Syrjiikö valinnanvapauslaki naisia?

Torstai 29.11.2018 - Pirjo Lampi

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa mietinnössään valinnanvapauslaista, että hallituksen esityksen mukaisesti jokaisessa sotekeskuksessa tuotettaviin suoran valinnan palveluihin sisällytetään palveluja vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta.  Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnalle, että mahdollisia erikoisaloja ovat lastentaudit, geriatria, silmätaudit, psykiatria, fysiatria, ortopedia, ihotaudit, sisätaudit, kardiologia, endokrinologia, ja reumatologia.

Ihmettelen suuresti miksi ja millä perusteella listalta puuttuu gynekologia?

Koko tuo lakiehdotuksen 18§:n 2 momentti on mielestäni konkretian suhteen edelleen melko epämääräinen.

Terveyskeskuslääkäri ei ole gynekologi.  Suurin osa naisista joutuu elämänsä aikana käyttämään yksityisiä gynekologipalveluja. Poikkeuksena on esim. julkisen sektorin tuottama äitiysneuvolatoiminta.

Gynekologilla käynti koostuu sisätutkimuksesta, mahdollisesti ns. Papa-näytteen otosta ja rintojen palpoinnista. Tämän me kaikki naiset tiedämme. Gynekologi pystyy välittömästi päättämään, vaatiiko tilanne jotakin lisätoimenpiteitä, hoitoa tai uusintakäyntiä. Tästä erikoislääkärinkäynnistä on saanut ns.Kela korvauksen. Nekin ollaan tiettävästi poistamassa.

Sote-uudistuksen jälkeen meille naisille tulee siis ilmeisesti vielä nykyistä kalliimmaksi huolehtia omasta terveydestämme.  Säännöllinen gynekologilla käynti on myös selkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

Valitettava tosiasia on se, että asiakasmaksun noustessa pienituloiset ja vähävaraiset todennäköisesti jättävät käymättä tarkastuksissa tai ainakin pidentävät käyntiväliä.  Se lisää myös riskiä siitä, että syöpien esiasteita ei todeta riittävän aikaisin. Silloin hoito siirtyykin sitten kalliin erikoissairaanhoidon piiriin. Pidän siis asiaa varsin lyhytnäköisenä suunnitelmana.

Vai ollaanko sitten valmiita lisäämään ilmaisten seulontanäytteiden ottoja, niin Papa-näytteiden kuin mammografioitten osalta.

Valinnanvapauslaki ei mielestäni huomioi gynekologian erikoislääkäreitten tarpeellisuuden merkitystä naisille eikä laki tässä suhteessa mahdollista kansalaisten yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia palveluja.

 

Pirjo Lampi (ps)

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

varavaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valinnanvapaus, naiset, syrjintä, erikoissairaanhoito

Sairaanhoito mullistuu, unohtuuko ihminen?

Perjantai 11.1.2013 klo 21.43 - Pirjo Lampi

Mitä sote-uudistus oikeasti tarkoittaa? Sitä tuskin tällä hetkellä tietävät edes uudistuksen valmistelijat. Sote-uudistus liittyy kiinteästi kuntaliitoksiin: molemmat ovat jättimäisiä uudistuksia, joissa paperille luodaan hienoja karttoja kunnista ja erityisvastuualueista (Erva).On suunniteltu, että osa erikoissairaanhoidosta siirrettäisiin perusterveydenhoidon puolelle. Esimerkiksi naisten- ja lastentautien erikoislääkäreiden palvelua voisi varsin hyvin siirtää myös terveyskeskuksiin.

Kuntaliiton vuoden 2012 julkaisun mukaan erikoissairaanhoidosta tulisi huolehtimaan viisi niin sanottua Erva-aluetta. Yksi niistä on Tyks-Erva, johon kuuluisivat Varsinais-Suomi, Satakunta ja myös Vaasan alue, joka on tähän asti kuulunut TAYS-Ervaan eli Tampereen alueeseen. Erva-alueiden selvittämistyöhön Turku ei saanut omaa selvittäjää, vaikka on selvästi alueensa keskus. Sen sijaan selvittäjiä oli esimerkiksi Vaasasta.

Erva-alueiden kehittämisen lisäksi sairaanhoitopiirejä ollaan lakkauttamassa. Sairaanhoitokuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle tämän vuoden alusta. Toiminta siirtyy yksityisiltä yrityksiltä pääosin parille suurelle valtakunnalliselle yritykselle. Koulutetusta henkilökunnasta tulee olemaan pulaa, ja varsinkin syrjäseuduilla ambulanssien määrä tulee vähenemään. Uudistuksen kustannusten arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.

Kunnan itsenäinen päätäntävalta palvelujen järjestämisessä on kiinni asukasmäärästä. Miksi näin? Uudistuksen toinen epäkohta on myös vapaaehtoisuus. Nyt luodaan vain hyvä tie pakkoliitoksiin. Tämän lisäksi lukuisten sairaaloiden toiminta maassamme on uhattuna, mikäli suurin osa niiden palveluista siirretään suurempiin sairaaloihin.Miten tämä parantaa hoidon saatavuutta? Tästä hyvänä esimerkkinä on Rauman aluesairaala. Uusi organisaatio Medi-Rauma aloitti toimintansa vasta vajaa vuosi sitten osana Rauman kaupungin erikoissairaanhoitoa. Nyt palvelut siirrettäisiin Poriin.

Uudistajat puhuvat kauniisti siitä, että soten avulla saadaan kaikille yhtäläiset terveyspalvelut. Suurissa kuntaliitoksissa on kuitenkin varmaa, etteivät lähipalvelut säily.Erikoissairaanhoito puolestaan saattaa karata vielä nykyistäkin kauemmas potilaan kotipaikkakunnasta. Lupaukset siitä, että lääkärit – eivät potilaat – liikkuvat, on utopiaa. Vierailukäynnit tulevat omaisille pitkiksi ja kalliiksi. Sanomattakin on selvää, että omaiset maksavat kustannukset itse. Onko tämäkin inhimillinen asia unohdettu kokonaan? Lähiomaisten tuki on sairaan toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaiselle riittävät terveyspalvelut omassa kunnassaan. Sitä sopii miettiä kuntaliitoksia suunniteltaessa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä ja myös terveyspalvelujen kehittämistä varmasti tarvitaan mutta ei näin suurisuuntaisilla mullistuksilla kuin mihin nyt pyritään.

Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436256/Sairaanhoito+mullistuu+++unohtuuko+ihminen

1 kommentti . Avainsanat: Sairaanhoito, mullistuu unohtuuko, ihminen, pirjo, lampi