Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy edelleen mutta puolipäiväisenäSunnuntai 14.6.2015 - Pirjo Lampi Uuden hallituksen ohjelmassa on käsittämättömän hysterian aiheuttanut lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi, silloin kun toinen vanhemmista hoitaa toista lasta kotona tai vanhemmat ovat työttömänä. Mikä tässä on niin kamalan pahaa? Muutos vaatii tottumusta uuteen ajatteluun, että kotona olevilta vanhemmilta voitaisiin edellyttää suurempaa vastuuta omien lastensa hoitamisesta. Onko tässä voimakkaassa kritiikissä kyse enemmänkin vanhempien edun menetyksestä eikä siitä mikä on lapsen etu? Varhaiskasvatuksesta halutaan nyt tehdä lapselle tarve, joka voi toteutua vain olemalla kokopäivähoidossa. Lasten vanhemmista yritetään tehdä kyvyttömiä hoitamaan omia lapsiaan. Eikö vanhempien ensisijainen tehtävä ole huolehtia lastensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta? Miltä tuntuu pienestä ihmisestä, joka sysätään koko päiväksi hoitoon päiväkotiin sen jälkeen kun kotiin tulee uusi vauva? Sosiaaliset taidot kehittyvät varmasti myös puolipäivähoidossa tai erilaisessa kerhotoiminnassa. Päivähoito on välttämätöntä silloin kun vanhemmat käyvät töissä. Tätä oikeutta ei olla muuttamassa. Menneinä vuosina lapset saivat oikeuden ns. esikouluun, siis nekin llapset, jotka eivät muuten olleet päiväkodissa hoidossa. Esikoulu oli puolipäiväinen. Eiköhän heistäkin ole kasvanut ihan kelpo kansalaisia. On tietysti myös perheitä, joilla on vaikeuksia selviytyä arjesta Heille on järjestettävä kotiin apua, mihin Turussakin jo panostetaan. Tässä taloudellisessa tilanteessa meillä ei valitettavasti ole mahdollista säilyttää kaikkea entistä. Onko tässä päivähoitokeskustelussa takana mahdollisesti myös palveluntuottajien rahat? Ovatko yksityiset yritykset, joilta kunnat varsin runsaasti ostavat päivähoitoa, huolissaan omasta tulevaisuudestaan? Yhtä suurta haloota ei yhteiskunnassamme noussut kun vanhainkotien alasajo aloitettiin muutama vuosi sitten ja mikä jatkuu edelleen. Ennen ikäihmiset saattoivat valita asuivatko he kotona vai halusivatko he asua vanhainkodissa. Nyt vanhustemme on asuttava kotonaan melkein viimeiseen hengenvetoon saakka ja uusi hallituksemme aikoo vähentää ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitusta vielä nykyistä suositusta matalammaksi. Toivon, että hallitus vielä miettisi tätä päätöstä. Vanhusten hoivapalveluista on tullut myös suurta bisnestä. Subjektiivisesta oikeudesta hoivapaikkaan esim. yli 85-vuotiaille vanhuksille ei ole edes käyty keskustelua hyvinvointivaltiossamme, jossa ikäihmiset koetaan ainoastaan ikävänä rasitteena. Kuinka moni vanhus onkaan hoitanut omat lapsensa tai lapsenlapsensa ja säästänyt näin huomattavan summan yhteiskunnan verovaroja. Kuka isä tai äiti suostuisi jättämään lapsensa yksin kotiin koko päiväksi niin että siellä vaan piipahtaisi pari kertaa joku hoitotäti? Toivon, että kotona olevat äidit ja isät lähtevät onnellisina hakemaan omia ihania lapsiaan vastaisuudessa vähän lyhyemmän hoitopäivän jälkeen kotiin. Lasten ja vanhempien keskinäinen luottamus syntyy vain olemalla yhdessä, olemalla läsnä, vaikka ei mitään kummallista ja ihmeellistä koko ajan tehtäisikään. Trendi on nykyään se, että tasa-arvon nimissä jokaisella pitäisi olla oikeus saada lapsia. Kasvatusvastuu sysätään helposti kodin ulkopuolelle. |
|
|
16.6.2015 23.54
Pirjo Lampi
Kiitos kommentistanne! Ensinnäkin en häpeä päätöksiäni. Minä en voi yksin päättää asioista en valtuustossa enkä lautakunnassa. äänestyksiä olen kyllä saanut aikaan useita kertoja ja jättänyt myös eriäviä mielipiteitä. Tiedot niistä löytyvät pöytäkirjoista. Olisin kovasti kiinnostunut tietämään mistä kaupungin vanhainkodeista puhutte.Jos olette vähänkään seurannut toimintaani valtuustossa ja lautakunnassa tietäisitte että olen pitänyt ja tulen pitämään vanhustemme puolia kaikian voimin.Se on näkynyt myös useissa kirjoituksissani.Ne on luettavissa myös kaikki kotisivuiltani. En ole myöskään raitiotien kannattaja enkä kannattanut myöskään toriparkkia. Päivähoidon kustannuksista päättää tietysti valtuusto mutta myös opetus-ja sivistyslautakunta ei siis sosiaali ja terveyslautakakunta. Olen edelleen vakaasti sitä mieltä että oikeus puolipäiväiseen päivähoitoon on riittävä silloin jos vanhemmat ovat noista syistä jotka kirjoituksessa mainitsen ja kyllä siitä syntyy laskelmien mukaan säästöjä. Näin väittävät minua paljon viisaammat talousasiantuntijat ja virkamiehet. Mikä sitten mielestänne on vanhempien tehtävä?Miksi lapsia hankitaan jos niitä ei haluta hoitaa? En millään usko siihen että vain päiväkodissa osattaisiin hoitaa lapsia ja vielä paremmin kuin kotona. Olen kanssanne aivan samaa mieltä että vanhuksemme eivät saa kaikissa paikoissa riittävän hyvää hoitoa ja kotona asuu aivan liian huonkuntoisia vanhuksia. Omakohtaista kokemustakin on kun taistelin oman jo edesmenneen dementoituneen isäni hoitopaikasta. Niin kauan kun puolueista kokoomus ja sdp sekä vihreät ovat Turun valtapuolueita asiat eivät muutu. Tervetuloa kuuntelemaan valtuuston kokouksia tai niitähän voi katsoa myös kaupungin nettisivujen kautta. |
Onko Pirjo Lampi tullut lainkaan ajatelleeksi että pienten lasten vanhemmilla voi myös olla apua tarvitseva vanhempi huollettavana?Säästyy kummasti kaupungin rahoja,kun kaupungin vanhainkodeissa yritetään laittaa proteesin ja kuulolaitteen huolto ja poliklinikkakäynnit läheisten huolehdittavaksi.Vanhukset saavat viikonloppuisin vain yhden lämpimän aterian päivässä,toinen ruoka on puuroa.Aktiivisimmat osaavat pyytää läheisiä tuomaan ruokaa ja hedelmiä.Niitäkään ei viitsitä osastoille tilata ja tarjota.Ja samaa touhua esim. pienten lasten vastaanottokodissa.Kasvavat lapset saavat vain yhden aterian viikonloppuisin ja hedelmiä säästetään pilaantumiseen asti.Monet lapset laihtuvatkin sijaishuollon hellässä huomassa.Siinäpä mallia vanhemmille lastenhoidosta.Näistä budjeteista Pirjo Lampikin on ollut päättämässä valtuustossa ja sosiaali-ja terveyslautakunnassa yksityiskohtaisemmin.Eikö yhtään edes hävetä?Tiedätkö edes millainen on Turun laitosten asukkaiden todellisuus?Luuletko että subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta tulee säästöä?Ei tule.rahaa tullaan edelleen laittamaan ratikkakonsultteihin ja moneen muuhun "todella tärkeään" asiaan.