Turkukin tarvitsee lastensairaalan

Lauantai 8.3.2014 klo 16.24 - Pirjo Lampi

On ollut hienoa havaita kansalaisten into ja halu lahjoittaa rahaa Helsingin lastensairaalan rakentamiseen. Valtio osallistuu hankkeeseen 25 prosentin rahoitusosuudella eli 40 milj. eurolla. Asia on myös nostattanut keskustelun siitä eikö julkisen terveydenhoidon investoinnit pitäisi hoitaa julkisin varoin. Tammikuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti hakea myös TAYKS:n lastensairaalan rakentamiskustannuksiin vastaavaa osuutta eli 17,5 milj. eur. Hetken päästä samanlaisen päätöksen teki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus. TYKS:n lasten ja nuorten klinikka on saamassa uudet tilat suunnitteilla olevasta U-sairaalan uudisrakennuksesta, jonka pitäisi valmistua v 2018 mennessä. TYKS:lle haettavan valtionavustuksen määrä on HUS:in periaatteiden mukaisesti laskettuna 22,75 milj. eur. Vanhassa U-sairaalassa henkilökunta ja potilaat ovat kärsineet vuosikausia sisäilma ja kosteusvaurioista. Osastoja on jouduttu siirtämään paikasta toiseen korjausten ajaksi.

A-Studiossa (17.2.) näytettiin Tyksin lastenklinikan toimintaa. Siinä nähtiin karu todellisuus siitä, minkälaisissa olosuhteissa siellä joudutaan lapsia hoitamaan. Ei voi kuin ihailla niitä kaikkia hoitajia ja lääkäreitä, jotka jaksavat niissä olosuhteissa tehdä työtänsä ja sopeutua jatkuvasti vaihteleviin hankaliin tilanteisiin. On järkyttävää, että lapsia joudutaan hoitamaan käytäväpaikoilla tai siirtämään muille osastoille tilanpuutteen takia. Osaston sosiaalisen tilan ei myöskään ole tarkoituksenmukaista toimia potilashuoneena.

Lasten vanhemmilla pitää olla mahdollista olla lastensa luona ja myös tarvittaessa yöpyä sairaalassa, koska se luo lapselle turvallisuutta ja helpottaa myös hoitajien työtä. Hoitojaksot vakavissa sairauksissa saattavat olla hyvinkin pitkiä. Onneksi vanhemmat eivät itselleen paljoa vaadi. Pelkkä patja lattialla on sekin joskus riittänyt. Tyksin lastenklinikka tarjoaa vaativaa erikoissairaanhoitoa kuten esimerkiksi syöpähoitoja laajalti myös Turun ulkopuolelle. Tyks tuottaa valtakunnallisestikin merkittävää palvelutuotantoa. Sen tuottamat palvelut lasten ja nuorten sairaanhoidosta piirin ulkopuolelle tuottaa myös rahaa lähes 8 milj. eur.

Kyllä lapsia pitää pystyä hoitamaan tehokkaasti myös Helsingin ulkopuolella, vaikka kaikkein vaikeimmat ja harvinaisemmat tapaukset on tietysti järkevää keskittää sinne. Ei pidä kuitenkaan unohtaa maamme muitten lastensairaaloitten tärkeää merkitystä lasten sairauksien hoidossa. Voidaanko julkisen terveydenhoidon rakennusinvestointeja toteuttaa tulevaisuudessa vain osittain lahjoitusten turvin? Toivottavasti ei. Investointien tarve luo kunnille paineita. Valtion velvollisuus on tukea kaikkia yliopistollisia lastensairaaloita tasavertaisesti.

Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)  ja

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/282851-tyksin-lastenklinikkaa-ei-saa-unohtaa

Turun politiikkaan tarvitaan uusia tuulia

Tiistai 9.10.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Turun kunnallispolitiikasta vastaavat ovat osoittaneet mitä arvoja he ajavat esim.sosiaali-ja terveydenhuollossa. Kunnallisia palveluja vähennetään, yksityisiä palveluja tarjotaan koko ajan lisää.Ostopalveluihin käytettiin noin 100 milj. euroa v.2011.Nämä palvelut eivät suinkaan ole  aina edullisempia kuin kaupungin itse tuottamat palvelut.

Vanhuksemme tarvitsevat hyvää hoitoa sekä kotona, että laitoksissa. Ne eivät saa kilpailla keskenään.Vanhainkoteja ei pidä lopettaa sen takia, että saadaan hoitajia kotihoidon puolelle tai päinvastoin. Juuri näin tapahtui kun Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin.Vanhuksen omaa tahtoa pitäisi kunnioittaa.Kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paateron jyrkkä mielipide TS:ssa vanhainkoteja ja laitoshoitoa vastaan on käsittämätön.Turkulaisista 75 vuotiaista noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.Tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan, että kotihoidon ns. 4:s palveluluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikkakin. Kuitenkin samassa arvioinnissa on selkeästi tuotu esiin tavoite vanhainkoti- ja laitoshoitopaikkojen vähentämisestä. Ihmettelen miksi näin, kun tiedetään vanhusten määrän lisääntyminen.Moni vanhus joutuu elämään kotona lähes epäinhimillisissä oloissa.Masennus-ja unilääkkeiden yleisellä käytöllä yritetään hoitaa vanhuksen yksinäisyyttä.On häpeällistä, että tälläkin hetkellä toista sataa vanhusta odottaa laitoshoitopaikkaa.

Oman erityisryhmänsä muodostavat muistihäiriöistä kärsivät. Iän myötä dementia lisääntyy ja omaisille ( jos niitä edes on )on erittäin raskasta etsiä usein harhailevaa omaistaan milloin mistäkin. Oma, keskivaikeaa dementiaa sairastava läheiseni joutui odottamaan vuoden hoitopaikkaan pääsyä, koska hän ei ollut itselleen eikä ympäristölleen vaarallinen eivätkä esim. poliisit olleet tuoneet häntä eksymisen takia toistuvasti kotiin! Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten.Yksityisiä hoitopaikkoja olisi silloinkin ollut tarjolla mutta niihin ei omaisellani ollut varaa.

Julkisen terveydenhuollon budjetit ovat aina alimitoitettuja. Loppuvuodesta julkaistaan

sitten suuret säästötavoitteet ja mihin ne ensimmäiseksi kohdistuvat? Hoitohenkilökunnan vähentämiseen. Sijaisuuksia karsitaan ensimmäiseksi. Toimintoja supistetaan. Tyks-Sapa liikelaitos on päättänyt lopettaa Käsityöläiskadun terveysaseman röntgenpalvelut.Sairaanhoitopiiri ottaa tämän palvelun itselleen uuteen T-sairaalaan ensi vuonna. Se, miten keskustan noin 60 000 potilaan kuvantamispalvelut järjestetään, on vielä epäselvää.Eikö tämä asia olisi pitänyt selvittää ennen päätöksen tekemistä? TYKS on ilmoittanut vähentävänsä magneettikuvauksia ja TT-tutkimuksia.Nämä ovat kuitenkin erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Onko niitä siis tehty turhaan? TYKS luopuu myös aluesairaaloista tai niiden toimintoja supistetaan.Onko bisnesajattelu vallannut liikaa myös jukisen sektorin terveydenhoitoa? Puhutaan yhä enemmän tulosvastuusta,suoritteista ja erilaisista mittareista.Onko siis se tärkein, potilas,unohtunut? Hyvästä perusterveydenhuollosta ei pidä luopua.Siitä säästäminen tulee vielä kalliiksi potilaiden päästessä hoitoon yhä sairaampina.

Terveydenhuollon rakennemuutokset ja mahdolliset kuntaliitokset ovat isoja haasteita tuleville kuntapäättäjille.Miten aiotaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle sektorille asetettu vaatimus turvata jokaiselle riittävät sosiaali-ja terveyspalvelut?

Turkulaisilla on vaaleissa mahdollisuus osoittaa haluavatko he ihmisläheisempää ja avoimempaa päätöksentekoa kuin nyt on harjoitettu. Muutosta ei tapahdu,jos päättäjät pysyvät vuodesta toiseen samoina.Vaikuttaa voi vain äänestämällä. Jokaisen turkulaisen ääni on siis tärkeä. 

                                                                                Pirjo Lampi  ( ps )

                                                                                Kuntavaaliehdokas