Tyks Akuutin ei kuulu toimia potilaiden säilytyspaikkana

Torstai 30.1.2025 - Pirjo Lampi

Lähes päivittäin olemme saaneet kuulla Tyks Akuutin ylikuormittuneesta tilanteesta. Suuresti arvostamani sairaalapalvelujen johtaja Mikko Pietilä on joutunut antamaan lausuntoja toisensa perään. 8.1. hän totesi, että ongelmien keskiössä on jatkohoitopaikkojen puute, ei perusterveydenhuolto.

Uskallan olla hänen kanssaan eri mieltä. Kun meillä perusterveydenhoito ei toimi riittävän tehokkaasti ja juuri perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja on lakkautettu tai ne on jouduttu sulkemaan henkilöstöpulan vuoksi, olemme tässä tilanteessa. Kun ihminen joutuu odottamaan pääsyä terveyskeskuslääkäriin ei kiireellisenä potilaana jopa kaksikin kuukautta, se saattaa johtaa siihen, että potilaan tilanne oleellisesti heikkenee ja hän joutuu hakeutumaan päivystykseen.

On myös mielenkiintoista apua tarvitsevan kohdalla nämä lukuisat, omasta hoidon tarpeesta tehtävät itsearvioinnit, jotta edes pääsee jatkamaan eteenpäin. Näkemättä potilasta tehdään päätöksiä.

Mitä tulee ikäihmisiin, heidän määränsä lisääntyminen on ollut selvillä. Se ei ole voinut tulla yllätyksenä. Meidän olisi pitänyt ymmärtää, että se on tekijä, joka lisää hoidon tarvetta. Tämä ei ole vain meidän alueemme ongelma, vaan koko maassa on sama tilanne.

Samalla me kuitenkin pyrimme Varhassa vähentämään ympärivuorokautisten hoivapalvelujen paikkoja ja lisäämään yhteisöllistä asumista. Nämä eivät ole toistensa vaihtoehtoja.

Ennen Varhaa kunnat joutuivat maksamaan ns. siirtoviivemaksuja, mikäli potilaat makasivat Tyksissä ilman erikoissairaanhoidon tarvetta. Silloin turkulaisia ikäihmisiä haettiin jopa yöllä pois Tyksistä hoivayksikköihin, mikäli se suinkin oli mahdollista. Siirtoviivemaksut miltei nollaantuivat ja kyse oli miljoonista.

Varhassa pitäisi sote-keskusten toimintaa muuttaa siten, että niissä on myös iltavastaanotot. Omalääkärimalli on otettava nopeasti käyttöön koko maakunnassa. Näillä toimilla perusterveydenhoitoon pääsy helpottuisi ja järkevöitysi.

Meidän on mielestäni syytä miettiä myös hoitoalan koulutuksen muutoksia. Me tarvitsemme lisää avustavaa henkilöstöä kuten hoiva-avustajia. Voitaisiinko henkilöstömitoituksen määrittelyä miettiä tarkemmin? Mikä on välillistä ja mikä välitöntä hoitotyötä?

Onko Varhan strategia vähentää ostopalveluja ollut oikea, kun emme pysty palveluja itse tuottamaan riiittävästi? Olemme numeraalisesti saaneet budjetin näyttämään siedettävältä, mutta palvelut eivät toimi ja ihmiset ovat osittain heitteillä. Pidemmällä aikavälillä kustannukset vain nousevat.

Haluan myös osoittaa kiitokseni teille kaikille, jotka tällä hetkellä potilaita hoidatte suurella sydämellä, parhaalla mahdollisella tavalla ja oman kestävyytenne äärirajoilla.

Pirjo Lampi

kaupunginvaltuutettu (ps.) Turku

Varhan varavaltuutettu

Ikääntyneiden palvelulautakunnan varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tyks, Akuutin, ei, kuulu, toimia, potilaiden, säilytyspaikka, pirjo, lampi

Vanhuspalvelut hyvinvointitoimialan budjettiongelma

Torstai 5.12.2013 klo 19.32 - Pirjo Lampi

Tänä vuonna laaditussa uudistusohjelmassa on käynyt niin, että ikäihmiset ovat joutuneet kohtuuttomien säästöjen ja palvelumuutosten kohteeksi. Samoin käy ensi vuoden talousarvioehdotuksen perusteella. Taas korotetaan kotihoidon ja niihin liittyvien tukipalvelujen maksuja.

Tavoitteena on kotihoidon intensiteetin nostaminen, mutta nykyisin resurssein. Kotihoidon kriteerejä kiristetään. Ikälain mukaan laitoshoitopaikkoja vähennetään ja tehostettua palveluasumista lisätään. Tämä on budjetin suurin ongelma. Meillä ei näitä paikkoja ole tälläkään hetkellä riittävästi.

Turussa on haasteena yli 85-vuotiaiden jyrkkä kasvu. Heitä on väestöennusteen mukaan ensivuonna 343 enemmän kuin viime vuonna ja vuonna 2016, johon asti taloussuunnitelma on laadittu, on jo 643 enemmän. Heistä yli 50 prosenttia on palvelujen piirissä.

Mihin heidät aiotaan sijoittaa silloin, kun he eivät enää omassa kodissaan selviä? Tehostettu palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito on yli 60 prosenttia ostopalvelua. Vuosittain Turku joutuu maksamaan useita miljoonia euroja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille siirtoviive- ja sakkomaksuja siksi, ettei meillä ole jatkohoitopaikkoja vanhuksillemme.

Tyks laskuttaa siirtoviivepäivien määrästä riippuen kaupunkia 640 1 300 euroa vuorokaudelta. Kaupungin oma akuuttivuodeosasto maksaa 363 euroa, pitkäaikaissairaanhoito ostopalveluna 164–197 euroa ja tehostettu palveluasuminen 114 euroa vuorokaudelta.

Meillä jonottaa tällä hetkellä kuukausittain noin sata potilasta jatkohoitopaikkaa. Entä siis tulevina vuosina? On selvää ettei näin voida jatkaa. Pitkäaikaissairaanhoitoa tai palveluasumista tuottavat kaupungin omat yksiköt ovat huonossa kunnossa.

Niitä kaikkia ei voi edes peruskorjata vastaamaan nykyajan vaatimuksia.Näissä on yli 200 hoitopaikkaa .Tarkastuslautakunnan raportissa todettiin tänä vuonna, että korjausten lykkääminen ohi optimaalisen korjausajankohdan nostaa korjauskustannuksia. Juuri näin kuitenkin Turussa toimitaan.

Perussuomalaisten mielestä kaupungin tulee mitä pikimmiten aloittaa oman, moniasteisen palvelutalon suunnittelu ja rakentaminen. Kaupunki voisi myös helpottaa vanhusten kotona asumista mahdollistamalla rollaattorin käyttäjille maksuttoman liikkumisen kaupungin joukkoliikenteessä.Tätä eivät muut puolueet ole kannattaneet.

Kireässä taloustilanteessa säästöjä pitää tietysti löytää. Varsinkin tässä tilanteessa on erityisen tärkeää laittaa asiat myös arvojärjestykseen. Säästöjä saadaan esimerkiksi varsin monimutkaista ja byrokraattista hallintoa keventämällä ja järkiperäistämällä toimintatapoja.

Veroprosentin korotusta pitäisi hyödyntää vanhuspalveluihimme niin, että voimme säilyttää ne sekä inhimillisellä että oman hyvinvointitoimialamme strategian ja ikälain vaatimalla tasolla. Tällä taloussuunnitelmalla emme siihen pysty.

Pirjo Lampi, kaupunginvaltuutettu (ps.), sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhuspalvelut, hyvinvointitoimialan, budjettiongelma, pirjo, lampi