinen ja maksaa vuodessa noin 20 000 euroa. Hepatiitti C:n hoito maksaa vähintään 90 000 euroa per potilas. Niinpä selvityksessä näiden tautien hoidossa nähdään myös taloudellinen riski.

Riskitekijänä pidetään myös turvapaikanhakijoiden määrän huomattavaa kasvua ja samalla kielteisten päätösten lisääntymistä. Tällöin on todennäköistä, että osa tästä joukosta jää maahamme laittomasti paperittomana. On aivan selvää. että nämä ihmiset siirtyvät kuntiin, joista he saavat parhaimmat palvelut.

Vihreille ei lautakunnalle esitetty selvitys kelvannut, koska se ei heidän mielestään vastannut sopimusryhmien kesken käydyn keskustelun henkeä. Heidän mielestään valtuusto on tehnyt päätöksen siitä, että alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat saavat samat terveyspalvelut kuin kaikki turkulaiset, myös erikoissairaanhoidon. Tosiasiassa tällaista kirjausta ei mistään löydy.

Turku on arvioinut kustannusten olevan noin 50 000 euron luokkaa. Suuri riski sen ylittymiseen on olemassa. Kustannuksia on seurattava tarkasti. On tietysti ihailtavaa että ihmisillä on suuri sydän mutta päättäjien ensisijainen tehtävä on huolehtia siitä miten kaupunki pystyy rahoittamaan lain ja asetusten mukaiset palvelut. Hyväntekeväisyyttä voi jokainen harjoittaa omien kykyjensä ja halujensa mukaan.

Lautakunnan puheenjohtajan ehdotuksesta asia palautettiin uudelleen valmisteluun.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperittomien, terveydenhoitoon, liittyy, taloudellisia, riskejä, pirjo, lampi, kaupunginvaltuutettu, perussuomalaiset

Onko ikäihmisten kotihoito yliarvostettua?

Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi

Vanhusten kotihoito puhuttaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan samoin kuin kotipalvelun työntekijöitä. He jos ketkää ovat parhaat asiantuntijat siinä, minkälaista apua ikäihmisemme tarvitsevat ja he ovat myös parhaita arvioimaan sitä inhimilliseltä kannalta.

Ikälain mukaisesti on Turussa jo viime vuonna vähennetty laitoshoitoa ja voimavaroja suunnataan kotihoidon lisäämiseen. Resursseja ei kuitenkaan ole varaa lisätä tässä heikossa taloustilanteessa. Minna Arve (kok) ihmetteli valtuuston kokouksessa aikaisempien vuosien henkilökunnan määrän lisäämisen huonoa vaikuttavuutta.

Tänä vuonna on kotihoidon henkilökunnan tehokkuutta pohdittu, koska tulosta ei johtoportaan mielestä synny riittävästi. Ruuhkahuippuja pitäisi purkaa ja eri vanhuspalvelualueitten tehokkuutta vertaillaan toisiinsa. Otetaanko johtoportaassa ollenkaan huomioon sitä tosiasiaa, että kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jopa täysin vuodepotilaita?

On täysin selvää, että aikaa heidän hoitamiseensa menee enemmän kuin aikaisemmin. Tottakai ruuhkahuiput ovat esimerkiksi aamulla, jolloin on lääkkeiden jako ja aamutoimet, samoin illalla. Kun näissä vaihtelu eri vanhusten välillä ja eri päivinä saattaa olla useita tunteja, onko palvelu silloin yhdenvertaista?

Saman vanhuksen luona käy monia eri henkilöitä, joiden joukossa on myös erittäin huonosti suomea puhuvia, jotka eivät ymmärrä mitä vanhus sanoo tai päinvastoin. Vanhuksen päivittäinenkin kunto vaihtelee, jolloin kotipalvelun työntekijä ei aina selviydy käynnistä ennalta suunnitellulla tavalla.

Täytyy muistaa myös se, ettei raskaimmissa kotihoidon palveluluokissa hoito ole juurikaan laitoshoitoa halvempaa. Kuntaliitto on myös ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia.

Entä sitten ihmisarvon ja inhimillisyyden näkökulma asiaan? Ikälakiin on tulossa vielä muutoksia, joiden mukaan tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovisen mukaan tavoitteena olisi myös se, että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin, torille tai lähiravintolaan. Kotona hoidettavat vuodepotilaatko? Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.

Meillä asuu kotonaan vanhuksia, jotka eivät ole päässeet moneen kuukauteen edes ulos kävelemään. Paremmassa asemassa ovat ne vanhukset, joilla on lähiomaisia auttamassa, mutta usein jo 85-vuotiailla heitä ei enää ole. Heistä kuitenkin puolet on kotipalvelun käyttäjiä.

On hyvä että tavoitteet ovat korkealla, mutta silloin kun lakeja säädetään, pitäisi ymmärtää myös mitä se tulee maksamaan. Pelkillä rakennemuutoksilla sitä ei saada aikaan. Turun kaupunginvaltuusto palaa elokuussa toisen uudistusohjelman merkeissä päättämään säästöistä.

Pelkäänpä pahoin etteivät peruspalvelut tule ainakaan paranemaan. Silloin punnitaan juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa korostettujen arvovalintojen merkitystä.

Pirjo Lampi kaupunginvaltuutettu (ps) , sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa 18.7.2014
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/653723/Onko+ikaihmisten+kotihoito+yliarvostettua

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onko, ikäihmisten, kotihoito, yliarvostettua, pirjo, lampi, 18, 7, julkaistu, turun, sanomat

Sairaanhoito mullistuu, unohtuuko ihminen?

Perjantai 11.1.2013 klo 21.43 - Pirjo Lampi

Mitä sote-uudistus oikeasti tarkoittaa? Sitä tuskin tällä hetkellä tietävät edes uudistuksen valmistelijat. Sote-uudistus liittyy kiinteästi kuntaliitoksiin: molemmat ovat jättimäisiä uudistuksia, joissa paperille luodaan hienoja karttoja kunnista ja erityisvastuualueista (Erva).On suunniteltu, että osa erikoissairaanhoidosta siirrettäisiin perusterveydenhoidon puolelle. Esimerkiksi naisten- ja lastentautien erikoislääkäreiden palvelua voisi varsin hyvin siirtää myös terveyskeskuksiin.

Kuntaliiton vuoden 2012 julkaisun mukaan erikoissairaanhoidosta tulisi huolehtimaan viisi niin sanottua Erva-aluetta. Yksi niistä on Tyks-Erva, johon kuuluisivat Varsinais-Suomi, Satakunta ja myös Vaasan alue, joka on tähän asti kuulunut TAYS-Ervaan eli Tampereen alueeseen. Erva-alueiden selvittämistyöhön Turku ei saanut omaa selvittäjää, vaikka on selvästi alueensa keskus. Sen sijaan selvittäjiä oli esimerkiksi Vaasasta.

Erva-alueiden kehittämisen lisäksi sairaanhoitopiirejä ollaan lakkauttamassa. Sairaanhoitokuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle tämän vuoden alusta. Toiminta siirtyy yksityisiltä yrityksiltä pääosin parille suurelle valtakunnalliselle yritykselle. Koulutetusta henkilökunnasta tulee olemaan pulaa, ja varsinkin syrjäseuduilla ambulanssien määrä tulee vähenemään. Uudistuksen kustannusten arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.

Kunnan itsenäinen päätäntävalta palvelujen järjestämisessä on kiinni asukasmäärästä. Miksi näin? Uudistuksen toinen epäkohta on myös vapaaehtoisuus. Nyt luodaan vain hyvä tie pakkoliitoksiin. Tämän lisäksi lukuisten sairaaloiden toiminta maassamme on uhattuna, mikäli suurin osa niiden palveluista siirretään suurempiin sairaaloihin.Miten tämä parantaa hoidon saatavuutta? Tästä hyvänä esimerkkinä on Rauman aluesairaala. Uusi organisaatio Medi-Rauma aloitti toimintansa vasta vajaa vuosi sitten osana Rauman kaupungin erikoissairaanhoitoa. Nyt palvelut siirrettäisiin Poriin.

Uudistajat puhuvat kauniisti siitä, että soten avulla saadaan kaikille yhtäläiset terveyspalvelut. Suurissa kuntaliitoksissa on kuitenkin varmaa, etteivät lähipalvelut säily.Erikoissairaanhoito puolestaan saattaa karata vielä nykyistäkin kauemmas potilaan kotipaikkakunnasta. Lupaukset siitä, että lääkärit – eivät potilaat – liikkuvat, on utopiaa. Vierailukäynnit tulevat omaisille pitkiksi ja kalliiksi. Sanomattakin on selvää, että omaiset maksavat kustannukset itse. Onko tämäkin inhimillinen asia unohdettu kokonaan? Lähiomaisten tuki on sairaan toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaiselle riittävät terveyspalvelut omassa kunnassaan. Sitä sopii miettiä kuntaliitoksia suunniteltaessa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä ja myös terveyspalvelujen kehittämistä varmasti tarvitaan mutta ei näin suurisuuntaisilla mullistuksilla kuin mihin nyt pyritään.

Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436256/Sairaanhoito+mullistuu+++unohtuuko+ihminen

1 kommentti . Avainsanat: Sairaanhoito, mullistuu unohtuuko, ihminen, pirjo, lampi