Paperittomien tilapäisellä hätämajoituksella ei aikarajaa

Perjantai 24.8.2018 - Pirjo Lampi

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta teki 16.5.2018 päätöksen hätämajoituksen tarjoamisesta laittomasti maassa oleville.  Majoituspaikkana toimii Varisuolla sijaitseva tavallisen kerrostalon kolmio, jossa aikaisemmin on ollut Tyttöjen Talo toimintaa. Muualla Suomessa ei tällaista majoitustapaa ole käytössä.

Sovin tutustumiskäynnistä SPR: n koordinaattori Miska Keskisen kanssa ja kävinkin siellä muutama päivä sitten. Keskustelumme sujui asiallisissa merkeissä mutta herätti mielessä paljon kysymyksiä.

Asiakkaat voivat tulla tiloihin klo 18.30 ja heidän pitää poistua aamulla klo 10 mennessä tavaroineen päivineen. Majoitustilaa on kuudelle henkilölle. He saavat kaupungilta maksusitoumuksen, jolla ostavat ruokatarvikkeet. Tällöin heidän henkilöllisyytensä tulee myös selville. Näin minulle vakuuteltiin. Onhan heillä paperit, joissa heidän henkilötietonsa ovat ja päätös siitä, ettei heillä ole oleskelulupaa Suomessa. Ruokansa he valmistavat itse ja hoitavat itse myös siivouksen. Paikan päällä on aina yksi SPR:n työntekijä. Kaikkiaan heitä on palkattu kolme. Heidän tehtävänään on koordinaattorin mukaan auttaa ja neuvoa kaikin tavoin näitä majoittuvia heille kuuluvista oikeuksista ja avun saannista kuten esim. uuden turvapaikkahakemuksen täyttämisessä. Kun kysyin, eikö heillä ole STM:n ohjeistuksen mukaan ensisijaisesti tarkoitus yrittää ohjata kyseiset henkilöt vapaaehtoisen paluun piiriin kotimaahansa, vastaus oli, että kyllä he sitäkin tekevät.

Minulle vakuutettiin myös, että poliisit tietävät ”käytännössä” kaikki henkilöt jotka siellä majailevat. Totta vai tarua? Poliisit eivät siellä muuten käy kuin jos heidät sinne kutsutaan tai heillä on vahva epäily tai syy siihen, että heidän etsimänsä henkilö voisi siellä olla. Lautakunnalta saamastani selvityksestä​ (1) ilmenee kuitenkin, ettei SPR kerää tai tarkista henkilötietoja ilman asianomaisen suostumusta. Tähän asiaan kysyin selvennystä lautakunnan virkamieheltä koska sattumalta muutamalta tuntemaltani poliisilta kysyttyäni kukaan heistä ei edes tiennyt kyseisen paikan olemassa-oloa. Vastauksena oli, että tämä asia kuuluu ulkomaalaisvalvonnan alaisuuteen.

Sain itse ajan tasalla olevat tiedot tilan käytöstä yöpymisvuorokausien ja henkilömäärien mukaan kesä ja heinäkuun ajalta. Yöpyjiä on ollut keskimäärin kaksi.  Heinäkuussa useampia henkilöitä. Kahden kk:n aikana on yöpynyt 6 eri henkilöä. Käyntipäivääni mennessä yksi ja sama henkilö oli yöpynyt siellä joka ikinen yö eli siis jo lähes 3 kuukautta. Tämä hämmästytti minua suuresti. Tämäkö on tilapäistä hätämajoitusta?

Mieleeni nousi jotenkin tunne siitä, että SPR on ottanut tehtäväkseen kaikkien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneitten auttamisen siten, että he löytäisivät jonkun keinon saadakseen jäädä maahamme. Kun yöpyjä saa jätettyä uuden turvapaikkahakemuksen hän siirtyy taas turvapaikanhakijaksi ja siis vastaanottokeskuksen palvelujen piiriin. Kun keinot on kaikki käytetty eikä oikein pätevää syytä enää keksitä hakemuksen uusintaan, hätämajoitus pelastaa. Kysyinkin kuinka kauan tämä majoitus voi kestää. Vastauksena oli, ettei sitä ole määritelty. Minulle esitettiin vastakysymyksenä, mihin he sitten menisivät? Vastaukseni oli, että säilöönottokeskuksiin odottamaan palauttamista kotimaahan. Lisäksi

Kukaan hätämajoituksesta poistunut ei kuitenkaan ollut saamieni tietojen mukaan siirtynyt vapaaehtoisen paluun piiriin. Vaikka asiaa ei minulle suoraan kerrottu, tein siis johtopäätelmän, että he olivat siirtyneet uuden turvapaikkahakemuksen myötä johonkin vastaanottokeskukseen. Päätelmäni voi tietysti olla myös väärä. Mieleeni juolahti myös ajatus siitä eikö tälle yhdelle vakioasiakkaalle ollut löytynyt enää tai vielä   syytä uuden hakemuksen tekemiseen. Eikö hänet pitäisi silloin virkavallan toimesta poistaa maasta?

Näissä hätämajoituspäätöksissä vedotaan sosiaalihuoltolain § 21 suomaan mahdollisuuteen kohdistaa lyhytaikaista ja kiireellistä apua myös laittomasti maassa olevalle esim. hätämajoituksen muodossa. Onko lähes kolme kuukautta lyhyt aika? Eikö aika pitäisi jotenkin määrittää tarkemmin?

Miksi me emme huolehdi omista asunnottomistamme, jotka yöpyvät porraskäytävissä ja roskalaatikoissa?

Onko heidän palveluohjauksestaan huolehdittu riittävästi? Turussa ainoa ”hätämajoitus” heille on Sillankorvan ensisuoja.

Turun kaupungilla näyttää nyt olevan varaa käyttää pääosin yhden henkilön jatkuvaan majoittamiseen puolessa vuodessa 128 500 euroa. Henkilön, jolla maamme oikeuslaitoksen mukaan ei ole oikeutta oleskella maassamme. Tätä puitesopimusta ei pidä mielestäni jatkaa enää ensi vuonna. Huomioni kiinnittyi myös saamassani kaupungin vastauksessa mahdollisesta Kelan maksamasta toimeentulotuesta josta neuvottelut ovat ilmeisesti kesken.

Pahinta tässä asiassa on se, että meidän lainsäädäntömme mahdollistaa tämän. Jos tämä verovaroin ylläpidettävä laittomien maassa olevien hätämajoitus lisääntyy maassamme, se on selkeä houkutin jäädä Suomeen. Kuten saamassani kaupungin vastauksessa todetaan, jos soteuudistus toteutuu, järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Onko tähän mahdollisesti tulevat uudet maakunnat valmiita?

Keskustelumme lopuksi totesimme Miska Keskisen kanssa olevamme yhdestä asiasta samaa mieltä. Tämä kaikki on kiinni poliittisista päätöksentekijöistä.

Pirjo Lampi

Viittaus 1: http://ah.turku.fi/sosterla/2018/0822010t/3761271.htm

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hätämajoitus, SPR, turku, paperittomat, selvityspyyntö

Paperittomien Turun hätämajoituksesta nousi somekohu

Lauantai 21.7.2018 - Pirjo Lampi

Kun päätös sosiaali ja -terveyslautakunnassa laittomasti maassa olevien hätämajoituksesta tehtiin 16.5. ja siitä tiedotettiin, kukaan ei reagoinut asiaan millään tavalla. Kohu somessa nousi jokin aika sitten kun paljastui, että talon asukkaita, johon tämä hätämajoitus järjestetään, oli kesäkuun tiedotteessa kehotettu salaamaan asia.

Päätösehdotus oli pyynnöstäni 25.4. kokouksessa lähetetty uudelleen valmisteluun yksimielisesti. Tuolloin ei päätösehdotuksessa ollut edes kustannusarviota. Tuntui siltä, että SPR:n kanssa tehtävä puitesopimus oli tuotu kiireellä lautakunnan hyväksyttäväksi.

Päätöskokoukseen tuotu kustannusarvio oli 128 500 euroa vuoden loppuun asti. Meille kerrottiin, että tilaksi oli varmistunut 3h +k asunto Varissuolla. Lyhyt keskustelu käytiin siitä, onko kerrostaloasunto tähän tarkoitukseen paras vaihtoehto. Muualla Suomessa näin ei ole toimittu.

Esitin muutosehdotusta, jossa olisin halunnut, että meille olisi tuotu tiedoksi jonkin näköinen toimintasuunnitelma. Siinä olisi tuotu esiin, miten turvallisuus asunnossa taataan ja montako henkilöä sinne voidaan majoittaa samanaikaisesti ja miten lautakuntaa pidetään ajan tasalla tästä toiminnasta. STM:n mukaan valtio ei erikseen korvaa kunnille laittomasti maassa olevien henkilöiden sosiaalipalveluja. Muita puolueita nämä asiat eivät huolestuttaneet ja niinpä esitys hyväksyttiin. Itselleni jäi vain mahdollisuus eriävän mielipiteen jättämiseen.

Päätöksen teko perustui STM:n Kuntainfoon, jossa esitetään kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelevien kiireelliseen sosiaali -ja terveydenhuoltoon. Siis kyse on suosituksista. Asia esitetään velvoitteena. Velvoittavaksi haluttiin tulkita sosiaalihuoltolain §21 jonka mukaan tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Kyseeseen voi tulla myös esim. niin sanottuna hätämajoituksena yösijan järjestäminen myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevalle henkilölle. Kunta voi siis päättää asiasta ihan itsenäisesti. Se ei ole valitettavasti laitonta.

Jätin asiasta vielä lautakunnalle selvityspyynnön, johon odotan vastausta seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Odotan nyt lisäksi selvitystä siitä miksi lautakunnan jäsenille ei ole kerrottu, että naapureita aiotaan kehottaa vaikenemaan asiasta. Juuri tästä syntyi siis tuo somekohu ja siitä, että laittomasti maassa olevia ryhdytään majoittamaan kerrostaloasuntoon. Tuo alue on jo muutenkin maahanmuuttajien miehittämä, joten alueen valinta ei sinänsä ihmetytä.

Asunnottomia on Turussa kuten muuallakin maassamme tuhansittain. Kantaväestö jonottaa leipäjonoissa. Nykyään hoetaan ihmisoikeudesta saada tasa-arvoisia palveluja. Olemme kaikki samanarvoisia. Näinkö on? Tuntuu siltä, että nämä arvot unohtuvat silloin kuin apua tarvitsevat oman maan, laillisesti maassa asuvat, kansalaisemme.

Ihmettelen myös Turun kaupungin viestintäjohtajan Saara Malilan kommenttia Iltalehdelle siitä, että naapureitten tiedottamisesta sovittiin yhteistyössä kaupungin, poliisin ja SPR:n kanssa. Ei ainakaan lautakunnan jäseniä tästä asiasta informoitu. Siis kuka tai mikä taho on nyt tässä tapauksessa Turun kaupunki? SPR:n jakamassa tiedotteessa todetaan, että he ovat mahdollisimman huomaamattomia ja siksi asiasta ei kerrota julkisesti. Kehotus kuuluu: ”Toivomme, että sinäkään et kerro muille”. Ilmeisesti lautakunnan jäsenillekään ei haluttu kertoa. Asioitten salaaminen ei yleensä onnistu kuten ei nytkään käynyt. Miten lautakunnan jäsenenä voi tehdä päätöksiä asioista, joista osa tiedoista kenties salataan. Eri asia on sitten ne asiat, jotka käsitelläänkin salaisina. Miksi julkisin varoin ylläpidettävää toimintaa pitää salata?

Odotan, että asia selvitetään perin pohjin seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Puitesopimuksen jatkamista pitäisi mielestäni tarkkaan harkita.

Pirjo Lampi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somekohu, hätämajoitus, paperittomat, Turku

Monet lakiuudistukset rasittavat kuntien taloutta

Lauantai 19.7.2014 klo 15.23 - Pirjo Lampi

Valtionosuusjärjestelmän uudistuminen ja ikälaki ovat tuoneet haasteita kuntatalouksille.Turku oli yksi suurimmista häviäjistä valtionosuusjärjestelmässä koska meillä ikäihmisten, varsinkin yli 85-vuotiaitten osuus on poikkeuksellisen suuri ja heidän ansiostaan vanhassa järjestelmässä saimme valtionosuutta  nykyistä huomattavasti enemmän. Peruspalveluitten osalta 26 milj. euron  väheneminen vastaa suunnilleen koko kotihoidon netto-osuutta esim. v. 2012. Ikäihmisemme eivät kuitenkaan vähene vaan päinvastoin. Viime vuonna astui voimaan ikälaki joka edellyttää laitoshoidon huomattavaa vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä.

Valtuusto päättää elokuussa uudistusohjelma 2:n mukaisista säästöistä. Hyvinvointitoimialalla se on 7 milj. euroa eli 32% koko sopeuttamistarpeesta. Henkilötyövuosia pitäisi  vähentää 57. Johtaako tämä siihen,että palvelujen taso heikkenee?

Kotihoidon piirissä on tällä hetkellä jopa vuodepotilaita.  Onko se enää vanhuksen kannalta inhimillistä? Täytyy muistaa  ettei kotihoidon raskaimmissa palveluluokissa hoito ole juurikaan halvempaa kuin laitoshoito.Kuntaliittokin on ottanut asiaan kantaa ja vaatinut ministeriöltä uusia kustannuslaskelmia koska se epäilee rakennemuutoksen tuomaa säästötavoitetta. Vanhuspalvelulakiin ollaan tekemässä vielä muutoksia joissa tiukennetaan kotiin vietävien palvelujen velvotteita. Ministeri Huovinen haluaisi myös että kotihoidossa oleva pääsisi ainakin kerran viikossa teatteriin ,torille tai lähiravintolaan.Loistava tavoite joka ei ole tästä maailmasta.Tällä hetkellä vanhukset toivovat saavansa aamulääkkeet aamulla, ruokansa  suunnilleen samaan aikaan päivästä  ja iltalääkkeensä illalla, pääsevänsä vessaan tai saavansa kuivan vaipan. Ulkoilemaan pääsy on jo ylellisyyttä kaikilla kun ei niitä lähiomaisia ole auttajina.

Syksyllä on tulossa eduskunnan käsittelyyn uusi varhaiskasvatuslaki ,jossa ollaan mm. ehdottamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja uudistetaan mahdollisesti kodinhoitotukijärjestelmää.Mikä on lain tultua voimaan todellinen hoitopaikkojen tarve? Kuntaliiton kannanoton mukaan myös kustannukset nousevat lain tultua voimaan. Uusi sosiaalihuoltolaki pitäisi astua voimaan 1.1.2015. Myös tämän lain on arvioitu nostavan kustannuksia. Pääasiallinen kustannusten nousu johtuisi henkilöstön lisäämistarpeista. Sen tarve kasvaa erityisesti perheitä tukevien palvelujen sekä nuorisopalvelutakuuseen sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen lisääntymisen vuoksi. Varmasti hyviä ja tarpeellisia asioita. Henkilöstön lisäämiseen ei ole varaa joten ihmettelenpä vaan mitenkä tämänkin lainsäädännön vaatimuksia tullaan toteuttamaan ilman lisäresursseja, pelkästään rakennemuutoksen avulla kuten Turun kaupunginhallitus on  asiasta antamassaan lausunnossa  todennut.

Mitä sitten todellisuudessa tuo tullessaan sote-uudistus,  jos se nyt saadaan konkretian tasolle tavoitteiden mukaisesti  vuoteen 2017 mennessä.  Sitä  voimme vain arvailla.

Ollaanko Suomessa tekemässä nyt pienellä aikavälillä liian monta lakiuudistusta joitten aiheuttamat kustannusvaikutukset ovat kunnille liikaa? Hallituksen julistamilla rakennemuutoksilla ei voida kaikkia lakien vaatimuksia toteuttaa. Kunnille olisi pitänyt osoittaa myös rahaa.Hallintoa pitäisi ja voidaan vähentää mutta  käykö tosiasiassa päinvastoin.Turussa on vaikeaa ajatella palvelujen tason säilyttämistä varsinkin jos yt-neuvottelujen tuloksena suorittavan portaan henkilökuntaa vähennetään entisestään.  Työttömyyden lisääntymisellä ei kaupungissamme saada aikaan kasvua eikä hyvinvointia.

Pirjo Lampi (ps) kaupunginvaltuutettu, sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

Julkaistu Turkulaisessa 9.7.2014

http://www.turkulainen.fi/blogi/226106-monet-lakiuudistukset-rasittavat-kuntien-taloutta

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pirjo, lampi, turkulainen, 9, 7, monet, lakiuudistukset, rasittavat, kuntien, taloutta

Turkukin tarvitsee lastensairaalan

Lauantai 8.3.2014 klo 16.24 - Pirjo Lampi

On ollut hienoa havaita kansalaisten into ja halu lahjoittaa rahaa Helsingin lastensairaalan rakentamiseen. Valtio osallistuu hankkeeseen 25 prosentin rahoitusosuudella eli 40 milj. eurolla. Asia on myös nostattanut keskustelun siitä eikö julkisen terveydenhoidon investoinnit pitäisi hoitaa julkisin varoin. Tammikuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti hakea myös TAYKS:n lastensairaalan rakentamiskustannuksiin vastaavaa osuutta eli 17,5 milj. eur. Hetken päästä samanlaisen päätöksen teki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus. TYKS:n lasten ja nuorten klinikka on saamassa uudet tilat suunnitteilla olevasta U-sairaalan uudisrakennuksesta, jonka pitäisi valmistua v 2018 mennessä. TYKS:lle haettavan valtionavustuksen määrä on HUS:in periaatteiden mukaisesti laskettuna 22,75 milj. eur. Vanhassa U-sairaalassa henkilökunta ja potilaat ovat kärsineet vuosikausia sisäilma ja kosteusvaurioista. Osastoja on jouduttu siirtämään paikasta toiseen korjausten ajaksi.

A-Studiossa (17.2.) näytettiin Tyksin lastenklinikan toimintaa. Siinä nähtiin karu todellisuus siitä, minkälaisissa olosuhteissa siellä joudutaan lapsia hoitamaan. Ei voi kuin ihailla niitä kaikkia hoitajia ja lääkäreitä, jotka jaksavat niissä olosuhteissa tehdä työtänsä ja sopeutua jatkuvasti vaihteleviin hankaliin tilanteisiin. On järkyttävää, että lapsia joudutaan hoitamaan käytäväpaikoilla tai siirtämään muille osastoille tilanpuutteen takia. Osaston sosiaalisen tilan ei myöskään ole tarkoituksenmukaista toimia potilashuoneena.

Lasten vanhemmilla pitää olla mahdollista olla lastensa luona ja myös tarvittaessa yöpyä sairaalassa, koska se luo lapselle turvallisuutta ja helpottaa myös hoitajien työtä. Hoitojaksot vakavissa sairauksissa saattavat olla hyvinkin pitkiä. Onneksi vanhemmat eivät itselleen paljoa vaadi. Pelkkä patja lattialla on sekin joskus riittänyt. Tyksin lastenklinikka tarjoaa vaativaa erikoissairaanhoitoa kuten esimerkiksi syöpähoitoja laajalti myös Turun ulkopuolelle. Tyks tuottaa valtakunnallisestikin merkittävää palvelutuotantoa. Sen tuottamat palvelut lasten ja nuorten sairaanhoidosta piirin ulkopuolelle tuottaa myös rahaa lähes 8 milj. eur.

Kyllä lapsia pitää pystyä hoitamaan tehokkaasti myös Helsingin ulkopuolella, vaikka kaikkein vaikeimmat ja harvinaisemmat tapaukset on tietysti järkevää keskittää sinne. Ei pidä kuitenkaan unohtaa maamme muitten lastensairaaloitten tärkeää merkitystä lasten sairauksien hoidossa. Voidaanko julkisen terveydenhoidon rakennusinvestointeja toteuttaa tulevaisuudessa vain osittain lahjoitusten turvin? Toivottavasti ei. Investointien tarve luo kunnille paineita. Valtion velvollisuus on tukea kaikkia yliopistollisia lastensairaaloita tasavertaisesti.

Pirjo Lampi

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)  ja

sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen

http://www.turkulainen.fi/blogit/lukijan-kirjoitukset/282851-tyksin-lastenklinikkaa-ei-saa-unohtaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turku, tarvita, lastensairaala, pirjo, lampi