Sairaanhoito mullistuu, unohtuuko ihminen?

Perjantai 11.1.2013 klo 21.43 - Pirjo Lampi

Mitä sote-uudistus oikeasti tarkoittaa? Sitä tuskin tällä hetkellä tietävät edes uudistuksen valmistelijat. Sote-uudistus liittyy kiinteästi kuntaliitoksiin: molemmat ovat jättimäisiä uudistuksia, joissa paperille luodaan hienoja karttoja kunnista ja erityisvastuualueista (Erva).On suunniteltu, että osa erikoissairaanhoidosta siirrettäisiin perusterveydenhoidon puolelle. Esimerkiksi naisten- ja lastentautien erikoislääkäreiden palvelua voisi varsin hyvin siirtää myös terveyskeskuksiin.

Kuntaliiton vuoden 2012 julkaisun mukaan erikoissairaanhoidosta tulisi huolehtimaan viisi niin sanottua Erva-aluetta. Yksi niistä on Tyks-Erva, johon kuuluisivat Varsinais-Suomi, Satakunta ja myös Vaasan alue, joka on tähän asti kuulunut TAYS-Ervaan eli Tampereen alueeseen. Erva-alueiden selvittämistyöhön Turku ei saanut omaa selvittäjää, vaikka on selvästi alueensa keskus. Sen sijaan selvittäjiä oli esimerkiksi Vaasasta.

Erva-alueiden kehittämisen lisäksi sairaanhoitopiirejä ollaan lakkauttamassa. Sairaanhoitokuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle tämän vuoden alusta. Toiminta siirtyy yksityisiltä yrityksiltä pääosin parille suurelle valtakunnalliselle yritykselle. Koulutetusta henkilökunnasta tulee olemaan pulaa, ja varsinkin syrjäseuduilla ambulanssien määrä tulee vähenemään. Uudistuksen kustannusten arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.

Kunnan itsenäinen päätäntävalta palvelujen järjestämisessä on kiinni asukasmäärästä. Miksi näin? Uudistuksen toinen epäkohta on myös vapaaehtoisuus. Nyt luodaan vain hyvä tie pakkoliitoksiin. Tämän lisäksi lukuisten sairaaloiden toiminta maassamme on uhattuna, mikäli suurin osa niiden palveluista siirretään suurempiin sairaaloihin.Miten tämä parantaa hoidon saatavuutta? Tästä hyvänä esimerkkinä on Rauman aluesairaala. Uusi organisaatio Medi-Rauma aloitti toimintansa vasta vajaa vuosi sitten osana Rauman kaupungin erikoissairaanhoitoa. Nyt palvelut siirrettäisiin Poriin.

Uudistajat puhuvat kauniisti siitä, että soten avulla saadaan kaikille yhtäläiset terveyspalvelut. Suurissa kuntaliitoksissa on kuitenkin varmaa, etteivät lähipalvelut säily.Erikoissairaanhoito puolestaan saattaa karata vielä nykyistäkin kauemmas potilaan kotipaikkakunnasta. Lupaukset siitä, että lääkärit – eivät potilaat – liikkuvat, on utopiaa. Vierailukäynnit tulevat omaisille pitkiksi ja kalliiksi. Sanomattakin on selvää, että omaiset maksavat kustannukset itse. Onko tämäkin inhimillinen asia unohdettu kokonaan? Lähiomaisten tuki on sairaan toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaiselle riittävät terveyspalvelut omassa kunnassaan. Sitä sopii miettiä kuntaliitoksia suunniteltaessa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä ja myös terveyspalvelujen kehittämistä varmasti tarvitaan mutta ei näin suurisuuntaisilla mullistuksilla kuin mihin nyt pyritään.

Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436256/Sairaanhoito+mullistuu+++unohtuuko+ihminen

Onko meillä enää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.56 - Pirjo Lampi

Mielestäni hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kiinteästi tasa-arvo ja ja sananvapaus. Jokainen kansalainen on omana itsenään yhtä arvokas yhteiskunnalle.Kaikilla tulee olla sananvapauden edellyttämä oikeus omaan mielipiteeseensä. Jokaisen suomalaisen pitäisi olla tasa-arvoinen lain edessä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta myös heikompiosaisista.
Onko Suomessa näin? Mielestäni ei. Hyvinvointimme on pikku hiljaa murenemassa.
Valta ja raha tekevät ihmisistä eriarvoisia.

Politiikassa valtapuolueiden edustajat ovat nostaneet itsensä muiden yläpuolelle. Vain he esim.kantavat vastuuta ja ovat suvaitsevaisia. Ollessasi eri mieltä, sinua ei vaivauduta usein edes kuuntelemaan.Näinkö toteutuu tasa-arvo? Yhtä ainoaa totuutta ei voi olla politiikassa sen enempää kuin muutenkaan elämässä. Aina on vaihtoehtoja ja ihmiset tekevät valintoja.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi hyvin. Viime vuosien aikana ovat huolestuttavasti lisääntyneet surulliset perhetragediat ja käsittämättömät surmateot. Osa nuorista ja samoin ikäihmisistä on syrjäytyneitä.Elämme kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa heikot eivät menesty. Ihanteet ja idolit ovat muuttuneet. On valitettavaa, että erään tutkimuksen mukaan nuorten toiveammatiksi on tullut julkkis.Elämästä on tullut kuin realityohjelma.Miten selviydyt kilpailusta, kenet tiputetaan pois. Nuoret joutuvat raivaamaan tiensä kovassa maailmassa.

Suuri määrä kansalaisiamme on eläköitymässä. Heidän aikanaan on selvitty monista lama-ajoista ja kriiseistä omin voimin.Miten se voi olla mahdollista ilman EU:ta?

Hyvä terveyskeskusjärjestelmä luotiin 70-luvulla. Vanhainkodeissa asui vielä toimintakykysiä ihmisiä eikä pääosin vuodepotilaita ja dementoituneita kuten nyt. Ikäihmisistä on tullut yhteiskunnalle vain rasite. Näin ei pitäisi olla.Heidänkin tekemää työtä yhteiskuntamme hyväksi pitäisi arvostaa.Pitää muistaa, että myös eläkeläinen maksaa veroja. Jokainen vanhenee aikanaan ja ansaitsee ihmisarvoisen elämän loppuun asti.

Viime aikoina on tuntunut myös siltä, että sananvapautta yritetään rajoittaa tai siihen on valtaeliitillä erivapaus kuin tavallisella kansalaisella.Kriittinen asioiden arviointi ja esille tuominen ei olekaan sallittua. Olet joko suvaitsematon tai rasistinen.Toivoisin ,että me kaikki suomalaiset saisimme olla myös suomalaisia niin halutessamme. Elämän arvoja ja asenteita pitää muuttaa niin ,että meillä kaikilla olisi hyvä elää, että yrittäisimme pitää toinen toisistamme huolta.Silloin voisimme sanoa elävämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Pirjo Lampi (ps)                                                                                                                              

Kuntavaaliehdokas

Lukijan kirjoituksena Turkulaisessa 19.9.

Palkan ja toimenkuvan vastattava koulutusta

Keskiviikko 22.8.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Vastaan lähihoitaja Riitta Kallionpäälle (vas), joka kommentoi kirjoitustani hoitajien palkoista, vaikka en oikein ymmärtänyt, mihin asiaan minun olisi pitänyt perehtyä tarkasti. Lähes 40 vuotta terveydenhoitoalalla riittänee tarpeelliseksi perehtymiseksi!

Olen aivan samaa mieltä siitä, että lähihoitajat tekevät vastuullista ja arvokasta työtä. Omassa kirjoituksessani halusin ottaa kantaa vain nimenomaan nyt sairaanhoitajille lisäkoulutuksella saatuun rajoitettuun reseptinkirjoitusoikeuteen, joka on ollut esillä mediassa. Koulutuksella täytyy olla vaikutusta palkan suuruuteen ja työtehtäviin.

Lähihoitajien koulutuksesta vastaavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen kesto on 120 opintoviikkoa.

Sairaanhoitajien, kuten myös bioanalyytikkojen, eli entisten laboratoriohoitajien, ja röntgenhoitajien koulutuksesta vastaa ammattikorkeakoulu. Koulutuksen kesto on 210 opintoviikkoa.

Bioanalyytikot ovat nimenomaan koulutettuja verinäytteiden ottamiseen ja muitten laboratoriotutkimusten tekemiseen. Näytteenoton merkitys on ensiarvoisen tärkeä potilaan oikean diagnoosin saamiseksi.

Sosiaali-ja terveysalalla toimii monia muitakin koulutettuja oman alansa eriasteisia asiantuntijoita. On erittäin valitettavaa, että tällä alalla mielestäni palkkaus, kautta linjan, ei edelleenkään vastaa Suomessa saatavaa korkeatasoista koulutusta. Ei ole siis ihme, että ammattitaitoiset hoitajat lähtevät töihin ulkomaille tai vaihtavat kokonaan alaa. Samanaikaisesti me osallistumme ulkomailta tulevien hoitajien koulutukseen.

Hoitohenkilökunnan ammattijärjestöjen, Tehyn ja Superin, tärkeä tehtävä on valvoa palkkakehitystä terveydenhoitoalalla sekä myös sitä, että toimenkuvat vastaavat koulutusta.

Näitten järjestöjen hallintoelimiin jäsenet valitsevat edustajansa äänestämällä. Poliittinen kanta ei näissäkään ole merkityksetön.

Pirjo Lampi

kuntavaaliehdokas (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/379648/Palkan+ja+toimenkuvan+vastattava+koulutusta

Hoitajien palkan noustava vastuun mukana

Perjantai 13.7.2012 - Pirjo Lampi

Suomessa on nyt koulutuksen jälkeen 52 :lla sairaanhoitajalla eri puolella maata lupa kirjoittaa reseptejä. Koska terveyskeskuslääkäreistä on pulaa, on siihen hyvänä apuna se, että sairaanhoitaja voi kirjoittaa reseptin varsin tavallisiin ja hyvin yleisiin sairauksiin kuten silmätulehdukset, angiina ja virtsatieinfektiot. Näistä esimerkiksi kaksi viimeksi mainittua ovat varsin luotettavasti varmistettavissa, yksinkertaisella laboratoriotutkimuksella.

Sairaanhoitaja voi myös kirjoittaa ennalta määrättyjä rokotteita ja uusia esimerkiksi verenpaine-, astma- ja diabeteslääkkeitä potilaille, joille lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen. Tällä tavalla vapautuu hyvin monta lääkärin vastaanottoaikaa sellaisille potilaille, jotka todella tarvitsevat lääkärin tutkimusta.

Ongelmaksi muodostuu nyt palkkaus. Niinpä tietysti! Pelkäsin, että tässä käy juuri näin.Terveydenhoitoalalla on ollut tyypillistä vuosien varrella se, että hoitohenkilökunnalle haluttaisiin lisätä vastuullisia töitä lääkäreiltä, mutta palkankorotuksen saaminen onkin sitten toinen asia.

Tässä tapauksessa mediassa on puhuttu muutaman sadan euron palkankorotuksesta, mutta sitä ei nyt automaattisesti maksetakaan.

Tätä on perusteltu koko terveydenhoitoalalla käytössä olevalla työn vaativuuden arvioinnilla, jolla määritellään palkkataso. Tähän arviointiin ei ole koko maata kattavia yhtenäisiä kriteerejä, jonkinlaista ohjeistusta kylläkin. Kriteerit luodaan ja perustellaan paikallisesti. Tehokasta työaikaa kuluu tähän varsin paljon.

Mielestäni reseptin kirjoitusoikeuden pitäisi olla yksiselitteisesti kriteeri saman suuruiselle palkankorotukselle paikkakunnasta riippumatta. Korotus on kuitenkin varsin pieni terveyskeskuslääkärin palkkaan verrattuna. On kyse pienestä rahasummasta verrattuna siitä saatavaan hyötyyn.

Toivon sydämestäni, että innolla koulutukseen lähteneet ja sen suorittaneet hoitajat saavat tai ovat saaneet ansaitsemansa palkankorotuksen. Mikäli tästä koulutuksesta todetaan olevan kunnille myös taloudellista säästöä, ja kysyntää tällaisille hoitajille on, mielestäni koulutusta kannattaa tulevaisuudessa jatkaa. Kaikki uudet mahdollisuudet kannatta käyttää terveydenhoidon parantamiseksi maassamme. Kuntaliitoksien myötä on aivan varmaa, etteivät palvelut ainakaan tule lähemmäksi kuntalaisia, ellei jotakin uusia palvelumuotoja keksitä.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa on perusterveydenhoidon parantamiseksi ehdotettu yhtenä mahdollisena keinona kaupungin ”terveysbussin” hankkimista. Kyseisen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voisivat sopia tällaiseenkin toimintaan varsin hyvin.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas 2012
Turku

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/375483/Hoitajien+palkan++noustava+vastuun+mukana