Jäävätkö vanhuksemme heitteille?

Tiistai 22.10.2013 klo 20.40 - Pirjo Lampi

Kuka on vastuussa erikoissairaanhoidon tason säilymisestä?

Perjantai 30.8.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Olemme saaneet lukea kuinka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistetään mittavat yt-neuvottelut koskien koko henkilökuntaa. Samaan aikaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Tyksiä 400 000 euron uhkasakolla Syöpäpotilaitten leikkausten jälkeisten hoitojen viivästymisen vuoksi.

Yt-neuvottelujan säästötavoite on  henkilöstökulujen osalta 5.8 milj. euroa. Tähän pyritään sijaisuuksien minimoimisella, eläkkeelle jäävien työntekijöitten toimien täyttämättä jättämisellä , lomautuksilla ja jopa palkkojen alennuksella. On arvioitu, että koko henkiökunta olisi lomautettava vuonna 2013 8-9 päiväksi.Tuntuu kummalliselta, että julkinen terveydenhoitomme on tällä hetkellä tilanteessa, jossa se ei pysty hoitamaan edes lakisääteisiä velvoitteitaan. Kuitenkin ensimmäisenä keinona tuntuu olevan henkilöstöön kohdistuvat säästöt. Minusta Anneli Kivijärven (sdp) lausahdus TS:ssa, jossa hän toteaa henkilöstön käyttäytyneen kuin teini-ikäiset perheessä  halutessaan sitä ja tuota, on todella loukkaava henkilökuntaa kohtaan joka tekee monilla osastoilla työtänsä jaksamisen äärirajoilla. Olisi toivonut Kivijärveltä rohkeutta konkretisoida lausuntoaan.Yksikköjen hallinnolliset vastuuhenkilöt vastaavat oman yksikkönsä toiminnasta ja myös hankinnoista, eivät tavallista hoito-tai muita töitä tekevät työntekijät.

Eikö vastuuseen pitäisi joutua se valtava määrä hallinnollisia virkamiehiä jotka vuodesta toiseen laativat budjetit täysin pieleen? Ennusteet eivät toteudu, rakennemuutokset joita on tehty usein vain lisäävät menoja eivätkä tuota niitä tuloja  tai säästöjä joita kuvitellaan.  Uusi, hieno T-sairaala on ollut varsin mittava investointi.   Meillä on jopa ehkä turhankin komea sairaala mutta meillä ei ole varaa henkilökuntaan. Tyksissä on tehty organisaatiomuutoksia muuttamalla esim. aikaisempaa klinikkajakoa. Se ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tuottanut toivottuja säästöjä. Henkilökunta ei aivan yksimielisesti ole kaikesta pitänyt.  Muutokset ovat saattaneet lisätä erilaisten hallinnollisten vastuuhenkilöiden määrää toimenkuvia muuttamalla. Usein tuntuukin siltä, että vaikka muutoksia perustellaan hallinnon keventämisellä, tosiassa luodaan vain uusia himmeleitä. VSSHP:n hallituksen mukaan T-sairaalan käyttöönoton ja muiden toimenpiteiden seurauksena Tyksissä on 48 sairaansijaa vähemmän käytössä kuin vuoden alussa. Vuoden 2012  aikana koko piirissä on vähennetty 71 sairaansijaa.Sairaanhoitopiirin mukaan vielä kuitenkaan ei ole näkyvissä riittävää henkilökunnan työpanoksen vähentymistä! Vuodeosastojen suoritetuotanto on tulosennusteen mukaan vähenemässä viime vuodesta 8.7% , hoitopäivät vähenevät 8.8% avohoitokäynnit lisääntyneet 7.1%.  Suuntaus joka kai pitäisi olla juuri se johon pyritään. Potilaat eivät joudu olemaan osastoilla hoidossa turhaan. Mutta ne suoritteet!

Ensiavun ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) aloitti keväällä toimintansa. Tuntuu oudolta, että henkilökunnan lisätarve on yllättänyt.Valtava määrä lähikuntia teki sopimuksen yhteispäivystyksen kanssa lopettamalla iltavastaanotot ja  viikonloppupäivystykset omassa kunnassaan. Henkilökuntaa ei kuitenkaan näistä kunnista tietenkään siirtynyt. Ei siis ole ihme, jos henkilökuntaa on pitänyt palkata lisää, tosin vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Mikä on heidän kohtalonsa yt-neuvottelujen jälkeen? EPLL:n ennuste palkkojen ylityksissä on 0.9 milj. euroa (8.9%).

Sairaanhoitopiirillä on edessään edelleen yksi suuri investointi. U-sairaalan toiminnan korvaava uudisrakennus. Tätäkin investointia on venytetty jo toistakymmentä vuotta  vaikka nykyisen sairaalan kosteusvauriot ovat olleet tiedossa. Henkilöstö on oireillut vuosikausia vaikka asiaa on koetettu vähätellä. Korjaavia remontteja on tehty toinen toisensa perään, joillakin osastoilla jopa useamman kerran. Vuosien mittaan niihin on uponnut mittava määrä rahaa. En tiedä onko  yhteissummaa edes laskettu.  A-sairaalan kuntokartoitukseen ja korjauksiin arvioidaan kuluvan vuosien 2013-2016 aikana 13 milj euroa.  Tällä hetkellä U-sairaalan uudisrakentamisessa kannatusta lienee eniten saanut näennäisesti halvempi vaihtoehto, jossa korvaavat toiminnat sijoitetaan useampaan rakennukseen. Onko se mahdolliseti toteutuessaan myös käyttöönoton jälkeen  edullisin vaihtoehto? Tälläkin hetkellä Tyksissä eräitten yksikköjen toiminnan hajasijoitus ei mahdollista esim.henkilöstön tehokasta käyttöä, jolla voitaisiin säästää juuri henkilöstökuluja ja myös muita laite-ja tarvehankintoja.Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan v. 2018, siis sen jälkeen kun sairaanhoitopiirit nykyisen suunnitelman mukaan on lakkautettu. Mitä tämä tulee hallinnollisesti vaikuttamaan?

Jos me haluamme, että Tyks sairaanhoitopiirin keskuksena edelleen tarjoaa korkeatasoista erikoissairaanhoitoa, sen on pystyttävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Tutkimusmenetelmien ja laitteiden on vastattava nykyajan tietotaitoa. Se vaatii  myös riittävän ja ammattitaitoisen  henkilökunnan. Henkilöstön työpanoksesta puhuttaessa on huomoitava se, ettäTyksillä on merkittävä rooli  lääkäreitten koulutuksessa, samoin myös  AMK:n opiskelijoitten ( esim. sairaanhoitajat ja bioanalyytikot) käytännön harjoittelun ohjaamisesta joka vie voimavaroja varsinaisesta hoitotyöstä. Hoitohenkiökunnalla on siis myös opetusvelvollisuus. Mitä paremmin tämä ohjaus toimii, sitä valmiimpia lääkäreitä ja hoitajia me saamme työelämään.Tämä on eräs asia joka helposti unohdetaan kun julkisen sektorin suoritteita verrataan yksityisiin palveluihin. Yksityisillä lääkäriasemilla ei juurikaan opiskelijoita näy. Miksi? Siksi, että niitten tarkoituksena on tehdä potilaita hoitamalla bisnestä.

Yt-neuvottelut eivät lisää Tyksin mainetta hyvänä työnantajana, jos se sitä on ollut. Henkilökuntaa voi olla yhä vaikeampaa saada. Pelkona on, että lomautukset tulevat alentamaan työmotivaatiota koska henkilöstö  ei koe saavansa arvostusta siitä työstä mitä he tekevät. Heidät on syyllistetty tilanteeseen johon eivät itse ole voineet vaikuttaa. Kiire ja motivaation puute lisäävät hoitovirheitten mahdollisuutta ja potilaitten tylyä kohtelua. Valitettavasti henkilöstön  jaksaminen heijastuu aina potilaisiin. Tasapuolisesti lomautusten toteuttaminen voi olla  erittäin hankalaa toimintojen ollessa hyvin erilaisia. Uusia uhkasakkoja voi olla tulossa,mikäli lakisääteisiä velvotteita ei pystytä noudattamaan.Toivon todella henkilöstölle jaksamista tässä kiristyneessä tilanteessa. Toivottavasti henkilöstökulujen vähentämisen ja muiden säästötoimenpiteiden toteuttamisella ei vaaranneta Tyksin erikoissairaanhoidon tason säilymistä ja sen edelleen kehittämistä.

Ovatko nyt tulevat VSHP:n yt-neuvottelut seurausta siitä, että budjettien laadinta on tarkoituksellisesti nykyisen kaltaista tai niitä tekevät virkamiehet epäpäteviä? Kun näin on jo jatkunut vuosien ajan, onkin haluttu luoda tilanne, jossa on helppoa hyväksyä päätös sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta vuoteen 2017 loppuun mennessä ja  ja löytää yksi syy, vielä täysin levällään olevan, sote-uudistuksen toteuttamiseksi.

                                                                        Pirjo Lampi

                                                                       kaupunginvaltuutettu (ps)

                                                                      sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Alhopuron mielipiteet järkyttivät

Perjantai 30.8.2013 klo 18.00 - Pirjo Lampi

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuron mielipiteet (TS 29.8. ) ovat hyvä esimerkki siitä mitä terveydenhuollosta ajattelee yksityisiä terveyspalveluja myynyt ja niillä rikastunut kova bisnesmies. Julkinen terveydenhoito on kuitenkin perustuslain mukainen turva kansalaisille ainakin vielä toistaiseksi. Oli kuitenkin surullista lukea kuinka taas syyllistettiin henkilökunta Sairaanhoitopiirin huonoon taloudelliseen tilanteeseen.Siitä olen samaa mieltä, että T-sairaalan yhteispäivystyksen tilat olisi voitu rakentaa ehkä halvemmallakin ja myös henkilökunta on kommentoinut, että turhia askeleita joudutaan ottamaan juuri väljien tilojen takia.

Sote-uudistuksen toteuttamista pitäisi harkita tarkkaan

Maanantai 29.7.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi

Yhteispäivystyksen maksuihin löytyisi muitakin vaihtoehtoja

Torstai 6.6.2013 klo 22.39 - Pirjo Lampi

Kirjoituksessaan Rahastuksen makua (TS 3.6.) nimim. Maskulainen ihmettelee yhteispäivystyksen maksua.Tätä samaa ihmettelin Turun sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.5. Tuon saman esh:n poliklinikka maksun maksavat siis myös turkulaiset kuten maskulaisetkin.Tätä asiaa ei ole todellakaan kovin hyvin informoitu nykyisille yhteispäivystyksen käyttäjille.
Tiedustelin asiaa palvelutuotantojohtaja Petri Virtaselta, joka kertoi asian olevan mahdollista perustuen lakiin ja asetukseen sosiaali-ja terveydenhoidon asiakasmaksuista. Mikäli yhteispäivystys järjestetään erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla maksuna voidaan periä 27,50 eur käynniltä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on itsenäinen toimija maksuja määrättäessä. Koska Turku ja muut kunnat ovat siirtäneet päivystystoimintansa VSSHP:n alaiselle ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle,maksut määrätään jatkossa siellä. Laissa siis määritellään enimmäismaksun suuruus joka saadaan ja voidaan periä mutta muunkinlainen ratkaisu olisi mahdollista. Erilaisia käytäntöjä on olemassa esim. Helsingissä.
Maksun yhtenä perusteena lienee se, että yhteispäivystyksessä saa myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon saman katon alta.Sitä eivät kaikki suinkaan tarvitse mutta kuitenkin maksavat saman esh:n pklmaksun riippumatta siitä ovatko he saaneet perusterveydenhoidon vai erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Liikelaitoksen kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa se on velvoitettu toimittamaan kunnille käyttöraporttitietoa toiminnan suunnittelua ja tilastointia varten esim. perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden käyntimääristä kuukausittain. Ei siis olisi mitenkään mahdotonta periä maksua perusterveydenhoidon mukaan niiltä jotka eivät erikoissairaanhoitoa ole tarvinneet.
On hämmästyttävää, että valta maksuista on annettu liikelaitokselle, jossa päätöksen teossa ei ole kunnallista edustusta. Tätä suuntausta en näe hyvänä.

Julkaistu Turun Sanomissa (5.6 2013) 

Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu ( ps )
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Vallanjakamisen vaikeus

Perjantai 15.3.2013 klo 21.08 - Pirjo Lampi

Varsinais-Suomen liiton sivuilta voi lukea 11.3. pidetyn maakuntavaltuuston kokouksessa tehdyistä valinnoista. Valtuuston 3. vpj:ksi valittiin kunnallisvaalituloksesta piittaamatta Li Andersson (vas). Paikka vaalituloksen perusteella olisi kuulunut perussuomalaisille, jotka siihen ehdottivatkin maskulaista Taito Ylhäistä. Sivuilla kerrotaan myös ettei paikasta kuitenkaan äänestetty koska perussuomalaiset keskustelun jälkeen tyytyivät alkuperäiseen valintaehdotukseen. Sitä miten tähän päädyttiin ei kuitenkaan kerrottu.

Maakuntavaltuustolle tuotiin  eräitten puolueitten taholta varsin voimakkaasti esille se ettei maakuntavaltuustossa ole sen historian aikana koskaan äänestetty ja toivottiin etteivät perussuomalaiset haluaisi nytkään äänestystä asiasta. Olisiko tarpeen vaatiessa jo aika kirjoittaa historiaa uusiksi?

Kokouksessa käydyissä puheenvuoroissa Katri Sarlund (vihr.) totesi, että äänestys on täysin turhaa koska perussuomalaiset tulevat  sen takuuvarmasti häviämään. Ilkka Kanerva(kok) sanoi puheenvuorossaan ymmärtävänsä perussuomalaisten kannan ja kehui tuntevansa monta fiksua perussuomalaista. Samaan hengenvetoon hän esitti kuitenkin uhkauksen, että mikäli äänestykseen päädytään, perussuomalaiset saattavat menettää heille mahdollisesti kaavailtuja paikkoja esim. sairaanhoitopiiristä. Sääntöjen mukaan äänestys oli mahdollista vain koko puheenjohtajiston paketista, ei yksittäisestä puheenjohtajasta. Olisiko aika jonkinlaisille muutoksille?  Vai onko demokratiassamme täysin hyväksyttävää neuvottelutilanteissa käyttää uhkailua ja kiristystä?

Viime aikoina on haluttu kunnallispolitiikasta avointa ja kansalaisten tahtoa kuuntelevaa. Se on myös perussuomalaisten tahto. Hyvä yhteistyö yli puoluerajojen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä ei  mielestäni saavuteta edellä mainituilla keinoilla.

Perussuomalaiset ovat tulleet suurella joukolla  päätöksen tekoon niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasolla. Se on tosiasia, johon kaikkien puolueitten on sopeuduttava tavalla tai toisella.Kaikki puolueet tekevät varmasti hyviä ehdotuksia, joita voidaan kannattaa riippumatta siitä mikä puolue on ehdotuksen tekijänä. Turussa perussuomalaiset saivat kaupunginvaltuustoon kolminkertaisen määrän edustajia edellisiin vaaleihin verrattuna. Se tulee varmasti vaikuttamaan päätöksen tekoon viimeistään tulevina vuosina, jolloin pääsemme vaikuttamaan myös budjettien laatimisiin.

Pirjo  Lampi  (ps)

Kaupunginvaltuutettu

Maakuntavaltuuston jäsen

julkaistu 19.3.2013 Turun Sanomissa                                                

Sairaanhoito mullistuu, unohtuuko ihminen?

Perjantai 11.1.2013 klo 21.43 - Pirjo Lampi

Mitä sote-uudistus oikeasti tarkoittaa? Sitä tuskin tällä hetkellä tietävät edes uudistuksen valmistelijat. Sote-uudistus liittyy kiinteästi kuntaliitoksiin: molemmat ovat jättimäisiä uudistuksia, joissa paperille luodaan hienoja karttoja kunnista ja erityisvastuualueista (Erva).On suunniteltu, että osa erikoissairaanhoidosta siirrettäisiin perusterveydenhoidon puolelle. Esimerkiksi naisten- ja lastentautien erikoislääkäreiden palvelua voisi varsin hyvin siirtää myös terveyskeskuksiin.

Kuntaliiton vuoden 2012 julkaisun mukaan erikoissairaanhoidosta tulisi huolehtimaan viisi niin sanottua Erva-aluetta. Yksi niistä on Tyks-Erva, johon kuuluisivat Varsinais-Suomi, Satakunta ja myös Vaasan alue, joka on tähän asti kuulunut TAYS-Ervaan eli Tampereen alueeseen. Erva-alueiden selvittämistyöhön Turku ei saanut omaa selvittäjää, vaikka on selvästi alueensa keskus. Sen sijaan selvittäjiä oli esimerkiksi Vaasasta.

Erva-alueiden kehittämisen lisäksi sairaanhoitopiirejä ollaan lakkauttamassa. Sairaanhoitokuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle tämän vuoden alusta. Toiminta siirtyy yksityisiltä yrityksiltä pääosin parille suurelle valtakunnalliselle yritykselle. Koulutetusta henkilökunnasta tulee olemaan pulaa, ja varsinkin syrjäseuduilla ambulanssien määrä tulee vähenemään. Uudistuksen kustannusten arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.

Kunnan itsenäinen päätäntävalta palvelujen järjestämisessä on kiinni asukasmäärästä. Miksi näin? Uudistuksen toinen epäkohta on myös vapaaehtoisuus. Nyt luodaan vain hyvä tie pakkoliitoksiin. Tämän lisäksi lukuisten sairaaloiden toiminta maassamme on uhattuna, mikäli suurin osa niiden palveluista siirretään suurempiin sairaaloihin.Miten tämä parantaa hoidon saatavuutta? Tästä hyvänä esimerkkinä on Rauman aluesairaala. Uusi organisaatio Medi-Rauma aloitti toimintansa vasta vajaa vuosi sitten osana Rauman kaupungin erikoissairaanhoitoa. Nyt palvelut siirrettäisiin Poriin.

Uudistajat puhuvat kauniisti siitä, että soten avulla saadaan kaikille yhtäläiset terveyspalvelut. Suurissa kuntaliitoksissa on kuitenkin varmaa, etteivät lähipalvelut säily.Erikoissairaanhoito puolestaan saattaa karata vielä nykyistäkin kauemmas potilaan kotipaikkakunnasta. Lupaukset siitä, että lääkärit – eivät potilaat – liikkuvat, on utopiaa. Vierailukäynnit tulevat omaisille pitkiksi ja kalliiksi. Sanomattakin on selvää, että omaiset maksavat kustannukset itse. Onko tämäkin inhimillinen asia unohdettu kokonaan? Lähiomaisten tuki on sairaan toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaiselle riittävät terveyspalvelut omassa kunnassaan. Sitä sopii miettiä kuntaliitoksia suunniteltaessa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä ja myös terveyspalvelujen kehittämistä varmasti tarvitaan mutta ei näin suurisuuntaisilla mullistuksilla kuin mihin nyt pyritään.

Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436256/Sairaanhoito+mullistuu+++unohtuuko+ihminen

Suomalaiset opiskelijat maksajina

Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?

Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.

Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.

Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.

Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.

Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.

Pirjo Lampi (ps)

Turun politiikkaan tarvitaan uusia tuulia

Tiistai 9.10.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Turun kunnallispolitiikasta vastaavat ovat osoittaneet mitä arvoja he ajavat esim.sosiaali-ja terveydenhuollossa. Kunnallisia palveluja vähennetään, yksityisiä palveluja tarjotaan koko ajan lisää.Ostopalveluihin käytettiin noin 100 milj. euroa v.2011.Nämä palvelut eivät suinkaan ole  aina edullisempia kuin kaupungin itse tuottamat palvelut.

Vanhuksemme tarvitsevat hyvää hoitoa sekä kotona, että laitoksissa. Ne eivät saa kilpailla keskenään.Vanhainkoteja ei pidä lopettaa sen takia, että saadaan hoitajia kotihoidon puolelle tai päinvastoin. Juuri näin tapahtui kun Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin.Vanhuksen omaa tahtoa pitäisi kunnioittaa.Kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paateron jyrkkä mielipide TS:ssa vanhainkoteja ja laitoshoitoa vastaan on käsittämätön.Turkulaisista 75 vuotiaista noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.Tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan, että kotihoidon ns. 4:s palveluluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikkakin. Kuitenkin samassa arvioinnissa on selkeästi tuotu esiin tavoite vanhainkoti- ja laitoshoitopaikkojen vähentämisestä. Ihmettelen miksi näin, kun tiedetään vanhusten määrän lisääntyminen.Moni vanhus joutuu elämään kotona lähes epäinhimillisissä oloissa.Masennus-ja unilääkkeiden yleisellä käytöllä yritetään hoitaa vanhuksen yksinäisyyttä.On häpeällistä, että tälläkin hetkellä toista sataa vanhusta odottaa laitoshoitopaikkaa.

Oman erityisryhmänsä muodostavat muistihäiriöistä kärsivät. Iän myötä dementia lisääntyy ja omaisille ( jos niitä edes on )on erittäin raskasta etsiä usein harhailevaa omaistaan milloin mistäkin. Oma, keskivaikeaa dementiaa sairastava läheiseni joutui odottamaan vuoden hoitopaikkaan pääsyä, koska hän ei ollut itselleen eikä ympäristölleen vaarallinen eivätkä esim. poliisit olleet tuoneet häntä eksymisen takia toistuvasti kotiin! Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten.Yksityisiä hoitopaikkoja olisi silloinkin ollut tarjolla mutta niihin ei omaisellani ollut varaa.

Julkisen terveydenhuollon budjetit ovat aina alimitoitettuja. Loppuvuodesta julkaistaan

sitten suuret säästötavoitteet ja mihin ne ensimmäiseksi kohdistuvat? Hoitohenkilökunnan vähentämiseen. Sijaisuuksia karsitaan ensimmäiseksi. Toimintoja supistetaan. Tyks-Sapa liikelaitos on päättänyt lopettaa Käsityöläiskadun terveysaseman röntgenpalvelut.Sairaanhoitopiiri ottaa tämän palvelun itselleen uuteen T-sairaalaan ensi vuonna. Se, miten keskustan noin 60 000 potilaan kuvantamispalvelut järjestetään, on vielä epäselvää.Eikö tämä asia olisi pitänyt selvittää ennen päätöksen tekemistä? TYKS on ilmoittanut vähentävänsä magneettikuvauksia ja TT-tutkimuksia.Nämä ovat kuitenkin erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Onko niitä siis tehty turhaan? TYKS luopuu myös aluesairaaloista tai niiden toimintoja supistetaan.Onko bisnesajattelu vallannut liikaa myös jukisen sektorin terveydenhoitoa? Puhutaan yhä enemmän tulosvastuusta,suoritteista ja erilaisista mittareista.Onko siis se tärkein, potilas,unohtunut? Hyvästä perusterveydenhuollosta ei pidä luopua.Siitä säästäminen tulee vielä kalliiksi potilaiden päästessä hoitoon yhä sairaampina.

Terveydenhuollon rakennemuutokset ja mahdolliset kuntaliitokset ovat isoja haasteita tuleville kuntapäättäjille.Miten aiotaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle sektorille asetettu vaatimus turvata jokaiselle riittävät sosiaali-ja terveyspalvelut?

Turkulaisilla on vaaleissa mahdollisuus osoittaa haluavatko he ihmisläheisempää ja avoimempaa päätöksentekoa kuin nyt on harjoitettu. Muutosta ei tapahdu,jos päättäjät pysyvät vuodesta toiseen samoina.Vaikuttaa voi vain äänestämällä. Jokaisen turkulaisen ääni on siis tärkeä. 

                                                                                Pirjo Lampi  ( ps )

                                                                                Kuntavaaliehdokas

Onko meillä enää hyvinvointiyhteiskuntaa?

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.56 - Pirjo Lampi

Mielestäni hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu kiinteästi tasa-arvo ja ja sananvapaus. Jokainen kansalainen on omana itsenään yhtä arvokas yhteiskunnalle.Kaikilla tulee olla sananvapauden edellyttämä oikeus omaan mielipiteeseensä. Jokaisen suomalaisen pitäisi olla tasa-arvoinen lain edessä.
Hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään huolta myös heikompiosaisista.
Onko Suomessa näin? Mielestäni ei. Hyvinvointimme on pikku hiljaa murenemassa.
Valta ja raha tekevät ihmisistä eriarvoisia.

Politiikassa valtapuolueiden edustajat ovat nostaneet itsensä muiden yläpuolelle. Vain he esim.kantavat vastuuta ja ovat suvaitsevaisia. Ollessasi eri mieltä, sinua ei vaivauduta usein edes kuuntelemaan.Näinkö toteutuu tasa-arvo? Yhtä ainoaa totuutta ei voi olla politiikassa sen enempää kuin muutenkaan elämässä. Aina on vaihtoehtoja ja ihmiset tekevät valintoja.

Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi hyvin. Viime vuosien aikana ovat huolestuttavasti lisääntyneet surulliset perhetragediat ja käsittämättömät surmateot. Osa nuorista ja samoin ikäihmisistä on syrjäytyneitä.Elämme kovassa kilpailuyhteiskunnassa, jossa heikot eivät menesty. Ihanteet ja idolit ovat muuttuneet. On valitettavaa, että erään tutkimuksen mukaan nuorten toiveammatiksi on tullut julkkis.Elämästä on tullut kuin realityohjelma.Miten selviydyt kilpailusta, kenet tiputetaan pois. Nuoret joutuvat raivaamaan tiensä kovassa maailmassa.

Suuri määrä kansalaisiamme on eläköitymässä. Heidän aikanaan on selvitty monista lama-ajoista ja kriiseistä omin voimin.Miten se voi olla mahdollista ilman EU:ta?

Hyvä terveyskeskusjärjestelmä luotiin 70-luvulla. Vanhainkodeissa asui vielä toimintakykysiä ihmisiä eikä pääosin vuodepotilaita ja dementoituneita kuten nyt. Ikäihmisistä on tullut yhteiskunnalle vain rasite. Näin ei pitäisi olla.Heidänkin tekemää työtä yhteiskuntamme hyväksi pitäisi arvostaa.Pitää muistaa, että myös eläkeläinen maksaa veroja. Jokainen vanhenee aikanaan ja ansaitsee ihmisarvoisen elämän loppuun asti.

Viime aikoina on tuntunut myös siltä, että sananvapautta yritetään rajoittaa tai siihen on valtaeliitillä erivapaus kuin tavallisella kansalaisella.Kriittinen asioiden arviointi ja esille tuominen ei olekaan sallittua. Olet joko suvaitsematon tai rasistinen.Toivoisin ,että me kaikki suomalaiset saisimme olla myös suomalaisia niin halutessamme. Elämän arvoja ja asenteita pitää muuttaa niin ,että meillä kaikilla olisi hyvä elää, että yrittäisimme pitää toinen toisistamme huolta.Silloin voisimme sanoa elävämme hyvinvointiyhteiskunnassa.

Pirjo Lampi (ps)                                                                                                                              

Kuntavaaliehdokas

Lukijan kirjoituksena Turkulaisessa 19.9.

Ei kukaan joudu vanhainkotiin, hyvä jos pääsee!

Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.54 - Pirjo Lampi

TS:n mielipideosastolla oli samana päivänä kaksi kirjoitusta, jotka koskivat vanhuspalvelulakia. Ritva Kapari kirjoittaa juuri niin kuin asiat todellisuudessa ovat.
Läänin sosiaali-ja terveysneuvos Pekka Paatero osoittaa kirjoituksellaan tietämättömyytensä tavallisen vanhuksen hoidosta. Vanhainkoteihin tai vastaaviin hoitopaikkoihin ei kukaan joudu, hyvä jos sinne pitkän jonotuksen jälkeen pääsee. On aivan selvää, että hoitohenkilökuntaa on monissa paikoissa liian vähän.Miksi sitä on niin vaikea myöntää.Ei hoitajien lisäyksellä olla viemässä ketään kotihoidosta pois.Miten vanhuksia voitaisiin lisätä laitoshoitoon kun paikkoja ei ole riittävästi vastaamaan tämän hetkistä tarvettakaan, puhumattakaan siitä, että vanhus itse niin halutessaan voisi siirtyä joustavasti vanhainkotiin.Näitäkin vanhuksia on lukuisia Paateron väitteistä huolimatta.Kysymys on nyt siitä, että ne vanhukset, jotka ovat laitoshoidossa saisivat siellä inhimillistä hoitoa.
Turkulaisista 75 vuotiaista 70% asuu ilman kunnallisia palveluja.Siis valtaenemmistö.Noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Turussa on tavoitteena luopua laitospainotteisesta hoidosta vähentämällä vanhainkoti ja laitospaikkoja. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan myös , että kotihoidon 4:s palveluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikka.
Yksityinen sektori tarjoaa runsaasti erilaisia asumismuotoja palvelutaloista kotiin saataviin palveluihin. Valitettavasti vain niihin ei pienituloisilla eläkeläisillä ole varaa.Mikäli kaikki ikäihmiset haluaisivat asua yksinään kotona kuten Paatero väittää,eivät yksityiset palvelutalot olisi kannattavaa bisnestä. Turun kaupungin on huolehdittava siitä, että laitospaikkoja on riittävästi edes silloin kun vanhus ei enää pärjää kotonaan eikä kotihoito ole kustannuksiltaankaan edullisempaa.
Ehdotus 70 vuotiaiden mahdollisuudesta vuosittaiseen kunto-ja terveystarkastukseen on kannatettava ajatus, tosin sekin olisi kunnille melkoinen kustannuserä.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas

Palkan ja toimenkuvan vastattava koulutusta

Keskiviikko 22.8.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi

Vastaan lähihoitaja Riitta Kallionpäälle (vas), joka kommentoi kirjoitustani hoitajien palkoista, vaikka en oikein ymmärtänyt, mihin asiaan minun olisi pitänyt perehtyä tarkasti. Lähes 40 vuotta terveydenhoitoalalla riittänee tarpeelliseksi perehtymiseksi!

Olen aivan samaa mieltä siitä, että lähihoitajat tekevät vastuullista ja arvokasta työtä. Omassa kirjoituksessani halusin ottaa kantaa vain nimenomaan nyt sairaanhoitajille lisäkoulutuksella saatuun rajoitettuun reseptinkirjoitusoikeuteen, joka on ollut esillä mediassa. Koulutuksella täytyy olla vaikutusta palkan suuruuteen ja työtehtäviin.

Lähihoitajien koulutuksesta vastaavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen kesto on 120 opintoviikkoa.

Sairaanhoitajien, kuten myös bioanalyytikkojen, eli entisten laboratoriohoitajien, ja röntgenhoitajien koulutuksesta vastaa ammattikorkeakoulu. Koulutuksen kesto on 210 opintoviikkoa.

Bioanalyytikot ovat nimenomaan koulutettuja verinäytteiden ottamiseen ja muitten laboratoriotutkimusten tekemiseen. Näytteenoton merkitys on ensiarvoisen tärkeä potilaan oikean diagnoosin saamiseksi.

Sosiaali-ja terveysalalla toimii monia muitakin koulutettuja oman alansa eriasteisia asiantuntijoita. On erittäin valitettavaa, että tällä alalla mielestäni palkkaus, kautta linjan, ei edelleenkään vastaa Suomessa saatavaa korkeatasoista koulutusta. Ei ole siis ihme, että ammattitaitoiset hoitajat lähtevät töihin ulkomaille tai vaihtavat kokonaan alaa. Samanaikaisesti me osallistumme ulkomailta tulevien hoitajien koulutukseen.

Hoitohenkilökunnan ammattijärjestöjen, Tehyn ja Superin, tärkeä tehtävä on valvoa palkkakehitystä terveydenhoitoalalla sekä myös sitä, että toimenkuvat vastaavat koulutusta.

Näitten järjestöjen hallintoelimiin jäsenet valitsevat edustajansa äänestämällä. Poliittinen kanta ei näissäkään ole merkityksetön.

Pirjo Lampi

kuntavaaliehdokas (ps)

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/379648/Palkan+ja+toimenkuvan+vastattava+koulutusta

Hoitajien palkan noustava vastuun mukana

Perjantai 13.7.2012 - Pirjo Lampi

Suomessa on nyt koulutuksen jälkeen 52 :lla sairaanhoitajalla eri puolella maata lupa kirjoittaa reseptejä. Koska terveyskeskuslääkäreistä on pulaa, on siihen hyvänä apuna se, että sairaanhoitaja voi kirjoittaa reseptin varsin tavallisiin ja hyvin yleisiin sairauksiin kuten silmätulehdukset, angiina ja virtsatieinfektiot. Näistä esimerkiksi kaksi viimeksi mainittua ovat varsin luotettavasti varmistettavissa, yksinkertaisella laboratoriotutkimuksella.

Sairaanhoitaja voi myös kirjoittaa ennalta määrättyjä rokotteita ja uusia esimerkiksi verenpaine-, astma- ja diabeteslääkkeitä potilaille, joille lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen. Tällä tavalla vapautuu hyvin monta lääkärin vastaanottoaikaa sellaisille potilaille, jotka todella tarvitsevat lääkärin tutkimusta.

Ongelmaksi muodostuu nyt palkkaus. Niinpä tietysti! Pelkäsin, että tässä käy juuri näin.Terveydenhoitoalalla on ollut tyypillistä vuosien varrella se, että hoitohenkilökunnalle haluttaisiin lisätä vastuullisia töitä lääkäreiltä, mutta palkankorotuksen saaminen onkin sitten toinen asia.

Tässä tapauksessa mediassa on puhuttu muutaman sadan euron palkankorotuksesta, mutta sitä ei nyt automaattisesti maksetakaan.

Tätä on perusteltu koko terveydenhoitoalalla käytössä olevalla työn vaativuuden arvioinnilla, jolla määritellään palkkataso. Tähän arviointiin ei ole koko maata kattavia yhtenäisiä kriteerejä, jonkinlaista ohjeistusta kylläkin. Kriteerit luodaan ja perustellaan paikallisesti. Tehokasta työaikaa kuluu tähän varsin paljon.

Mielestäni reseptin kirjoitusoikeuden pitäisi olla yksiselitteisesti kriteeri saman suuruiselle palkankorotukselle paikkakunnasta riippumatta. Korotus on kuitenkin varsin pieni terveyskeskuslääkärin palkkaan verrattuna. On kyse pienestä rahasummasta verrattuna siitä saatavaan hyötyyn.

Toivon sydämestäni, että innolla koulutukseen lähteneet ja sen suorittaneet hoitajat saavat tai ovat saaneet ansaitsemansa palkankorotuksen. Mikäli tästä koulutuksesta todetaan olevan kunnille myös taloudellista säästöä, ja kysyntää tällaisille hoitajille on, mielestäni koulutusta kannattaa tulevaisuudessa jatkaa. Kaikki uudet mahdollisuudet kannatta käyttää terveydenhoidon parantamiseksi maassamme. Kuntaliitoksien myötä on aivan varmaa, etteivät palvelut ainakaan tule lähemmäksi kuntalaisia, ellei jotakin uusia palvelumuotoja keksitä.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa on perusterveydenhoidon parantamiseksi ehdotettu yhtenä mahdollisena keinona kaupungin ”terveysbussin” hankkimista. Kyseisen koulutuksen saaneet sairaanhoitajat voisivat sopia tällaiseenkin toimintaan varsin hyvin.

Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas 2012
Turku

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/375483/Hoitajien+palkan++noustava+vastuun+mukana

Kosmetiikkaa vai tarpeellista peruskorjausta?

Torstai 21.6.2012 - Ajattelija

Tämä kirjoitukseni julkaistiin TS:n mielipidesivulla 21.06.2012

Muovilla huputetut kerrostalot ovat ilmestyneet maisemakuvaan kesäksi taloyhtiöissä tehtävien parveke- ja julkisivuremonttien takia. Asukkaat hikoilevat muovien sisällä pystymättä nauttimaan muutenkin lyhyestä kesäajasta. Remontit kun yleensä kestävät jopa reilut kaksi kuukautta. Parveke on monille vähän kuin kesämökin korvike, joten yksi kesähän menee miltei hukkaan!