Lauantai 29.8.2015 - Pirjo Lampi
Tällä hetkellä tuntuu toivottomalta ja turhauttavalta kuulua jonkinasteisten päättäjien joukkoon. Mitä meillä Suomessa, johtuen EU:sta ja maailman tilanteesta, oikein on tapahtumassa? Tämän hetkisessä keskustelussa ja uutisissa jopa Kreikka on jäänyt jo miltei unholaan. Tarkoituksellistako?
Tuntuu siltä, että koko Suomi pyörii vain ja ainoastaan turvapaikanhakijoitten ympärillä. Yhtäkkiä meille on ilmestynyt lukuisia käyttämättä olevia hotelleja, sairaaloita ja muita rakennuksia, joista tosta noin vaan voidaan tehdä vastaanottokeskuksia. Päätökset yritetään tehdä niin nopeasti, etteivät kuntalaiset ehdi edes reagoimaan asiaan. Maahanmuuttoviraston kanta kun on ollut, ettei kunnan vastustaessa niitä perusteta. Tosin silloin ei kunnan hyväksyntää tarvita kun keskuksen tilat vuokrataan yksityisiltä yrittäjiltä. Onko nyt siis tullut oiva tilaisuus bisnekselle niille yrittäjille jotka ovat ostaneet tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä ja saavat niistä vuokratulot takuuvarmasti. Valtio, siis me kaikki, maksaa kuntien kulut.
Meillä ei ole vanhuksille riittävästi hoitopaikkoja, meillä on köyhiä ja asunnottomia omasta takaa yllin kyllin. Milloin Suomessa tehdään heidän hyväkseen näin nopeita päätöksiä? Varmasti näille rakennuksille olisi käyttöä asuntoina, vaikkapa opiskelijoille ja pienituloisille ja niille työn perässä paikkakuntaa vaihtaville, jotka voisivat ottaa vastaan lyhyemmänkin työjakson, jos olisi mahdollista asua jossakin edullisesti niin ettei esim. koko perheen tarvitse vaihtaa paikkakuntaa. Onneksi nyt Forssa on ilmoittanut että hotellin tiloihin suunnitellaan vanhusten palveluasumista. Toisin toimittiin Satalinnan sairaalan kohdalla.
Hallituksen ja eduskunnan aikaa kuluu suunnattomasti näihin maahanmuuttoasioihin. Kansalaiset ovat levottomia ja peloissaan omasta tulevaisuudestaan, omasta ja lastensa turvallisuudesta. Ehkäpä siihen on aihettakin. Syntyy turhaakin vastakkain asettelua josta ei välttämättä seuraa mitään hyvää.
Meillä on hieno isänmaa. Olemme maksaneet itsenäisyydestämme kalliin hinnan. Meillä on ollut hyvinvointiyhteiskunta joka nyt on murenemassa. Puolueitten välinen keskinäinen syyttely ei auta tässä tilanteessa. Poliitttinen ilmapiiri on kireä ja jokaisen poliitikon jokaista sanaa katsotaan suurennuslasilla. Hallituksen ja eduskunnan on nyt tehtävä päätöksiä, joissa kuunnellaan myös kansan tahtoa. Huonot turvapaikkapäätökset tulevat lisäämään kansalaisten kahtiajakoa. Tosiasiassahan on niin, ettei se ole maahanmuuttajien vika, että heidän määränsä täällä lisääntyy, vaan näistä asioista kantavat vastuun maamme päätöksen tekijät sekä Suomessa että EU:ssa. Uusi hallitus puhui aloittaessaan toimintansa jotakin isänmaan edusta, ellen aivan väärin muista. Onko tämä unohdettu? Ehkäpä ainakin osa kansasta kokee nykyisen tilanteen näin.
Nyt syksyn alkaessa me kuntapäättäjät saamme sitten taas todeta että säästöjä pitää tehdä juustohöylän tavoin. Yksi asia tekee kuitenkin aina poikkeuksen, maahanmuuttokustannukset. Niihin ei ole ainakaan tähän mennessä leikkauksia voitu kohdistaa. Ei hyvältä näytä tällä hetkellä.
Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu (ps)
Julkaistu Turkulaisessa: Viikonvaihde 29.-30. elokuuta 2015
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Mitä,
Suomessa,
on,
tapahtumassa
|
Torstai 20.8.2015 - Pirjo Lampi
Hallituksesta pudonneitten puolueitten tuntuu olevan mahdoton hyväksyä sitä, että jäivät hallituksen ulkopuolelle toisin kuin perussuomalaiset. Vaalitulosta ei haluta kunnioittaa. Tappion karvasta kalkkia on vaikea niellä. Kaikki mitä tapahtuu tai ei tapahdu on perussuomalaisten syytä.
En muista vuosikymmeniin minkään puolueen joutuneen tällaisen ajojahdin kohteeksi .Tampereen yliopiston professori Juha Suorannan kommentit ylittävät kaiken. Hän vaatii perussuomalaisten poistamista kouluista aina peruskouluista yliopistoihin asti, jonne tämä hänen mukaansa ”paskaporukka” on ulottanut iljettävät lonkeronsa.
Voiko Tampereen yliopiston viestinnän laitos hyväksyä tämän kirjoittelun professoriltaan ilman mitään sanktiota? Edustaako tämä kannanotto nykyistä yliopiston opetusta? Mielestäni tähän tulee puuttua myös nykyisen opetusministerimme Grahn-Laasosen. Eikö tässä ole kyse kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?
Ville Niinistö (vihr.) etunenässä vaatii perussuomalaisia erottamaan kansanedustajamme Immosen. Eikö hänen pitäisi huolehtia enemmänkin omista nuoristaan ja opiskelijoistaan, jotka halusivat sallia Suomen lipun turmelemisen taiteen ilmaisukeinona ja jumalanpilkan ja hautarauhan rikkomisen poistamisen rikoslaista. Missä on siis vihreitten kunnioitus isänmaatamme,itsenäisyyttämme ja sen puolesta taistelleita kohtaan? Vai eikö sitä ole?
SDP ja vasemmistoliitto ovat johtajineen kilvan tuominneet perussuomalaiset lähes kaikesta mahdollisesta. RKP on oppinut varsin nopeasti opposition tavat. Nämä puolueet ovat keskittäneet voimavaransa siihen että Suomesta tulee koko maailman sosiaalitoimisto.
Suomessa poliittinen tilanne on niin tulehtunut, että en voi välttyä miettimästä mitä tämä kaikki vaikuttaa kuntapolitiikkaan. Syksyn valtuustokausi on kunnissa alkamassa ja vaikeitakin päätöksiä joudutaan tekemään. Olen kaupunginvaltuutettuna pyrkinyt kunnioittamaan kaikkien puolueitten edustajia ja olen mielestäni onnistunut tekemään hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen. Nyt tuntuu jotenkin vaikealta ajatella yhteistyöhalukkuutta näitten puolueitten kanssa, jotka jatkuvasti hyökkäävät perussuomalaisten sananvapautta ja jopa ihmisarvoa vastaan. Missä on näitten puolueitten peräänkuuluttama tasa-arvo ja suvaitsevaisuus? Sitä jään odottamaan.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-oppositiopuolueitten-kaytos-ala-arvoista
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Oppositiopuoluitten,
käytös,
ala-arvoista,
pirjo,
lampi
|
Sunnuntai 14.6.2015 - Pirjo Lampi
Uuden hallituksen ohjelmassa on käsittämättömän hysterian aiheuttanut lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi, silloin kun toinen vanhemmista hoitaa toista lasta kotona tai vanhemmat ovat työttömänä. Mikä tässä on niin kamalan pahaa?
Muutos vaatii tottumusta uuteen ajatteluun, että kotona olevilta vanhemmilta voitaisiin edellyttää suurempaa vastuuta omien lastensa hoitamisesta. Onko tässä voimakkaassa kritiikissä kyse enemmänkin vanhempien edun menetyksestä eikä siitä mikä on lapsen etu?
Varhaiskasvatuksesta halutaan nyt tehdä lapselle tarve, joka voi toteutua vain olemalla kokopäivähoidossa. Lasten vanhemmista yritetään tehdä kyvyttömiä hoitamaan omia lapsiaan.
Eikö vanhempien ensisijainen tehtävä ole huolehtia lastensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta? Miltä tuntuu pienestä ihmisestä, joka sysätään koko päiväksi hoitoon päiväkotiin sen jälkeen kun kotiin tulee uusi vauva? Sosiaaliset taidot kehittyvät varmasti myös puolipäivähoidossa tai erilaisessa kerhotoiminnassa.
Päivähoito on välttämätöntä silloin kun vanhemmat käyvät töissä. Tätä oikeutta ei olla muuttamassa.
Menneinä vuosina lapset saivat oikeuden ns. esikouluun, siis nekin llapset, jotka eivät muuten olleet päiväkodissa hoidossa. Esikoulu oli puolipäiväinen. Eiköhän heistäkin ole kasvanut ihan kelpo kansalaisia.
On tietysti myös perheitä, joilla on vaikeuksia selviytyä arjesta Heille on järjestettävä kotiin apua, mihin Turussakin jo panostetaan.
Tässä taloudellisessa tilanteessa meillä ei valitettavasti ole mahdollista säilyttää kaikkea entistä. Onko tässä päivähoitokeskustelussa takana mahdollisesti myös palveluntuottajien rahat? Ovatko yksityiset yritykset, joilta kunnat varsin runsaasti ostavat päivähoitoa, huolissaan omasta tulevaisuudestaan?
Yhtä suurta haloota ei yhteiskunnassamme noussut kun vanhainkotien alasajo aloitettiin muutama vuosi sitten ja mikä jatkuu edelleen. Ennen ikäihmiset saattoivat valita asuivatko he kotona vai halusivatko he asua vanhainkodissa.
Nyt vanhustemme on asuttava kotonaan melkein viimeiseen hengenvetoon saakka ja uusi hallituksemme aikoo vähentää ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta vielä nykyistä suositusta matalammaksi. Toivon, että hallitus vielä miettisi tätä päätöstä.
Vanhusten hoivapalveluista on tullut myös suurta bisnestä. Subjektiivisesta oikeudesta hoivapaikkaan esim. yli 85-vuotiaille vanhuksille ei ole edes käyty keskustelua hyvinvointivaltiossamme, jossa ikäihmiset koetaan ainoastaan ikävänä rasitteena.
Kuinka moni vanhus onkaan hoitanut omat lapsensa tai lapsenlapsensa ja säästänyt näin huomattavan summan yhteiskunnan verovaroja. Kuka isä tai äiti suostuisi jättämään lapsensa yksin kotiin koko päiväksi niin että siellä vaan piipahtaisi pari kertaa joku hoitotäti?
Toivon, että kotona olevat äidit ja isät lähtevät onnellisina hakemaan omia ihania lapsiaan vastaisuudessa vähän lyhyemmän hoitopäivän jälkeen kotiin.
Lasten ja vanhempien keskinäinen luottamus syntyy vain olemalla yhdessä, olemalla läsnä, vaikka ei mitään kummallista ja ihmeellistä koko ajan tehtäisikään. Trendi on nykyään se, että tasa-arvon nimissä jokaisella pitäisi olla oikeus saada lapsia. Kasvatusvastuu sysätään helposti kodin ulkopuolelle.
Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu (ps)
Julkaistu Turun Sanomissa:
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/782151/Subjektiivinen+paivahoitooikeus+sailyy+edelleen+puolipaivaisena
|
|
2 kommenttia
.
|
Sunnuntai 17.5.2015 - Pirjo Lampi
Siltä tuntuu, kun seuraa nykyistä toimintaa.
Helsingin uuden lastensairaalan odotetaan valmistuvan vuonna 2017. Rakennusinvestoinnin arvio oli alkujaan 160 miljoonaa euroa, mutta nyt on ilmoitettu kustannusten nousevan 175 miljoonaan euroon.
Valtio ja HUS osallistuvat molemmat rahoitukseen 40 miljoonalla eurolla. Lainaa suunniteltiin otettavaksi 50 miljoonaa euroa ja lahjoituksin kerättyjen varojen summaksi arvioitiin saatavan 30 miljoonaa. Tuo tavoite saavutettiin elokuussa 2014. Keräys jatkuu kuitenkin edelleen.
Rahoitetaanko tuo investoinnin ylitys keräysvaroin, sitä ei ole ilmoitettu.
Kampanja on saanut somessa suuren huomion ja nyt viimeisenä mainostetaan suurta artistien jättimäistä kiitoskonserttia Olympiastadionilla. Lipputulot käytetään keräykseen.
Monien, jotka haluaisivat auttaa, ei ehkä kuitenkaan ole rahallisesti mahdollista osallistua esimerkiksi kyseiseen konserttiin.
Lisäksi on huomioitava, että vaikeasti sairaita lapsia hoidetaan myös muissakin yliopistollisissa keskussairaaloissa kuin Helsingissä. Kaikki nämä sairaalat kamppailevat uusien investointien rahoittamisesta. Kuka heille kerää lahjoitusrahaa?
Helsinkiin on keskitetty kaikkein vaikeimpien ja harvinaisten lastensairauksien hoito. Tämä keskittäminen on tietysti järkevää.
Tyksin lasten ja nuorten syöpäosaston lastenohjaajan työsopimusta ei voitu jatkaa oppisopimuksen päätyttyä huhtikuun jälkeen, koska sairaanhoitopiiri elää säästöpaineissa ja kaikki varat ohjataan lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.
Muistamme kuitenkin, kuinka tässä taannoin sairaanhoitopiirillä oli varaa kustantaa piirin johtajalle Olli-Pekka Lehtoselle 19 000 euron syntymäpäiväjuhlat.
Lastenohjaajalla on lapsipotilaille ja heidän omaisilleen suuri merkitys, koska hoitoajat osastolla saattavat olla pitkiä ja raskaita.
Onneksi kaksi tarmokasta äitiä uurasti sen eteen, että syöpälasten hyväntekeväisyyshuutokaupan ”Toivoa on” tuoton ja muitten lahjoitusten avulla saadaan lastenohjaajan toiminta turvattua vuoden 2015 loppuun asti. Entä sen jälkeen?
On tietysti hienoa, että ihmiset haluavat auttaa, varsinkin kun on lapsista kysymys. Mutta onko oikein, ettei julkiseen terveydenhoitoon, joka on perustuslaillinen oikeutemme, saada enää tarvittavaa rahoitusta?
Kauanko näitä yksityisiä rahoittajia riittää ja miten nämä keräykset ja lahjoitukset kohdistuvat tasaisesti eri puolille maatamme?
Uutta sote-uudistusta pidetään tärkeänä siksi, että terveyspalvelut saataisiin toteutettua tasapuolisesti ja laadukkaasti koko maassa. Toivottavasti sen myötä julkisen terveydenhoidon rahoitus järjestetään niin, että myös riittävät rakennusinvestoinnit ovat mahdollisia ja tarvittavasta henkilökunnan määrästä ei tarvitse luopua.
Vain siten voimme säilyttää korkeatasoisen erikoissairaanhoidon maassamme.
Pirjo Lampi,
kaupunginvaltuutettu (ps),
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa:
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/771160/Tarvitseeko+julkinen+terveydenhuolto+toimiakseen+lahjoituksia
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 10.3.2015 - Pirjo Lampi
Turun Sanomat uutisoi (5.3.) kahden vanhustenhoitopaikan, Kulkurin valssin ja Vuokkokodin, rakentamisesta lähes 30 miljoonan euron hintaan. Kulkurinvalssi korjataan niin sanottuun Hilakiinteistöön. Vuokkokoti on uudisrakennus, joka rakennetaan Murkionkadulle.
Yksi olennainen syy, miksi nämä kohteet rakennetaan on se, että korvaavia tiloja on saatava. Vanhat tilat eivät täytä nykyisiä vaatimuksia tehostetusta palveluasumisesta, ne ovat huonokuntoisia, niissä on turvallisuusriskejä.
Tilahankesuunnitelman mukaisesti käytöstä poistuu kahdessa eri vaiheessa, molemmissa 120 paikkaa eli tuo saama määrä, mikä uutisessa kerrottiin uusien paikkojen määrän olevan. Hyvinvointialan on tarkoitus luopua Sävelkodista, Kutomokodista, Kurjenpesästä, Mansikkapaikasta sekä Pohjantähdestä.
Sävelkoti voidaan muuttaa normaaliasumisen käyttöön. Katariinanpuisto ja Höveli soveltuvat sellaisenaan kehitysvammaisten asumiseen. Toisen vaiheen suunnittelussa Niittykodista ei ole tarkoitus luopua mutta sekin tulee kymmenen vuoden kuluessa vaatimaan peruskorjauksen. Näissä kaikissa tapauksia hyvin huonokuntoisiakin vanhuksia joudutaan siirtämään uuteen paikkaan. Se tulee varmasti aiheuttamaan joissakin tapauksissa ongelmatilanteita.
Uusia hoitopaikkoja ei siis synny määrällisesti lisää, vaikka tiedämme kaupungissamme vanhusten määrän suuren lisääntymisen tulevina vuosina. Tämä täysin oleellinen tieto oli tuosta uutisoinnista jätetty syystä tai toisesta pois. Tavallinen turkulainen saattoi tuota lukiessaan saada sellaisenkin kuvan että saame nyt runsaasti uusia vanhusten hoitopaikkoja vaikka näin ei todellisuudessa ole. Vuosien kuluessa kaupungissamme ei ole osattu tai haluttu ennakoida hoitopaikkojen määrän ja laadun tarvetta oikein.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissä:
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kulkurin-valssi-ja-vuokkokoti
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Keskiviikko 11.2.2015 - Pirjo Lampi
Lain odotettiin mullistavan koko vanhusten hoidon ja sen se on tehnytkin, mutta valitettavasti ei ihan odotetulla tavalla.
Suurimman hyödyn lain voimaantulon jälkeen ovat saaneet yksityiset hoiva-alan yritykset, joilta kunnat joutuvat ostamaan vanhuspalveluja.
Näin esimerkiksi Turussa, jossa jo yli 60 prosenttia vanhusten tehostetusta palveluasumisesta ostetaan, koska kaupunki ei ole menneiden vuosien aikana pitänyt huolta omista ympärivuorokautista hoivaa tarjoavista yksiköistä niin, että ne vastaisivat nykyajan vaatimuksia tehostetusta palveluasumisesta .
Suuret yksityiset yritykset kuten Attendo voittavat tarjouskilpailussa, vaikka niillä ei edes ole valmiina hoivapaikkoja, kuten tapahtui Kiteellä.
Ne paljon parjatut laitoshoitopaikat eli esimerkiksi osa vanhain-ja hoivakodeista, jotka täyttävät tehostetun palveluasumisen kriteerit kuten vaikkapa määrätyn huonekoon, toimivat sen jälkeen tehostetun palveluyksikön nimellä.
Vanhus itse maksaa hoitopaikastaan asumisensa, lääkkeet, ruoan ja hoivan säädettyjen asiakasmaksujen mukaisesti. Vuokraan vaikuttaa myös ns. jyvitys yleisten tilojen käytöstä. Laitoshoidossa maksu on 85 prosenttia tuloista ja siihen sisältyy kaikki.
Mikään ei kuitenkaan hoidossa muutu. Niinpä esimerkiksi Liinahaan vanhainkodissa uudet asukkaat tulevat tehostettuun palveluasumiseen, mutta samanaikaisesti hoidossa on vielä ns. laitoshoidon asiakkaita. Samasta hoidosta maksetaan vaan eri järjestelmän mukaisesti samojen seinien sisällä.
Mikäli vanhuksen rahat eivät riitä asiakasmaksujen maksamiseen, hintoja alennetaan, koska toimeentulotukea ei näiden maksujen maksamiseen kaupunki käytä.
Onko tässä muutoksessa siis mitään järkeä?
Kotipalvelujen varassa on yhä huonompikuntoisia vanhuksia, joiden inhimilliseen hoitoon ei ole riittäviä resursseja.Työntekijät toimivat niin fyysisen kuin henkisen uupumuksen rajamailla, koska he eivät pysty tekemään työtään kiireen takia siten, kuin itse haluaisivat.
Vanhuspalvelulain puolestapuhujat kehuvat, kuinka ikäihmisillä on valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus palveluittensa suhteen.
Tämä koskee vain varakkaita, koska kylmä totuus on se, että Turussa tavallinen vanhus, päästessään ehkä lopulta tehostetun palveluasumisen piiriin, täyttää samat kriteerit kuin entisessä laitoshoidossa ja menee juuri sinne mistä kaupunki hänelle paikan osoittaa.
Jos ja kun maamme hallitus laatii hyvää tarkoittavia uudistuksia, sen pitäisi myös ymmärtää konkretian tasolla niitten seuraukset.
Vanhuspalvelulain toteutumista seuratessa ei voi kuin kauhulla odotella sitä sekasortoa, minkä soteuudistus mahdollisesti saadessaan lainvoiman tulee aiheuttamaan.
Pirjo Lampi,
kaupunginvaltuutettu (ps)
Julkaistu Turun Sanomissa:
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/733594/Mita+vanhuspalvelulaki+on+muuttanut
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Maanantai 1.12.2014 - Pirjo Lampi
Turkulaisia ovat puhuttaneet organisaatiouudistukset ja säästöt. Viimeaikoina ovat esillä olleet eniten päiväkotien ja koulujen lakkauttamiset. Päättäjät ovat joutuneet vaikeaan asemaan, kun kaupunki vaatii säästöjä huonossa taloustilanteessa. Työryhmät antavat raportteja, jossa asioita ei ajatella kuitenkaan kovinkaan laajalti konkretian tasolla.
Palveluverkkoselvitys on virkamiesmäinen, irti lapsiperheiden arjesta. Kannattaako meidän oikeasti lakkauttaa kaupungin päiväkoteja? Mitä siitä seuraa? Ensinnäkin se on vaikuttamassa työryhmän selvityksen mukaisesti suoraan myös hyvin toimivien lähikoulujen toimintaan.
Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ollaan suunnittelemassa muutoksia. Kodinhoitotukea ollaan puolittamassa molempien vanhempien kesken. Äitejä ollaan siis patistamassa työelämään. Äitejä, joilla hyvin usein ei ole työpaikkaa.
Lapsi viedään päiväkotiin ja äiti siirtyy kenties työttömyyskorvauksen piiriin. Ensi vuoden alussa on tarkoitus astua voimaan lakimuutos, joka velvoittaa työttömän ottamaan vastaan työtä entistä kauempaa. Työmatkoihin saa kulua julkisilla kulkuneuvoilla kolme tuntia päivässä. Tämä tarkoittaa päivähoitoajan mahdollista pidentymistä pahimmillaan jopa 11 tuntiin.
Miten tähän pystyvät vastaamaan päiväkodit? Yksityiset päiväkodit tarjoavat hoitoa vain päivällä, ne voivat myös valikoida lapsensa. Tulevaisuuden päivähoidon tarve ei tule siis todennäköisesti vähenemään vaan päinvastoin. Turussa ollaan kuitenkin satoja päivähoitopaikkoja muuttamassa palvelusetelipaikoiksi eli siis yksityisiksi.
Muuttavatko ne myös laadullisesti palvelun tarjontansa kaupungin omia päiväkoteja vastaavaksi? Mitä se vaikuttaa palvelusetelin hintaan kaupungille? Palvelusetelin käyttöön ei kuitenkaan lain mukaan voida pakottaa. Miten siis kaupunki aikoo vastata näiden perheiden päivähoidon tarpeeseen kun tälläkin hetkellä kaupungin paikkoihin on kuukausien jonot?
Esikoululaisia ollaan siirtämässä esimerkiksi Rätiälänkadun päiväkodin lakkauttamisen takia yhdeksi vuodeksi Uittamon koululle, vaikka he eivät jatka koulunkäyntiä kyseisessä koulussa asuinpaikkansa mukaan vaan esimerkiksi Vähäheikkilän koulussa ja kaksi koululuokkaa pitäisi siirtää pois Uittamon koulusta juuri kyseiseen kouluun. Eikö siis olisi järkevämpää esikoululaiset siirtää suoraan Vähäheikkilän koulun yhteyteen?
Työryhmän selvityksestä saa vaikutelman, että siinä säästöt saadaan vain siirtämällä seiniä ja sen mukana siirrellään lapsia kuin pelinappuloita päiväkodeista ja kouluista toiseen. Erilaisia vaihtoehtoja ei raportissa ole tuotu esiin, eikä lasten vanhempia ole kuultu ennenkuin nyt, kun he ovat saaneet antaa kaupungille palautetta. Opettajat eivät juurikaan uskalla ottaa kantaa koska he pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Kostautuvatko nyt ehdotetut säästöt tulevaisuudessa vain lisääntyvinä kuluina?
Nyt ollaan todella tekemässä arvovalintoja. Minkälaisen viestin päättäjät antavat lapsiperheille kaupungistamme? Noudattavatko puolueet Turku-strategiaan kirjattuja lupauksia lähikoulujen säilyttämisestä ja kaupunkilaisten mahdollisuudesta olla mukana päätöksen teossa? Pitääkö se yksimielinen viesti lähikoulujen säilyttämisestä, jota puolueet nyt lausunnoissaan ovat antaneet paikkansa, kun asiasta päätetään valtuuston kokouksessa.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissä:
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-vievatko-harkitsemattomat-saastot-ojasta-allikkoon
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Lauantai 8.11.2014 - Pirjo Lampi
Turun kaupungissa tehdään tällä hetkellä sellaisia organisaatiouudistuksia ja säästöjä uudistusohjelmien nimissä että ihan hirvittää lapsiperheittemme puolesta. Tässä niistä kaksi esimerkkiä.Suunnitelmat koulujen ja päiväkotien toimintojen muuttamisesta ja jo valtuustossa siunauksensa saanut koulupsykologien siirto sivistystoimialalta hyvinvointitoimialan hallinnon alaisuuteen.Tämäkin päätös syntyi peräti kyseenalaisella tavalla. Asiasta oltiin tehty sivistystoimialalla päätös kahdessa lokakuun kokouksessa. Sen sijaan sosiaali-ja terveyslautakunta käsitteli asiaa ensimmäistä kertaa vasta valtuuston kokouksen jälkeisenä päivänä omassa kokouksessaan. Tosin valtuustossa asia oli kätketty hyväksyttyyn hyvinvointitoimialan uuteen johtosääntöön lauseella Valmistelussa oleva koulupsykologien siirto jne. Valmistelu, jota lautakunta ei ollut käsitellyt, olikin siis päätös asiasta.
Uittamon ja Vähä-Heikkilän koulujen toimintaa aiotaan edelleen muuttaa. Nyt Uittamon koulun 3. ja 4. luokkalaiset siirrettäisiin Vähä-Heikkilän kouluun jossa ei ole riittävästi tilaa uusille oppilaille muuten kuin siirtämällä sieltä esikoulu ja iltapäiväkerho pois. Liikuntatunneilla käyvät 5. ja 6. luokkalaiset Uittamon koululla tälläkin hetkellä. Kouluruokailun järjestäminen tuottaisi yhä enemmän vaikeuksia. Myös liikenteen aiheuttamat riskit ovat selvät. Ala-astelaiset eivät kävele Vähä-Heikkilän kouluun. Uittamon koulu on tähänkin asti toiminut erittäin kustannustehokkaasti.Koulun yhteydessä olevassa päiväkodissa toimii kaksi esikoululuokkaa joista lasten on helppo siirtyä koulun puolelle. Koko alueelle koulun merkitys on korvaamaton. Nyt tämä pitäisi muuttaa keinolla millä hyvänsä ja varsin huonoin perusteluin.Kaiken takana on Rätiälänkadun päiväkodin lopettamissuunnitelma. Nyt Uittamon kouluun pitäisi sijoittaa 2 esikouluryhmää joiden lapset eivät asuinpaikkansa mukaisesti kuitenkaan kävisi Uittamon koulua.
Koulupsykologit ollaan nyt erottamassa eri hallinnon alaisuuteen kuraattoreista. Tällöin myös tietokantajärjestelmä tulee todennäköisesti muuttumaan. Siirtoa on perusteltu synergiaeduilla ja työkierrolla. Tässä unohdetaan psykologien erikoistuminen ja työn pitkäjänteisyys.Psykologit pätevöityvät omien erityisalueittensa osaajiksi. Kysymys kuuluukin kuka antaisi lastenlääkärin suorittaa aivoleikkauksia? Koulupsykologien työ on myös ennen kaikkea ennaltaehkäisevää työtä.Tänä vuonna voimaanastunut oppilashuoltolaki ylityöllistää jo nyt koulupsykologit ja kuraattorit. Sen mukaan oppilaan on päästävä jommankumman vastaanotolle 7 päivän kuluessa pyynnöstä. Uudistus ei ainakaan tätä tule parantamaan.
Molemmissa tapauksissa kustannussäästöt on arvioitu olevan noin 100 000 euron luokkaa. Todennäköisesti kulut tulisivat kuitenkin vain lisääntymään.Kummassakin tapauksessa turkulaiset lapset ja heidän perheensä tulevat kärsimään näistä uudistuksista jos ne toteutetaan. Näillä päätöksillä emme myöskään tule houkuttelemaan lapsiperheitä Turkuun. Samalla uuteen Turku Strategiaan kirjatut kauniit lauseet ala-asteen koulujen säilyttämisestä lähipalveluina ja kaikilla aloilla ennaltaehkäisevän työn lisääminen ja merkityksen korostaminen tuntuu nyt monilta päättäjiltä unohtuneen.
Pirjo Lampi (ps)
kaupunginvaltuutettu ja sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
|
Tiistai 21.10.2014 - Pirjo Lampi
Kiireestä on tullut peruste päätöksenteolle Turussa. Viimeisimpänä esimerkkinä on paljon keskustelua ja ihmetystä herättänyt Lauri Tähkän mainosmökin pystyttäminen kaupungintalon puistoon.
Kukaan ei tunnu tietävän, miten asia oikein menikään. Miten ja missä asia oli valmisteltu ennenkuin se tuli rakennuslautakunnan esityslistalle lautakunnan kokouspäivänä. Lautakunta hyväksyi kuitenkin lupahakemuksen aikataulusyistä, koska muussa tapauksessa asia ei olisi toteutunut, totesi puheenjohtaja Saara Ilvessalo (vihr.) TS:ssa.
Vain lautakunnan jäsen Jouko Laakso (ps.) uskalsi olla asiasta eri mieltä. Kiire oli siis päätöksenteon peruste. Tietämättömyyttään asian etenemisestä ihmettelivät monet, niin valtuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) kuin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (kok.).
Kiire tehdä päätöksiä ei ole vierasta varmaan muissakaan lautakunnissa tai ainakin päätöksiä yritetään saada aikaan hyvin nopeasti ja usein varsin puutteellisin tiedoin. Näin on tapahtunut myös sosiaali-ja terveyslautakunnassa.
Kun jokaisessa lautakunnassa on jouduttu ja joudutaan tekemään säästöjä, katson että virkamiesten tehtävä olisi valmistella ehdotukset riittävän tarkasti ja monipuolisesti tuodessaan ne lautakunnan jäsenten päätettäväksi. Päätöksen seuraukset ja mahdolliset vaikutukset pitäisi olla harkittuna esityksissä.
Todellisia hintavertailuja esimerkiksi ostopalvelun ja kaupungin oman toiminnan välillä on vaikeaa saada. Pelkkä parin lauseen teksti siitä, että tämä toiminta lakkautetaan tai järjestetään jollakin muulla tavalla, ei mielestäni ole riittävää. Närkästystä on aiheuttanut se, että jotkut lautakunnan jäsenistä ovat toistuvasti joutuneet pyytämään lisäselvityksiä.
Lautakunnan jäsenenä katson, etten voi eikä minun pidä tehdä päätöksiä puutteellisten tietojen varassa. Valmistelevat virkamiehet eivät voi ottaa itselleen päätöksenteko valtaa. Vastuun päätöksistä joutuvat kuitenkin kantamaan lautakunnan jäsenet.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissa
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kiireesta-peruste-paatoksenteolle
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
kiireestä,
peruste,
päätöksenteolle
|
Maanantai 13.10.2014 - Pirjo Lampi
Nykyinen hallitus on kunnostautunut lakien ja asetusten säätämiseen toinen toisensa perään. Mistä saadaan rahat näitten vaatimusten toteuttamiseksi? Valitettavasti niistä varsin moni on toteutuessaan jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan myös kustannusten lisääntymistä.
Käytännössä se on aiheuttanut kunnille lisää taloudellisia vaikeuksia ja siis lisää säästöpaineita eli leikkauksia. Tämä tarkoittaa usein myös palvelujen heikkenemistä. Tulevan sote-lain voimaantulon yksi uhka on lähipalvelujen karkaaminen kauemmas. Koko lain sisällön konkreettiset vaikutukset ja palvelujen tuottaminen ovat vielä pahasti kesken. Kuitenkin lain pitäisi tulla voimaan keväällä vuonna 2015.
Tällä hetkellä on esillä useiden synnytyssairaaloitten lakkauttaminen joka toteutuessaan tulee heikentämään myös aluesairaaloitten toimintaa laajemmaltikin. Synnytyksiä ollaan siirtämässä uuden päivystysasetuksen vaatimusten perusteella esimerkiksi Salosta Tyksiin.
Ihmettelen suuresti, miten Tyksin resurssit ja tilat riittävät vastaanottamaan Salon synnyttäjät, joita viime vuonna oli yli 700. Riskisynnyttäjät on tähänkin asti ohjattu Turkuun. Synnytys- ja lastenosastot sijaitsevat erittäin huonokuntoisessa U-sairaalassa, joka on kärsinyt jatkuvasti jo yli kymmenen vuoden ajan sisäilma-ja kosteusvaurioista.
Tulevan U-sairaalaa korvaavan uudisrakennuksen pitäisi valmistua vuonna 2018. Sitä on mainostettu myös uutena lastensairaalana. Eikö synnytysten mahdollista siirtämistä pitäisi lykätä ainakin siihen asti? Ilman lisätilan hankkimista ja remontointia Salon synnyttäjiä tuskin voidaan Tyksiin ottaa.
Täytyy myös muistaa, että jotkut turkulaiset äidit ovat halunneet synnyttää nimenomaan Salossa sen erittäin hyvän maineen takia. Mitä järkeä on siis siirtää synnyttäjiä Tyksiin heti ensi vuonna koska sekin joka tapauksessa todennäköisesti lisää sairaanhoitopiirin kustannuksia?
Mitkään tutkimukset eivät myöskään tue sitä, että pienemmissä sairaaloissa mahdolliset riskit synnyttää olisivat suuremmat kuin suurissa yksiköissä. Eivätköhän riskit päinvastoin suurene lisääntyvien matkasynnytysten myötä, kun kätilöinä joutuvat toimimaan esimerkiksi taksikuskit, puolisot ja ystävät.
Mikäli apuun tarvitaan ambulanssia, täytyy myös muistaa, että ambulansseissa hoitajat eivät ole kätilöitä ja kyyti on kallista. Kustannukset maksamme me kaikki. Toivon todella että VSSHP:n hallitus tekee asiasta järkevän päätöksen ja anoo sosiaali-ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa synnytysten säilyttämiseksi Salossa. Esimerkkiä voisi ottaa vaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksesta joka on päättänyt omalla tavallaan synnytystoiminnan jatkamisesta Oulaisissa.
Kysyä sopiikin, onko päättäjien mielestä Suomessa tähän asti ollut turvatonta synnyttää ja miten se nyt matkasynnytysten lisääntyessä paranisi? Miten tämän muutoksen myötä toteutuu ministeri Susanna Huovisen (sd.) hokema kansalaisten tasapuolisen ja laadukkaan hoidon saaminen asuinpaikasta riippumatta? Ne äidit ja perheet, joita asia koskettaa ovat asiasta syystäkin huolestuneita eikä ole ihme, että asiaa koskeva adressi on kerännyt jo yli 50 000 allekirjoittajaa.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissa:
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-onko-synnytysten-keskittaminen-jarkevaa
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
onko,
synnytysten,
keskittäminen,
järkevää,
pirjo,
lampi
|
Tiistai 19.8.2014 - Pirjo Lampi
Lapsiperheet haluavat usein asua muualla kuin keskustassa esimerkiksi luonnon ja rauhallisemman asuinympäristön takia ja toisaalta myös asuntojen hintatason takia. Asuinalueen valinnassa palvelut ovat ratkaisevassa asemassa. Päiväkoti ja koulu ovat näistä tärkeimpiä. Niinpä on todella huolestuttavaa ,että kaupunki on lakkauttamassa lähikouluja.
Otan esimerkiksi Uittamon koulun. Alueena Uittamo on rauhallinen ja viihtyisä asuinalue. Luontoa on paljon ympärillä. Tälläkin hetkellä alueella asuu paljon monilapsisia perheitä jotka ovat muuttaneet Uittamolle nimenomaisesti päiväkodin ja ala-asteen koulun takia. Jos alueen koulu lakkautetaan katoaa myös lapsiperheet ja samalla kaupan palvelut.
Suurin osa lapsista kulkee kouluun kävellen, siis myös ilman kustannuksia kaupungille tai perheelle. Jos koulun toiminta loppuu ja lapset joutuvat aloittamaan koulunsa Vähä-Heikkilän koulussa, tapahtuu suuria muutoksia. Vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsensa kouluun tai sitten matka tehdään bussilla. Kävellen ei koulumatkaa enää tehdä.
Bussi kulkee Uittamontietä ja henkilöautoliikenne Vähäheikkiläntiellä on erittäin vilkas.Kombikoulun valmistuminen aivan Vähä-Heikkilän koulun alapuolelle tulee vain lisäämään liikennettä .Koulumatkan turvallisuus muuttuu siis selvästi. Turvallisessa ympäristössä siirtyminen samassa rakennuksessa päiväkodista ja tai esikoulusta varsinaiseen kouluun kuten nyt Uittamolla tapahtuu, päättyy. Vähä-Heikkilän koulusta saaman tiedon mukaan kouluun ei edes mahdu sataa Uittamon koulun oppilasta.
Kaupunki on arvioinut vuosittaisen säästön olevan 300 000 euroa. Syntyykö tätä säästöä tosiasiassa tällä koulujen lakkauttamisella? Kuitenkin opetustuntien vähentämisellä, joka tarkoittaa muun muassa luokkakokojen suurentamista, arvioidaan säästöjen olevan kolme miljoonaa euroa vuodessa. Eikö tämä siis jo riittäisi?
Säästöjä on tietysti tehtävä tässä taloustilanteessa, mutta missä määrin. Virkamiehet laskevat summia, jotka sitten lyödään eri toimialojen lautakunnille ja kaikkein viimeiseksi kaupunginhallitukselta valtuuston käsittelyyn. On myös sanottu, ettei kaupunginhallituksen esityksiä ole tapana muuttaa. Usein annetaan se kuva, että on pakko tehdä juuri määrätynlainen päätös. Totuushan on se että aina on useampi kuin yksi vaihtoehto. Me ihmisethän näistä asioista päätämme.
Me keksimme itse sen, mitä on muka pakko tehdä. Meillä on kaupunki pitänyt mahdollisena esimerkiksi käyttää miltei sama määrä rahaa yhteen ainoaan konsulttipalveluun, joka ei tuottanut mitään tulosta kuin mikä on koulujen lakkauttamisesta arvioitu säästö. Meillä on ollut rakennus-ja korjausinvestointeja, joiden kustannusarviot ovat ylittyneet jopa yli miljoonalla eurolla.
Kaupunginhallituksen kokouksessa 18. elokuuta poistettiin noiden lakkausuhan alla olevien koulujen nimet uudistusohjelma 2:sta. Pelkkää kosmetiikkaa vaikka kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (kok.) totesikin, että koko peruskouluverkkoa koskeva selvitys on ollut muka tarkoitus tehdä syksyn aikana ja sen jälkeen tehdään tarkempia päätöksiä. Kuitenkaan missään vaiheessa puolueitten välisissä neuvotteluissa eikä nyt kaupunginhallituksessa ole kannatusta löytynyt perussuomalaisten vaatimukselle lähikoulujen säilyttämiseksi. Siis pelkkä koulujen nimien poistaminen ei tarkoita sitä, että toimenpide-ehdotus olisi poistettu U2:n listalta.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu Aamusetin verkkosivuilla 19.8
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-lahikouluilla-suuri-merkitys
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Lähikouluilla,
on,
suuri,
merkitys,
pirjo,
lampi
|
Lauantai 16.8.2014 - Pirjo Lampi
Uittamon koulu on yksi Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan lakkauttamislistalla olevista kouluista. Tieto on otettu mykistyneinä ja vihaisina vastaan alueen asukkaiden keskuudessa.
Uittamo on asuinalueena hyvämaineinen ja viihtyisä. Alue menetti jo jokin vuosi sitten oman (ei siis kaupungin) uimahallin syystä tai toisesta. Se oli koululaisten uimaopetuksen ja vanhusten kuntoilun kannalta ensiarvoisen tärkeä.
Nyt siis kaupunki haluaa lopettaa alueen lähikoulun. Siinä ei ole järkeä. Uittamolla asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat tehneet valinnan juuri siksi, että alueella on lähikoulu ja päiväkoti. Sillä on alueelle valtava merkitys. Mikäli koulu ja sen seurauksena myös lapsiperheet katoavat, katoavat seuraavaksi myös alueen kauppapalvelut.
Uittamon koulussa lapset saavat opetusta 1–4 luokilla. Sen jälkeen he siirtyvät Vähä-Heikkilän kouluun, johon Uittamon koulu on hallinnollisesti liitetty alaosastona.
Koulurakennuksessa toimii myös päiväkoti ja samoissa tiloissa käydään ”esikoulua”. Siirtyminen varsinaiseen kouluun sujuu siis mutkattomasti, ja vähintäänkin esiopetuksen jälkeen suurin osa lapsista on jo toisilleen tuttuja.
Aikanaan Uittamon koulun laajennusta suunniteltiin, mutta koska Vähä-Heikkilä kärsi silloin oppilaspulasta, se ei toteutunut. Koulumatka Uittamon kouluun on pienille koulunsa aloittaville turvallinen.
Vilkasliikenteisiä katuja ei juurikaan jouduta ylittämään. Suurin osa lapsista tulee kouluun kävellen. Jos koulu lakkautetaan koulumatkaa ei tehdä enää kävellen Vähä-Heikkilän kouluun. Se edellyttää suuren osan kouluvuodesta julkisen liikenteen käyttöä, ellei kotiväki kuljeta lasta.
Pyöräily on myös yksi mahdollisuus, mutta se tuo liikenteen mukana omat vaaransa varsinkin ekaluokkalaisille. Vähä-Heikkilän koulu on sijainniltaan liikenteellisesti aika hankalassa paikassa.
Aivan koulun lähellä ei ole bussipysäkkiä. Lähin pysäkki on Uittamontiellä. Siitä koululaiset oikaisevat jonkinlaisen kentän läpi ja ylittävät sitten erittäin vilkkaasti liikennöidyn Vähäheikkiläntien. Näiden teiden risteykseen on tulossa vielä syksyn aikana liikennevalot, mutta on varmaa, etteivät koululaiset kierrä sitä kautta.
Kombikoulu valmistuu Vähä-Heikkilän koulun alapuolelle ja tulee näin myös lisäämään liikennettä.
Turku on jo suurentamassa luokkakokoja ja vähentämässä kouluavustajia. Lapsiperheisiin kohdistuvia säästöjä ei pidä enää lisätä lakkauttamalla tarpeellisia lähikouluja.
Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu ( ps )
Julkaistu Turun Sanomissa 16.8
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/664837/Koulun+sailyminen+Uittamolle+elinehto
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Koulun,
säilyminen,
Uittamolle,
elinehto,
pirjo,
lampi
|
Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi
Vanhusten kotihoito puhuttaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan samoin kuin kotipalvelun työntekijöitä. He jos ketkää ovat parhaat asiantuntijat siinä, minkälaista apua ikäihmisemme tarvitsevat ja he ovat myös parhaita arvioimaan sitä inhimilliseltä kannalta.
Ikälain mukaisesti on Turussa jo viime vuonna vähennetty laitoshoitoa ja voimavaroja suunnataan kotihoidon lisäämiseen. Resursseja ei kuitenkaan ole varaa lisätä tässä heikossa taloustilanteessa. Minna Arve (kok) ihmetteli valtuuston kokouksessa aikaisempien vuosien henkilökunnan määrän lisäämisen huonoa vaikuttavuutta.
Tänä vuonna on kotihoidon henkilökunnan tehokkuutta pohdittu, koska tulosta ei johtoportaan mielestä synny riittävästi. Ruuhkahuippuja pitäisi purkaa ja eri vanhuspalvelualueitten tehokkuutta vertaillaan toisiinsa. Otetaanko johtoportaassa ollenkaan huomioon sitä tosiasiaa, että kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jopa täysin vuodepotilaita?
On täysin selvää, että aikaa heidän hoitamiseensa menee enemmän kuin aikaisemmin. Tottakai ruuhkahuiput ovat esimerkiksi aamulla, jolloin on lääkkeiden jako ja aamutoimet, samoin illalla. Kun näissä vaihtelu eri vanhusten välillä ja eri päivinä saattaa olla useita tunteja, onko palvelu silloin yhdenvertaista?
Saman vanhuksen luona käy monia eri henkilöitä, joiden joukossa on myös erittäin huonosti suomea puhuvia, jotka eivät ymmärrä mitä vanhus sanoo tai päinvastoin. Vanhuksen päivittäinenkin kunto vaihtelee, jolloin kotipalvelun työntekijä ei aina selviydy käynnistä ennalta suunnitellulla tavalla.
Täytyy muistaa myös se, ettei raskaimmissa kotihoidon palveluluokissa hoito ole juurikaan laitoshoitoa halvempaa. Kuntaliitto on myös ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia.
Entä sitten ihmisarvon ja inhimillisyyden näkökulma asiaan? Ikälakiin on tulossa vielä muutoksia, joiden mukaan tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovisen mukaan tavoitteena olisi myös se, että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin, torille tai lähiravintolaan. Kotona hoidettavat vuodepotilaatko? Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.
Meillä asuu kotonaan vanhuksia, jotka eivät ole päässeet moneen kuukauteen edes ulos kävelemään. Paremmassa asemassa ovat ne vanhukset, joilla on lähiomaisia auttamassa, mutta usein jo 85-vuotiailla heitä ei enää ole. Heistä kuitenkin puolet on kotipalvelun käyttäjiä.
On hyvä että tavoitteet ovat korkealla, mutta silloin kun lakeja säädetään, pitäisi ymmärtää myös mitä se tulee maksamaan. Pelkillä rakennemuutoksilla sitä ei saada aikaan. Turun kaupunginvaltuusto palaa elokuussa toisen uudistusohjelman merkeissä päättämään säästöistä.
Pelkäänpä pahoin etteivät peruspalvelut tule ainakaan paranemaan. Silloin punnitaan juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa korostettujen arvovalintojen merkitystä.
Pirjo Lampi kaupunginvaltuutettu (ps) , sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa 18.7.2014
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/653723/Onko+ikaihmisten+kotihoito+yliarvostettua
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
onko,
ikäihmisten,
kotihoito,
yliarvostettua,
pirjo,
lampi,
18,
7,
julkaistu,
turun,
sanomat
|
Lauantai 19.7.2014 klo 15.23 - Pirjo Lampi
Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen ja ikälaki ovat tuoneet haasteita kuntatalouksille.Turku oli yksi suurimmista häviäjistä valtionosuusjärjestelmässä koska meillä ikäihmisten, varsinkin yli 85-vuotiaitten osuus on poikkeuksellisen suuri ja heidän ansiostaan vanhassa järjestelmässä saimme valtionosuutta nykyistä huomattavasti enemmän. Peruspalveluitten osalta 26 milj. euron väheneminen vastaa suunnilleen koko kotihoidon netto-osuutta esim. v. 2012. Ikäihmisemme eivät kuitenkaan vähene vaan päinvastoin. Viime vuonna astui voimaan ikälaki joka edellyttää laitoshoidon huomattavaa vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä.
Valtuusto päättää elokuussa uudistusohjelma 2:n mukaisista säästöistä. Hyvinvointitoimialalla se on 7 milj. euroa eli 32% koko sopeuttamistarpeesta. Henkilötyövuosia pitäisi vähentää 57. Johtaako tämä siihen,että palvelujen taso heikkenee?
Kotihoidon piirissä on tällä hetkellä jopa vuodepotilaita. Onko se enää vanhuksen kannalta inhimillistä? Täytyy muistaa ettei kotihoidon raskaimmissa palveluluokissa hoito ole juurikaan halvempaa kuin laitoshoito.Kuntaliittokin on ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia koska se epäilee rakennemuutoksen tuomaa säästötavoitetta. Vanhuspalvelulakiin ollaan tekemässä vielä muutoksia joissa tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovinen haluaisi myös että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin ,torille tai lähiravintolaan.Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.Tällä hetkellä vanhukset toivovat saavansa aamulääkkeet aamulla, ruokansa suunnilleen samaan aikaan päivästä ja iltalääkkeensä illalla, pääsevänsä vessaan tai saavansa kuivan vaipan. Ulkoilemaan pääsy on jo ylellisyyttä kaikilla kun ei niitä lähiomaisia ole auttajina.
Syksyllä on tulossa eduskunnan käsittelyyn uusi varhaiskasvatuslaki ,jossa ollaan mm. ehdottamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja uudistetaan mahdollisesti kodinhoitotukijärjestelmää.Mikä on lain tultua voimaan todellinen hoitopaikkojen tarve? Kuntaliiton kannanoton mukaan myös kustannukset nousevat lain tultua voimaan. Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi astua voimaan 1.1.2015. Myös tämän lain on arvioitu nostavan kustannuksia. Pääasiallinen kustannusten nousu johtuisi henkilöstön lisäämistarpeista. Sen tarve kasvaa erityisesti perheitä tukevien palvelujen sekä nuorisopalvelutakuuseen sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen lisääntymisen vuoksi. Varmasti hyviä ja tarpeellisia asioita. Henkilöstön lisäämiseen ei ole varaa joten ihmettelenpä vaan mitenkä tämänkin lainsäädännön vaatimuksia tullaan toteuttamaan ilman lisäresursseja, pelkästään rakennemuutoksen avulla kuten Turun kaupunginhallitus on asiasta antamassaan lausunnossa todennut.
Mitä sitten todellisuudessa tuo tullessaan sote-uudistus, jos se nyt saadaan konkretian tasolle tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2017 mennessä. Sitä voimme vain arvailla.
Ollaanko Suomessa tekemässä nyt pienellä aikavälillä liian monta lakiuudistusta joitten aiheuttamat kustannusvaikutukset ovat kunnille liikaa? Hallituksen julistamilla rakennemuutoksilla ei voida kaikkia lakien vaatimuksia toteuttaa. Kunnille olisi pitänyt osoittaa myös rahaa.Hallintoa pitäisi ja voidaan vähentää mutta käykö tosiasiassa päinvastoin.Turussa on vaikeaa ajatella palvelujen tason säilyttämistä varsinkin jos yt-neuvottelujen tuloksena suorittavan portaan henkilökuntaa vähennetään entisestään. Työttömyyden lisääntymisellä ei kaupungissamme saada aikaan kasvua eikä hyvinvointia.
Pirjo Lampi (ps) kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turkulaisessa 9.7.2014
http://www.turkulainen.fi/blogi/226106-monet-lakiuudistukset-rasittavat-kuntien-taloutta
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
pirjo,
lampi,
turkulainen,
9,
7,
monet,
lakiuudistukset,
rasittavat,
kuntien,
taloutta
|
Lauantai 8.3.2014 klo 16.24 - Pirjo Lampi
On ollut hienoa havaita kansalaisten into ja halu lahjoittaa rahaa Helsingin lastensairaalan rakentamiseen. Valtio osallistuu hankkeeseen 25 prosentin rahoitusosuudella eli 40 milj. eurolla. Asia on myös nostattanut keskustelun siitä eikö julkisen terveydenhoidon investoinnit pitäisi hoitaa julkisin varoin. Tammikuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti hakea myös TAYKS:n lastensairaalan rakentamiskustannuksiin vastaavaa osuutta eli 17,5 milj. eur. Hetken päästä samanlaisen päätöksen teki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus. TYKS:n lasten ja nuorten klinikka on saamassa uudet tilat suunnitteilla olevasta U-sairaalan uudisrakennuksesta, jonka pitäisi valmistua v 2018 mennessä. TYKS:lle haettavan valtionavustuksen määrä on HUS:in periaatteiden mukaisesti laskettuna 22,75 milj. eur. Vanhassa U-sairaalassa henkilökunta ja potilaat ovat kärsineet vuosikausia sisäilma ja kosteusvaurioista. Osastoja on jouduttu siirtämään paikasta toiseen korjausten ajaksi.
A-Studiossa (17.2.) näytettiin Tyksin lastenklinikan toimintaa. Siinä nähtiin karu todellisuus siitä, minkälaisissa olosuhteissa siellä joudutaan lapsia hoitamaan. Ei voi kuin ihailla niitä kaikkia hoitajia ja lääkäreitä, jotka jaksavat niissä olosuhteissa tehdä työtänsä ja sopeutua jatkuvasti vaihteleviin hankaliin tilanteisiin. On järkyttävää, että lapsia joudutaan hoitamaan käytäväpaikoilla tai siirtämään muille osastoille tilanpuutteen takia. Osaston sosiaalisen tilan ei myöskään ole tarkoituksenmukaista toimia potilashuoneena.
Lasten vanhemmilla pitää olla mahdollista olla lastensa luona ja myös tarvittaessa yöpyä sairaalassa, koska se luo lapselle turvallisuutta ja helpottaa myös hoitajien työtä. Hoitojaksot vakavissa sairauksissa saattavat olla hyvinkin pitkiä. Onneksi vanhemmat eivät itselleen paljoa vaadi. Pelkkä patja lattialla on sekin joskus riittänyt. Tyksin lastenklinikka tarjoaa vaativaa erikoissairaanhoitoa kuten esimerkiksi syöpähoitoja laajalti myös Turun ulkopuolelle. Tyks tuottaa valtakunnallisestikin merkittävää palvelutuotantoa. Sen tuottamat palvelut lasten ja nuorten sairaanhoidosta piirin ulkopuolelle tuottaa myös rahaa lähes 8 milj. eur.
Kyllä lapsia pitää pystyä hoitamaan tehokkaasti myös Helsingin ulkopuolella, vaikka kaikkein vaikeimmat ja harvinaisemmat tapaukset on tietysti järkevää keskittää sinne. Ei pidä kuitenkaan unohtaa maamme muitten lastensairaaloitten tärkeää merkitystä lasten sairauksien hoidossa. Voidaanko julkisen terveydenhoidon rakennusinvestointeja toteuttaa tulevaisuudessa vain osittain lahjoitusten turvin? Toivottavasti ei. Investointien tarve luo kunnille paineita. Valtion velvollisuus on tukea kaikkia yliopistollisia lastensairaaloita tasavertaisesti.
Pirjo Lampi
Turun kaupunginvaltuutettu (ps) ja
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/282851-tyksin-lastenklinikkaa-ei-saa-unohtaa
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
turku,
tarvita,
lastensairaala,
pirjo,
lampi
|
Maanantai 3.3.2014 - Pirjo Lampi
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa TS:ssa (28.2.), että laitoshoidon vähentäminen ei ole kunnille menoerä, vaan tuo säästöjä. Haluaisinkin kysyä ministeriltä millä laskutoimituksella hän on päätynyt tähän?
Tämän hetkisillä kotihoidon resursseillako pitäisi hoitaa se lisämäärä vanhuksia, jotka nyt ovat laitoshoidossa nykyisten kotihoidossa olevien lisäksi? Tiedämme myös, että esimerkiksi Turussa yli 85-vuotiaiden osuus on jyrkässä nousussa lähivuosien aikana.
Kunnat, ei ainakaan Turku, ole kuitenkaan lisäämässä henkilökuntaa. Tähän olemme sitoutuneet uudistusohjelma ykkösessä, samoin kuin siihen että laitoshoitopaikkojen vähentyessä luonnollisen poistuman kautta, hoitohenkilökunta ei siirry kotipalvelun käyttöön.
Jos kotihoitoa ja kuntoutusta lisätään siihen tarvitaan myös valitettavasti rahaa. Vanhuspalvelulain mukaan vanhukset pitäisi hoitaa joko kotona tai esimerkiksi tehostetun palveluasumisen avulla. Turussa tehostetusta palveluasumispaikoista on pulaa. Olemme tässä suhteessa ostopalvelujen varassa.
Yhteistä poliittista tahtoa ei ole löytynyt oman tuotannon lisäämiseen, kuten ei myöskään kaupungin omien ympärivuorokautisten hoivayksikköjen korjausinvestointeihin jotka siirrettiin pitkän aikavälin hankkeeksi vuosille 2017–21.
Jos ministeri Huovinen uhkaa vielä muuttaa vanhuspalvelulakia niin, että se velvoittaa kuntia yhä voimakkaammin muuttamaan toimintaansa kotihoidon ja palveluasumisen suuntaan, kysynkin eikö ministerin tehtävä olisi varmistaa, että valtio osoittaa kunnille siihen myös rahaa vaikka sitten ”korvamerkittynä”. Sen sijaan myös valtionosuusjärjestelmää ollaan uusimassa juuri nyt tavalla joissa kunnat, joissa ikäihmisten ja erityisesti yli 85-vuotiaiden osuus on suuri, kärsivät eniten.
Mihin unohtuvat ne kauniit lauseet vanhuspalvelulaista, jossa korostetaan vanhuksen itsemääräämisoikeutta ja päätöksenteon oikeutta oman hoitonsa järjestämisessä? Ne ovat tainneet unohtua peruspalveluministeriltä ja koko hallitukseltamme. Käytännön toimet osoittavat jotain aivan muuta. Ne osoittavat välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta ikäihmisiämme kohtaan. Vanheneminen on alkanut pelottaa. Usein esitetty kysymys kuluu, mihin minä sitten joudun kun en enää pärjää kotona? Täytyykö vanhuksen kuolla yksin kotonaan?
Itse koen kuntapäättäjän aseman erittäin vaikeaksi. Pitäisi pystyä tekemään hyvinvointivaltion mukaisia päätöksiä, mutta ainakin vanhuspalveluitten suhteen näkymät ovat synkät. Tämän hetkisillä budjettiraameilla ja uusilla uudistusohjelmilla meidän on vaikea selviytyä ikälain vaatimuksista vanhuksia kunnioittavalla tavalla. Me emme voi unohtaa myöskään vanhuspalvelutyötä tekevää henkilökuntaa, joka toimii jo tällä hetkellä uupumuksensa rajoilla.
Onhan se tietysti hienoa, että ministeri Huovinen käy Turussakin keskustelemassa. Valitettavasti näitä keskusteluja ei koskaan käydä edes valtuutettujen tasolla puhumattakaan asiaa koskevan lautakunnan jäsenten tasolla. Mehän vain päätämme asioista, muut käyvät korkean tason valmistelevaa keskustelua.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kysymyksia-peruspalveluministerille
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
kysymyksiä,
peruspalveluministerille,
pirjo,
lampi
|
Sunnuntai 12.1.2014 klo 19.43 - Pirjo Lampi
Rakennepakettiuudistuksen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen ei ole aivan yksinkertaista. Yksi ongelma syntyy siitä, että myös vanhainkotihoito on ikälain mukaisesti laitoshoitoa. Näinhän ei ollut lain valmisteluvaiheessa.
Ministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi taannoin televisio-ohjelmassa, että laitoshoidolla tarkoitetaan terveyskeskusten vuodeosastoja. Vanhainkodeista hän ei puhunut mitään. Ikälain mukaan molemmat ovat laitoshoitoa, mikä on nyt leimattu lakanoiden alla makuuttamiseksi ja epäinhimillisiksi.
Kuitenkin vanhainkotihoidon tarkoitus ja toiminta ei ole sitä. Se, että esimerkiksi muistihäiriöiset joutuvat laitoshoitoon johtuu juuri siitä, ettei muita hoitopaikkoja heille ole tarjolla riittävästi. Samoin sairaalahoidossa vanhukset joutuvat olemaan liian kauan siksi, ettei kuntoutusta ole saatavilla tarpeeksi ja jatkohoitopaikoista on pulaa.
Tänä aikana vanhusten kunto heikkenee ja vanhainkotiin päästään yhä huonompikuntoisina. Jotkut niistä ovat kuin saattohoitokoteja. Nyt siis kotihoito on vain hyvää hoitoa jota kaikki haluavat. Vanhukset lähetetään kotihoitoon, julistavat ministerit!
Ketään vanhusta ei varmasti ole tähänkään asti viety väkisin laitoshoitoon. Kotihoidossa on tällä hetkellä erittäin huonokuntoisia vanhuksia vastoin omaa tahtoaan, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Hoitopaikka täytyy kuitenkin olla silloin kun minkään kotiavun turvinkaan se ei ole enää mahdollista eikä inhimillistä. Heikkeneekö tämä mahdollisuus entisestään kun kunnat joutuvat noudattamaan ikälain vaatimuksia ja tekemään säästöjä rakennepaketin mukaisesti?
Nyt halutaan siis kotihoitoa lisätä ja vanhainkodit muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Omaishoidon tukea halutaan lisätä. Se on hyvä asia, mutta ei suinkaan ratkaise kaikkea. Meillä monen vanhuksen omaishoitajana toimii iäkäs puoliso. Heidän jaksamistaan pitää myös tukea. Tässä on kolmannen sektorin toiminnalla suuri merkitys.
Täytyy myös muistaa, että meillä on kotihoidon palvelujen piirissä paljon yksinäisiä ihmisiä. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi taannoin A-studion haastattelussa, ettei valtiolla ole tarjota kuitenkaan rahaa palveluasumisen lisäämiseksi. Ministerit ovat selittäneet valtion lisäävän vanhuspalveluitten rahoitukseen 200 miljoonaa euroa, jolloin säästetään tuo rakenneuudistuksessa puhuttu 300 miljoonaa euroa.
Avopalveluja, ennaltaehkäisevää työtä ja kotihoidon palveluja parannetaan. Miten tämä kaikki näkyy kunnissa? Turussa muun muassa siten, että Runosmäen vanhainkodin yhteyteen valmistuu 36 muistihäiriöisten asukkaan yksikkö, joka muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi asteittain vuoteen 2016 mennessä.
Samainen peruskorjaus vähentää vastaavasti 34 paikkaa. Liinahaan vanhainkotipaikoista puolet muutetaan tehostetuksi asumispalveluksi asteittain vuoteen 2017 loppuun mennessä. Yhtään hoitopaikkaa ei siis tällä vaihdoksella tule lisää. Kotihoidon kriteerejä kiristetään ja tavoitteeksi on otettu kotihoidon intensiteetin nostaminen nykyisin resurssein. Miten siis Turussa aiotaan turvata vanhustemme inhimillinen ja turvallinen hoito?
Tuntuu joskus siltä ,että ministereiltä ja valmistelevilta virkamiehiltä on kadonnut ymmärrys todellisesta elämästä. Suunnitelmat näyttävät paperilla hyviltä ja sitä ne saattavat ollakin, mutta totuus siitä, miten niiden toteuttaminen käytännössä on mahdollista, on täysin epärealistista.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/rakennepakettiuudistus-ja-vanhuspalvelulaki
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
rakennepakettiuudistus,
rakenne,
paketti,
uusitus,
vanhuspalvelulaki
|
Torstai 5.12.2013 klo 19.32 - Pirjo Lampi
Tänä vuonna laaditussa uudistusohjelmassa on käynyt niin, että ikäihmiset ovat joutuneet kohtuuttomien säästöjen ja palvelumuutosten kohteeksi. Samoin käy ensi vuoden talousarvioehdotuksen perusteella. Taas korotetaan kotihoidon ja niihin liittyvien tukipalvelujen maksuja.
Tavoitteena on kotihoidon intensiteetin nostaminen, mutta nykyisin resurssein. Kotihoidon kriteerejä kiristetään. Ikälain mukaan laitoshoitopaikkoja vähennetään ja tehostettua palveluasumista lisätään. Tämä on budjetin suurin ongelma. Meillä ei näitä paikkoja ole tälläkään hetkellä riittävästi.
Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden jyrkkä kasvu. Heitä on väestöennusteen mukaan ensivuonna 343 enemmän kuin viime vuonna ja vuonna 2016, johon asti taloussuunnitelma on laadittu, on jo 643 enemmän. Heistä yli 50 prosenttia on palvelujen piirissä.
Mihin heidät aiotaan sijoittaa silloin, kun he eivät enää omassa kodissaan selviä? Tehostettu palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito on yli 60 prosenttia ostopalvelua. Vuosittain Turku joutuu maksamaan useita miljoonia euroja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille siirtoviive- ja sakkomaksuja siksi, ettei meillä ole jatkohoitopaikkoja vanhuksillemme.
Tyks laskuttaa siirtoviivepäivien määrästä riippuen kaupunkia 640 1 300 euroa vuorokaudelta. Kaupungin oma akuuttivuodeosasto maksaa 363 euroa, pitkäaikaissairaanhoito ostopalveluna 164–197 euroa ja tehostettu palveluasuminen 114 euroa vuorokaudelta.
Meillä jonottaa tällä hetkellä kuukausittain noin sata potilasta jatkohoitopaikkaa. Entä siis tulevina vuosina? On selvää ettei näin voida jatkaa. Pitkäaikaissairaanhoitoa tai palveluasumista tuottavat kaupungin omat yksiköt ovat huonossa kunnossa.
Niitä kaikkia ei voi edes peruskorjata vastaamaan nykyajan vaatimuksia.Näissä on yli 200 hoitopaikkaa .Tarkastuslautakunnan raportissa todettiin tänä vuonna, että korjausten lykkääminen ohi optimaalisen korjausajankohdan nostaa korjauskustannuksia. Juuri näin kuitenkin Turussa toimitaan.
Perussuomalaisten mielestä kaupungin tulee mitä pikimmiten aloittaa oman, moniasteisen palvelutalon suunnittelu ja rakentaminen. Kaupunki voisi myös helpottaa vanhusten kotona asumista mahdollistamalla rollaattorin käyttäjille maksuttoman liikkumisen kaupungin joukkoliikenteessä.Tätä eivät muut puolueet ole kannattaneet.
Kireässä taloustilanteessa säästöjä pitää tietysti löytää. Varsinkin tässä tilanteessa on erityisen tärkeää laittaa asiat myös arvojärjestykseen. Säästöjä saadaan esimerkiksi varsin monimutkaista ja byrokraattista hallintoa keventämällä ja järkiperäistämällä toimintatapoja.
Veroprosentin korotusta pitäisi hyödyntää vanhuspalveluihimme niin, että voimme säilyttää ne sekä inhimillisellä että oman hyvinvointitoimialamme strategian ja ikälain vaatimalla tasolla. Tällä taloussuunnitelmalla emme siihen pysty.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
vanhuspalvelut,
hyvinvointitoimialan,
budjettiongelma,
pirjo,
lampi
|
Tiistai 22.10.2013 klo 20.40 - Pirjo Lampi
Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.
Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.
Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.
Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.
Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.
Pirjo Lampi
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
jäävätkö,
vanhuksemme,
heitteille,
pirjo,
lampi,
sosterla,
jäsen
|
Perjantai 30.8.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi
Olemme saaneet lukea kuinka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistetään mittavat yt-neuvottelut koskien koko henkilökuntaa. Samaan aikaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Tyksiä 400 000 euron uhkasakolla Syöpäpotilaitten leikkausten jälkeisten hoitojen viivästymisen vuoksi.
Yt-neuvottelujan säästötavoite on henkilöstökulujen osalta 5.8 milj. euroa. Tähän pyritään sijaisuuksien minimoimisella, eläkkeelle jäävien työntekijöitten toimien täyttämättä jättämisellä , lomautuksilla ja jopa palkkojen alennuksella. On arvioitu, että koko henkiökunta olisi lomautettava vuonna 2013 8-9 päiväksi.Tuntuu kummalliselta, että julkinen terveydenhoitomme on tällä hetkellä tilanteessa, jossa se ei pysty hoitamaan edes lakisääteisiä velvoitteitaan. Kuitenkin ensimmäisenä keinona tuntuu olevan henkilöstöön kohdistuvat säästöt. Minusta Anneli Kivijärven (sdp) lausahdus TS:ssa, jossa hän toteaa henkilöstön käyttäytyneen kuin teini-ikäiset perheessä halutessaan sitä ja tuota, on todella loukkaava henkilökuntaa kohtaan joka tekee monilla osastoilla työtänsä jaksamisen äärirajoilla. Olisi toivonut Kivijärveltä rohkeutta konkretisoida lausuntoaan.Yksikköjen hallinnolliset vastuuhenkilöt vastaavat oman yksikkönsä toiminnasta ja myös hankinnoista, eivät tavallista hoito-tai muita töitä tekevät työntekijät.
Eikö vastuuseen pitäisi joutua se valtava määrä hallinnollisia virkamiehiä jotka vuodesta toiseen laativat budjetit täysin pieleen? Ennusteet eivät toteudu, rakennemuutokset joita on tehty usein vain lisäävät menoja eivätkä tuota niitä tuloja tai säästöjä joita kuvitellaan. Uusi, hieno T-sairaala on ollut varsin mittava investointi. Meillä on jopa ehkä turhankin komea sairaala mutta meillä ei ole varaa henkilökuntaan. Tyksissä on tehty organisaatiomuutoksia muuttamalla esim. aikaisempaa klinikkajakoa. Se ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tuottanut toivottuja säästöjä. Henkilökunta ei aivan yksimielisesti ole kaikesta pitänyt. Muutokset ovat saattaneet lisätä erilaisten hallinnollisten vastuuhenkilöiden määrää toimenkuvia muuttamalla. Usein tuntuukin siltä, että vaikka muutoksia perustellaan hallinnon keventämisellä, tosiassa luodaan vain uusia himmeleitä. VSSHP:n hallituksen mukaan T-sairaalan käyttöönoton ja muiden toimenpiteiden seurauksena Tyksissä on 48 sairaansijaa vähemmän käytössä kuin vuoden alussa. Vuoden 2012 aikana koko piirissä on vähennetty 71 sairaansijaa.Sairaanhoitopiirin mukaan vielä kuitenkaan ei ole näkyvissä riittävää henkilökunnan työpanoksen vähentymistä! Vuodeosastojen suoritetuotanto on tulosennusteen mukaan vähenemässä viime vuodesta 8.7% , hoitopäivät vähenevät 8.8% avohoitokäynnit lisääntyneet 7.1%. Suuntaus joka kai pitäisi olla juuri se johon pyritään. Potilaat eivät joudu olemaan osastoilla hoidossa turhaan. Mutta ne suoritteet!
Ensiavun ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) aloitti keväällä toimintansa. Tuntuu oudolta, että henkilökunnan lisätarve on yllättänyt.Valtava määrä lähikuntia teki sopimuksen yhteispäivystyksen kanssa lopettamalla iltavastaanotot ja viikonloppupäivystykset omassa kunnassaan. Henkilökuntaa ei kuitenkaan näistä kunnista tietenkään siirtynyt. Ei siis ole ihme, jos henkilökuntaa on pitänyt palkata lisää, tosin vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Mikä on heidän kohtalonsa yt-neuvottelujen jälkeen? EPLL:n ennuste palkkojen ylityksissä on 0.9 milj. euroa (8.9%).
Sairaanhoitopiirillä on edessään edelleen yksi suuri investointi. U-sairaalan toiminnan korvaava uudisrakennus. Tätäkin investointia on venytetty jo toistakymmentä vuotta vaikka nykyisen sairaalan kosteusvauriot ovat olleet tiedossa. Henkilöstö on oireillut vuosikausia vaikka asiaa on koetettu vähätellä. Korjaavia remontteja on tehty toinen toisensa perään, joillakin osastoilla jopa useamman kerran. Vuosien mittaan niihin on uponnut mittava määrä rahaa. En tiedä onko yhteissummaa edes laskettu. A-sairaalan kuntokartoitukseen ja korjauksiin arvioidaan kuluvan vuosien 2013-2016 aikana 13 milj euroa. Tällä hetkellä U-sairaalan uudisrakentamisessa kannatusta lienee eniten saanut näennäisesti halvempi vaihtoehto, jossa korvaavat toiminnat sijoitetaan useampaan rakennukseen. Onko se mahdolliseti toteutuessaan myös käyttöönoton jälkeen edullisin vaihtoehto? Tälläkin hetkellä Tyksissä eräitten yksikköjen toiminnan hajasijoitus ei mahdollista esim.henkilöstön tehokasta käyttöä, jolla voitaisiin säästää juuri henkilöstökuluja ja myös muita laite-ja tarvehankintoja.Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan v. 2018, siis sen jälkeen kun sairaanhoitopiirit nykyisen suunnitelman mukaan on lakkautettu. Mitä tämä tulee hallinnollisesti vaikuttamaan?
Jos me haluamme, että Tyks sairaanhoitopiirin keskuksena edelleen tarjoaa korkeatasoista erikoissairaanhoitoa, sen on pystyttävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Tutkimusmenetelmien ja laitteiden on vastattava nykyajan tietotaitoa. Se vaatii myös riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Henkilöstön työpanoksesta puhuttaessa on huomoitava se, ettäTyksillä on merkittävä rooli lääkäreitten koulutuksessa, samoin myös AMK:n opiskelijoitten ( esim. sairaanhoitajat ja bioanalyytikot) käytännön harjoittelun ohjaamisesta joka vie voimavaroja varsinaisesta hoitotyöstä. Hoitohenkiökunnalla on siis myös opetusvelvollisuus. Mitä paremmin tämä ohjaus toimii, sitä valmiimpia lääkäreitä ja hoitajia me saamme työelämään.Tämä on eräs asia joka helposti unohdetaan kun julkisen sektorin suoritteita verrataan yksityisiin palveluihin. Yksityisillä lääkäriasemilla ei juurikaan opiskelijoita näy. Miksi? Siksi, että niitten tarkoituksena on tehdä potilaita hoitamalla bisnestä.
Yt-neuvottelut eivät lisää Tyksin mainetta hyvänä työnantajana, jos se sitä on ollut. Henkilökuntaa voi olla yhä vaikeampaa saada. Pelkona on, että lomautukset tulevat alentamaan työmotivaatiota koska henkilöstö ei koe saavansa arvostusta siitä työstä mitä he tekevät. Heidät on syyllistetty tilanteeseen johon eivät itse ole voineet vaikuttaa. Kiire ja motivaation puute lisäävät hoitovirheitten mahdollisuutta ja potilaitten tylyä kohtelua. Valitettavasti henkilöstön jaksaminen heijastuu aina potilaisiin. Tasapuolisesti lomautusten toteuttaminen voi olla erittäin hankalaa toimintojen ollessa hyvin erilaisia. Uusia uhkasakkoja voi olla tulossa,mikäli lakisääteisiä velvotteita ei pystytä noudattamaan.Toivon todella henkilöstölle jaksamista tässä kiristyneessä tilanteessa. Toivottavasti henkilöstökulujen vähentämisen ja muiden säästötoimenpiteiden toteuttamisella ei vaaranneta Tyksin erikoissairaanhoidon tason säilymistä ja sen edelleen kehittämistä.
Ovatko nyt tulevat VSHP:n yt-neuvottelut seurausta siitä, että budjettien laadinta on tarkoituksellisesti nykyisen kaltaista tai niitä tekevät virkamiehet epäpäteviä? Kun näin on jo jatkunut vuosien ajan, onkin haluttu luoda tilanne, jossa on helppoa hyväksyä päätös sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta vuoteen 2017 loppuun mennessä ja ja löytää yksi syy, vielä täysin levällään olevan, sote-uudistuksen toteuttamiseksi.
Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu (ps)
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
kuka,
on,
vastuussa,
erikoissairaanhoidon,
tason,
säilymisestä,
pirjo,
lampi
|
|
« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »
|
|
|
