Torstai 20.8.2015 - Pirjo Lampi
Hallituksesta pudonneitten puolueitten tuntuu olevan mahdoton hyväksyä sitä, että jäivät hallituksen ulkopuolelle toisin kuin perussuomalaiset. Vaalitulosta ei haluta kunnioittaa. Tappion karvasta kalkkia on vaikea niellä. Kaikki mitä tapahtuu tai ei tapahdu on perussuomalaisten syytä.
En muista vuosikymmeniin minkään puolueen joutuneen tällaisen ajojahdin kohteeksi .Tampereen yliopiston professori Juha Suorannan kommentit ylittävät kaiken. Hän vaatii perussuomalaisten poistamista kouluista aina peruskouluista yliopistoihin asti, jonne tämä hänen mukaansa ”paskaporukka” on ulottanut iljettävät lonkeronsa.
Voiko Tampereen yliopiston viestinnän laitos hyväksyä tämän kirjoittelun professoriltaan ilman mitään sanktiota? Edustaako tämä kannanotto nykyistä yliopiston opetusta? Mielestäni tähän tulee puuttua myös nykyisen opetusministerimme Grahn-Laasosen. Eikö tässä ole kyse kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?
Ville Niinistö (vihr.) etunenässä vaatii perussuomalaisia erottamaan kansanedustajamme Immosen. Eikö hänen pitäisi huolehtia enemmänkin omista nuoristaan ja opiskelijoistaan, jotka halusivat sallia Suomen lipun turmelemisen taiteen ilmaisukeinona ja jumalanpilkan ja hautarauhan rikkomisen poistamisen rikoslaista. Missä on siis vihreitten kunnioitus isänmaatamme,itsenäisyyttämme ja sen puolesta taistelleita kohtaan? Vai eikö sitä ole?
SDP ja vasemmistoliitto ovat johtajineen kilvan tuominneet perussuomalaiset lähes kaikesta mahdollisesta. RKP on oppinut varsin nopeasti opposition tavat. Nämä puolueet ovat keskittäneet voimavaransa siihen että Suomesta tulee koko maailman sosiaalitoimisto.
Suomessa poliittinen tilanne on niin tulehtunut, että en voi välttyä miettimästä mitä tämä kaikki vaikuttaa kuntapolitiikkaan. Syksyn valtuustokausi on kunnissa alkamassa ja vaikeitakin päätöksiä joudutaan tekemään. Olen kaupunginvaltuutettuna pyrkinyt kunnioittamaan kaikkien puolueitten edustajia ja olen mielestäni onnistunut tekemään hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen. Nyt tuntuu jotenkin vaikealta ajatella yhteistyöhalukkuutta näitten puolueitten kanssa, jotka jatkuvasti hyökkäävät perussuomalaisten sananvapautta ja jopa ihmisarvoa vastaan. Missä on näitten puolueitten peräänkuuluttama tasa-arvo ja suvaitsevaisuus? Sitä jään odottamaan.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-oppositiopuolueitten-kaytos-ala-arvoista
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Oppositiopuoluitten,
käytös,
ala-arvoista,
pirjo,
lampi
|
Maanantai 13.10.2014 - Pirjo Lampi
Nykyinen hallitus on kunnostautunut lakien ja asetusten säätämiseen toinen toisensa perään. Mistä saadaan rahat näitten vaatimusten toteuttamiseksi? Valitettavasti niistä varsin moni on toteutuessaan jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan myös kustannusten lisääntymistä.
Käytännössä se on aiheuttanut kunnille lisää taloudellisia vaikeuksia ja siis lisää säästöpaineita eli leikkauksia. Tämä tarkoittaa usein myös palvelujen heikkenemistä. Tulevan sote-lain voimaantulon yksi uhka on lähipalvelujen karkaaminen kauemmas. Koko lain sisällön konkreettiset vaikutukset ja palvelujen tuottaminen ovat vielä pahasti kesken. Kuitenkin lain pitäisi tulla voimaan keväällä vuonna 2015.
Tällä hetkellä on esillä useiden synnytyssairaaloitten lakkauttaminen joka toteutuessaan tulee heikentämään myös aluesairaaloitten toimintaa laajemmaltikin. Synnytyksiä ollaan siirtämässä uuden päivystysasetuksen vaatimusten perusteella esimerkiksi Salosta Tyksiin.
Ihmettelen suuresti, miten Tyksin resurssit ja tilat riittävät vastaanottamaan Salon synnyttäjät, joita viime vuonna oli yli 700. Riskisynnyttäjät on tähänkin asti ohjattu Turkuun. Synnytys- ja lastenosastot sijaitsevat erittäin huonokuntoisessa U-sairaalassa, joka on kärsinyt jatkuvasti jo yli kymmenen vuoden ajan sisäilma-ja kosteusvaurioista.
Tulevan U-sairaalaa korvaavan uudisrakennuksen pitäisi valmistua vuonna 2018. Sitä on mainostettu myös uutena lastensairaalana. Eikö synnytysten mahdollista siirtämistä pitäisi lykätä ainakin siihen asti? Ilman lisätilan hankkimista ja remontointia Salon synnyttäjiä tuskin voidaan Tyksiin ottaa.
Täytyy myös muistaa, että jotkut turkulaiset äidit ovat halunneet synnyttää nimenomaan Salossa sen erittäin hyvän maineen takia. Mitä järkeä on siis siirtää synnyttäjiä Tyksiin heti ensi vuonna koska sekin joka tapauksessa todennäköisesti lisää sairaanhoitopiirin kustannuksia?
Mitkään tutkimukset eivät myöskään tue sitä, että pienemmissä sairaaloissa mahdolliset riskit synnyttää olisivat suuremmat kuin suurissa yksiköissä. Eivätköhän riskit päinvastoin suurene lisääntyvien matkasynnytysten myötä, kun kätilöinä joutuvat toimimaan esimerkiksi taksikuskit, puolisot ja ystävät.
Mikäli apuun tarvitaan ambulanssia, täytyy myös muistaa, että ambulansseissa hoitajat eivät ole kätilöitä ja kyyti on kallista. Kustannukset maksamme me kaikki. Toivon todella että VSSHP:n hallitus tekee asiasta järkevän päätöksen ja anoo sosiaali-ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa synnytysten säilyttämiseksi Salossa. Esimerkkiä voisi ottaa vaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksesta joka on päättänyt omalla tavallaan synnytystoiminnan jatkamisesta Oulaisissa.
Kysyä sopiikin, onko päättäjien mielestä Suomessa tähän asti ollut turvatonta synnyttää ja miten se nyt matkasynnytysten lisääntyessä paranisi? Miten tämän muutoksen myötä toteutuu ministeri Susanna Huovisen (sd.) hokema kansalaisten tasapuolisen ja laadukkaan hoidon saaminen asuinpaikasta riippumatta? Ne äidit ja perheet, joita asia koskettaa ovat asiasta syystäkin huolestuneita eikä ole ihme, että asiaa koskeva adressi on kerännyt jo yli 50 000 allekirjoittajaa.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu aamusetissa:
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-onko-synnytysten-keskittaminen-jarkevaa
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
onko,
synnytysten,
keskittäminen,
järkevää,
pirjo,
lampi
|
Tiistai 19.8.2014 - Pirjo Lampi
Lapsiperheet haluavat usein asua muualla kuin keskustassa esimerkiksi luonnon ja rauhallisemman asuinympäristön takia ja toisaalta myös asuntojen hintatason takia. Asuinalueen valinnassa palvelut ovat ratkaisevassa asemassa. Päiväkoti ja koulu ovat näistä tärkeimpiä. Niinpä on todella huolestuttavaa ,että kaupunki on lakkauttamassa lähikouluja.
Otan esimerkiksi Uittamon koulun. Alueena Uittamo on rauhallinen ja viihtyisä asuinalue. Luontoa on paljon ympärillä. Tälläkin hetkellä alueella asuu paljon monilapsisia perheitä jotka ovat muuttaneet Uittamolle nimenomaisesti päiväkodin ja ala-asteen koulun takia. Jos alueen koulu lakkautetaan katoaa myös lapsiperheet ja samalla kaupan palvelut.
Suurin osa lapsista kulkee kouluun kävellen, siis myös ilman kustannuksia kaupungille tai perheelle. Jos koulun toiminta loppuu ja lapset joutuvat aloittamaan koulunsa Vähä-Heikkilän koulussa, tapahtuu suuria muutoksia. Vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsensa kouluun tai sitten matka tehdään bussilla. Kävellen ei koulumatkaa enää tehdä.
Bussi kulkee Uittamontietä ja henkilöautoliikenne Vähäheikkiläntiellä on erittäin vilkas.Kombikoulun valmistuminen aivan Vähä-Heikkilän koulun alapuolelle tulee vain lisäämään liikennettä .Koulumatkan turvallisuus muuttuu siis selvästi. Turvallisessa ympäristössä siirtyminen samassa rakennuksessa päiväkodista ja tai esikoulusta varsinaiseen kouluun kuten nyt Uittamolla tapahtuu, päättyy. Vähä-Heikkilän koulusta saaman tiedon mukaan kouluun ei edes mahdu sataa Uittamon koulun oppilasta.
Kaupunki on arvioinut vuosittaisen säästön olevan 300 000 euroa. Syntyykö tätä säästöä tosiasiassa tällä koulujen lakkauttamisella? Kuitenkin opetustuntien vähentämisellä, joka tarkoittaa muun muassa luokkakokojen suurentamista, arvioidaan säästöjen olevan kolme miljoonaa euroa vuodessa. Eikö tämä siis jo riittäisi?
Säästöjä on tietysti tehtävä tässä taloustilanteessa, mutta missä määrin. Virkamiehet laskevat summia, jotka sitten lyödään eri toimialojen lautakunnille ja kaikkein viimeiseksi kaupunginhallitukselta valtuuston käsittelyyn. On myös sanottu, ettei kaupunginhallituksen esityksiä ole tapana muuttaa. Usein annetaan se kuva, että on pakko tehdä juuri määrätynlainen päätös. Totuushan on se että aina on useampi kuin yksi vaihtoehto. Me ihmisethän näistä asioista päätämme.
Me keksimme itse sen, mitä on muka pakko tehdä. Meillä on kaupunki pitänyt mahdollisena esimerkiksi käyttää miltei sama määrä rahaa yhteen ainoaan konsulttipalveluun, joka ei tuottanut mitään tulosta kuin mikä on koulujen lakkauttamisesta arvioitu säästö. Meillä on ollut rakennus-ja korjausinvestointeja, joiden kustannusarviot ovat ylittyneet jopa yli miljoonalla eurolla.
Kaupunginhallituksen kokouksessa 18. elokuuta poistettiin noiden lakkausuhan alla olevien koulujen nimet uudistusohjelma 2:sta. Pelkkää kosmetiikkaa vaikka kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (kok.) totesikin, että koko peruskouluverkkoa koskeva selvitys on ollut muka tarkoitus tehdä syksyn aikana ja sen jälkeen tehdään tarkempia päätöksiä. Kuitenkaan missään vaiheessa puolueitten välisissä neuvotteluissa eikä nyt kaupunginhallituksessa ole kannatusta löytynyt perussuomalaisten vaatimukselle lähikoulujen säilyttämiseksi. Siis pelkkä koulujen nimien poistaminen ei tarkoita sitä, että toimenpide-ehdotus olisi poistettu U2:n listalta.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Julkaistu Aamusetin verkkosivuilla 19.8
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-lahikouluilla-suuri-merkitys
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Lähikouluilla,
on,
suuri,
merkitys,
pirjo,
lampi
|
Lauantai 16.8.2014 - Pirjo Lampi
Uittamon koulu on yksi Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan lakkauttamislistalla olevista kouluista. Tieto on otettu mykistyneinä ja vihaisina vastaan alueen asukkaiden keskuudessa.
Uittamo on asuinalueena hyvämaineinen ja viihtyisä. Alue menetti jo jokin vuosi sitten oman (ei siis kaupungin) uimahallin syystä tai toisesta. Se oli koululaisten uimaopetuksen ja vanhusten kuntoilun kannalta ensiarvoisen tärkeä.
Nyt siis kaupunki haluaa lopettaa alueen lähikoulun. Siinä ei ole järkeä. Uittamolla asuu paljon lapsiperheitä, jotka ovat tehneet valinnan juuri siksi, että alueella on lähikoulu ja päiväkoti. Sillä on alueelle valtava merkitys. Mikäli koulu ja sen seurauksena myös lapsiperheet katoavat, katoavat seuraavaksi myös alueen kauppapalvelut.
Uittamon koulussa lapset saavat opetusta 1–4 luokilla. Sen jälkeen he siirtyvät Vähä-Heikkilän kouluun, johon Uittamon koulu on hallinnollisesti liitetty alaosastona.
Koulurakennuksessa toimii myös päiväkoti ja samoissa tiloissa käydään ”esikoulua”. Siirtyminen varsinaiseen kouluun sujuu siis mutkattomasti, ja vähintäänkin esiopetuksen jälkeen suurin osa lapsista on jo toisilleen tuttuja.
Aikanaan Uittamon koulun laajennusta suunniteltiin, mutta koska Vähä-Heikkilä kärsi silloin oppilaspulasta, se ei toteutunut. Koulumatka Uittamon kouluun on pienille koulunsa aloittaville turvallinen.
Vilkasliikenteisiä katuja ei juurikaan jouduta ylittämään. Suurin osa lapsista tulee kouluun kävellen. Jos koulu lakkautetaan koulumatkaa ei tehdä enää kävellen Vähä-Heikkilän kouluun. Se edellyttää suuren osan kouluvuodesta julkisen liikenteen käyttöä, ellei kotiväki kuljeta lasta.
Pyöräily on myös yksi mahdollisuus, mutta se tuo liikenteen mukana omat vaaransa varsinkin ekaluokkalaisille. Vähä-Heikkilän koulu on sijainniltaan liikenteellisesti aika hankalassa paikassa.
Aivan koulun lähellä ei ole bussipysäkkiä. Lähin pysäkki on Uittamontiellä. Siitä koululaiset oikaisevat jonkinlaisen kentän läpi ja ylittävät sitten erittäin vilkkaasti liikennöidyn Vähäheikkiläntien. Näiden teiden risteykseen on tulossa vielä syksyn aikana liikennevalot, mutta on varmaa, etteivät koululaiset kierrä sitä kautta.
Kombikoulu valmistuu Vähä-Heikkilän koulun alapuolelle ja tulee näin myös lisäämään liikennettä.
Turku on jo suurentamassa luokkakokoja ja vähentämässä kouluavustajia. Lapsiperheisiin kohdistuvia säästöjä ei pidä enää lisätä lakkauttamalla tarpeellisia lähikouluja.
Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu ( ps )
Julkaistu Turun Sanomissa 16.8
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/664837/Koulun+sailyminen+Uittamolle+elinehto
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Koulun,
säilyminen,
Uittamolle,
elinehto,
pirjo,
lampi
|
Lauantai 19.7.2014 klo 15.27 - Pirjo Lampi
Vanhusten kotihoito puhuttaa ikäihmisiä ja heidän omaisiaan samoin kuin kotipalvelun työntekijöitä. He jos ketkää ovat parhaat asiantuntijat siinä, minkälaista apua ikäihmisemme tarvitsevat ja he ovat myös parhaita arvioimaan sitä inhimilliseltä kannalta.
Ikälain mukaisesti on Turussa jo viime vuonna vähennetty laitoshoitoa ja voimavaroja suunnataan kotihoidon lisäämiseen. Resursseja ei kuitenkaan ole varaa lisätä tässä heikossa taloustilanteessa. Minna Arve (kok) ihmetteli valtuuston kokouksessa aikaisempien vuosien henkilökunnan määrän lisäämisen huonoa vaikuttavuutta.
Tänä vuonna on kotihoidon henkilökunnan tehokkuutta pohdittu, koska tulosta ei johtoportaan mielestä synny riittävästi. Ruuhkahuippuja pitäisi purkaa ja eri vanhuspalvelualueitten tehokkuutta vertaillaan toisiinsa. Otetaanko johtoportaassa ollenkaan huomioon sitä tosiasiaa, että kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jopa täysin vuodepotilaita?
On täysin selvää, että aikaa heidän hoitamiseensa menee enemmän kuin aikaisemmin. Tottakai ruuhkahuiput ovat esimerkiksi aamulla, jolloin on lääkkeiden jako ja aamutoimet, samoin illalla. Kun näissä vaihtelu eri vanhusten välillä ja eri päivinä saattaa olla useita tunteja, onko palvelu silloin yhdenvertaista?
Saman vanhuksen luona käy monia eri henkilöitä, joiden joukossa on myös erittäin huonosti suomea puhuvia, jotka eivät ymmärrä mitä vanhus sanoo tai päinvastoin. Vanhuksen päivittäinenkin kunto vaihtelee, jolloin kotipalvelun työntekijä ei aina selviydy käynnistä ennalta suunnitellulla tavalla.
Täytyy muistaa myös se, ettei raskaimmissa kotihoidon palveluluokissa hoito ole juurikaan laitoshoitoa halvempaa. Kuntaliitto on myös ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia.
Entä sitten ihmisarvon ja inhimillisyyden näkökulma asiaan? Ikälakiin on tulossa vielä muutoksia, joiden mukaan tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovisen mukaan tavoitteena olisi myös se, että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin, torille tai lähiravintolaan. Kotona hoidettavat vuodepotilaatko? Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.
Meillä asuu kotonaan vanhuksia, jotka eivät ole päässeet moneen kuukauteen edes ulos kävelemään. Paremmassa asemassa ovat ne vanhukset, joilla on lähiomaisia auttamassa, mutta usein jo 85-vuotiailla heitä ei enää ole. Heistä kuitenkin puolet on kotipalvelun käyttäjiä.
On hyvä että tavoitteet ovat korkealla, mutta silloin kun lakeja säädetään, pitäisi ymmärtää myös mitä se tulee maksamaan. Pelkillä rakennemuutoksilla sitä ei saada aikaan. Turun kaupunginvaltuusto palaa elokuussa toisen uudistusohjelman merkeissä päättämään säästöistä.
Pelkäänpä pahoin etteivät peruspalvelut tule ainakaan paranemaan. Silloin punnitaan juuri hyväksytyssä kaupunkistrategiassa korostettujen arvovalintojen merkitystä.
Pirjo Lampi kaupunginvaltuutettu (ps) , sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turun Sanomissa 18.7.2014
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/653723/Onko+ikaihmisten+kotihoito+yliarvostettua
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
onko,
ikäihmisten,
kotihoito,
yliarvostettua,
pirjo,
lampi,
18,
7,
julkaistu,
turun,
sanomat
|
Lauantai 19.7.2014 klo 15.23 - Pirjo Lampi
Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen ja ikälaki ovat tuoneet haasteita kuntatalouksille.Turku oli yksi suurimmista häviäjistä valtionosuusjärjestelmässä koska meillä ikäihmisten, varsinkin yli 85-vuotiaitten osuus on poikkeuksellisen suuri ja heidän ansiostaan vanhassa järjestelmässä saimme valtionosuutta nykyistä huomattavasti enemmän. Peruspalveluitten osalta 26 milj. euron väheneminen vastaa suunnilleen koko kotihoidon netto-osuutta esim. v. 2012. Ikäihmisemme eivät kuitenkaan vähene vaan päinvastoin. Viime vuonna astui voimaan ikälaki joka edellyttää laitoshoidon huomattavaa vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä.
Valtuusto päättää elokuussa uudistusohjelma 2:n mukaisista säästöistä. Hyvinvointitoimialalla se on 7 milj. euroa eli 32% koko sopeuttamistarpeesta. Henkilötyövuosia pitäisi vähentää 57. Johtaako tämä siihen,että palvelujen taso heikkenee?
Kotihoidon piirissä on tällä hetkellä jopa vuodepotilaita. Onko se enää vanhuksen kannalta inhimillistä? Täytyy muistaa ettei kotihoidon raskaimmissa palveluluokissa hoito ole juurikaan halvempaa kuin laitoshoito.Kuntaliittokin on ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia koska se epäilee rakennemuutoksen tuomaa säästötavoitetta. Vanhuspalvelulakiin ollaan tekemässä vielä muutoksia joissa tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovinen haluaisi myös että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin ,torille tai lähiravintolaan.Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.Tällä hetkellä vanhukset toivovat saavansa aamulääkkeet aamulla, ruokansa suunnilleen samaan aikaan päivästä ja iltalääkkeensä illalla, pääsevänsä vessaan tai saavansa kuivan vaipan. Ulkoilemaan pääsy on jo ylellisyyttä kaikilla kun ei niitä lähiomaisia ole auttajina.
Syksyllä on tulossa eduskunnan käsittelyyn uusi varhaiskasvatuslaki ,jossa ollaan mm. ehdottamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja uudistetaan mahdollisesti kodinhoitotukijärjestelmää.Mikä on lain tultua voimaan todellinen hoitopaikkojen tarve? Kuntaliiton kannanoton mukaan myös kustannukset nousevat lain tultua voimaan. Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi astua voimaan 1.1.2015. Myös tämän lain on arvioitu nostavan kustannuksia. Pääasiallinen kustannusten nousu johtuisi henkilöstön lisäämistarpeista. Sen tarve kasvaa erityisesti perheitä tukevien palvelujen sekä nuorisopalvelutakuuseen sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen lisääntymisen vuoksi. Varmasti hyviä ja tarpeellisia asioita. Henkilöstön lisäämiseen ei ole varaa joten ihmettelenpä vaan mitenkä tämänkin lainsäädännön vaatimuksia tullaan toteuttamaan ilman lisäresursseja, pelkästään rakennemuutoksen avulla kuten Turun kaupunginhallitus on asiasta antamassaan lausunnossa todennut.
Mitä sitten todellisuudessa tuo tullessaan sote-uudistus, jos se nyt saadaan konkretian tasolle tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2017 mennessä. Sitä voimme vain arvailla.
Ollaanko Suomessa tekemässä nyt pienellä aikavälillä liian monta lakiuudistusta joitten aiheuttamat kustannusvaikutukset ovat kunnille liikaa? Hallituksen julistamilla rakennemuutoksilla ei voida kaikkia lakien vaatimuksia toteuttaa. Kunnille olisi pitänyt osoittaa myös rahaa.Hallintoa pitäisi ja voidaan vähentää mutta käykö tosiasiassa päinvastoin.Turussa on vaikeaa ajatella palvelujen tason säilyttämistä varsinkin jos yt-neuvottelujen tuloksena suorittavan portaan henkilökuntaa vähennetään entisestään. Työttömyyden lisääntymisellä ei kaupungissamme saada aikaan kasvua eikä hyvinvointia.
Pirjo Lampi (ps) kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Julkaistu Turkulaisessa 9.7.2014
http://www.turkulainen.fi/blogi/226106-monet-lakiuudistukset-rasittavat-kuntien-taloutta
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
pirjo,
lampi,
turkulainen,
9,
7,
monet,
lakiuudistukset,
rasittavat,
kuntien,
taloutta
|
Lauantai 8.3.2014 klo 16.24 - Pirjo Lampi
On ollut hienoa havaita kansalaisten into ja halu lahjoittaa rahaa Helsingin lastensairaalan rakentamiseen. Valtio osallistuu hankkeeseen 25 prosentin rahoitusosuudella eli 40 milj. eurolla. Asia on myös nostattanut keskustelun siitä eikö julkisen terveydenhoidon investoinnit pitäisi hoitaa julkisin varoin. Tammikuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti hakea myös TAYKS:n lastensairaalan rakentamiskustannuksiin vastaavaa osuutta eli 17,5 milj. eur. Hetken päästä samanlaisen päätöksen teki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus. TYKS:n lasten ja nuorten klinikka on saamassa uudet tilat suunnitteilla olevasta U-sairaalan uudisrakennuksesta, jonka pitäisi valmistua v 2018 mennessä. TYKS:lle haettavan valtionavustuksen määrä on HUS:in periaatteiden mukaisesti laskettuna 22,75 milj. eur. Vanhassa U-sairaalassa henkilökunta ja potilaat ovat kärsineet vuosikausia sisäilma ja kosteusvaurioista. Osastoja on jouduttu siirtämään paikasta toiseen korjausten ajaksi.
A-Studiossa (17.2.) näytettiin Tyksin lastenklinikan toimintaa. Siinä nähtiin karu todellisuus siitä, minkälaisissa olosuhteissa siellä joudutaan lapsia hoitamaan. Ei voi kuin ihailla niitä kaikkia hoitajia ja lääkäreitä, jotka jaksavat niissä olosuhteissa tehdä työtänsä ja sopeutua jatkuvasti vaihteleviin hankaliin tilanteisiin. On järkyttävää, että lapsia joudutaan hoitamaan käytäväpaikoilla tai siirtämään muille osastoille tilanpuutteen takia. Osaston sosiaalisen tilan ei myöskään ole tarkoituksenmukaista toimia potilashuoneena.
Lasten vanhemmilla pitää olla mahdollista olla lastensa luona ja myös tarvittaessa yöpyä sairaalassa, koska se luo lapselle turvallisuutta ja helpottaa myös hoitajien työtä. Hoitojaksot vakavissa sairauksissa saattavat olla hyvinkin pitkiä. Onneksi vanhemmat eivät itselleen paljoa vaadi. Pelkkä patja lattialla on sekin joskus riittänyt. Tyksin lastenklinikka tarjoaa vaativaa erikoissairaanhoitoa kuten esimerkiksi syöpähoitoja laajalti myös Turun ulkopuolelle. Tyks tuottaa valtakunnallisestikin merkittävää palvelutuotantoa. Sen tuottamat palvelut lasten ja nuorten sairaanhoidosta piirin ulkopuolelle tuottaa myös rahaa lähes 8 milj. eur.
Kyllä lapsia pitää pystyä hoitamaan tehokkaasti myös Helsingin ulkopuolella, vaikka kaikkein vaikeimmat ja harvinaisemmat tapaukset on tietysti järkevää keskittää sinne. Ei pidä kuitenkaan unohtaa maamme muitten lastensairaaloitten tärkeää merkitystä lasten sairauksien hoidossa. Voidaanko julkisen terveydenhoidon rakennusinvestointeja toteuttaa tulevaisuudessa vain osittain lahjoitusten turvin? Toivottavasti ei. Investointien tarve luo kunnille paineita. Valtion velvollisuus on tukea kaikkia yliopistollisia lastensairaaloita tasavertaisesti.
Pirjo Lampi
Turun kaupunginvaltuutettu (ps) ja
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/282851-tyksin-lastenklinikkaa-ei-saa-unohtaa
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
turku,
tarvita,
lastensairaala,
pirjo,
lampi
|
Maanantai 3.3.2014 - Pirjo Lampi
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa TS:ssa (28.2.), että laitoshoidon vähentäminen ei ole kunnille menoerä, vaan tuo säästöjä. Haluaisinkin kysyä ministeriltä millä laskutoimituksella hän on päätynyt tähän?
Tämän hetkisillä kotihoidon resursseillako pitäisi hoitaa se lisämäärä vanhuksia, jotka nyt ovat laitoshoidossa nykyisten kotihoidossa olevien lisäksi? Tiedämme myös, että esimerkiksi Turussa yli 85-vuotiaiden osuus on jyrkässä nousussa lähivuosien aikana.
Kunnat, ei ainakaan Turku, ole kuitenkaan lisäämässä henkilökuntaa. Tähän olemme sitoutuneet uudistusohjelma ykkösessä, samoin kuin siihen että laitoshoitopaikkojen vähentyessä luonnollisen poistuman kautta, hoitohenkilökunta ei siirry kotipalvelun käyttöön.
Jos kotihoitoa ja kuntoutusta lisätään siihen tarvitaan myös valitettavasti rahaa. Vanhuspalvelulain mukaan vanhukset pitäisi hoitaa joko kotona tai esimerkiksi tehostetun palveluasumisen avulla. Turussa tehostetusta palveluasumispaikoista on pulaa. Olemme tässä suhteessa ostopalvelujen varassa.
Yhteistä poliittista tahtoa ei ole löytynyt oman tuotannon lisäämiseen, kuten ei myöskään kaupungin omien ympärivuorokautisten hoivayksikköjen korjausinvestointeihin jotka siirrettiin pitkän aikavälin hankkeeksi vuosille 2017–21.
Jos ministeri Huovinen uhkaa vielä muuttaa vanhuspalvelulakia niin, että se velvoittaa kuntia yhä voimakkaammin muuttamaan toimintaansa kotihoidon ja palveluasumisen suuntaan, kysynkin eikö ministerin tehtävä olisi varmistaa, että valtio osoittaa kunnille siihen myös rahaa vaikka sitten ”korvamerkittynä”. Sen sijaan myös valtionosuusjärjestelmää ollaan uusimassa juuri nyt tavalla joissa kunnat, joissa ikäihmisten ja erityisesti yli 85-vuotiaiden osuus on suuri, kärsivät eniten.
Mihin unohtuvat ne kauniit lauseet vanhuspalvelulaista, jossa korostetaan vanhuksen itsemääräämisoikeutta ja päätöksenteon oikeutta oman hoitonsa järjestämisessä? Ne ovat tainneet unohtua peruspalveluministeriltä ja koko hallitukseltamme. Käytännön toimet osoittavat jotain aivan muuta. Ne osoittavat välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta ikäihmisiämme kohtaan. Vanheneminen on alkanut pelottaa. Usein esitetty kysymys kuluu, mihin minä sitten joudun kun en enää pärjää kotona? Täytyykö vanhuksen kuolla yksin kotonaan?
Itse koen kuntapäättäjän aseman erittäin vaikeaksi. Pitäisi pystyä tekemään hyvinvointivaltion mukaisia päätöksiä, mutta ainakin vanhuspalveluitten suhteen näkymät ovat synkät. Tämän hetkisillä budjettiraameilla ja uusilla uudistusohjelmilla meidän on vaikea selviytyä ikälain vaatimuksista vanhuksia kunnioittavalla tavalla. Me emme voi unohtaa myöskään vanhuspalvelutyötä tekevää henkilökuntaa, joka toimii jo tällä hetkellä uupumuksensa rajoilla.
Onhan se tietysti hienoa, että ministeri Huovinen käy Turussakin keskustelemassa. Valitettavasti näitä keskusteluja ei koskaan käydä edes valtuutettujen tasolla puhumattakaan asiaa koskevan lautakunnan jäsenten tasolla. Mehän vain päätämme asioista, muut käyvät korkean tason valmistelevaa keskustelua.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/mielipide/mielipide-kysymyksia-peruspalveluministerille
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
kysymyksiä,
peruspalveluministerille,
pirjo,
lampi
|
Torstai 5.12.2013 klo 19.32 - Pirjo Lampi
Tänä vuonna laaditussa uudistusohjelmassa on käynyt niin, että ikäihmiset ovat joutuneet kohtuuttomien säästöjen ja palvelumuutosten kohteeksi. Samoin käy ensi vuoden talousarvioehdotuksen perusteella. Taas korotetaan kotihoidon ja niihin liittyvien tukipalvelujen maksuja.
Tavoitteena on kotihoidon intensiteetin nostaminen, mutta nykyisin resurssein. Kotihoidon kriteerejä kiristetään. Ikälain mukaan laitoshoitopaikkoja vähennetään ja tehostettua palveluasumista lisätään. Tämä on budjetin suurin ongelma. Meillä ei näitä paikkoja ole tälläkään hetkellä riittävästi.
Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden jyrkkä kasvu. Heitä on väestöennusteen mukaan ensivuonna 343 enemmän kuin viime vuonna ja vuonna 2016, johon asti taloussuunnitelma on laadittu, on jo 643 enemmän. Heistä yli 50 prosenttia on palvelujen piirissä.
Mihin heidät aiotaan sijoittaa silloin, kun he eivät enää omassa kodissaan selviä? Tehostettu palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito on yli 60 prosenttia ostopalvelua. Vuosittain Turku joutuu maksamaan useita miljoonia euroja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille siirtoviive- ja sakkomaksuja siksi, ettei meillä ole jatkohoitopaikkoja vanhuksillemme.
Tyks laskuttaa siirtoviivepäivien määrästä riippuen kaupunkia 640 1 300 euroa vuorokaudelta. Kaupungin oma akuuttivuodeosasto maksaa 363 euroa, pitkäaikaissairaanhoito ostopalveluna 164–197 euroa ja tehostettu palveluasuminen 114 euroa vuorokaudelta.
Meillä jonottaa tällä hetkellä kuukausittain noin sata potilasta jatkohoitopaikkaa. Entä siis tulevina vuosina? On selvää ettei näin voida jatkaa. Pitkäaikaissairaanhoitoa tai palveluasumista tuottavat kaupungin omat yksiköt ovat huonossa kunnossa.
Niitä kaikkia ei voi edes peruskorjata vastaamaan nykyajan vaatimuksia.Näissä on yli 200 hoitopaikkaa .Tarkastuslautakunnan raportissa todettiin tänä vuonna, että korjausten lykkääminen ohi optimaalisen korjausajankohdan nostaa korjauskustannuksia. Juuri näin kuitenkin Turussa toimitaan.
Perussuomalaisten mielestä kaupungin tulee mitä pikimmiten aloittaa oman, moniasteisen palvelutalon suunnittelu ja rakentaminen. Kaupunki voisi myös helpottaa vanhusten kotona asumista mahdollistamalla rollaattorin käyttäjille maksuttoman liikkumisen kaupungin joukkoliikenteessä.Tätä eivät muut puolueet ole kannattaneet.
Kireässä taloustilanteessa säästöjä pitää tietysti löytää. Varsinkin tässä tilanteessa on erityisen tärkeää laittaa asiat myös arvojärjestykseen. Säästöjä saadaan esimerkiksi varsin monimutkaista ja byrokraattista hallintoa keventämällä ja järkiperäistämällä toimintatapoja.
Veroprosentin korotusta pitäisi hyödyntää vanhuspalveluihimme niin, että voimme säilyttää ne sekä inhimillisellä että oman hyvinvointitoimialamme strategian ja ikälain vaatimalla tasolla. Tällä taloussuunnitelmalla emme siihen pysty.
Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
vanhuspalvelut,
hyvinvointitoimialan,
budjettiongelma,
pirjo,
lampi
|
Tiistai 22.10.2013 klo 20.40 - Pirjo Lampi
Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.
Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.
Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.
Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.
Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.
Pirjo Lampi
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
jäävätkö,
vanhuksemme,
heitteille,
pirjo,
lampi,
sosterla,
jäsen
|
Perjantai 30.8.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi
Olemme saaneet lukea kuinka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käynnistetään mittavat yt-neuvottelut koskien koko henkilökuntaa. Samaan aikaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Tyksiä 400 000 euron uhkasakolla Syöpäpotilaitten leikkausten jälkeisten hoitojen viivästymisen vuoksi.
Yt-neuvottelujan säästötavoite on henkilöstökulujen osalta 5.8 milj. euroa. Tähän pyritään sijaisuuksien minimoimisella, eläkkeelle jäävien työntekijöitten toimien täyttämättä jättämisellä , lomautuksilla ja jopa palkkojen alennuksella. On arvioitu, että koko henkiökunta olisi lomautettava vuonna 2013 8-9 päiväksi.Tuntuu kummalliselta, että julkinen terveydenhoitomme on tällä hetkellä tilanteessa, jossa se ei pysty hoitamaan edes lakisääteisiä velvoitteitaan. Kuitenkin ensimmäisenä keinona tuntuu olevan henkilöstöön kohdistuvat säästöt. Minusta Anneli Kivijärven (sdp) lausahdus TS:ssa, jossa hän toteaa henkilöstön käyttäytyneen kuin teini-ikäiset perheessä halutessaan sitä ja tuota, on todella loukkaava henkilökuntaa kohtaan joka tekee monilla osastoilla työtänsä jaksamisen äärirajoilla. Olisi toivonut Kivijärveltä rohkeutta konkretisoida lausuntoaan.Yksikköjen hallinnolliset vastuuhenkilöt vastaavat oman yksikkönsä toiminnasta ja myös hankinnoista, eivät tavallista hoito-tai muita töitä tekevät työntekijät.
Eikö vastuuseen pitäisi joutua se valtava määrä hallinnollisia virkamiehiä jotka vuodesta toiseen laativat budjetit täysin pieleen? Ennusteet eivät toteudu, rakennemuutokset joita on tehty usein vain lisäävät menoja eivätkä tuota niitä tuloja tai säästöjä joita kuvitellaan. Uusi, hieno T-sairaala on ollut varsin mittava investointi. Meillä on jopa ehkä turhankin komea sairaala mutta meillä ei ole varaa henkilökuntaan. Tyksissä on tehty organisaatiomuutoksia muuttamalla esim. aikaisempaa klinikkajakoa. Se ei ole kuitenkaan ainakaan vielä tuottanut toivottuja säästöjä. Henkilökunta ei aivan yksimielisesti ole kaikesta pitänyt. Muutokset ovat saattaneet lisätä erilaisten hallinnollisten vastuuhenkilöiden määrää toimenkuvia muuttamalla. Usein tuntuukin siltä, että vaikka muutoksia perustellaan hallinnon keventämisellä, tosiassa luodaan vain uusia himmeleitä. VSSHP:n hallituksen mukaan T-sairaalan käyttöönoton ja muiden toimenpiteiden seurauksena Tyksissä on 48 sairaansijaa vähemmän käytössä kuin vuoden alussa. Vuoden 2012 aikana koko piirissä on vähennetty 71 sairaansijaa.Sairaanhoitopiirin mukaan vielä kuitenkaan ei ole näkyvissä riittävää henkilökunnan työpanoksen vähentymistä! Vuodeosastojen suoritetuotanto on tulosennusteen mukaan vähenemässä viime vuodesta 8.7% , hoitopäivät vähenevät 8.8% avohoitokäynnit lisääntyneet 7.1%. Suuntaus joka kai pitäisi olla juuri se johon pyritään. Potilaat eivät joudu olemaan osastoilla hoidossa turhaan. Mutta ne suoritteet!
Ensiavun ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) aloitti keväällä toimintansa. Tuntuu oudolta, että henkilökunnan lisätarve on yllättänyt.Valtava määrä lähikuntia teki sopimuksen yhteispäivystyksen kanssa lopettamalla iltavastaanotot ja viikonloppupäivystykset omassa kunnassaan. Henkilökuntaa ei kuitenkaan näistä kunnista tietenkään siirtynyt. Ei siis ole ihme, jos henkilökuntaa on pitänyt palkata lisää, tosin vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Mikä on heidän kohtalonsa yt-neuvottelujen jälkeen? EPLL:n ennuste palkkojen ylityksissä on 0.9 milj. euroa (8.9%).
Sairaanhoitopiirillä on edessään edelleen yksi suuri investointi. U-sairaalan toiminnan korvaava uudisrakennus. Tätäkin investointia on venytetty jo toistakymmentä vuotta vaikka nykyisen sairaalan kosteusvauriot ovat olleet tiedossa. Henkilöstö on oireillut vuosikausia vaikka asiaa on koetettu vähätellä. Korjaavia remontteja on tehty toinen toisensa perään, joillakin osastoilla jopa useamman kerran. Vuosien mittaan niihin on uponnut mittava määrä rahaa. En tiedä onko yhteissummaa edes laskettu. A-sairaalan kuntokartoitukseen ja korjauksiin arvioidaan kuluvan vuosien 2013-2016 aikana 13 milj euroa. Tällä hetkellä U-sairaalan uudisrakentamisessa kannatusta lienee eniten saanut näennäisesti halvempi vaihtoehto, jossa korvaavat toiminnat sijoitetaan useampaan rakennukseen. Onko se mahdolliseti toteutuessaan myös käyttöönoton jälkeen edullisin vaihtoehto? Tälläkin hetkellä Tyksissä eräitten yksikköjen toiminnan hajasijoitus ei mahdollista esim.henkilöstön tehokasta käyttöä, jolla voitaisiin säästää juuri henkilöstökuluja ja myös muita laite-ja tarvehankintoja.Uudisrakennuksen on suunniteltu valmistuvan v. 2018, siis sen jälkeen kun sairaanhoitopiirit nykyisen suunnitelman mukaan on lakkautettu. Mitä tämä tulee hallinnollisesti vaikuttamaan?
Jos me haluamme, että Tyks sairaanhoitopiirin keskuksena edelleen tarjoaa korkeatasoista erikoissairaanhoitoa, sen on pystyttävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Tutkimusmenetelmien ja laitteiden on vastattava nykyajan tietotaitoa. Se vaatii myös riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Henkilöstön työpanoksesta puhuttaessa on huomoitava se, ettäTyksillä on merkittävä rooli lääkäreitten koulutuksessa, samoin myös AMK:n opiskelijoitten ( esim. sairaanhoitajat ja bioanalyytikot) käytännön harjoittelun ohjaamisesta joka vie voimavaroja varsinaisesta hoitotyöstä. Hoitohenkiökunnalla on siis myös opetusvelvollisuus. Mitä paremmin tämä ohjaus toimii, sitä valmiimpia lääkäreitä ja hoitajia me saamme työelämään.Tämä on eräs asia joka helposti unohdetaan kun julkisen sektorin suoritteita verrataan yksityisiin palveluihin. Yksityisillä lääkäriasemilla ei juurikaan opiskelijoita näy. Miksi? Siksi, että niitten tarkoituksena on tehdä potilaita hoitamalla bisnestä.
Yt-neuvottelut eivät lisää Tyksin mainetta hyvänä työnantajana, jos se sitä on ollut. Henkilökuntaa voi olla yhä vaikeampaa saada. Pelkona on, että lomautukset tulevat alentamaan työmotivaatiota koska henkilöstö ei koe saavansa arvostusta siitä työstä mitä he tekevät. Heidät on syyllistetty tilanteeseen johon eivät itse ole voineet vaikuttaa. Kiire ja motivaation puute lisäävät hoitovirheitten mahdollisuutta ja potilaitten tylyä kohtelua. Valitettavasti henkilöstön jaksaminen heijastuu aina potilaisiin. Tasapuolisesti lomautusten toteuttaminen voi olla erittäin hankalaa toimintojen ollessa hyvin erilaisia. Uusia uhkasakkoja voi olla tulossa,mikäli lakisääteisiä velvotteita ei pystytä noudattamaan.Toivon todella henkilöstölle jaksamista tässä kiristyneessä tilanteessa. Toivottavasti henkilöstökulujen vähentämisen ja muiden säästötoimenpiteiden toteuttamisella ei vaaranneta Tyksin erikoissairaanhoidon tason säilymistä ja sen edelleen kehittämistä.
Ovatko nyt tulevat VSHP:n yt-neuvottelut seurausta siitä, että budjettien laadinta on tarkoituksellisesti nykyisen kaltaista tai niitä tekevät virkamiehet epäpäteviä? Kun näin on jo jatkunut vuosien ajan, onkin haluttu luoda tilanne, jossa on helppoa hyväksyä päätös sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta vuoteen 2017 loppuun mennessä ja ja löytää yksi syy, vielä täysin levällään olevan, sote-uudistuksen toteuttamiseksi.
Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu (ps)
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
kuka,
on,
vastuussa,
erikoissairaanhoidon,
tason,
säilymisestä,
pirjo,
lampi
|
Perjantai 30.8.2013 klo 18.00 - Pirjo Lampi
Lääkintöneuvos Sakari Alhopuron mielipiteet (TS 29.8. ) ovat hyvä esimerkki siitä mitä terveydenhuollosta ajattelee yksityisiä terveyspalveluja myynyt ja niillä rikastunut kova bisnesmies. Julkinen terveydenhoito on kuitenkin perustuslain mukainen turva kansalaisille ainakin vielä toistaiseksi. Oli kuitenkin surullista lukea kuinka taas syyllistettiin henkilökunta Sairaanhoitopiirin huonoon taloudelliseen tilanteeseen.Siitä olen samaa mieltä, että T-sairaalan yhteispäivystyksen tilat olisi voitu rakentaa ehkä halvemmallakin ja myös henkilökunta on kommentoinut, että turhia askeleita joudutaan ottamaan juuri väljien tilojen takia.
On kuitenkin muistettava, että Suomessa terveydenhoito toimii kohtuullisin menoin kuten Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen toteaa. Hän perustaa tietonsa OECD:n tilastoihin vuodelta 2013.Suomen terveydenhuollon kokonaismenot olivat 17.1 miljardia eur v.2011.Menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0%. OECD-maiden keskiarvo oli 9,3%. Suhdeluku on Pohjoismaista pienin. USA on vertailussa huonoin, 17,7%. Julkisen rahoituksen osuus th:n kokonaismenoista on vuoden 1990 80,9%:sta laskenut vuoteen 2011, jolloin se oli 75,4 %. Julkisen rahoituksen osuus on muissa Pohjoismaissa Suomea korkeammat. Suomessa on myös asukasta kohti verrattuna pienimmät menot.
Jälleen kerran paljastuu ettei maamme terveydenhuolto ole kansainvälisessä vertailussa se yhteiskunnan paljon parjattu tuhlaaja.
Tämä ei poista terveyspalvelujemme kehittämisen tarvetta mutta mielestäni olisi yhteiskunnallisessa talouskeskustelussa syytä lopettaa perusteettoman kuvan luominen siitä että terveydenhuollon kulut olisivat taloutemme suurin ongelma.
Pirjo Lampi
kaupunginvaltuutettu(ps)
sosterlan jäsen
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
alhopuro,
mielipide,
järkyttää,
pirjo,
lampi
|
Maanantai 29.7.2013 klo 18.10 - Pirjo Lampi
Historialliseksi laiksi Sdp:n mainostama ikälaki on ollut voimassa 1.7.2013 lähtien. Sen tarkoitus on hyvä ja se pitää sisällään monta hyvää suositusta, mutta miten kunnat, kuten Turku, sitä konkreettisesti toteuttavat, onkin jo toinen juttu.
Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden ikäihmisten jyrkkä kasvu. Kesäkuun tietojen mukaan heitä oli 4 846. Tästä ryhmästä palvelujen piirissä on jo 50 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vanhuspalvelujen kustannustasoa ollaan laskemassa 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 loppuun mennessä laitoshoidosta vähennetään 137 paikkaa. Vähennys kohdistuu pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhainkotihoidon ostopalveluihin ja se tapahtuu arvioidun asiakaspoistuman nopeudella, eli siis kaunistelematta kuoleman kautta.
Ikälain mukaan vanhuksen tulisi saada hänen tarpeensa mukainen hoitopaikka kolmen kuukauden kuluessa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hänelle järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja omalta osaltaan päättää niistä. Tämä ei toteudu kovinkaan hyvin, koska meillä jonottaa jatkuvasti hoitopaikkaa vaihtelevasti yli tai alle 100 vanhusta, heistä useita kymmeniä sairaalassa.
Sairaalassa hoitopaikan jonottaminen on kaupungille kallis vaihtoehto. Elokuussa meillä oli 97 vanhusta jonottanut hoitopaikkaa yli tuon ikälain salliman kolmen kuukauden ajan joko kotonaan tai sairaalassa. Kriteerejä kotihoidosta jonotukseen hoitopaikan saamiseksi on tiukennettu, joten meillä on kotona yhä heikkokuntoisempia vanhuksia. Kalliit sairaalakäynnit esimerkiksi kaatumisten seurauksena ovat varsin yleisiä ja lisäävät kustannuksia.
Korvaavia hoitopaikkoja Luolavuoren vanhainkodin lakkauttamisen jälkeen ei ole saatu ja uusi laki tuo omat vaatimuksensa tuettujen palveluasuntojen lisäämiseksi. Ikäihmiset ansaitsevat kunnioituksemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme luojina velvollisuutemme on järjestää heille heidän tarvitsemansa hoiva, heidän omien tarpeittensa mukaan. Mielestäni nyt on oltava rohkeutta etsiä säästökohteita jostakin muualta, kuten hallinnosta, mutta me emme voi jättää vanhuksiamme heitteille silloin, kun heidän kykynsä selviytyä kotihoidossa ei enää inhimillisesti katsoen toteudu.
Pirjo Lampi
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
sote,
uudistuksen,
toteuttamista,
pitäisi,
harkita,
tarkkaan,
pirjo,
lampi,
kaupunginvaltuutettu,
perus,
suomalaiset,
perussuomalaiset
|
Perjantai 15.3.2013 klo 21.08 - Pirjo Lampi
Varsinais-Suomen liiton sivuilta voi lukea 11.3. pidetyn maakuntavaltuuston kokouksessa tehdyistä valinnoista. Valtuuston 3. vpj:ksi valittiin kunnallisvaalituloksesta piittaamatta Li Andersson (vas). Paikka vaalituloksen perusteella olisi kuulunut perussuomalaisille, jotka siihen ehdottivatkin maskulaista Taito Ylhäistä. Sivuilla kerrotaan myös ettei paikasta kuitenkaan äänestetty koska perussuomalaiset keskustelun jälkeen tyytyivät alkuperäiseen valintaehdotukseen. Sitä miten tähän päädyttiin ei kuitenkaan kerrottu.
Maakuntavaltuustolle tuotiin eräitten puolueitten taholta varsin voimakkaasti esille se ettei maakuntavaltuustossa ole sen historian aikana koskaan äänestetty ja toivottiin etteivät perussuomalaiset haluaisi nytkään äänestystä asiasta. Olisiko tarpeen vaatiessa jo aika kirjoittaa historiaa uusiksi?
Kokouksessa käydyissä puheenvuoroissa Katri Sarlund (vihr.) totesi, että äänestys on täysin turhaa koska perussuomalaiset tulevat sen takuuvarmasti häviämään. Ilkka Kanerva(kok) sanoi puheenvuorossaan ymmärtävänsä perussuomalaisten kannan ja kehui tuntevansa monta fiksua perussuomalaista. Samaan hengenvetoon hän esitti kuitenkin uhkauksen, että mikäli äänestykseen päädytään, perussuomalaiset saattavat menettää heille mahdollisesti kaavailtuja paikkoja esim. sairaanhoitopiiristä. Sääntöjen mukaan äänestys oli mahdollista vain koko puheenjohtajiston paketista, ei yksittäisestä puheenjohtajasta. Olisiko aika jonkinlaisille muutoksille? Vai onko demokratiassamme täysin hyväksyttävää neuvottelutilanteissa käyttää uhkailua ja kiristystä?
Viime aikoina on haluttu kunnallispolitiikasta avointa ja kansalaisten tahtoa kuuntelevaa. Se on myös perussuomalaisten tahto. Hyvä yhteistyö yli puoluerajojen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä ei mielestäni saavuteta edellä mainituilla keinoilla.
Perussuomalaiset ovat tulleet suurella joukolla päätöksen tekoon niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan tasolla. Se on tosiasia, johon kaikkien puolueitten on sopeuduttava tavalla tai toisella.Kaikki puolueet tekevät varmasti hyviä ehdotuksia, joita voidaan kannattaa riippumatta siitä mikä puolue on ehdotuksen tekijänä. Turussa perussuomalaiset saivat kaupunginvaltuustoon kolminkertaisen määrän edustajia edellisiin vaaleihin verrattuna. Se tulee varmasti vaikuttamaan päätöksen tekoon viimeistään tulevina vuosina, jolloin pääsemme vaikuttamaan myös budjettien laatimisiin.
Pirjo Lampi (ps)
Kaupunginvaltuutettu
Maakuntavaltuuston jäsen
julkaistu 19.3.2013 Turun Sanomissa
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
vallanjakamisen. vaikeus,
pirjo,
lampi
|
Perjantai 11.1.2013 klo 21.43 - Pirjo Lampi
Mitä sote-uudistus oikeasti tarkoittaa? Sitä tuskin tällä hetkellä tietävät edes uudistuksen valmistelijat. Sote-uudistus liittyy kiinteästi kuntaliitoksiin: molemmat ovat jättimäisiä uudistuksia, joissa paperille luodaan hienoja karttoja kunnista ja erityisvastuualueista (Erva).On suunniteltu, että osa erikoissairaanhoidosta siirrettäisiin perusterveydenhoidon puolelle. Esimerkiksi naisten- ja lastentautien erikoislääkäreiden palvelua voisi varsin hyvin siirtää myös terveyskeskuksiin.
Kuntaliiton vuoden 2012 julkaisun mukaan erikoissairaanhoidosta tulisi huolehtimaan viisi niin sanottua Erva-aluetta. Yksi niistä on Tyks-Erva, johon kuuluisivat Varsinais-Suomi, Satakunta ja myös Vaasan alue, joka on tähän asti kuulunut TAYS-Ervaan eli Tampereen alueeseen. Erva-alueiden selvittämistyöhön Turku ei saanut omaa selvittäjää, vaikka on selvästi alueensa keskus. Sen sijaan selvittäjiä oli esimerkiksi Vaasasta.
Erva-alueiden kehittämisen lisäksi sairaanhoitopiirejä ollaan lakkauttamassa. Sairaanhoitokuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle tämän vuoden alusta. Toiminta siirtyy yksityisiltä yrityksiltä pääosin parille suurelle valtakunnalliselle yritykselle. Koulutetusta henkilökunnasta tulee olemaan pulaa, ja varsinkin syrjäseuduilla ambulanssien määrä tulee vähenemään. Uudistuksen kustannusten arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.
Kunnan itsenäinen päätäntävalta palvelujen järjestämisessä on kiinni asukasmäärästä. Miksi näin? Uudistuksen toinen epäkohta on myös vapaaehtoisuus. Nyt luodaan vain hyvä tie pakkoliitoksiin. Tämän lisäksi lukuisten sairaaloiden toiminta maassamme on uhattuna, mikäli suurin osa niiden palveluista siirretään suurempiin sairaaloihin.Miten tämä parantaa hoidon saatavuutta? Tästä hyvänä esimerkkinä on Rauman aluesairaala. Uusi organisaatio Medi-Rauma aloitti toimintansa vasta vajaa vuosi sitten osana Rauman kaupungin erikoissairaanhoitoa. Nyt palvelut siirrettäisiin Poriin.
Uudistajat puhuvat kauniisti siitä, että soten avulla saadaan kaikille yhtäläiset terveyspalvelut. Suurissa kuntaliitoksissa on kuitenkin varmaa, etteivät lähipalvelut säily.Erikoissairaanhoito puolestaan saattaa karata vielä nykyistäkin kauemmas potilaan kotipaikkakunnasta. Lupaukset siitä, että lääkärit – eivät potilaat – liikkuvat, on utopiaa. Vierailukäynnit tulevat omaisille pitkiksi ja kalliiksi. Sanomattakin on selvää, että omaiset maksavat kustannukset itse. Onko tämäkin inhimillinen asia unohdettu kokonaan? Lähiomaisten tuki on sairaan toipumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaiselle riittävät terveyspalvelut omassa kunnassaan. Sitä sopii miettiä kuntaliitoksia suunniteltaessa. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä ja myös terveyspalvelujen kehittämistä varmasti tarvitaan mutta ei näin suurisuuntaisilla mullistuksilla kuin mihin nyt pyritään.
Pirjo Lampi, Turun kaupunginvaltuutettu (ps)
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/436256/Sairaanhoito+mullistuu+++unohtuuko+ihminen
|
|
1 kommentti
.
Avainsanat:
Sairaanhoito,
mullistuu unohtuuko,
ihminen,
pirjo,
lampi
|
Sunnuntai 14.10.2012 klo 11.33 - Pirjo Lampi
Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä yliopistokoulutuksen voisi periä opiskelijoilta valmistumisen jälkeen koulutusmaksuna takaisin. Suuruudeksi hän esitti 10 000–20 000 euroa Käytännössä yliopistotutkinnosta tulisi maksullinen. Miksi näin?
Entä Suomessa ilmaiseksi opiskelevat ulkomaalaiset, joiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla ilmaista opetusta vuodessa. Yhden opiskelijan opiskeluaika maksaa korkeakoululle arviolta noin 30 000–50 000 euroa.
Onko suomalaisista opiskelijoista tarkoitus valmistumismaksun avulla tehdä ulkomaalaisten opiskelijoitten rahoittajia? Kuinka tärkeää meille on ulkomaalaisten ilmainen kouluttaminen, kun vuosittain merkittävä määrä suomalaisia jää ilman opiskelupaikkaa.
Mediassa voivotellaan, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät huippuosaamisensa ulkomaille. Heille pitäisi järjestää Suomesta töitä. Samanaikaisesti suomalaisten akateemisten työttömyys on tosiasia.
Väitän toisin kuin Virén, että vanhempien koulutustason ja tulojen merkitys opiskeluvalintojen taustalla on vähentynyt. Tiedän tämän kolmen sukupolven ajalta omasta lähipiiristäni. Suuntaus on oikea.
Opiskelumahdollisuus varallisuudesta riippumatta on todellakin osa tasa-arvopolitiikkaa. Halutaanko Suomessa palata aikaan, jolloin vain varakkailla oli mahdollisuus yliopistotasoiseen opiskeluun. Toivottavasti ei.
Pirjo Lampi (ps)
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Suomalaiset,
opiskelijat,
maksajina,
pirjo,
lampi,
perus,
perussuomalaiset,
suomalaiset,
turun,
sanomat,
pirjo,
lampi
|
Tiistai 9.10.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi
Turun kunnallispolitiikasta vastaavat ovat osoittaneet mitä arvoja he ajavat esim.sosiaali-ja terveydenhuollossa. Kunnallisia palveluja vähennetään, yksityisiä palveluja tarjotaan koko ajan lisää.Ostopalveluihin käytettiin noin 100 milj. euroa v.2011.Nämä palvelut eivät suinkaan ole aina edullisempia kuin kaupungin itse tuottamat palvelut.
Vanhuksemme tarvitsevat hyvää hoitoa sekä kotona, että laitoksissa. Ne eivät saa kilpailla keskenään.Vanhainkoteja ei pidä lopettaa sen takia, että saadaan hoitajia kotihoidon puolelle tai päinvastoin. Juuri näin tapahtui kun Luolavuoren vanhainkoti lakkautettiin.Vanhuksen omaa tahtoa pitäisi kunnioittaa.Kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paateron jyrkkä mielipide TS:ssa vanhainkoteja ja laitoshoitoa vastaan on käsittämätön.Turkulaisista 75 vuotiaista noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.Tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan, että kotihoidon ns. 4:s palveluluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikkakin. Kuitenkin samassa arvioinnissa on selkeästi tuotu esiin tavoite vanhainkoti- ja laitoshoitopaikkojen vähentämisestä. Ihmettelen miksi näin, kun tiedetään vanhusten määrän lisääntyminen.Moni vanhus joutuu elämään kotona lähes epäinhimillisissä oloissa.Masennus-ja unilääkkeiden yleisellä käytöllä yritetään hoitaa vanhuksen yksinäisyyttä.On häpeällistä, että tälläkin hetkellä toista sataa vanhusta odottaa laitoshoitopaikkaa.
Oman erityisryhmänsä muodostavat muistihäiriöistä kärsivät. Iän myötä dementia lisääntyy ja omaisille ( jos niitä edes on )on erittäin raskasta etsiä usein harhailevaa omaistaan milloin mistäkin. Oma, keskivaikeaa dementiaa sairastava läheiseni joutui odottamaan vuoden hoitopaikkaan pääsyä, koska hän ei ollut itselleen eikä ympäristölleen vaarallinen eivätkä esim. poliisit olleet tuoneet häntä eksymisen takia toistuvasti kotiin! Tämä tapahtui muutamia vuosia sitten.Yksityisiä hoitopaikkoja olisi silloinkin ollut tarjolla mutta niihin ei omaisellani ollut varaa.
Julkisen terveydenhuollon budjetit ovat aina alimitoitettuja. Loppuvuodesta julkaistaan
sitten suuret säästötavoitteet ja mihin ne ensimmäiseksi kohdistuvat? Hoitohenkilökunnan vähentämiseen. Sijaisuuksia karsitaan ensimmäiseksi. Toimintoja supistetaan. Tyks-Sapa liikelaitos on päättänyt lopettaa Käsityöläiskadun terveysaseman röntgenpalvelut.Sairaanhoitopiiri ottaa tämän palvelun itselleen uuteen T-sairaalaan ensi vuonna. Se, miten keskustan noin 60 000 potilaan kuvantamispalvelut järjestetään, on vielä epäselvää.Eikö tämä asia olisi pitänyt selvittää ennen päätöksen tekemistä? TYKS on ilmoittanut vähentävänsä magneettikuvauksia ja TT-tutkimuksia.Nämä ovat kuitenkin erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Onko niitä siis tehty turhaan? TYKS luopuu myös aluesairaaloista tai niiden toimintoja supistetaan.Onko bisnesajattelu vallannut liikaa myös jukisen sektorin terveydenhoitoa? Puhutaan yhä enemmän tulosvastuusta,suoritteista ja erilaisista mittareista.Onko siis se tärkein, potilas,unohtunut? Hyvästä perusterveydenhuollosta ei pidä luopua.Siitä säästäminen tulee vielä kalliiksi potilaiden päästessä hoitoon yhä sairaampina.
Terveydenhuollon rakennemuutokset ja mahdolliset kuntaliitokset ovat isoja haasteita tuleville kuntapäättäjille.Miten aiotaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle sektorille asetettu vaatimus turvata jokaiselle riittävät sosiaali-ja terveyspalvelut?
Turkulaisilla on vaaleissa mahdollisuus osoittaa haluavatko he ihmisläheisempää ja avoimempaa päätöksentekoa kuin nyt on harjoitettu. Muutosta ei tapahdu,jos päättäjät pysyvät vuodesta toiseen samoina.Vaikuttaa voi vain äänestämällä. Jokaisen turkulaisen ääni on siis tärkeä.
Pirjo Lampi ( ps )
Kuntavaaliehdokas
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
turun,
politiikkaan,
politiikka,
tarvitaan,
uusia,
uusi,
tuulia,
pirjo,
lampi
|
Sunnuntai 9.9.2012 klo 11.54 - Pirjo Lampi
TS:n mielipideosastolla oli samana päivänä kaksi kirjoitusta, jotka koskivat vanhuspalvelulakia. Ritva Kapari kirjoittaa juuri niin kuin asiat todellisuudessa ovat.
Läänin sosiaali-ja terveysneuvos Pekka Paatero osoittaa kirjoituksellaan tietämättömyytensä tavallisen vanhuksen hoidosta. Vanhainkoteihin tai vastaaviin hoitopaikkoihin ei kukaan joudu, hyvä jos sinne pitkän jonotuksen jälkeen pääsee. On aivan selvää, että hoitohenkilökuntaa on monissa paikoissa liian vähän.Miksi sitä on niin vaikea myöntää.Ei hoitajien lisäyksellä olla viemässä ketään kotihoidosta pois.Miten vanhuksia voitaisiin lisätä laitoshoitoon kun paikkoja ei ole riittävästi vastaamaan tämän hetkistä tarvettakaan, puhumattakaan siitä, että vanhus itse niin halutessaan voisi siirtyä joustavasti vanhainkotiin.Näitäkin vanhuksia on lukuisia Paateron väitteistä huolimatta.Kysymys on nyt siitä, että ne vanhukset, jotka ovat laitoshoidossa saisivat siellä inhimillistä hoitoa.
Turkulaisista 75 vuotiaista 70% asuu ilman kunnallisia palveluja.Siis valtaenemmistö.Noin 10% tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Turussa on tavoitteena luopua laitospainotteisesta hoidosta vähentämällä vanhainkoti ja laitospaikkoja. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportissa Vanhusten palvelun arvioinnista todetaan myös , että kotihoidon 4:s palveluokka on kustannuksiltaan yhtä kallis kuin laitoshoitopaikka.
Yksityinen sektori tarjoaa runsaasti erilaisia asumismuotoja palvelutaloista kotiin saataviin palveluihin. Valitettavasti vain niihin ei pienituloisilla eläkeläisillä ole varaa.Mikäli kaikki ikäihmiset haluaisivat asua yksinään kotona kuten Paatero väittää,eivät yksityiset palvelutalot olisi kannattavaa bisnestä. Turun kaupungin on huolehdittava siitä, että laitospaikkoja on riittävästi edes silloin kun vanhus ei enää pärjää kotonaan eikä kotihoito ole kustannuksiltaankaan edullisempaa.
Ehdotus 70 vuotiaiden mahdollisuudesta vuosittaiseen kunto-ja terveystarkastukseen on kannatettava ajatus, tosin sekin olisi kunnille melkoinen kustannuserä.
Pirjo Lampi (ps)
Kuntavaaliehdokas
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
ei,
kukaan,
joudu,
vanhainkotiin,
vanhainkoti,
hyvä,
jos,
pääsee,
päästä,
pirjo,
lampi
|
Keskiviikko 22.8.2012 klo 20.31 - Pirjo Lampi
Vastaan lähihoitaja Riitta Kallionpäälle (vas), joka kommentoi kirjoitustani hoitajien palkoista, vaikka en oikein ymmärtänyt, mihin asiaan minun olisi pitänyt perehtyä tarkasti. Lähes 40 vuotta terveydenhoitoalalla riittänee tarpeelliseksi perehtymiseksi!
Olen aivan samaa mieltä siitä, että lähihoitajat tekevät vastuullista ja arvokasta työtä. Omassa kirjoituksessani halusin ottaa kantaa vain nimenomaan nyt sairaanhoitajille lisäkoulutuksella saatuun rajoitettuun reseptinkirjoitusoikeuteen, joka on ollut esillä mediassa. Koulutuksella täytyy olla vaikutusta palkan suuruuteen ja työtehtäviin.
Lähihoitajien koulutuksesta vastaavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset. Koulutusta järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen kesto on 120 opintoviikkoa.
Sairaanhoitajien, kuten myös bioanalyytikkojen, eli entisten laboratoriohoitajien, ja röntgenhoitajien koulutuksesta vastaa ammattikorkeakoulu. Koulutuksen kesto on 210 opintoviikkoa.
Bioanalyytikot ovat nimenomaan koulutettuja verinäytteiden ottamiseen ja muitten laboratoriotutkimusten tekemiseen. Näytteenoton merkitys on ensiarvoisen tärkeä potilaan oikean diagnoosin saamiseksi.
Sosiaali-ja terveysalalla toimii monia muitakin koulutettuja oman alansa eriasteisia asiantuntijoita. On erittäin valitettavaa, että tällä alalla mielestäni palkkaus, kautta linjan, ei edelleenkään vastaa Suomessa saatavaa korkeatasoista koulutusta. Ei ole siis ihme, että ammattitaitoiset hoitajat lähtevät töihin ulkomaille tai vaihtavat kokonaan alaa. Samanaikaisesti me osallistumme ulkomailta tulevien hoitajien koulutukseen.
Hoitohenkilökunnan ammattijärjestöjen, Tehyn ja Superin, tärkeä tehtävä on valvoa palkkakehitystä terveydenhoitoalalla sekä myös sitä, että toimenkuvat vastaavat koulutusta.
Näitten järjestöjen hallintoelimiin jäsenet valitsevat edustajansa äänestämällä. Poliittinen kanta ei näissäkään ole merkityksetön.
Pirjo Lampi
kuntavaaliehdokas (ps)
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/379648/Palkan+ja+toimenkuvan+vastattava+koulutusta
|
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
palkan,
toimenkuvan,
vastattava,
ja,
koulutusta,
pirjo,
lampi
|
|
« Uudemmat kirjoitukset
|
|
|
